Matkakertomus Maidontuottajien ammattimatkasta Kanadaan keväällä 2012 (28.3-4.4.2012) Marjo Posio ja Hanne Aho, ProAgria Oulu, MaitoManagement 2020 -hanke Ryhmäkuva on otettu Conleen tilan vanhan navetan peruskivien päällä Keväällä 2012 järjestettiin Maidontuottajien ammattimatkan Kanadaan ja matkan painopiste oli erityisesti automaattilypsyssä. Vierailimme matkan aikana yhteensä 18 eri tilalla. Vierailukohteet sijaitsevat Quebecissa ja Ontariossa, jonne on keskittynyt noin 81 % kanadalaisista maidontuotantotiloista. Tilojen koot vaihtelevat 50 lehmän luomutilasta yli 1200 lehmän ja 22 robotin tilaan. Tyypillisesti kanadalaisella lypsytilalla on 72 lehmää. Toimintaympäristö Kanadassa on samantyyppinen kuin Suomessa ja ilmasto lähellä samoja olosuhteita. Talvella voi tulla lunta enemmän ja tyypillisesti talvella voi olla myös lauhoja jaksoja. Tilat ovat yleensä perheviljelmiä, joissa on useampi sukupolvi töissä. Usealla tilalla on myös ulkopuolisia työntekijöitä. Tilojen johtaminen ja hallinta ovat erittäin ammattimaista.
Landrynoise Jean Marie Landry osti pienen tilan St Albertista vuonna 1962 ja maidontuotanto tilalla aloitettiin seuraavana vuonna. Vuoteen 1985 mennessä tilan lehmämäärä oli noussut jo 250:an, mutta samaisena vuonna tilan navettarakennus kuitenkin paloi ja kaikki eläimet ja rakennus menetettiin. Uusi navetta 2x8-lypsyasemalla rakennettiin palaneen navetan tilalle samana vuonna, jolloin myös poika Daniel tuli tilan toimintaan mukaan. Seuraavana vuonna viljelijöiksi ryhtyivät myös Yves, Eric ja Carl. Vuonna 1988 silloinen lypsyasema uudistettiin 2x18-paikkaiseksi. 1989 aloitettiin omatoiminen maidonkuljetus ja vuonna 1990 tila siirtyi tuottamaan Kosher-maitoa; lehmiä tuolloin oli jo 450. Vuonna 2001 lypsyasemaa jälleen laajennettiin, nyt 2x24-paikkaiseksi ja myöhemmin samana vuonna lisättiin vielä paikkoja 3x24 lypsyasemalle. 2003 vuonna lehmiä oli lypsyssä jo 800, jolloin rakennettiin 12-rivinen, 10 robotin (Lely) verhoseinäpihatto. Vuonna 2007 lehmäluku oli noussut jo 1050:en ja samaisena vuonna rakennettiin vielä umpilehmille oma navetta. Vuotta myöhemmin tilalle rakennettiin erillinen automaattijuotolla toimiva vasikkanavetta. Vuonna 2009 silloiset robotit päivitettiin A3 next -mallisiksi. Vuonna 2010 vanhan navetan lypsyasema korvattiin yhdeksällä A3-robotilla. Jean Marie on toiminut tilan töiden lisäksi St Albertin pormestarina 33 vuotta. Daniel uskoo, että tulevaisuudessa robotit tulevat tekemään paljon muutakin kuin pelkästään lypsämään. Molempiin pihattoihin on hankittu Lelyn Juno-rehurobotti, jonka myötä säilörehunsyönti on noussut ja lehmät ovat kylläisempiä ja rauhallisempia aikaisempaan verrattuna. Tuotos on noussut 5-10 %:a sen jälkeen, kun tilalla siirryttiin robottilypsyyn. Tilan väen mielestä jos haluaa työskennellä viikossa 40 tuntia, tämä malli on parempi vaihtoehto sellaiselle viljelijälle. 60 %:a tuotetusta maidosta menee kosher-maitomarkkinoille. Kosher-maito keräillään yöllä, minkä vuoksi Landrynoise kuljettaa maitoa omalla kalustolla. Jos eläimille joudutaan tekemään kirurgisia toimenpiteitä, ne eivät voi enää tuottaa kosher-maitoa koko elinikänään. Näiden eläinten maito lypsetään eri robotilla ja kerätään omaan erilliseen tankkiin, joka on täytynyt sijoittaa eri rakennukseen kuin kosher-eläimet. Vierailuhetkellä tilalla oli tavanomaisessa tuotannossa 16 lehmää. Rabbi käy tilalla joka päivä siunaamassa eläimet ja maidon. Tilalla on nykyisin 1190 holsteinlypsylehmää, jotka kaikki lypsetään robotilla ja yhteensä eläimiä on nuorkarja mukaan lukien 2300. Lehmien päivätuotos oli ennen matkaamme ollut 34 kg/lehmä/vrk, mutta ylitäytön vuoksi tuotos oli laskenut 31 kg/lehmä/vrk. Ylitäyttö oli myös nähtävissä eläinten ruuhkautumisena ruokintapaikoille sekä robottien edustoille. Tilalla on viljelysalaa 1440 ha, josta vuokramaita on vain 28 ha. Pelloilla tuotetaan maissisäilörehua sekä maissia, sinimailasta ja kuivaa heinää. Ape sekoitetaan Supreme 900-sekoittajalla, jossa on kaksi sekoitusruuvia. Lypsylehmiä varten täytyy apetta sekoittaa päivässä neljä erää, jotta kaikki saadaan ruokittua. Umpilehmille tehdään oma ape, samoin hiehoille. Uudempi 12-rivinen navetta
on rakenteeltaan normaalia leveämpi ja tämän saattoi havaita heikompana ilmanlaatuna navetan keskiosissa. Erityisesti kesällä lämpimänä aikana tämä saattaa muodostua haasteelliseksi eläinten hyvinvoinnin kannalta. Navettarakennuksissa on ilmaa sekoittamassa kopterisekoittajat. Valaistukseen rakennuksissa on käytössä halogeenivalaisimet. Parsissa on käytössä parsimatot ja makuuparret puhdistetaan 4 krt/vrk. Lanta poistetaan käytäviltä raapalla ja pumpataan laguuneihin navetan ulkopuolelle. Näkymä Farm Landrynoisen uuden 12-rivisen pihaton keskeltä Lehmät on jaettu tuotoksen mukaan lypsyryhmiin lukuun ottamatta tavanomaisessa tuotannossa olevaa ryhmää sekä erillistä poikivien lehmien lypsyryhmää, jossa vastapoikineet viettivät 20 vrk:tta. Muutoin lypsyryhmissä on sekä ensikoita, että vanhempia lehmiä tuotoksen mukaan. Uudessa navetassa on käytössä juomakupit, joita oli silmämääräisesti arvioituna niukasti lehmämäärään nähden. Vanhassa navetassa käytössä on juoma-altaat. Uudessa navetassa rehu jaetaan apevaunulla, vanhassa navetassa jako tapahtuu mattoruokkijalla. Tilalla työskentelee tällä hetkellä 12 työntekijää. Aamuvuoro alkaa kello 04.30 ja kestää 12.00 saakka. Iltavuoro alkaa 14.00. Ruokintavuorossa työskentelevä tekee 10 tunnin työpäivää. Navettarakennusten pesut ostetaan urakointina.
