Yhteisöllisyys Kanta-asiakkuus Miessakit

630 V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / 2 0 0 6 vuotta Yhteisöllisyys Kanta-asiakkuus Miessakit

VVO:n asiakkaana voit saada Sonera Laajakaista ADSL tai Sonera Laajakaista Kaapeli -liittymän nyt erityisen edullisesti! Tilaamalla laajakaistan VVO:n kautta saat liittymän normaalia edullisemmin. Esimerkiksi Sonera Laajakaista ADSL 1 Mbps -liittymän kiinteä kuukausimaksu on vain 19,90 ja tehokäyttäjälle sopivan huippunopean 8 Mbps -liittymänkin saat edulliseen hintaan 33,90 /kk. VVO-hinnastomme ovat voimassa koko maassa. Lue lisää Proput-palstalta tästä lehdestä. Tilaa saman tien! VVO-verkon asiakaspalvelu Puh. 020 508 3521 Sähköposti: vvo-verkko@vvo.fi www.vvo-verkko.fi 2 a s u k a s

SISÄLTÖ h e l m i k u u 2 0 0 6 34 Vallan symbolista joka kodin kapineeksi. 38 Suolaista ja makeaa. 17 Yhteisöllisyys Asukasyhteistyö on asiakasetu Teemailta tukee tiedonkulkua Lahdessa panostetaan yhteiseen aikaan kerhon muodossa Virkeä talotoimikunta Vuoden talossa eletään visiot todeksi 26 Asukas-lehden historiaa. 6 Tontilla 9 Antenni 10 Proput: VVO-verkon uutisia 11 Etupiha: Miksi ostaisin suomalaista? 12 Olli Salakka: Vuokra-asuntoja tarvitaan 14 Tervetuloa kanta-asukkaaksi 16 Muutto luonnistuu harkiten 24 Mummon kammari auttaa arjessa 26 Asukas-lehti 30 vuotta 30 Asukas ja isännöitsijä keskustelevat 32 Positiivista äijävoimaa Miessakeista 34 Tuttu, tuntematon tuoli 36 Jampassa urakoidaan julkisivuja 37 Taidetta Arabianrannassa 38 Leivotaan hyvää 41 Naapuri apuna 42 Ikkuna 44 Asukaspostia 47 VVO:n yhteystiedot Kannen kuva: Fleur Wilson 37 Arabianvillojen asukkaat taiteen parissa. 42 Zekkaa ikkuna ja löydä uusi alue! a s u k a s 3

30 vuotta Asukas-lehti juhlii! Juhlavuoden seuraava numero ilmestyy kesäkuussa. Esittelyssä VVO:n asuntomessutalot Espoossa: sisustusta ja arkkitehtuuria. Teemana kiinteistöjen ylläpito. Lisätietoja: Ilmoitukset: pekka.kivisto@vvo.fi, puh. 020 508 3711 Toimituksellinen aineisto: sari.sivonen@vvo.fi, puh. 020 508 3237 4 a s u k a s

pääovi ISSN 1456-0569 Julkaisija/kustantaja: VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168/PL 40 00301 Helsinki puhelin 020 508 310 faksi 020 508 3290, www.vvo.fi PÄÄTOIMITTAJA: Jouko Heino p. 020 508 3237 jouko.heino@vvo.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Leena-Kaisa Simola p. 09-5617 2825 gsm 0500 801 040 leena-kaisa.simola@taskut.fi TOIMITUSSIHTEERI: Sari Sivonen p. 020 508 3237 gsm 040 504 75 70 sari.sivonen@vvo.fi ULKOASU: Minna Ruusinen / Miks ei! Oy ILMOITUSMYYNTI: Pekka Kivistö p. 020 508 3711 pekka.kivisto@vvo.fi ILMOITUSAINEISTOT: minna.ruusinen@pp.inet.fi PAINOPAIKKA: Art-Print Oy, Helsinki 30. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy 15.6.2006. Lehden painosmäärä on 48 500 kpl. Yrityksen tarkoitus Jäin tässä eräänä iltana seuraamaan Maarit Tastulan haastatteluohjelmaa Punainen Lanka. Keskustelukumppanina oli filosofi Riitta Ollila. Harvoin näkee televisiosta ohjelmaa, jossa osallistujien keskinäinen kunnioitus suorastaan huokuu ruudusta ja minkä ansiosta haastateltava saa ilmaista oman asiansa selkeästi. Olkoon tämä vihjeenä seuraavia vaaleja varten televisiotoimittajille. Keskusteltaessa työelämän muutoksista Ollila toi esille yhden merkittävän näkökulman. Hän sanoi suunnilleen näin: aikaisemmin yritysten perustehtävänä oli tuottaa ihmisille palveluja ja tuotteita. Suurin piirtein 70-luvun alkupuolelta lähes kaikki talouden oppikirjat alkoivat korostaa sitä, että yritysten ensisijainen tarkoitus on tehdä voittoa ja jakaa sitä omistajilleen. Maailma on muuttunut ja tämän muutoksen perässä ihmisten, yritysten ja yhteiskuntien näyttäisi olevan välttämätöntä juosta. Tastulan kysymykseen, tuleeko tähän muutosta, Ollilan vastaus oli lyhykäisyydessään: Ei vielä. VVO:ssa kysymystä yrityksemme perimmäisestä tarkoituksesta on pohdittu oikeastaan koko toiminnan ajan. Asukasyhteistyön rooli alkujaan oli vahtia pysymistä oikealla linjalla. VVO:n ensimmäinen toiminta-ajatus oli tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja aktiiviväestölle. Muuttuminen osuuskunnasta osakeyhtiöksi nosti tämän kysymyksen esille sekä ay-omistajiemme että asukashallinnon piirissä. Uusiksi omistajiksi etsimme ja löysimme tahoja, jotka tyytyvät VVO:lle antamansa pääoman kohtuulliseen ja tasaisesti kasvavaan tuottoon. Yleishyödyllisyyttä koskevan lainsäädännön täsmentyminen vuosituhannen vaihteessa nosti tämän peruskysymyksen uudelleen esille myös lainsäädäntötasolla. VVO:ssa vastaus tähän kysymykseen on selkeä. Tehtävänämme on palvella kansalaisia heidän asumistarpeissaan. Korostamme tehtävässämme niiden ihmisten tarpeita, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia asuntoaan markkinahinnoilla ns. vapailta markkinoilta. Koemme VVO:ssa, että meillä on yhteiskunnallinen missio, jonka omistajat ammattiliitoista eläkevakuutusyhtiöihin ovat meille asettaneet. Tämä tehtävä on toteutettava siten, että emme tuhlaa asiakkaittemme varoja tehottomaan tai tarpeettomaan toimintaan. Tämä on siis ensisijaisesti palvelutehtävä ja sen edellytyksenä on, että se tehdään tehokkaasti ja laadukkaasti. