Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Samankaltaiset tiedostot
Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos , kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan TYP-toiminta KELA

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kela kuntouttaja 2009

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kelan asiantuntijalausunto

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

KELAn tukema kuntoutus

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Osatyökykyisten TE-palvelut

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa?

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

Kelan kuntoutuspalveluiden ohjautumisen mallit

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Avire osaa kuntoutuksen

Raivaamme esteitä. Suunnittelija Marjaana Pajunen/Kelan kuntoutusryhmä Palveluntuottajien koulutus ja yhteistyötilaisuus 18.1.

Nuoren ammatillinen kuntoutus

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Kelan ammatillinen kuntoutus. Milla Kaitola Suunnittelija Kela, työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa alkaen

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Ammatillisen kuntoutuksen käytännön haasteet

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

PSYKIATRINEN TYÖKYVYN ARVIO JA AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Työkykyprosessi Kelan näkökulmasta Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen. Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta

Kelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Transkriptio:

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta häiriöstä kärsivän työhön kuntoutumisentukena Iiris Pelkonen Projektipäällikkö, suunnittelija Terveysosasto Kuntoutusryhmä

Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittäminen Kelassa - esiselvitys 2013 Asiakkaidenkuntoutukseen ohjaus toteutuu useilla erisektoreilla (mm. erikoissairaanhoito, perus-/opiskelijaterveydenhuolto/yths,te-toimisto/typ,sosiaalitoimi) Tutkimuksiin ja kuntoutukseen ohjauksessa sekä kuntoutuspalvelujen saatavuudessa merkittäviä alueellisia eroja mm. seuraavista syistä: Eivielä vakiintuneitahoito- / kuntoutuspolkuja Palvelujen hankintaan kohdennettujenresurssienmäärä (palveluja hankintaan usein kolmannelta sektorilta) Tämän hetkisistä palveluista saatava tietohajallaan 2

Neuropsykiatristen nuorten hoito- ja kuntoutuspolut selvitys /THL Kartoitettu10-18 v. neuropsykiatristen nuorten erikoissairaanhoidon käynnit, Kelan tuet, terveydenhuollon palvelutarjonta ja tarpeet, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden palvelutarjonta 2008-2012 Tilastoaineistot(Hilmo+ Kela) + haastattelut (ylilääkärit, yksityinen ja kolmas sektori) Tuloksia: 2008-2012potilasmäärän kasvu 56%, käyntimäärien kasvu 88%, alueellinen suuri vaihtelu (OYS 4.5vsHUS 10/1000as.) Kuntoutusosin omana toimintana (ttja ryhmät), paljon hankitaan ulkopuolelta Ryhmämuotoisuuttatoivotaan Kelaltatoivottu neuropsykologista kuntoutusta, valmennusta ja perhekuntoutusta Yksityistenja kolmannen sektorin palveluntarjoajia paikoin vaikea löytää Palveluihinon jonoa 3

Oma väylä-hankeen tavoitteet Edistääalueellista kattavuutta kuntoutumista tukevien neuropsykiatristen palvelujen saannissa Edistääkohderyhmän tunnistamista ja tuen tarpeiden sekä vahvuuksien havaitsemista Parantaaneuropsykiatrisiin kuntoutuspalveluihin ohjautuvuutta Kehittääyksilö- ja ryhmäkuntoutusta sisältävä kuntoutuspalvelu, joka painottuu arjen tilanteiden ja toimintojen sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamiseen Tuottaauutta tutkimustietoa kohderyhmän kuntoutuksesta 4

Oma väylä -hankkeenkohderyhmä Hakemus (KU103 ) 18 35-vuotiaat, joilla toiminnallisesti korkeatasoinen autismikirjon häiriö (mm. F84.5Aspergerinoireyhtymä) JA/TAI aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (F90 ADHD/ ADD) Ja tuen tarve opintojen käynnistymisessä, opintojen jatkamisessa sekä loppuun saattamisessa työelämään siirtymisessä ja siellä selviytymisessä arjenhallinnan taitojen ja sosiaalisten taitojen kohentamisessa 5

Hankkeeseen ei voida ottaa kuntoutuja Joilla on kehitysvamma joilla on hoitamaton päihdeongelma joiden neuropsykiatrinen oireyhtymä ei ole kehityksellinen 6

Oma väylä -hanke Kuntoutusmalli: Avomuotoinen kuntoutus joka jalkautuu kuntoutujan arkeen Sisältää yksilö- että ryhmämuotoista kuntoutusta Kesto 1,5 vuotta Käyntikerrat yksilöllisen tarpeen mukaan 12 x ryhmäkuntoutusta, 10 20 yksilökäyntikertaa + 3 seurantakäyntiä Kehitettävääkuntoutuspalveluapilotoidaanvuosina 2015 2017 viidellä eri paikkakunnalla (mm. RoveniemelläEduro-säätiöntoimesta) Kuntoutukseen voi hakeutua 6/2016 asti Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus Hankkeen tulosten perusteella arvioidaan millä jalkautetaanko palvelu Kelan vakiintuneeksikuntoutuspalveluksi 7