Kiimantarkkailussa apuna käytetään aktiivisuusmittareita ja tarvittaessa turvaudutaan kiimojen synkronointiin. Poikima- ja vasikkaosastolla on käytössä kameravalvonta ja aina ennen kahvi- ja ruokataukoja työntekijät kulkevat tuon osaston läpi tarkkailemassa eläimiä. Lehmä viipyy tunnutusosastolla 2 viikkoa ja poikimisen jälkeen vasikka otetaan emän alta heti pois yksilökarsinaan. Vasikat saavat 6 kk:n ikään saakka kuivaa heinää ja väkirehua, jonka jälkeen ne siirretään aperuokintaan. Hiehoryhmät pyritään pitämään kooltaan tasaisina koko kasvatusajan. Tilalla on keskimäärin 4-5 poikimista päivittäin. Ferme Val Rémi Fabien ja Mélissa Rémillard viljelevät tilaa viidennessä sukupolvessa. Tilan omistuksessa on 50 ha peltoa, jossa viljellään maissia, soijaa, kauraa ja vehnää. Tilan navettatyöt hoitaa 1-2 henkilöä ja peltopuoli työllistää sesonkiaikana 4 henkilöä. Vuoden 2010 lokakuussa tilan silloinen navetta paloi eläimineen päivineen. Seuraavana vuonna rakennettiin uusi navetta, ostettiin uusi karja ja aloitettiin toiminta uudelleen syyskuussa. Val Remin pihatto on tunneli-ilmastoitu, jolloin pihaton toisessa päässä on iso tuuletin ja korvausilma otetaan kattoluukuista rakennuksen alkupäästä Tällä hetkellä 80 % tuotoksessa olevista eläimistä on ensikoita. Lehmiä on lypsyssä 90 ja makuuparsipaikkoja on 118. Keskituotos on 30 kg/lehmä/vrk, soluluku on 150 000 ja lehmät
käyvät lypsyllä keskimäärin 2 krt/vrk. Navetan rakennuskustannus oli 1,3 milj.cad (2 robottia). Hiehoille on 72 makuuparsipaikkaa ja vasikat ovat samassa rakennuksessa lypsylehmien kanssa. Poikiville on käytössä olkikuivitettu yhteiskarsina. Vasikoiden kuivikkeena käytetään kutteria, juotto hoidetaan automaatilla ja tarjolla on aina kuivaa heinää ja täysrehua. Hiehojen keskipoikimaikä tilalla on 25 kk. Navettarakennuksessa on tunneli-ilmanvaihto, mikä ei ole Kanadassa kovin tyypillinen ratkaisu. Verhoseiniä ei oltu haluttu navettaan siksi, että tunneli-ilmanvaihdon ajateltiin olevan tehokkaampi erityisesti kesän kuumina päivinä. Kun ulkona on -20 C, navetan sisälämpötila on +5-7 C ja kosteus tiivistyy vain ilmaluukkujen ympärille. Eläinaines on vielä kovin heterogeenistä, mikä on ymmärrettävää, koska koko karja jouduttiin ostamaan tilan ulkopuolelta palossa menehtyneiden eläinten tilalle. Ostolehmän keskihinta on Kanadassa 3000 dollaria. Tilan lehmät ovat erityisen puhtaita, rauhallisia ja tyytyväisen oloisia ja sorkkaterveys on hyvällä mallilla. Parret kuivitetaan sopivalla määrällä hiekkaa ja hiekkaa ei separoida erilleen lietteestä. Ferme Guillaume Tell Nykyinen navetta valmistui vuonna 2005, jolloin siirryttiin parsinavetasta automaattilypsypihattoon. Viljelyksessä tilalla peltoa on 120 ha ja laidunnukseen on tarkoitus siirtyä tulevana kesänä. Appeeseen sekoitetaan kuivaa heinää, maissia, sinimailasta ja ohraa. Robotilla käytetään houkutusrehuna maissia ja vehnää. Lypsyssä on tällä hetkellä 65 lehmää, joiden tuotos on 26-29 kg/lehmä/vrk ja keskimääräinen soluluku 112 000. Tilanväen mukaan utareterveys on karjassa parantunut selvästi siirryttäessä automaattilypsyyn ja hiekkakuivitukseen. Lypsykertoja tulee lehmää kohden 2,8/vrk. Tilan tuotanto on luonnonmukaista ja luomumaidosta maksetaan luomulisää 0,18 CAD, jolloin maidon kokonaistuottajahinnaksi muodostuu 0,85 CAD. Luonnonmukaisesti tuotettu ostoväkirehu on 2 kertaa kalliimpaa kuin tavanomaisesti tuotettu: tavanomainen n. 150 CAD/tn ja luomurehu n. 300 CAD/tn. Navetassa on käytössä Lelyn Junorobotti rehua siirtämässä ruokintapöydällä. Vasikoilla ja hiehoilla käytetään kuivikkeena olkea ja lehmille hiekka levitetään katossa kiskoilla kulkevalla vaunulla. Hiekkaa on parsissa ja parsien välissä reilusti ja sitä lisätään parsien väliin kerran kuukaudessa. Hiekkavuoria käytetään esteenä makuuparsien välissä, jotta lehmät eivät kulkisi parsien läpi. Nuorkarja on lypsylehmien kanssa samassa rakennuksessa ja ilmatilassa. Tulevan kesän laidunnuskoitosta varten on avuksi hankittu sähköinen ajoaita ja ajoportit.
Guillame Tellin runsaasti hiekalla kuivitettuja makuuparsia Twin Hill Farms Tilan omistavat John ja Louise Hill. Tilalla on 134 ha omaa peltoa ja 127 ha vuokrapeltoa. Pelloilla viljellään maissia, soijaa, viljaa, sinimailasta ja nurmea. Lypsyssä on 40-50 holsteinrotuista lehmää, umpilehmiä on keskimäärin 7 ja nuorkarjaa 66. Tilalla on yksi palkattu työntekijä, joka auttaa tilan päivittäisissä töissä. Lehmät lypsää Lelyn A3 robotti ja lypsykertoja on 3,0-3,3 krt/lehmä/vrk, ohikulkuja 3 kpl/lehmä/vrk, virtausnopeus on 3,1 l/min, haettavia lehmiä on 0-1/vrk, soluluku on 157 000, maitoa tulee 36,8 kg/lehmä/vrk, maidon rasvapitoisuus 4,01 % ja valkuaispitoisuus 3,38 %. Toiminta on käynnistetty uudessa navetassa tammikuussa 2010.
Tilan verhoseinäpihatto on kooltaan 30 m x 55 m, ja kompostikuivikepohja-alaa on pihaton alasta 43 m x 21 m. Kompostikuivikepohjan syvyys on 91 cm. Kompostipohjaa sekoitetaan 2 krt/vrk traktorin perään kiinnitetyllä äkeellä. Silputtua olkea lisätään kuivikealueelle 1 pyöröpaali/vrk ja kuivina ja lämpiminä päivinä kuiviketta lisätään vähemmän. Kuivikepohjan ollessa märempi, käytetään kuivikkeena sahanpurua, jota kuluu keskimäärin 5 rekkakuormaa/vuosi. Yksi rekkakuorma maksaa 1300 CAD ja kuivituskustannus on noin 1 CAD/lehmä/vrk. Eläinlääkäri käy joka toinen viikko tarkastamassa kerralla 5-15 lehmää. Tilalla on käytössä kiimantarkkailun apuna HeatTime ja kiimojen synkronointi. Keskipoikimaväli karjassa on 13,2 kk. Lehmät ruokitaan appeella, jossa on maissisäilörehua, kuivaa heinää ja kauraa. Robotilla on houkutusrehuna maissia, viljaa ja valkuaisrehua ja lisäksi käytössä on kaksi väkirehukioskia. Lehmä ei saa väkirehukioskista rehua, kun sen on aika mennä lypsylle. Apetta siirrettiin lehmien eteen 2 h välein koneellisesti. Hiehot ja umpilehmät on sijoitettu lypsävien lehmien kanssa samaan ruokintaryhmään. Twin Hill Farmin pihaton kompostikuivikepohjalla on lehmille hyvin tilaa, vaikkakin hivenen upottavalla alustalla
