Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1
Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen kunnassa oleskelevalla henkilöllä, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on perustuslakimme mukaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen elämän kannalta välttämätön toimeentulo ja edistää ihmisten itsenäistä selviytymistä. 2
Kuntien pitää noudattaa toimeentulotuen käsittelyaikoja Kuntien on kohdennettava taloudellisia resurssejaan ja henkilöstövoimavarojaan siten, että oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Toimeentulotukiasiat on käsiteltävä toimeentulotukilaissa säädetyssä määräajassa. Hakemusten käsittelylle säädetyt määräajat ovat ehdottomia, ja ne koskevat sekä toimeentulotuen perusosaa että täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Kunnat eivät voi ylittää määräaikoja rikkomatta lakia. Asiakkaiden oikeuksien toteuttamiseksi kaikissa toimeentulotukiasian käsittelyvaiheissa sosiaalihuollon työntekijän on toimittava ilman aiheetonta viivytystä kiinnitettävä huomiota tuen nopeaan maksatukseen kerrottava toimeentulotuen hakijalle päätöksen antamisajankohdasta vastattava asiakkaan asiansa etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukihakemus on käsiteltävä heti eli käytännössä jo samana tai seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tilanteessa päätös pitää tehdä viivytyksettä ja viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Jos toimeentulotukihakemus koskee myöhäisempää aikaa kuin seuraavaa kuukautta, niin sosiaalihuollon työntekijän on tehtävä päätös ja pantava se täytäntöön viimeistään asiakkaan hakemuksessaan esittämän ajanjakson ensimmäisenä arkipäivänä. Mikäli työntekijä joutuu pyytämään lisäselvityksiä toimeentulotukiasian selvittämiseksi, hänen on ratkaistava asia heti sen jälkeen, kun hän on saanut tarvittavat selvitykset. Toimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästyessä asiakas voi ottaa yhteyttä joko toimeentulotuesta vastaavaan johtavaan viranhaltijaan tai kunnan sosiaaliasiamieheen. Sosiaaliasiamies neuvoo ja avustaa asiakasta asian selvittämiseksi ja tarvittavien oikeusturvakeinojen käyttämiseksi. 3
Ehkäisevällä toimeentulotuella syrjäytymistä vastaan Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on tukea taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä ja torjua heidän syrjäytymistään. Kunta päättää ehkäisevän tuen myöntämisen perusteista. Ehkäisevän tuen avulla edistetään henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Kunta voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea mm. tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin asumisen turvaamiseksi ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi muihin omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä ei ole kuitenkaan rajattu vain edellä mainittuihin tarkoituksiin, vaan sitä on käytettävä tarpeen mukaan. Saavuttaakseen toimeentulotukilain mukaiset tavoitteet kuntien pitää varata riittävästi määrärahoja ehkäisevää toimeentulotukea varten. Tavoitteena on sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltamisoppaan mukaisesti, että kunnat käyttäisivät ehkäisevään toimeentulotukeen vähintään 3,3 prosenttia kunnan perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen menoista. 4
Palvelusuunnitelma Sosiaalihuollon työntekijä laatii yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelman itsenäisen selviytymisen tukemiseksi ja tarvittavien palvelujen järjestämiseksi. Tarkoituksena on, että asiakas ja työntekijä noudattavat yhdessä sopimaansa suunnitelmaa. Erityisen tärkeää palvelusuunnitelman tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa on pitkäaikaisille toimeentulotukiasiakkaille uusille toimeentulotukiasiakkaille: suunnitelman tekeminen heti asiakkuuden alkuvaiheessa voi lyhentää toimeentulotuen tarvetta huomattavasti nuorille sekä asiakkaille, joilla on vaikeita elämänhallinnan ongelmia: palvelusuunnitelmalla voidaan parantaa toimeentulotukiasiakkaiden elämänhallintaa toimeentulotuen perusosan alentamisen yhteydessä (Toimeentulotukilaki 10 ). Palvelusuunnitelmaa ei tarvitse tehdä, kun kyseessä on tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai suunnitelman laatiminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta kyseessä on kertaluonteinen tai hyvin lyhytaikainen toimeentulotuen tarve asiakkaalla ei saatujen tietojen ja selvitysten mukaan ole sosiaalityön tai sosiaalipalvelujen tarvetta asiakkaalle on jo tehty palvelusuunnitelma muussa yhteydessä. 5
Henkilökohtainen keskustelu Kiireettömässä tilanteessa toimeentulotuen asiakkaalla on oikeus päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti tilanteestaan ammatillisen sosiaalihuollon työntekijän eli sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyyntönsä esittämisen jälkeen. Näin asiakas saa tarvittaessa lisäselvitystä saamastaan toimeentulotukipäätöksestä ja voi keskustella toimeentulotuen tarpeeseensa johtaneista syistä. Työntekijä opastaa myös asiakasta ensisijaisten etuuksien tai muiden palvelujen hakemisessa. Keskustelu asiakkaan kanssa voidaan hoitaa myös puhelimitse, jos asian selvittäminen näin on mahdollista, eivätkä asiakkaan oikeudet vaarannu. Harkinnan mukaan tapaaminen voidaan järjestää myös asiakkaan kotona. Asiakasta koskevat tiedot on tallennettava ja pidettävä salassa hyvän asiakirjahallinnon mukaisesti. Valvonta Kuntien pitää valvoa itse toimeentulotukilakiin perustuvien määräaikojen toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta määräajoissa pysytään. Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat määräaikojen noudattamista valtakunnallisen valvontaohjelman avulla. Lähteet: Toimeentulotuen määräaikojen noudattaminen (Valvira, Valvontaohjelmia 3:2012) Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (Sosiaali- ja terveysministeriö, Julkaisuja 2007:11) Lainsäädäntöä: Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 (TOTUL) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta (HE 119/2007 vp.) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Suomen perustuslaki (731/1999) 6
VALVIRAN VISIO 2015 Valvira varmistaa väestön oikeuden terveyttä ja hyvinvointia tukevaan elinympäristöön sekä riittäviin ja turvallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valviran arvot Oikeudenmukaisuus, luotettavuus ja yhdenvertaisuus Rohkeus Arvostaminen ja myönteinen suhtautuminen Asiantuntijuus ja jatkuva kehittyminen Strategiset linjaukset Tunnistamme ja ennakoimme väestön terveyteen ja hyvinvointiin sekä palvelujärjestelmään liittyvät riskit ja kohdennamme työtämme niiden perusteella. Huolehdimme erityisesti niiden ihmisten oikeuksista, jotka eivät pysty itse niitä puolustamaan. Yhdenmukaistamme sosiaali- ja terveysalan valvonnan sekä sen edellyttämän ohjauksen saumattomaksi kokonaisuudeksi koko maassa. Ohjaamme toiminnanharjoittajia tehostamaan omavalvontaa. Toimimme ja vaikutamme aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä. 7
PL 210, 00531 Helsinki Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki Puhelin: 0295 209 111 Sähköposti: kirjaamo@valvira.fi www.valvira.fi Esitteet 5:2012