Miten haet Oma väylä-hankkeen kuntoutukseen? Hakemus (KU103 ) Hoitavan lääkärin B-lausunto tai kuntoutussuunnitelma Lausunto 2 vuoden sisällä tehdystä psykologin tai neuropsykologin tutkimuksesta (mikäli on tutkimus on tehty) Voit varata ajan haastatteluun/keskusteluun Kelan toimistoon taieduro-säätiölle(hanna Ilola) 8

Kelan ammatillisenkuntoutuksen kohderyhmä Työikäiset nuoret Joiden on vaikea sairauden takia työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen, löytää sopivaa koulutusalaa tai keskeyttävät koulunsa Syrjäytymisvaarassa olevat vajaakuntoiset nuoret Työikäiset vajaakuntoiset aikuiset Koulutetut henkilöt, jotka eivät kykene sairauden takia tekemään työtään tai työn tekemisessä on merkittäviä rajoitteita, suunnittelevat mahdollisesti ammattialan vaihtoa jayhteys työelämään on katkennut Kouluttamattomat henkilöt, joilla sairaus haittaa työllistymistä tai sopivan ammattialan löytymistä, ja voivat olla syrjäytymisvaarassa 1.1.2015 alkaen kuntoutustarpeen selvittäminen tk- eläkehakemuksen yhteydessä Ennen kuin Kansaneläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko hakijalla oikeus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaiseen kuntoutukseen ja tarvittaessa ohjattava hänet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen.

Ammatillisen kuntoutuksenmyöntöedellytykset mitä asiakkaan kohdalla arvioidaan? Arvioidaan Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä suhteessa nykyhetkeen ja lähivuosiin ottaen huomioon; henkilön diagnosoitu sairaus, vika tai vamma, henkilön kokonaistilanne; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa kokonaistilanteeseen tekijöihin ottaen huomioon mm.: onko haettu kuntoutus sellainen, joka johtaa todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen, työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen 10

Ammatillinen kuntoutusselvitys 1/2 (1.1.2015 alkaen; korvaa aikaisemmat kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen) Sisältö: tavoitteena on tunnistaa ja arvioida vuorovaikutuksessa kuntoutujan kanssa hänen työ- ja /tai opiskelukykyynsä vaikuttavia tekijöitä ja selvittää sekä lääkinnällisen että erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeet sekä mahdollisuudet. Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen. Kesto enintään 12 kuntoutuspäivää (alkuvaihe 2-3 pv, jatkovaihe 9 pv) ja 1-3 seurantapäivää. Kokonaispituus määräytyy aina yksilöllisesti Kenelle: asiakkaalla useita toiminnanvajavuutta tai työrajoituksia aiheuttavia sairauksia tai vammoja, tai sosiaaliset tai muut suoriutumisongelmat vaikeuttavat kuntoutussuunnitelman tekoa tai suunnitteilla on ammatinvaihto tai koulutus ja suunnitelman laatiminen edellyttää moniammatillista arviointia Kel 13 :n muutos 1.1.2015 lukien:ennen kuin Kansaneläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen tulee tarvittaessa varmistaa, että hakijan mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. 11

Ammatillinen koulutus Sisältö: Ammatillisena kuntoutuksena voidaan myöntää sellainen asiakkaalle sopiva koulutus, joka mahdollistaa osallistumisen työelämään sairaudesta tai vammasta huolimatta ja/tai joka vähentää työkyvyttömyyden riskiä. Suunnitellun koulutus- ja ammattialan tulee olla asiakkaalle sairauden tai vamman kannalta sopiva, perustuu kuntoutussuunnitelmaan ja on tutkintotavoitteista. Lisäksi sen tulee mahdollistaa toimeentulon hankkiminen uuden koulutuksen mukaisessa työssä. Koulutus voi olla perus-, uudelleen-, jatko- tai täydennyskoulutusta sekä ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä peruskoulutusta. Kenelle: Niille työikäisille ja nuorille vajaakuntoisille henkilöille, jolla asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Nuorelle, jolla sairaus, vika tai vamma aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin tai työn valinnassa. Koulutuksen ajalta Kela maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahaa.