Pihaton rakennuskustannus oli 750 000 CAD ja pressukattorakenteella säästettiin arviolta 150 000 CAD. Robotin ja tankin pesuvedet puhdistetaan biologisesti erillisellä puhdistuskentällä. Vasikat kasvatetaan igluissa 2-3 kk:n ikään saakka. Navetassa on keskimäärin 5 C lämpimämpää kuin ulkona ja talvella lämpötila voi siis laskea pakkasen puolelle, jolloin robottihuonetta täytyy lämmittää lisälämmittimillä. Karjan sorkkaterveys on erinomainen ja sorkkahoito tehdään 2 krt/10 kk. Schouten Dairy Farms Inc Tilaa viljelevät Arnold, Martin ja Michael Schouten. Tilalla työskentelee yrittäjäperheen lisäksi 4 vakituista työntekijää ja lisää ollaan palkkaamassa. Vierailuhetkellä lypsyssä on 420 lehmää. Peltoa on viljelyksessä 445 ha, raivaamassa ollaan lisää ja kaikki peltotyöt hoidetaan omalla työvoimalla. Aikaisemmin käytössä oli lypsyasema, mutta nyt on siirrytty lypsämään puolet lehmistä robotilla. Motivaationa robottilypsyyn siirtymisessä oli työntekijöiden pysyvyys tilalla. Automaattilypsy mahdollistaa lomien järjestämisen paremmin ja työntekijöiden kiinnostus työntekoon on korkeampi, kun varsinaista lypsytyötä on vähemmän. Työntekijöitä on helppo saada, koska tila sijaitsee lähellä kaupunkia. Työntekijöille maksetaan hyvin, 15-20 CAD/h, joka on ns. yrittäjähinta eli työntekijä maksaa palkan sivukulut itse. Tavoitteena on siirtää tulevaisuudessa kaikki lehmät automaattilypsyyn ja uudessa navetassa lehmäpaikkoja tulee olemaan 520. Rakenteilla olevaan verhoseinäpihattoon tulee neljä eläinryhmää, eli rakennus on jaettu neljään eri osaan ja jokaisessa ryhmässä on 120 lehmää. Jokaisen ryhmän lypsyn hoitaa kaksipaikkainen Insentecin Astria-lypsyrobotti, joten kaksipaikkaisia robotteja tulee olemaan 4. Erotteluporteilla on erikseen rajattu 8 erottelukarsinaa, joiden eläimet lypsetään viidennellä kaksipaikkaisella robotilla. Erottelualueelle sijoitetaan vastapoikineet ja sairastavat lehmät. Tavoitteena on saada vastapoikineet käymään lypsyllä 4 krt/vrk. Ensikot on sijoitettu erilliseen omaan lypsyryhmään. Makuuparret kuivitetaan separoidulla lantajakeella ja parsissa on käytössä vesipedit. Kiimantarkkailussa on apuna aktiivisuusmittarit ja siemennykset hoidetaan itse. Myös sorkkahoito tehdään itse kahtena päivänä viikossa. Keskipoikimaikä ensikoilla on 22 kk, tyhjän kauden pituus 120 vrk. Vanha umpilehmien navetta on tarkoitus kunnostaa hiehoille. 1995 tulipalo tuhosi tilan vasikkatilat ja siitä saakka vasikat ovat olleet kylmäkasvatuksessa vanhoissa siiloissa. Vasikat ovat vapaalla hapanjuotolla, tarkoitus on siirtyä automaattijuottoon. Tilan kaikki sonnivasikat myydään noin viikon ikäisinä ja keräily tapahtuu kerran viikossa. Uudessa pihatossa on kiinteä pohja, vanhassa asemapihatossa on ritiläpalkit. Uudessa navetassa on käytössä tuubiraappalannanpoisto.
Schouten Dairy Farmin kätevä ja edullinen keksintö seurata yhdellä vilkaisulla robotille menevän rehun kulkua Cranberry Creek Farm Tilan omistaa Mark Lindsay, jonka lisäksi tilalla työskentelee karjanhoitajana Doug Liscumb. Mark hallitsee niin peltoviljelyn kuin karjanhoidon ja työskentelee keskimäärin 105 h/viikko. Doug huolehtii kuivittamisesta, puhtaanapidosta, ruokinnasta ja avustaa Markia tarvittaessa muissa töissä. Doug työskentelee 42 h/viikko. Peltoa on viljelyksessä 280 ha, josta 80 ha on vuokramaata. Viljelyksessä on maissia, säilörehua, soijaa ja heinää. Appeeseen sekoitetaan lehmää kohti 38 kg maissisäilörehua, 7 kg nurmisäilörehua, 4 kg valkuaislisää ja 0,74 kg olkea. Lehmiä on lypsyssä 105, umpilehmiä 20 ja uudistuseläimiä 95. Tällä hetkellä lypsyn hoitaa kaksi Lelyn A4-robottia ja varaus kolmannelle robotille on olemassa. Pihatto on DairyLogixin suunnittelema 6-rivinen verhoseinäpihatto. Tällä hetkellä kolmannen robotin lypsyryhmän paikalla ovat vanhemmat hiehot siihen asti, kun mahdollisesti tuotantoa laajennetaan. Navetan keskellä
robottien välissä on käsittelyalue, jossa voidaan esim. suorittaa sorkkahoidot ym. Lantakäytävät ovat kiinteät ja lannanpoisto hoidetaan raapalla. Kiimantarkkailussa käytetään apuna HeatTimea. Robottilypsy on tilalla ollut käytössä vasta 2 viikkoa, minkä vuoksi käytävillä seisoskeli paljon eläimiä, jotka vasta totuttelivat pihattoon. Ensimmäisen viikon aikana jouduttiin poistamaan 10 lehmää, jotka eivät sopeutuneet pihattoon lainkaan. Keskituotos on 35 kg/lehmä/vrk ja maidon rasvapitoisuus on laskenut hieman pihattoon siirryttäessä. Päivittäin lypsylle täytyy hakea 6-8 lehmää. Siirtyminen on sujunut tilan kertoman mukaan odotuksia paremmin. Makuuparsien väliin on asennettu kuormaliinat estämään läpikulkua. Portit ovat ns. roikkuvia portteja, parsissa on käytössä geelipedit ja kutterikuivitus. Geelipedin hinta on 320 CAD/parsi. Pihatossa on panostettu erityisesti väljiin käytäviin ja läpikulkuihin. Pihaton toisessa päässä ei ole lainkaan huoltokäytävää, mutta tätä tilan väki ei kokenut ongelmaksi. Robotilta pystytään suorittamaan ns. kolmisuuntainen erottelu eli esim. kiimassa olevat eläimet voidaan erotella käsittelyalueelle. Vasikat on sijoitettu pihaton keskelle ryhmäkarsinoihin hapanjuotolle. Cranberry Creek Farmin pihatossa on erityisesti kiinnitetty huomiota väljiin käytäviin ja läpikulkuihin
University of Guelph Kemptville Campus Navetassa työskentelee kolme työntekijää, joista yksi on vastuussa ruokinnasta, yksi olosuhteista ja kolmas on joko vapaalla tai työskentelee peltotöissä tai muissa tilan töissä. Lisäksi viikonloppuisin on yksi työntekijä töissä 8 h:n vuorossa, jossa huolehditaan eläinten ruokinnasta ja muista navetan töistä. Robotilla työskentelevä työntekijä on työnjohtovastuussa sekä vastaa karjanhoidosta, eli mm. siemennyksistä ja karjan terveydestä, siivouksesta ja robotin ylläpidosta. Jokainen työntekijä on vuorossa 08.00-17.00, 40 h/viikko. Lypsylehmät ja uudistushiehot ruokitaan appeella, joka jaetaan hinattavalla apevaunulla kerran päivässä. Lisäksi lehmät saavat robotilta korkeaenergistä 18 % valkuaista sisältävää täydennysrehua enintään 5 kg/lehmä/vrk, riippuen tuotostasosta, kuiva-aineensyönnistä ja käyntikerroista. Tällä hetkellä navetassa on 45 lehmää, 5 umpilehmää 45 hiehoa. Lehmät lypsävät 39 kg/lehmä/vrk, maidon rasvapitoisuus on 4,12 %, valkuaispitoisuus 3,32 % ja lypsykertoja on keskimäärin 3,1 krt/lehmä/vrk. Soluluku on noin 80 000. Vuonna 2011 syys-lokakuussa solut olivat nousseet 400 000, mutta ongelma saatiin ratkaistua tehostamalla robotilla esipesua ja jälkidippausta. Maito jäähdytetään kaksoiskiertojärjestelmässä ennen tankkiin pumppausta ja jäähdytyksestä syntyvä esilämmitetty vesi juotetaan lehmille. Robotti on Lelyn A3 Next. Lehmiä haetaan lypsylle keskimäärin 4 kpl/vrk. Ohikulkuja robotilla on 1,1 krt/lehmä/vrk. Kiimantarkkailussa apuna on kaulapantoihin liitetyt mittarit ja kiimojen synkronointi. Onlinemittauksena lehmistä saadaan tietoon aktiivisuus, märehtiminen, makuu/seisomisaika, valkuaisprosentti ja soluluku. Tilalla on aikaisemmin ollut 30 lehmän parsinavetta. Tavoitteena oli rakentaa uusi robottipihatto mahdollisimman vähäisin kustannuksin ja alkuperäisestä navetasta on jäljellä on lattia eli uusi pihatto saneerattiin vanhaan parsinavettaan. Parsinavetasta pihattoon siirryttäessä lehmille oli erityisen vaikeaa oppia käyttämään makuuparsia. Navetassa olisi haluttu käyttää hiekkakuivitusta, mutta sijainti ei mahdollistanut hiekan käyttöä. Parsissa onkin käytössä vesipedit ja kutterikuivitus. Sorkkahoito tehdään 2 kertaa vuodessa ja sorkkakylpy 3 krt/viikko. Navetassa on käytössä vähemmän tyypillinen ruokintakoururatkaisu, joka pyrittiin syöttämään mahdollisimman tyhjäksi puhdistusta ja tyhjentämistä ajatellen.
