Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 1(8)



Samankaltaiset tiedostot
Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2009 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Anna Vainikainen

Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2010 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Anna Vainikainen

Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun katsaus Anna Vainikainen ja Jutta Vesterinen

Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun katsaus 2015

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun raportti Elintarviketeollisuusliitto ry

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET

Elintarviketeollisuuden ympäristövastuun katsaus 2014

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Vesivarojen arvo Suomessa

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta Hille Hyytiä

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Teollisuuden säästöpotentiaalit Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari Päivi Laitila

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Tarkast usväli vuosina. Kohteide n lkm. aluokka

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty

Pakkaus on hyvis, ei pahis

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

TOIMIALAKATSAUS 2010

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Jyväskylän energiatase 2014

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 )

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus ! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Tekstiili- ja vaatealan taloudellinen tilanne. Elokuu 2017

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet ; toteumat 2006, 2007

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Envor Group - historiikki

Jyväskylän energiatase 2014

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Puun energiakäyttö 2012

Lihateollisuuden toimialaseminaari Elintarviketeollisuuden näkymiä. Marika Säynevirta Elintarviketeollisuusliitto ry

Transkriptio:

Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 1(8) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2008 toteuttamasta ympäristövastuun kyselystä Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on koonnut vuodesta 2006 lähtien alan yhteisen ympäristövastuun raportin. Ensimmäiseen raporttiin tiedot koottiin vuosilta 2004 ja 2005. ETL:n jäsenyrityksille suunnattu nattu ympäristökysely uusittiin vuosina 2007 ja 2008, jolloin mukaan saatiin uusia yrityksiä. Tähän yhteenvetoon on koottu vuonna 2008 tehdyn ympäristövastuun kyselyn tulokset sekä muista lähteistä saatavilla olevaa tilastotietoa elintarviketeollisuuden ympäristövaikutuksista. Kyselyn taustatiedot ja edustavuus Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2008 toteuttamaan ympäristökyselyyn vastasi 27 jäsenyritystä, jotka edustavat 14 eri toimialaa. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto oli vuonna 2007 noin 4,4 miljardia euroa ja osuus koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta (9,5 mrd. euroa) oli 46 %. Henkilöstön määrä kyselyyn osallistuneissa yrityksissä vuonna 2007 oli 18 260 henkeä, mikä vastaa 52 % koko elintarviketeollisuuden työvoimasta (35 000 henkeä). Tietoja kyselyyn vastanneista yrityksistä Yrityksiä 27 Toimialoja 14 Liikevaihto 2007 4,4 mrd. euroa - osuus koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta 46 % Henkilöstön määrä 2007 18 260 - osuus koko elintarviketeollisuuden työvoimasta 52 % Kyselyyn vastanneiden yritysten edustamat toimialat Alkoholijuomat Myllytuotteet ja tärkkelys Kahvi ja tee Oluet, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Kasvis- ja hedelmätuotteiden jalostus Rehut Leipä ja keksit Sokerin valmistus Makaroni ja muut elintarvikkeet Suklaa, makeiset ja kaakao Maltaiden valmistus Teurastus ja lihanjalostus Meijerituotteet ja jäätelö Öljyt ja rasvat

Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 2(8) Yhteenveto ympäristövastuun kyselyn tuloksista Tuotantoon suhteutetut tunnusluvut 2004 1) 2005 2) 2006 3) 2007 3) Energian kulutus (MWh/tuotetonni) 0,58 0,57 0,58 0,58 * Lämpö 0,38 0,37 0,38 0,38 * Sähkö 0,20 0,20 0,20 0,20 Vedenkulutus (m 3 /tuotetonni) 5,0 4,8 4,7 4,6 Jäteveden määrä (m 3 /tuotetonni) 3,5 3,3 2,9 2,9 Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) 3,6 3,3 3,5 3,1 1) Vuoden 2004 luvut perustuvat 19 yrityksen antamiin tietoihin. 2) Vuoden 2005 luvut perustuvat 24 yrityksen antamiin tietoihin. 3) Vuosien 2006 ja 2007 luvut perustuvat 27 yrityksen antamiin tietoihin. Tuotanto Tuotantomäärä 1000 kg* 4 864 539 4 844 642 Kyselyyn vastanneiden yritysten tuotantomäärä oli yhteensä 4 844 642 tonnia vuonna 2007. Vuoden 2006 vastaava luku oli 4 864 539 tonnia. Raportissa esitetyt suhteutetut tunnusluvut perustuvat näihin tuotantomääriin. Elintarviketeollisuuden tuotantoprosesseissa syntyy varsinaisten tuotteiden ohella sivutuotteita. Niitä koskevat tiedot ovat puutteelliset eikä niitä siten ole raportoitu tässä yhteydessä. Raaka-aineet Raaka-aineet 1000 kg* 4 997 431 5 110 684 Raaka-aineiden käyttö kasvoi hieman (2,3 %) vuoteen 2006 verrattuna tuotantomäärän pysyessä lähes samana. Raaka-ainemääriin ei sisälly tuotannossa käytetty vesi; se on raportoitu tämän yhteenvedon kohdassa vedenkulutus. Energiankulutus Energian kulutus (GWh) * Sähkö 973 976 Lämpö 1 855 1 852 Energiankäyttö yhteensä 2 828 2 829

Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 3(8) Energiankäytön tehostaminen on yksi elintarviketeollisuuden merkittäviä ympäristönäkökohtia. Alan energiankulutus vaihtelee toimialoittain. Energiankulutuksessa on myös erilaisista tuotantoprosesseista ja tuotantolaitoksista riippuvia eroja. Elintarviketeollisuuden BREF-dokumentin mukaan EU:n alueella toimivan elintarviketeollisuuden energiankulutuksesta noin kolmannes kuluu kuumennusprosesseihin (29 %). Jäähdytys- ja pakastusprosessien osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 16 %. Tuotantolaitoksissa lämpöenergiaa käytetään tuotteiden kypsentämisen ja kuumennuskäsittelyjen ohella mm. kuivausprosesseihin sekä rakennusten ja pesuvesien lämmitykseen. Lämpöenergian lähteinä käytetään höyryä, kuumaa vettä tai suoraan prosessissa käytettyä polttoainetta. Omien kattilalaitosten höyry tai kuuma vesi tuotetaan esimerkiksi polttoöljyllä tai maakaasulla. Osa tuotantolaitoksista kuuluu kunnalliseen kaukolämpöverkkoon. Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2007 yhteensä 90 TWh. Teollisuuden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli 53 %. Metsäteollisuus, metalliteollisuus ja kemianteollisuus ovat sähkönkulutukseltaan kolme merkittävintä teollisuudenalaa. Elintarviketeollisuuden sähkönkulutus on vähentynyt Suomessa viisi prosenttia vuosien 1997 2003 tasosta. Vuonna 2007 elintarviketeollisuus käytti sähköä noin 1 500 GWh, mikä vastaa noin kolmea prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta teollisuudessa. Pääasialliset sähkön käyttökohteet elintarviketeollisuudessa ovat jäähdytys- ja paineilmajärjestelmät, logistiikka, tuotantolinjojen laitteet sekä valaistus ja ilmanvaihto. Teollisuuden sähkönkulutus sektoreittain 2007 8 % 3 % metsäteollisuus 14 % metalliteollisuus kemianteollisuus muut 58 % elintarviketeollisuus 17 % Energiatehokkuussopimukset elintarviketeollisuudessa Elintarviketeollisuusliitto osallistui elinkeinoelämän uuden energiatehokkuussopimusjärjestelmän valmisteluun ja allekirjoitti puitesopimuksen 4.12.2007. Sopimusjärjestelmä kattaa vuodet 2008-2016. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tavoitteena on saada vähintään 60 % alan energiankäytöstä ohjelman piiriin vuoteen 2010 mennessä. Ohjelmaan liittymällä yritys sitoutuu tehostamaan energiankäyttöään yhdeksän prosenttia vuoden 2005 tasosta. Sopimus tarjoaa keinoja liiketoiminnan kustannustehokkuuden parantamiseksi ja energiankäytön ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Ensimmäiset jäsenyritykset liittyivät mukaan toimenpideohjelmaan jo vuoden 2007 lopulla.

Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 4(8) Vedenkulutus Vedenkulutus 1000 m 3 * 22 964 22 357 (luvut sisältävät tuotteisiin ja prosesseihin käytetyn veden sekä saniteettivedet) Teollisuuden vedenkäyttö on noin puolet veden kokonaiskulutuksesta Suomessa. Vuonna 2006 teollisuuden vedenotto oli noin 8 500 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuden käyttämästä vedestä valtaosa (72 %) oli peräisin merestä. Jokiveden osuus oli 15 % ja muiden lähteiden 13 %. Runsas vedenkulutus on elintarviketeollisuudelle ominaista mm. hygienia- ja puhtausnäkökohdista sekä jäähdytystarpeista johtuen. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden kokonaisvedenkäytöstä vuonna 2007 oli kuitenkin vain 0,4 % eli 34,6 miljoonaa kuutiometriä. Elintarviketeollisuuden kokonaisvedenkäytöstä vuoden 2006 osalta 12 miljoonaa kuutiometriä oli merivettä, 2,4 miljoonaa kuutiometriä jokivettä ja 1,6 miljoonaa kuutiometriä järvivettä. Kunnan vesilaitoksen kautta tuli 11,8 miljoonaa kuutiometriä vettä ja pohjavesiottamoista saatiin 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Käytetyn meri- ja pintaveden suuri osuus kuvastaa elintarviketeollisuuden prosesseissa käytettävän jäähdytysveden suurta määrää. Elintarviketeollisuuden vedenotto 2006 (yhteensä 34,6 m3) 34 % 20 % 5 % 7 % 34 % pohjavedenottamo järvi joki meri kunnan vesilaitos Jäteveden määrä Jäteveden määrä 1000 m3 * 14 211 13 887 (luvut sisältävät myös käytetyn jäähdytysveden) Ympäristökyselyyn vastanneiden yritysten tuottama jäteveden määrä oli 13 887 kuutiometriä vuonna 2007. Jäteveden määrä laski vuoteen 2006 verrattuna 2,3 %.

Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 5(8) Vuonna 2006 teollisuuden jätevesien kiintoaineen määrä oli 23 617 tonnia. Jäteveden fosforikuorma oli 204 tonnia ja typpikuorma 3 441 tonnia. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätevesien kiintoaineesta oli 0,7 %, fosforikuormasta 1,7 % ja typestä 2,0 %. Teollisuuden jätevesipäästöt toimialoittain 2006 (1000 kg) Toimiala Kiintoaine Fosfori Typpi Biologinen hapenkulutus BHK 7 * Metsäteollisuus 20 445 183 2 733 13 293 Kemianteollisuus 1 591 15 339 340 Metalliteollisuus 953 0 255 2 Kaivos- ja louhostoiminta 171 1 25 13 Elintarviketeollisuus 154 4 57 101 Muut 303 1 32 54 Yhteensä 23 617 204 3 441 13 803 *Biologinen hapenkulutus (BHK) kuvaa kiintoaineen orgaanisen aineksen määrää. Se ilmoittaa kuinka monta millilitraa happea tarvitaan muuttamaan jätevesilitrassa oleva orgaaninen aines hiilidioksidiksi. Elintarviketeollisuuden jätevesien kiintoaineen määrä vuonna 2006 oli 154 tonnia. Kasvua vuoden 2005 päästöihin oli 22 %. Elintarviketeollisuuden jäteveden typpikuorma oli 57 tonnia ja fosforikuorma 4 tonnia. Typpikuormitus laski 12 %, mutta fosforikuorma pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Elintarviketeollisuus on investoinut huomattavasti jätevesien puhdistamiseen: esimerkiksi vuonna 2006 elintarviketeollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinneista käytettiin 52 % vedenkäytön tehostamiseen ja jätevesien puhdistamiseen. 180 160 140 Elintarviketeollisuuden jätevesipäästöt 2004-2006 (tn/a) 120 100 80 60 40 kiintoaine typpi fosfori 20 0 2004 2005 2006 Jätekertymä Kaatopaikkajätteen määrä 1000 kg * 16 918 15 077

Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 6(8) Jätteiden kokonaiskertymä Suomessa vuonna 2006 oli 69,2 miljoonaa tonnia. Tästä 40 % hyödynnettiin materiaalina tai energiana. Suurin osa jätteistä kertyi mineraalien kaivussa, rakentamisessa ja teollisuudessa. Teollisuuden jätekertymä vuonna 2006 oli 18,0 miljoonaa tonnia, mikä vastasi noin 26 % Suomen kokonaisjätekertymästä. Jätekertymä Suomessa 2006 4 % 3 % maa- ja metsätalous sekä kalastus mineraalien kaivu 31 % 34 % teollisuus energiantuotanto rakentaminen 2 % kotitaloudet ja palvelut 26 % Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätekertymästä vuonna 2006 oli noin viisi prosenttia. Pääosa elintarviketeollisuuden jätteestä koostuu eläin- ja kasviperäisistä jätteistä sekä mineraalijätteestä. Teollisuuden jätekertymä toimialoittain 2006 5 % 3 % 14 % 11 % 67 % metsäteollisuus kemianteollisuus metalliteollisuus elintarviketeollisuus muut Ongelmajätteet Ongelmajätteen määrä 1000 kg * 417 344 Ongelmajätteiden kokonaiskertymä Suomessa vuonna 2006 oli 2,4 miljoonaa tonnia. Tästä 34 %, eli 816 miljoonaa kiloa syntyi teollisuudessa. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden ongelmajätteistä vuonna 2006 oli noin yksi prosentti.

Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 7(8) Elintarviketeollisuuden pakkausjakauma Elintarviketeollisuuden pakkausten kokonaiskäyttö vuonna 2006 oli 825 miljoonaa kiloa. Käytetyn pakkausmateriaalin määrä on vähentynyt verrattuna vuosiin 2004 (860 milj. kg) ja 2005 (845 milj. kg). Pakkausten kokonaiskäyttö tarkoittaa täyttökertojen mukaan laskettavaa pakkausten määrää (ts. markkinoille saatettujen pakkausten ja uudelleenkäytön summa). Pakkausten kokonaiskäyttö elintarviketeollisuudessa 2004 2006 (milj. kg) 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2004 2005 2006 Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Elintarvikeyritykset toimittivat kotimaan markkinoille 148,6 miljoonaa kiloa pakkauksia vuonna 2006. Uudelleenkäytetyn pakkausmateriaalin määrä oli 676,4 miljoonaa kiloa. Elintarviketeollisuudessa pakkausten uudelleenkäyttöaste vuonna 2006 oli 82 %, mikä vastaa vuosien 2004 ja 2005 uudelleenkäyttöasteita. Uudelleenkäyttöjärjestelmästä poistuvien pakkausten määrän arvioidaan olevan yhtä suuri kuin järjestelmään tulevien pakkausten. Suomen markkinoille saatetut pakkausmateriaalit* (1000 kg) 2004 2005 2006 Puukuitu (pahvi, kartonki ym.) 73 000 74 000 72 800 Muovi 31 000 31 000 32 000 Metalli 8 100 9 000 10 100 Lasi 20 000 17 000 17 500 Puu (lavat ja muut puupakkaukset) 21 000 21 000 16 100 Muut 100 100 100 Yhteensä (1000 kg) 153 200 152 100 148 600 *Yritysten kotimaan markkinoille pakkaamat ja maahantuomat pakkausmateriaalit. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten uudelleenkäyttö* (1000 kg) 2004 2005 2006 Puukuitu (pahvi, kartonki ym.) 200 200 200 Muovi 230 000 238 000 237 500 Metalli 150 000 152 000 167 400 Lasi 227 000 204 000 203 400 Puu (lavat ja muut puupakkaukset) 100 000 100 000 67 900 Yhteensä (1000 kg) 707 200 694 200 676 400 *Pakkausten uudelleenkäyttö lasketaan täyttökertojen mukaan. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Yhteenveto ympäristövastuun kyselystä 2008 8(8) Kyselyyn vastanneet yritykset Altia Oyj Arla Ingman Oy Ab Cloetta Fazer Makeiset Oy Fazer Leipomot Oy Forssan Liha ja Säilyke Oy Oy Gustav Paulig Ab Oy Hartwall Ab HK Ruokatalo Oy Honkajoki Oy Ingman Ice Cream Oy Ab Järvi-Suomen Portti Osuuskunta LU Suomi Oy Oy Marli Ab Moilas Oy Olvi Oyj Polttimo Yhtiöt Oy Raisio Oyj Saarioinen Oy Oy Sinebrychoff Ab Oy Snellman Ab Sucros Oy Suomen Nestlé Oy Suomen Rehu Oy Suomen Sokeri Oy Vaasan & Vaasan Oy Valio Oy V&S Finland Oy