Koulutuskokeilu Sisältö: Koulutuskokeilussa kuntoutujalla on mahdollisuus tutustua kouluelämään ja arvioida omaa kiinnostustaan tiettyyn koulutusalaan. Kokeilun tavoitteena on saada tietoa ja selvyyttä siitä, mitä vaatimuksia koulutus kuntoutujalle asettaa ja millaista suoriutumista edellytetään kuntoutujan valitsemalla ammattialalla Koulutuskokeilua järjestetään ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa ammatillisissa oppilaitoksissa Kokeilu voi kestää 1-14 vrk Kenelle: Koulutuskokeilu on tarkoitettu vaikeavammaisille nuorille tai muille henkilöille, joilla on koulutusalan valinnassa erityisiä vaikeuksia. 13

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien (MT) työhönvalmennus Löytää/varmistaakuntoutujallesoveltuva työ-/koulutusala,jota kuntoutuja kokeilee pääsääntöisesti 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa. Löytääkuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuvapalkkatyö Löytääkuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuvapalkkatyö Työkokeilu42 Ammatillisten vaihtoehtojen pv (sis. arvioiminen 2 seurantaa) Työhönvalmennus120 pv (sis. 1-10 seurantaa) Työn etsiminen MT-työhönvalmennus240 pv (sis. 3-20 Työn seurantaa) etsiminen Työn kokeilupaikan etsiminen Suunnitellun ammatti-/ koulutusalan soveltuvuuden varmistaminen Yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen Pitkäkestoinenyksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen Tuki työnhaku-/ työelämätaitojen vahvistamiseen Työnantajalle tarjottava tuki kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa Työnantajalle tarjottava tuki kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa - Kuntoutujallepyritään antamaan mahdollisuuskokeilla työtä ja kehittää taitojaan työpaikalla,aitojen työtehtävien parissa! 14

Esimerkkejä siitä, kenelle työkokeilu, työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus sopivat? Työkokeilu esim. nuori asiakas, joka on ollutte-palveluissauravalmennuksessa ja jonka arvioidaan tarvitsevan kuntoutuksellista tukea soveltuvan alan valintaan aikuinen asiakas vaihtaa ammattialaa (ei TEL piirissä), eikä tiedä mikä ala hänelle soveltuisi Työhönvalmennus esim. nuori tai aikuinen asiakas tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen MT-työhönvalmennus esim. nuori tai aikuinen asiakas tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet huomioivaa pitkäkestoista yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen 15

Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit 1/2 Sisältö Aikuisten ammatillinen kuntoutuskurssi on avomuotoista kuntoutusta Kurssilla on esivalintamenettely; palveluntuottaja haastattelee hakijan ja tekee esivalinnan hakijan kurssille soveltuvuudesta, jonka jälkeen Kelassa tehdään kurssia koskeva kuntoutuspäätös Kurssille osallistuu 10 kuntoutujaa Kenelle 18-25-vuotiaille nuorille aikuisille (nuorten ryhmä) 26-60-vuotiaille aikuisille (aikuisten ryhmä) 18-60-vuotiaille aikuisille (nuorten ja aikuisten yhdistetty ryhmä) Kuntoutujat ovat eri sairauksia sairastavia vajaakuntoisia henkilöitä, jotka ovat palaamassa työhön tai ovat kuntoutustuella tai jotka ovat poissa työelämästä tai jotka ovat syrjäytyneet tai joilla on uhka syrjäytyä.

Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit 2/2 auttaa työelämään pääsyä joko suoraan työharjoittelun kautta tai Tavoitteena on etsimällä kuntoutujalle sopiva koulutus- tai ammattiala työharjoittelussa ja laatimalla jatkosuunnitelma työhön palaamiseksi esimerkiksi koulutuksen kautta, tässä tärkeää on palveluntuottajan antama tuki omien voimavarojen, osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen elämänhallinnan, työelämätaitojen ja aktiivisuuden lisääminen toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakunnalla. Kurssi toteutetaan 12 kuukauden aikana Kurssin kesto on yhteensä 110 vrk, joka sisältää ryhmämuotoista kuntoutusta 35 Toteutus vrk, työharjoittelua 70 vrk, kuntoutujan yksilöllisiä käyntejä palveluntuottajan luokse 3 kertaa ja ryhmän tapaamisia 2 kertaa

Miten haet Kelan ammatilliseen kuntoutukseen? Hakemus (KU 101,KU103 tai KU 105) Hoitavan lääkärin B-lausunto Tarvittavat muut lääketieteelliset selvitykset Voit varata ajan haastatteluun/keskusteluun Kelan toimistoon Haastattelussa Kelan kuntoutuskäsittelijän kanssa mietitään ammatillista suunnitelmaa ja samalla saat apua hakemuslomakkeen täyttämisessä Ota haastatteluun mukaasi koulu- ja työtodistukset