Guelphin yliopiston pihaton ruokintakaukaloratkaisu, joka ainakin on kestävää tekoa Elmvilla Farms Peter, Beth ja Gerry Tummon työskentelevät kaikki tilalla. Vastuualueita ei varsinaisesti ole määritelty ja kaikki tekevät kaikkia töitä ja jokainen pärjää yksin navetassa, jos on tarpeen. DairyLogixin suunnittelemassa verhoseinäpihatossa on varaus kolmannelle lypsyrobotille ja tällä hetkellä lypsyn hoitaa kaksi Lelyn A4-robottia. Mahdollisen kolmannen robotin ryhmässä ovat nyt vanhemmat hiehot. Lehmät ovat siirtyneet pihattoon 8.2.2012 ja entiseen verrattuna nykyinen pihatto on kooltaan 8-kertainen. Navettaa oli suunniteltu 5-6 vuotta ja kokonaiskustannus navetalle robotteineen ja lantaloineen oli 2,3 milj. CAD. Makuuparsipaikkoja on pihatossa 118. Navetan ulkonäköön ja toimistotiloihin on panostettu erityisesti. Valvomo on sijoitettu DairyLogixin tyyliin korkeammalle kuin pihatto tarkkailun tehostamiseksiseksi. Eläinliikenne on vielä järjestäytymättä ja esimerkiksi hiehot makailivat yhdyskäytävillä makuuparsien sijasta. Käytävät on päällystetty kumimatolla. Tilan omistuksessa on 160 ha peltoa ja vuokramaita on 80 ha. Pelloilla viljellään maissisäilörehua, sinimailasta ja soijaa. Ape jaetaan lypsylehmille kerran päivässä ja umpilehmille ja hiehoille joka toinen päivä. Lypsylehmiä tilalla on 120, umpilehmiä 40 ja uudistushiehoja 90. Keskituotos on 35 kg/lehmä/vrk, maidon rasvapitoisuus 3,8 % ja valkuaispitoisuus 3,3 %, soluluku on 250 000. Maitokiintiö on tällä hetkellä 100 kg maitorasvaa/vrk. Sorkkaterveyden kanssa on ollut ongelmia, joka saattaa johtua siirtymisestä uuteen rakennukseen. Makuuparsissa on käytössä kumirouhepedit, joiden kestoajaksi arvioitiin 7-8 vuotta, jonka jälkeen ne on uusittava.
Elmvilla Farmin pihatossa on makuuparsissa kumirouhepedit Castle Dale Farm Tilan yrittäjinä toimivat yhdessä Nick DeBoer ja Dan Kolb. Viljelypinta-alaa tilalla on 325 ha. Pihatossa on kaksi DeLavalin VMS-robottia, jotka lypsävät 98 lehmää keskimäärin 2,8 kertaa päivässä. Tilalla on 100 maitorasvakilon kiintiö lehmää kohden. Lehmien keskituotos on 31 kg/vrk/lehmä (190 päivää poikimisesta) ja soluluku vierailuhetkellä on alle 200 000. Uusi nelirivinen pihatto on valmistunut helmikuussa 2011 ja eläinliikenne on ohjattu feed firstperiaatteella. Ennen robottilypsyyn siirtymistä yrittäjät seurasivat aktiivisesti automaattilypsyn kehittymistä aina kymmenen vuoden ajan. Ruokinnan hoitaa kiskoruokkija, joka jakaa 8 krt/vrk keskimäärin 350 kg apetta/kerta. Lypsäville on 135 makuuparsipaikkaa ja erottelualue 9 makuuparsipaikalla. Makuuparret kuivitetaan kiskokuivitusvaunulla, joka jakaa olkisilppua. Osassa makuuparsista on Pasture GelMAt-geeliparsipedit, joita lehmät näyttivät suosivan tavanomaisiin parsipeteihin verrattuna. Lanta poistetaan käytäviltä raapalla ja separoidaan, jonka jälkeen nestejae ohjataan hiehonavetan alle lietesäiliöön ja kiinteäjae varastoidaan lyhytaikaisesti pihaton vieressä omassa tilassaan ja patteroidaan myöhemmin pelloille. Varaston kapasiteetti ei tällä hetkellä riitä kaiken kiinteän aineksen varastointiin. Umpilehmät ovat hiehojen kanssa omassa pihatossaan, josta on kulku jaloittelualueelle ja kesällä laitumelle. Hiehopihatossa on ritiläpalkkilattia, jonka alla on sijoitettu
lietesäiliö. Vasikat kasvatetaan ryhmissä ja juottovasikoilla on käytössä Lelyn juottoautomaatti, josta tarjoillaan maitojauhejuomaa. Tilan vanha parsinavetta on tarkoitus kunnostaa umpilehmien ja pikkuvasikoiden käyttöön. Ruokinta perustuu maissisäilörehuun, jonka lisäksi jaetaan sinimailassäilörehua valkuaisen ja riittävän kuidun saannin turvaamiseksi. Sinimailanen tarjotaan lehmille silppuamattomana, mikä aiheuttaa ongelmia lannanpoistossa, koska eläimet vetävät rehua jalkoihinsa. Tähän on tulossa parannus tulevana kesänä, kun sinimailanen korjataan jatkossa silputtuna. Viljelykierrossa on käytössä apilanurmi vehnän rikkakasvien torjunnan helpottamiseksi, minkä lisäksi apilanurmen jälkeen viljellään aina seuraavana vuonna samalla lohkolla maissia apilan typpihyödyn talteen ottamiseksi. Apilanurmi viljellään aina suojaviljan kanssa, jolloin nurmisatoa korjataan vain yhtenä vuonna. Sinimailasta viljellään 4-5 vuoden kierrossa. Lehmät saavat appeen lisäksi väkirehua roboteilta, umpilehmät ruokitaan kuivalla heinällä ja viljalla, hiehot saavat paalisäilörehua, viljaa ja kivennäistä ja vasikat ruokitaan vasikkamyslillä. Karjalle tehdään terveystarkastus kahden viikon välein ja hiehojen keskipoikimaikä on 23-24 kk. Kiimantarkkailussa hiehoilla on apuna HeatTime -aktiivisuusmittarit. Sonnivalinnoissa keskitytään parantamaan karjan utare- ja jalkarakennetta. Castle Dale Farmin pihatossa olkisilpun levittää katossa kulkeva kuivikevaunu
Hoenhorst Farm Tilan omistavat Gerrit ja Margriet Wensink. Pariskunta on lähtöisin Hollannista, missä heillä oli 85 lehmän vuokratila. Kanadaan he muuttivat vuonna 1994. Seuraavana vuonna he rakensivat navetan 100 lehmälle ja 1997 valmistui laajennus, jonka myötä lehmäpaikkoja oli 160. Entinen umpilehmien navetta (rakennusvuosi 2000) on nykyisin vasikoiden käytössä. Uusi robottipihatto valmistui keväällä 2008. Pihatossa on 360 makuuparsipaikkaa ja ruokintapöydät on sijoitettu pihaton ulkolaidoille. Ruokintapöydissä on lukittava etuaita koko pihaton alalla. Lehmiä on 300, koska kiintiötä voidaan ostaa vain viidelle lehmälle lisää per vuosi. Viljelyksessä on 378 ha, josta 100 ha viljellään sinimailasta, 102 ha maissia, 76 ha soijaa ja 100 ha maissisäilörehua. Huhtikuuhun 2008 saakka tilan 260 lehmää lypsettiin Westfalian 2 * 11- paikkaisella lypsyasemalla ja tällöin lehmien keskituotos oli 36 kg/vrk ja lehmät lypsettiin 3 krt/vrk. Uudessa kuuden Lely A3-robotin pihatossa lehmät käyvät lypsyllä 3,2 krt/vrk ja tuottavat maitoa 33 kg/vrk/lehmä. 