KYSYMYKSIÄ JA MIELIPITEITÄ

19.3.2013 KYSYMYKSIÄ JA MIELIPITEITÄ Tiivistys yleiskaavan Elinkeinot ja kilpailukyky -teemaseminaarin kommenteista Info- ja näyttelykeskus Laituri 13.3.2013 http://www.yleiskaava.fi/2013/elinkeinot-ja-kilpailukyky-aiheena-4-3/ www.yleiskaava.fi/yhteystiedot/ HELSINGIN YLEISKAAVA

Robottiautot liittyvät tilankäyttöön. Helsingissä autoilu sitoo noin neljänneksen maa-alasta. Robottiautojen myötä on mahdollisuus löytää rakentamiselle tilaa rakenteen sisältä. Näetkö tällaisen mahdollisuuden uuden tekniikan käyttöönotossa? Risto Linturi: Tehostaminen on resurssien säästämistä. Kolmesta miljoonasta henkilöautosta voidaan päästä miljoonaan, jolloin säästetään paljon. Autot voivat olla sähköautoja. Robottiauto voi mennä töpseliin latautumaan, eikä kuljettajan tarvitse odottaa. Kuluu 10-20 vuotta siihen, että kaikki rakennusten pinnat on järkevää laittaa aurinkopaneeleiksi. Mitä järkeä on Pisara-radassa, keskustatunnelissa, parkkipaikkanormissa ja esteettömyysmääräyksissä, jos tulevaisuuden visio on Linturin ennustama? Risto Linturi: Purkaisin ratapihan Pasilaan asti. Pisaran voisi tehdä pidempänä versiona. Jos haetaan helminauhamaista rakennetta, asema keskellä rakennetta ei tue hajauttamista. Näyttää siltä, että parkkipaikat pitäisi kuolettaa hyvin lyhyessä ajassa. Pidemmällä tähtäimellä niitä ei tarvita. Pitäisi rakentaa lähitulevaisuutta varten. Tulevaisuudessa parkkitaloihin voi sijoittaa 3D-printtereitä tai luoda videoseinillä seikkailualueen. Täytyy katsoa, että tiloja voi muuntaa.

Edellinen kysymys osui asian ytimeen. Onko prosessi oikeasti avoin vai onko vuonna 2012 tehty esityö kaikesta uudesta tiedosta riippumatta sitova? Toimitiloissa neliömäärän pudottaminen 35:stä 25 neliöön henkilöä kohti on toimitilarakentajan toiveuni. Tiivistämisen tapa voisikin olla muu kuin täydennysrakentaminen: olemassa olevan rakenteen ja taitavamman tilankäytön yhdistäminen. Marja Piimies: Prosessissa ollaan avoimia uudelle ja halutaan saada rohkeitakin avauksia keskusteluun. Laiturin tilaisuudet ovat sitä varten, että rakennetaan yhdessä yleiskaavan visiota. Rikhard Manninen: Yleiskaavoituksessa nähdään urbanisoituminen pitkälti samalla tavalla kuin toit esiin. Urbanisoitumiselle on tilaa Suomessa. Yleiskaavassa pyritään mahdollistamaan kaupunkirakenteen ja asumisen tiivistyminen. Radat ja raiteet ovat osa kaupunkirakennetta ja niillä on muitakin vaikutuksia kuin liikenne. Raiteet generoivat kaupunkirakennetta. 60-luvun keskustelussa raiteilla ei nähty olevan tulevaisuutta. Tukholma on kuitenkin valinnut metron ja päättänyt sitoutua siihen seuraavat sata vuotta. Liikkumisen tavat tulevat muuttumaan, mutta kaupunkirakenteen näkökulma kannattaa muistaa. ( )

( ) Risto Linturi: Tulin tilaisuuteen metrolla, koska sain näin myöhään auton liityntäparkkiin. Monina muina aikoina parkkipaikkaa ei löydy ja auton joutuu jättämään kilometrin päähän metroasemasta. Robottitaksi toisi raiteiden äärelle ja auton saisi aina parkkiin. Kiitos mielenkiintoisesta esityksestä Linturille. Epäuskoakin tuli, en osaa sanoa, mikä toteutuu. Uusilla alueilla nousee esiin pysäköinnin järjestäminen. Kannen alle toteuttaminen on kallista ja maan pinnalle tilaa vievää. Kaupunkisuunnittelussa on kokeiltu autotonta rakentamista esimerkiksi Arabianrannassa. Ihmisillä on kuitenkin autot, jotka pysäköidään lähikatujen varsille. Onko kokeiluja, joissa yritysten kanssa on mietitty, mitä toimintoja voi kymmenen vuoden kuluttua autohalliin siirtää? Ei taida vielä olla tällaisia kokeiluja.

Liikenteen viides vallankumous on tulossa nopeasti. Vuonna 2020 Audi käynnistää robottiautojen sarjatuotannon. Autotuotanto ja muut alat yhdistävät voimia. Tämä tarjoaa henkilöliikenteelle mahdollisuuksia. Tavaraliikenteessä haasteet ovat suuria. Se edellyttää kuormauksen ja purkamisen robotisointia. Kaupungeissa voidaan luopua oman auton käytöstä. Tulee osuuskuntia, joilta saa auton käyttöön nopeasti. Maaseudulla henkilöauto säilyy. Taksi saattaa olla historiaa. Hoiva-autot tulevat vanhuksille ja vammaisille. Suurten kaupunkien liikenneongelmat vievät kehitystä eteenpäin. Raideliikenne sitoo kehitystä tiettyihin korridooreihin ja investoinnit ovat suuria. Sidommeko 50-100 vuodeksi toiminnot yleiskaavassa? Autoliikenne voidaan joustavammin kääntää. Maaseutu on resurssi. Luonto tarjoaa voimavaraa hektisen yhteiskunnan ihmisille. Olemme valmiita satsaamaan luontoon ja maksamaan siitä. Risto Linturi: Olen valmis maksamaan tyhjästä maaseudusta. En ole valmis maksamaan, jos taloja on sadan metrin välein, enkä voi sienestää. Tällainen rakentaminen on järjettömän kallista yhteiskunnalle. Kyläkaivo on paikka, jossa ihmiset kohtaavat. 3Dtulostimen ympärille rakentuva tavaranjakelupiste voisi olla postin sijaan moderni kyläkaivo.

Vanhat autot ovat käytössä aika pitkään. Miksi ei ajateltaisi, että tehdään ne autopaikat kerroksiin halleihin, joista tehtäisiin myöhemmin kerrostaloja. Tulevaisuudessa aurinkopaneloimattomia taloja museoidaan. On merkittävä lukema, että Helsingissä on 160 000 yksinyrittäjää. Se on hieno potentiaali ajatellen kivijalkatoimintaa, joka voisi sijoittua "high streetille" uudella tai vanhalla alueella. Miten näet tämän? Piia Pasuri: Yksinyrittäjät ovat harvoin kivijalkayrittäjiä. Helsingissä korostuvat tietointensiiviset palvelut: koulutuksen ja luovan alan yrittäjät. Yksinyrittäjyyteen liittyy toiminnan vapaus. Ei haluta, että kauppa on ympäri vuorokauden auki sitovasti. Yksinyrittäjä tekee tyypillisesti työtä keittiönpöydän kulmalla, mutta olisi kiinnostunut yhteisestä työtilasta. Voisi olla "kyläkaivotyyppisiä" tiloja samalla alueella asuville yrittäjille.

Rikhard Manninen: Monet tavoitteet ovat linjassa yleiskaavapohdintojen kanssa. Miten näet teollisuuden kehittämisen? Puhutaan reindustralisaatiosta; siitä, että Intiasta palaa tuotekehitykseen ja korkeamman profiilin valmistamiseen liittyvää toimintaa. Tuleeko tämä vahvistumaan ja millaisia tiloja tarvittaisiin? Piia Pasuri: Pieniä merkkejä on, että toimintoja palautetaan. Seudun ongelma on, että yritykset harkitsevat siirtymistä Suomen rajojen ulkopuolelle. Tätä vastaan pitää taistella. Kunta voi vaikuttaa vain vähän. Kaavoitus on yksi keino. Arvostan Linturin näkemystä virtuaalisesta Helsingistä ja teknologisten ratkaisujen esiintuomisesta liikenneratkaisuissa. Puhtaasti teknologiaratkaisut ovat harvinaisen vähän muuttaneet ihmisen toimintaa ja modernisaatiota. Raidetaksi ja vapaasti käytettävä kaupunkiauto ovat olleet esillä jo 60-luvulta. Ei ole hyvä, jos maaseutu tyhjennetään. Maaseutua ei pitäisi ajatella "vanhasen himmeleinä", vaan ihmisten toimintojen alueina. Kuntauudistus ja hallituksen toimet tyhjentävät maaseutua.

Jos robottiautoliikenne on näin houkuttelevaa, sujuvaa ja kustannustehokasta, eikö aiheuta aikamoiset ruuhkat, jos robottiautot lisääntyvät joukkoliikenteen kustannuksella? Risto Linturi: Jos robottiautot leviävät niin, että ihmiset ostavat niitä itse, eikä autoja nivota joukkoliikenteeseen, niin kaaos kasvaa. Autoilla tullaan keskustaan ja ne pyörivät täällä keskenään etsimässä parkkipaikkaa. Tarvitaan yhteiskäyttöisiä palveluita, jotka syöttävät joukkoliikennettä. Tämä on ainoa tapa saada hyödyt irti robottiautoista. Hyvin hoitamalla saadaan liikennemäärät alas ja ruuhkat pois. Jos ei toimita huolella, saadaan kaaos. Autot tulevat joka tapauksessa. Eikö tämä lisää eriarvoisuutta? Köyhä vaihtaa kaksi kertaa liikennevälinettä, robottiautosta joukkoliikenteeseen ja taas robottiautoon. Rikas pitää oman auton. Risto Linturi: Tämä tasaa eriarvoisuutta nykyiseen verrattuna, mutta eriarvoisuudesta ei kokonaan päästä eroon. Taksista tulee tarpeeksi halpa meille kaikille.

Onko Helsinki-Tallinna-tunneli millään lailla esillä yleiskaavasuunnittelussa? Ulla Tapaninen: Syksyn aikana on tehty tutkimuksia ja verrattu Helsinkiä ja Tallinnaa. On valmistunut selvitys, jonka pohjalta pyritään parantamaan yhteistyötä Tallinnan kanssa. Yksi tulevien selvitysten osa-alue on miettiä, onko realistista jättää yleiskaavaan varauksia tunnelille. Jos ajatus on jotenkin realistinen, tehdään varauksia. Kysymys ei ole simppeli: matkustajaliikennettä halutaan keskustaan, tavaraliikennettä ei.