300 lehmän yksikössä lypsylle on haettava 6 lehmää aamuisin ja iltaisin. Lypsylehmät on jaettu kahteen ryhmään. Robotit (oikeakätiset) on sijoitettu ryhmien keskelle kahteen riviin kolme robottia molemmille ryhmille. Kun robotit on sijoitettu keskelle kahteen riviin, voidaan huoltotoimenpiteet suorittaa yhdessä robottihuoneessa. Toisessa ryhmässä ovat vastapoikineet ja runsaassa maidossa olevat ja tämä ryhmä on kooltaan pienempi. Suuremmassa ryhmässä ovat vanhemmat eläimet, poistoon menevät ja umpilehmät. Makuuparsissa on vesiparsipedit ja ne kuivitetaan kalkilla ja sahanpurulla (Bobman-kuivitusvaunulla). Siiloihin on varastoitu olkisilppu, sahanpuru ja kuivalanta. Apevaunussa on Digi Starin vaaka ja seurantajärjestelmä, jonka avulla sekoitetaan neljää erilaista apetta lypsäville, hiehoille ja umpilehmille, jokaiselle ryhmälle omansa. Myös vasikat on sijoitettu siiloihin igluihin ja ryhmäkarsinoihin. Vasikat yksilöruokitaan ensimmäisen viikon ajan, jonka jälkeen ne siirretään automaattijuotolle. Juomana on käytössä täysmaito. Tilalla on kokeiltu myös juomarehua, mutta kokemusten mukaan vasikat ei tule yhtä elinkelpoisia sillä. Vasikat siirretään vieroituksen jälkeen kestokuivikepohjalle ryhmäkarsinoihin ja myöhemmässä vaiheessa remontoituun entiseen umpilehmien navettaan. Sieltä hiehot siirretään lopulta makuuparsipihattoon, jossa ne siirtyvät kasvatusryhminä pihaton päästä toiseen iän karttuessa ja poikivat entisen lypsyaseman ja kokooma-alueen tilalle kunnostetussa poikimakarsinassa. Terveet vastapoikineet lehmät siirtyvät robottipihattoon ensimmäisestä lypsystä lähtien. Kiimantarkkailussa on apuna aktiivisuusmittarit. Hiehopihatossa on juoma-altaiden käyttöpintaalaa rajoitettu, jotta aktiivisuusmittarin anturi varmemmin tulee luettua hiehon käydessä juomassa. Siemennyksissä käytetään valiosonnia silloin, kun halutaan parantaa maidon pitoisuuksia ja eläimen rakenneominaisuuksia. Nuorsonneja käytetään hedelmällisyysongelmaisille eläimille, hiljaisille kiimoille ja kolmannelle ja sitä myöhemmille siemennyskerroille. Genomitestattuja sonneja käytetään vain satunnaisesti. Hiehot rokotetaan 3 ja 12 kuukauden iässä
ja lehmät 30 vrk kuluttua poikimisesta clostridiumia ja escherichia colia vastaan. Poikiville hiehoille ja umpilehmille annetaan Scourgard-pastaa ja pötsibolus. Lisäkalsiumia ei anneta poikiville, paitsi stressitilanteissa esim. kesähelteillä, ylitäyttötilanteessa ja säilörehun vaihtuessa uuteen erään. Lehmät saavat 5,5 kg väkirehua robotilta ja ensikot 5 kg. Appeessa on lehmää kohden 4 kg mäskiä, 0,5 kg olkea, 5 kg/ka nurmisäilörehua, 11 kg/ka maissisäilörehua sekä 2 kg valkuaislisää. Lehmille jaetaan ape kerran päivässä ja umpilehmille ja hiehoille kolmesti viikossa. Tilalla työskentelee kolme kokoaikaista työntekijää, joista kaksi vastaa karjanhoidosta ja yksi ruokinnasta ja kunnossapidosta. Lisäksi on yksi osa-aikainen työntekijä. Työntekijöitä varten on laadittu kirjalliset työohjeet ja kuukausittaiset työntekijäpalaverit. Viikolla kokoaikaiset työntekijät työskentelevät klo 6-14.30. Viikolla tavoitteena on saada tehtyä kaikki pakolliset työtehtävät aamupäivän kahvitaukoon (klo 9.30-10.00) mennessä, jotta tauolla voidaan sopia muista tehtävistä ja keskustella havaituista ongelmista. Viikonloppuisin, perjantai-iltapäivästä sunnuntaihin, hoidetaan vain pakolliset työtehtävät aamuvuorossa klo 05.00-09.00. Aamuvuorossa ruokitaan ja kuivitetaan, haetaan lypsylle noudettavat lehmät ja huolehditaan vasikoista ja vastapoikineista. Iltapäivällä osa-aikainen työntekijä on vuorossa 2,5 h, hakee noudettavat lehmät lypsylle ja huolehtii vasikoista. Viikonloppuisin yksi henkilö on päivystäjänä perjantai-illasta maanantaiaamuun. Viikolla päivystysvuoro on klo 14.00-22.00. Gerrit puolestaan päivystää klo 22.00-06.00. Eläimiä ei valvota vuorokauden ympäri, vaan esimerkiksi poikimisia on pyritty helpottamaan sonnivalinnoilla. Yrittäjät pitävät navettaa nimenomaan työpaikkana. Tarvittaessa tilan johtaminen voidaan hoitaa myös etänä. Yrittäjät ovat onnellisia ja tyytyväisiä työntekijätilanteeseen, koska nykyisellä järjestelyllä kaikki työt saadaan tehdyksi aamukuuden ja iltakuuden välillä. Aikaisemmin lypsyasemapihatossa työskenneltiin aamuneljästä pitkälle puoleen yöhön. Työntekijöille maksetaan hyvää palkkaa, koska yrittäjät haluavat panostaa työntekijöiden laatuun, eivät määrään. Tilalla on 300 lehmää, jotka käyvät keskimäärin lypsyllä 3,3 krt/vrk ja ohikulkuja tulee keskimäärin 4 ohikulkua/vrk. Kuivittaminen maksaa 12 000 CAD/vuosi ja kalkin käyttö 3500 CAD/vuosi. Siemennettävät lehmät on sijoitettu kaikki toiseen kahdesta lypsyryhmästä, jolloin hoitotoimenpiteitä tarvitsee tehdä vain toisessa päässä pihattoa. Siemennyksistä 85 % onnistuu HeatTime -aktiivisuusmittauksen ansiosta ja 15 %:a kiimoista synkronoidaan. Hiehojen keskipoikimaikä on 22 kk. Aikaisemmin tilalla käytettiin jalkakylpyä robotilta poistuttaessa, mutta tämä laski lypsyllä käyntejä 0,2-0,3 krt/vrk ja näkyi myös tuotoksessa. Nyt lehmät kävelytetään kaksi toistoa kerran viikossa jalkakylvyn lävitse. Jalkakylvyssä käytetään formaldehydiä ja kuparisulfaattia. Siemennykset ja terveystarkastukset hoidetaan klo 08.00 aamulla, jolloin hoidettavat eläimet lukitaan etuaitaan toimenpiteiden ajaksi. Eläinlääkäri käy tilalla kerran viikossa. Ongelmaeläimiä ei erotella muusta joukosta, vaan eläin hoidetaan heti ja se palaa takaisin aikaisempaan ryhmään.
Hoenhorst Farmin ternivasikat on sijoitettu yksittäisigluihin katon alle siiloihin Yrittäjät kokevat onnistuneensa lehmien olosuhteiden järjestämisessä hyvin. Jos he voisivat rakentaa tilat uudelleen, käyttöön tulisi 9 robottia, neljä erillistä lypsyryhmää, 6-rivinen pihatto ja lisäksi yksi robotti tulisi lypsämään vastapoikineet ja hiehot. Tuulettimet käynnistyvät + 20 C ja viilennyssumuttimet + 22 C lämpötilassa. Vasikoiden juottoautomaatti pestään joka päivä, kesähelteellä kahdesti päivässä ja täytetään kahdesti päivässä. Vasikat saavat maitoa 2 l/krt, enintään 14 l/vrk, kesällä vasikat juovat keskimäärin 8-10 l/vrk, talvella varsinkin isommat vasikat juovat 14 l/vrk. Sonnivasikat lähtevät välitykseen 3-7 vrk iässä, vasikat haetaan joka tiistai ja ne menevät yhdelle ja samalle kasvattajalle.
Heegstee Farms Tilalla on peltoa yhteensä 170 hehtaaria, mistä 162 hehtaaria on viljelykäytössä. 50 hehtaaria on nurmella, 32 hehtaaria on maissisäilörehua, 20 hehtaaria soijapapua, 20 hehtaaria vehnää, 28 hehtaaria maissia ja 12 hehtaaria on vuokralla. Rehu jaetaan apevaunulla ja apekeskus sijaitsee pihaton sisäpuolella. Tilalla on tällä hetkellä lypsyssä 125 lehmää, 17 on ummessa ja nuorkarjaa on yhteensä 150 päätä. Lehmät lypsävät keskimäärin 33 kg/lehmä/vrk, soluluku on keskimäärin 130 000, maidon rasvapitoisuus on 4 % ja valkuainen 3,5 % (poikimisesta 170 päivää). Lypsyjä tulee päivässä lehmää kohden keskimäärin 2,7 ja ohikulkuja robotilla 50/robotti/päivä. Lypsylle haettavien lehmien määrä on tällä hetkellä 10 lehmää/päivä. Tilan väki totesi, että utareterveys ja tiinehtyminen ovat parantuneet viime vuosina huomattavasti. Vuonna 2005 valmistunut pihatto on kuusirivinen missä ruokintapöytä (lukittava etuaita) sijoittuu rakennuksen keskelle. Niin lypsylehmät kuin nuorkarja ovat samassa pihatossa. Hiehojen ja lehmien parsissa käytetään kuivikkeena sahanpurua ja vasikoiden karsinoissa olkea. Lehmät saavat veden juoma-altaista ja vasikat juomakupeista. Tankin pesunjälkeiset huuhteluvedet kerätään erilliseen säiliöön ja hyödynnetään robotin pesuvetenä ja eläinten juomavetenä. Lannanpoisto tapahtuu ns. Raceway järjestelmällä ja lietesäiliö sijaitsee pihaton alla. Heegstee Farmin pihatossa vasikkatilat on sijoitettu keskelle rakennusta
Tilalla on kaksi Delavalin VMS (otettiin käyttöön vuonna 2007) lypsyrobottia ja testikäytössä on myös Herd Navigator (mittaa maidon progesteronipitoisuutta). Robotilta ja Herd Navigatorilta saatua tietoa pyritäänkin hyödyntämään mahdollisimman paljon. Robotilta poistuttaessa on käytössä automaattinen sorkkakylpy. Kanadassa on viranomaisvaatimuksena puhdas pääsy robotille ja tilalla se oli ratkaistu kumisaappaiden pesupaikalla ennen robottihuoneeseen menoa. Siemennyksiä on tällä hetkellä keskimäärin 1,8 krt/poikiminen. Kaikki siemennykset hoidetaan itse. Sonnivalinnat tehdään painottaen utarerakennetta, utareterveyttä, jalkarakennetta ja maidon pitoisuuksia. Tilalla on myös oma tilasonni, jota tarvittaessa käytetään muutaman kerran vuodessa. Delhome Farms Tilan toiminta on saanut alkunsa vuonna 1986 jolloin Riddelit ostivat tilan itselleen. Vuonna 1987 rakennettiin 160 lehmän pihatto, jossa oli erillinen ruokintaosa ja lypsy aloitettiin 50 lehmällä. Vuonna 1995 pihatto peruskorjattiin ja tilalle rakennettiin lietesäiliö; lehmiä oli tuolloin lypsyssä 95. Vuonna 2000 tulipalo viivästytti uuden pihaton rakennustöitä, ja lopulta vuonna 2005 uuden pihaton suunnittelutyöt aloitettiin ja samalla ostettiin kiintiötä lisää aina 125 lehmään saakka. Vuoden 2009 huhtikuussa pihaton rakennustyöt aloitettiin ja vuoden 2010 tammikuun 28. päivä lypsy aloitettiin uusissa tiloissa. Tilalla on tällä hetkellä eläimiä yhteensä 250, mihin kuuluu myös uudistuseläimet. Lypsyssä lehmiä on 115, mutta määrää laskee sitä mukaan kun lypsävien tuotostaso nousee. DairyLogixin suunnittelema pihatto on nelirivinen, lannanpoisto tapahtuu huuhtelulla ja ruokintapöydät ovat rakennuksen ulkoreunoilla. Huuhtelu tehdään neljän tunnin välein käytäviä vuorotellen ja tarvittava vesimäärä on 12 m³/käytävä. Makuuparsissa kuivikkeena on hiekka (tällä hetkellä ostetaan 3 rekkakuormaa kuukaudessa, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus käyttää tilan omaa) ja parsipaikkoja on lehmille yhteensä 122. Tilan väen mukaan lehmät ovat ottaneet hyvin vastaan hiekkakuivituksen ja eläimet pysyvät puhtaana ja sorkat terveinä. Tilalla ei ole vielä käytössä järjestelmää hiekan kierrätykseen, mutta se osa hiekkaa, mikä voidaan ottaa talteen, käytetään kuivikkeena hiehoille. Talvella se ei ole kuitenkaan mahdollista, sillä hiekkakasat ovat tuolloin umpijäässä. Tulevaisuudessa on tarkoitus ottaa käyttöön myös hiekan kierrätysjärjestelmä (tällä hetkellä kustannuskysymys). Käytävät on käsitelty timanttikuvioinnilla ja tilan väki on ollut erittäin tyytyväisiä tähän. Heidän mukaansa se vähentää huomattavasti liukastumisia. Kaikki tilan eläimet lukuun ottamatta juotolla olevia vasikoita ovat pihatossa. Lehmille on myös käsittelyalue pihaton keskellä.
Lehmät lypsävät keskimäärin 37-38 kg/lehmä/päivä ja tarkoituksena on ostaa lisää kiintiötä tulevaisuudessa. Tilan lehmät on jaettu kahteen eri lypsyryhmään ja jakoperusteena ryhmien välillä on tuotostaso (alle/yli 30 kg/pv). Lypsyn hoitaa Delavalin 2 VMS-robottia ja lehmäliikennettä ohjaa Feed First- järjestelmä. Lehmillä on kaikilla käytössä juoma-altaat, jolloin kilpailua vedestä ei synny. Kaikki hiehot kasvatetaan itse tilalla. Vasikoiden alkukasvatus hoidetaan yksilökarsinoihin ja myöhemmin ne siirretään ryhmäkarsinoihin, joissa on käytössä automaattijuotto. Vasikat vieroitetaan 8 viikon iässä ja siirretään pihattoon 3-6 kuukauden iässä. Delhome Farmin pihatossa tietokone on sijoitettu innovatiivisesti valvomon seinään; ohikulkiessaan voi vilkaista koneelta maitomääriä tai eläinten tietoja riisumatta navettahaalareita
Wilkesview Farms Jon ja Jenny Wilken ovat vastuussa päivittäisistä navettatöistä ja Murray Wilken hoitaa aperuokinnan (Trioletin TMR apevaunu) ja kirjanpidon. Tilalla on myös kaksi työntekijää, jotka avustavat peltotöissä ja vasikoiden hoidossa. Tilalla on viljelyssä 142 ha maissia, 142 ha soijapapua, 81 ha vehnää ja 81 ha nurmea. Näistä 202 ha on omaa ja 244 ha vuokrattuna. Lehmien ape koostuu maissisäilörehusta, maissista ja kivennäisistä. Lisäksi lehmät saavat väkirehua robotilta. Tällä hetkellä tilalla on lypsyssä 118 lehmää, ummessa 20 lehmää ja hiehoja on 150. Lehmien keskituotos on 39,5 kg/vrk/lehmä (vanhassa navetassa tuotos oli 30-32 kg/lehmä/vrk), rasvapitoisuus 4,1 % ja valkuainen 3,2 % ja maidon soluluku 150 000. Lypsyjä tulee keskimäärin 2,7/lehmä/vrk ja ohikulkuja noin 30-40 kpl/robotti/vrk. Lehmiä täytyy noutaa lypsylle noin 6-8/vrk. Kaikki lehmät keinosiemennetään 60 päivän kuluttua poikimisesta ja hiehot 15 kuukauden iässä. Wilkesview Farmin pihatossa on Kanadassa vähemmän käytössä oleva kattorakenne, joka on suomalaisittain tutumman näköinen ratkaisu
Vuonna 2010/2011 rakennettu robottinavetta (kaksi Delavalin VMS:a) on DairyLogixin suunnittelema kuusirivinen (hiekkakuivitus, ei mattoja) pihatto, jossa on varaus kolmannelle robotille. Läpiajettava ruokintapöytä sijaitsee pihaton keskellä. Uusi pihatto lantavarastoineen oli maksanut noin 1,4-1,5 milj. dollaria. Pihattoa ei perinteiseen kanadalaiseen tapaan rakennettu kattoristikoilla vaan on ns. avoin malli puuliimapalkeilla. Isäntä uskoo tämän olevan perinteistä rakennustapaa kestävämpi. Koko navetta valmistettiin Saksassa (Hörmann) ja rahdattiin konteissa (20 konttia) Kanadaan. Tämä ei kuitenkaan isännän mukaan nostanut rakennuskustannuksia. Molemmilta roboteilta on mahdollisuus erotteluun ja sorkkakylpy (automaattinen pesu) on heti lypsyltä lähdettäessä. Lisäksi tilalla oli käytössä erillinen hoitoalue lukittavilla porteilla ja lukkoparsilla, missä on mahdollista hoitaa esimerkiksi eläinten siemennys. Siirtyminen vanhoista tiloista uuteen navettaan sujui tilaväen kertoman mukaan mutkattomammin kuin he olivat osanneet odottaa ja lehmät ovat sopeutuneet uusiin tiloihin hyvin. Tällä hetkellä kolmannen robotin varaus on käytössä siemennysikäisillä ja tiineillä hiehoilla. Kiinteäpohjaisen lantakäytävän puhdistuksen hoitaa Jameswayn lantaraapat. Conlee Farms Tilan toiminta on aloitettu vuonna 1983 ja tilan omistavat Ralph ja Paullette Coneybeare. Vuoden 2010 huhtikuussa tulipalo tuhosi silloisen pihaton ja sen lypsykarjan. Tuolloin Conleen tilan holsteinkarja oli rankinglistan 17. sijalla elinikäistuotosindeksissä (LPI). Uuden pihaton rakentaminen aloitettiin elokuussa 2010 ja rakennus valmistui helmikuussa 2011. A4-robottien toimituksen viivästymisen vuoksi lypsy aloitettiin yhdellä A3-robotilla, joka korvattiin myöhemmin kahdella A4-robotilla. Ralph on itse suunnitellut pihaton ja toimi sen rakennuttajana. Navetassa on verhoseinät ja puhaltimet, jolloin ilmanvaihto toimii tehokkaasti ja ovet voidaan pitää kiinni ja linnut poissa sisältä. Tilalla työskentelee kokoaikainen karjanhoitaja ja kaksi osa-aikaista työntekijää vasikoiden hoidossa ja toimistotöissä. Lypsyssä on 100 lehmää, keskituotos on 30 kg/lehmä/päivä ja soluluku 150 000. Lehmillä on käytössä aktiivisuusmittaukseen perustuva kiimantarkkailu ja pihattoon on sijoitettu 11 lukijaa koko rakennuksen alueelle. Jalostusajatuksena on saavuttaa tasapaino tyypin ja tuotoksen suhteen. Kanadalaiseen tapaan tilalla on käytössä rokotusohjelma lehmien terveyden varmistamiseksi. Kaikki umpeutettavat eläimet hoidetaan umpihoidolla.
Conlee Farmin pihatossa on omistajan itsensä suunnittelema ja patentoima Coneybearicaderuokintakaukalo, jonka etuseinän voi nostaa ylös kaukalon puhdistusta varten Robotit on sijoitettu omiin huoneisiinsa ja niille on varmistettu puhdas pääsy. Kemikaalit on sijoitettu omalle alueelleen, josta ne syötetään roboteille pumppaamalla. Kemikaalivarastossa ja toimistossa on vesikiertoinen lattialämmitys. Eläinlääkärin huoneessa on tietokone sitä varten, että kaikki hoidot ja muut tarpeelliset tiedot voidaan syöttää välittömästi eläintietoihin. Eläimiä voi yksi ihminen siirtää kätevästi alueelta toiselle Ralphin itse suunnittelemien porttien avulla. Lisäksi huoltokäytävät kulkevat ympäri pihaton. Poikiville lehmille on käytössä olkikuivitettu ryhmäkarsina ja porttien avulla niiden siirto onnistuu yhden ihmisen voimin robotille ja sieltä takaisin karsinaan. Poikimakarsinaan on suora pääsy nosto-oven kautta puhdistus- ja kuivitustöihin ja näin voidaan varmistaa etteivät lanta- ruokintareitit risteä. Pihatossa on 200 makuupartta, joissa on Easy Fix Cow Comfort-matot ja kuivikkeena käytetään silputtua olkea. Valaistus on toteutettu LED-lampuilla, jotka kuluttavat ¼ tavallisen valaistuksen vaatimasta sähkömäärästä. Ruokintakaukalo on Ralphin itse suunnittelema ja hän on hakenut sille patentin. Kaukalon pöydän puoleinen seinä voidaan nostaa ylös puhdistusta ja rehun poistamista varten automatiikalla. Seinämä maksaa 20 CAD/jalka ja vinssin hinta on 500 CAD. Ruokintaseinää markkinoi BSM. Pihaton rakennuskustannukset olivat n. 2 milj. CAD. Viljelyksessä on 220 ha omaa peltoa, jossa kasvaa sinimailasta, maissia, soijaa ja vehnää.
Olspank Dairy Tilan omistavat Jan (isä) ja Chris (poika) Kappers. Perhe on muuttanut Kanadaan Hollannista talvella 1998-1999, jolloin he ostivat nykyisen tilan maidontuotantoa varten. Maaliskuussa 1999 maidontuotanto aloitettiin ostoeläimillä silloisessa parsinavetassa. Aluksi haaveissa oli uusi lypsyasemapihatto, mutta lopulta päädyttiin automaattilypsyyn, sillä uudessa pihatossa haluttiin kiinittää huomiota erityisesti työn tehokkuuteen. Joulukuussa 1999 siirryttiin automaattilypsyyn uudessa kolmirivisessä pihatossa yhdellä Lelyn A2-robotilla. Tuolloin lypsyssä oli yhdellä robotilla enimmillään 70 lehmää ja tilanväki totesikin, että se oli aivan liikaa robotin kapasiteettiin nähden. Pihatto oltiin suunniteltu siten, että se voidaan laajentaa kuusiriviseksi myöhemmin. Tämä pihatto on vanhin robottinavetta Kanadassa. Vanha parsinavetta saneerattiin hiehokasvattamoksi. Toinen lypsyrobotti asennettiin syksyllä 2002 väliaikaiselle paikalle kolmiriviseen pihattoon. Seuraavana kesänä pihatto laajennettiin kuusiriviseksi ja robotit siirrettiin uuteen paikkaan, jotta eläinmäärää voitiin lisätä 135 lehmään. Kolmas robotti otettiin käyttöön vuonna 2008. Olspank Dairyn nuorkarjatiloissa on kantavaan väliseinään sijoitettu ylälaitaan tuuletusaukot, jolloin ilma pääsee kulkemaan vasikkaosaston ja hiehopuolen välillä. Ulkoseinänä on vasikkatiloissakin avattava verhoseinä
Vuonna 2010 vanha parsinavetta purettiin ja tilalle rakennettiin uusi hiehonavetta. 2012 robotit vaihdettiin uusiin A4-mallisiin, jolloin lypsykerrat lisääntyivät 2,6:sta 3,1:een ja keskituotos lehmää kohden nousi 2 kg/päivä/lehmä ja on nykyisin 29 30 kg/lehmä/vrk. Viljelyksessä on 120 ha omaa maata ja 73 ha vuokramaita. Lypsyssä on 175 lehmää, ummessa keskimäärin 25 ja nuorkarjaa on 225. Keskituotos on 31 l/lehmä/päivä, rasvapitoisuus on 4,25 % ja valkuaispitoisuus 3,6 %, soluluku on 180 000. Solujen kanssa oli jossain vaiheessa ongelmia ja se kävi jopa 400 000. Karjanhoitoon osallistuu perheenjäsenet ja lisäksi peltotöissä on palkattua työvoimaa. Chris huolehtii robottien toiminnasta, eläinten jalostuksesta ja kasvatuksesta, eläinten siirtelystä ja kuivituksesta, tähän kuluu aikaa n. 1 h aamuin ja illoin. Jan ruokkii eläimet ja hoitaa vasikat, johon kuluu n. 2 h/päivä. Yhteensä Jan tekee töitä päivittäin 5-6 tuntia ja Chris 8 tuntia. Ajatuksena on, ettei navetassa kuljeta yhtenään, vaan työt hoidetaan aamuvuorossa ja iltavuorossa. Tilalla luotetaan punaiseen holsteiniin, joka on heidän mielestään vahvempi ja raskaampi rotu, ja jonka maidon valkuaispitoisuus on korkea. Jan uskoo terveisiin lehmiin ja on sitä mieltä, että säilörehuruokinta, jolla ei pusketa tuotosta maksimiin, toimii parhaiten. Joitain vuosia sitten tila osallistui paikalliseen johtamiskerhoon, jossa vertailtiin tuotantokustannuksia. Tila sijoittui parhaiden tilojen joukkoon alhaisten eläinlääkintäkustannusten ja rehukustannusten vertailussa (eläinlääkärin ja siemennyskulut yhteensä 1,32 senttiä/litra (CAD). Tällä hetkellä yrittäjillä on haussa tila, jonne tuotantoa voitaisiin edelleen laajentaa. New Greeden Dairy Yolanda ja Joris Laanin 4-rivinen pihatto oli ennen vuoden 2011 uudistusta lypsyasematila (17 vuotta vanha). Tilalla on 2 Insentecin Galaxya tuplapaikoilla ja tavoitteena on löytää tilan mahdollinen maksimikapasiteetti. Nyt oltiin todettu, että 60 lehmää/robotti on liikaa. Insentecin robotteihin oltiin päädytty huoltovarmuuden ja ylläpitokustannusten vuoksi (n. 2000 dollaria/robotti/vuosi). Lypsyasemasta haluttiin luopua, koska automaattilypsy vaikutti mielenkiintoiselta vaihtoehdolta eikä sido lypsyasemaan verrattuna niin paljoa työvoimaa. Tilalla työskentelee kokoaikainen karjamestari noin 50 tuntia/viikko (lehmät ja robotit) ja kokoaikainen työntekijä peltotöissä ja koneiden huoltotöissä noin 50 tuntia/viikko. Joris työskentelee myös noin 50 tuntia/viikko hoitaen yleistehtäviä, ruokintaa ja lehmien hoitoa tarvittaessa. Yolandan työpanos on noin 20 tuntia/viikko kirjanpidossa, vasikoiden hoidossa ja mm. peltotöissä. Tilan lehmistä edelleen 50 lypsetään lypsyasemalla kolme kertaa päivässä. Tilalla on yhteensä 260 lypsävää, 35 umpilehmää ja 250 hiehoa. Tilalla on peltoa 264 hehtaaria (44 ha vehnää, 48 ha soijapapua, 102 ha maissia, 60 ha nurmea ja 50 ha sinimailasta), josta omaa on 224 hehtaaria. Robotilta lehmät saavat väkirehua ja lisäksi ape
jaetaan kerran päivässä navetan keskellä olevalle ruokintapöydälle (appeessa sinimailassäilörehua, maissisäilörehua, olkea, soijaa, rypsiä, gluteenia, leipomon sivutuotetta ja vitamiinilisä). Lypsykertoja lehmää kohden tulee 2,8/vrk ja keskituotos 9300 kg/lehmä/vuosi. Maidon pitoisuudet ovat 3,96 % rasva ja valkuainen 3,36 %. Solutaso oli asemalypsyn aikaan aina 125 000, mutta robottilypsyyn siirryttyä se on korkeimmillaan käynyt jopa 400 000:ssa. Solutaso on kuitenkin hiljalleen parantunut ja nyt se oli tasolla 250 260 000. Noudettavia lehmiä robotille on tällä hetkellä 16 (2 kertaa päivässä). New Greeden Dairyn eläinhallit on sijoitettu liki vierekkäin U-muotoon
Halvu Farms Tilan toiminta on aloitettu vuonna 1997 silloisesta 2 X 6 paikkaisesta lypsyasemanavetasta, josta myöhemmin puolenkymmenen vuoden kuluessa laajennettiin nykyisiin tiloihin. Tilan työt hoitaa Ben VanHaastert ja palkattu työntekijä, joka työskentelee 45 h/viikko. Viljelyksessä on 126 ha, joista 18 ha on vuokrattua. Ape koostuu maissisäilörehusta, nurmisäilörehusta, soijapavusta, rapsista, maissitisleistä ja vitamiinivalmisteesta. Lypsyssä on 100 lehmää, umpilehmiä on 15 ja uudistukseen tarkoitettuja hiehoja on 100. Karjan keskituotos on tätä nykyä 10 700 kg, maidon rasvaprosentti on 3,85 ja valkuaisprosentti 3,35. Soluluku on 240 000 (luku oli alhaisempi ennen robottilypsyä). Lypsykertoja on keskimäärin 3,2-3,7 päivässä ja ohikulkuja 2. Lypsylle täytyy hakea neljä lehmää päivässä. Poistuminen roboteilta (kaksi Lely A4) tapahtuu samaa käytävää pitkin, joka on varustettu erottelumahdollisuudella. Käytettävät sonnit valitaan soluluvun, hedelmällisyyden, utare- ja vedinrakenteen sekä jalkarakenteen perusteella. Siemennyskertoja on tätä nykyä 2,1 siemennystä/poikiminen. Kiimantarkkailun apuna lehmillä ja hiehoilla on käytössä HeatTime aktiivisuusmittarit. Lehmillä on lisäksi käytössä märehtimismittaus. Pikkuvasikat ovat tilan vanhassa rakennuksessa, josta ne siirretään myöhemmin yhteen yhteiseen ryhmäkarsinaan, missä on käytössä juottoautomaatti. Halvu Farmin modernisoidussa vanhassa eläinhallissa vasikat on sijoitettu entisiin laakasiiloihin
Maplebrae Farms Tilalla oli siirrytty uuteen kolmiriviseen robottipihattoon 28.11.2011. Tulevaisuudessa tila on laajennettavissa maksimissaan neljälle robotille. Budjetti uudelle navetalle oli 934 000 dollaria sisältää kaiken, myös lietelantalan. Tilan omistavat Mary-Lynne ja Terry Howell. Terry työskenteli aikaisemmin noin 80 tuntia/viikko ja palkattu työntekijä noin 45 tuntia/viikko. Mary-Lynne työskenteli osa-aikaisesti tilan ulkopuolella ja tuurasi tarvittaessa tilan töissä. Uusissa tiloissa Terryn työviikossa on puolta vähemmän tunteja ja osa-aika-apua tarvitaan vain noin 4 tuntia/viikko. Mary-Lynne auttaa tilan töissä tarvittaessa. Tilalla on peltoa 110 hehtaaria, mistä 50 hehtaaria on omaa. 45 hehtaaria on nurmella, 32 hehtaaria maissia ja 33 hehtaaria vehnää. JayLorin apevaunulla tehdään seos, mikä sisältää nurmisäilörehua, maissisäilörehua ja tiivistettä. Lehmien ruokintaa seurataan tarkasti päivittäin ja syömättä jääneen appeen määrä punnittaan päivittäin. Lopullinen lehmämäärä robotille on vielä haussa; nykyisin se on 60-65 lehmää. Lehmien keskituotos on tällä hetkellä 33-34 kg/lehmä/vrk ja käyntejä lehmää kohden 2,5-2,7 krt/vrk. Päivittäin noin neljä lehmää joudutaan hakemaan lypsylle (jalkavika, utarerakenne, umpeen menevät). Lehmillä on käytössä hiekkakuivitus ja lannanpoisto robotin edustaa lukuun ottamatta tapahtuu lantaraapoilla. Erottelukarsinoissa on kiinnitetty erityisesti huomiota tilaa säästäviin ratkaisuihin. Maplebrae Farmin pihatossa ruokintapöydän päähän on sijoitettu betoniporsas, jolloin pöydältä poistettava rehu saadaan kätevästi kaikki talteen esim. punnitusta ja tarkkaa ruokinnanseurantaa varten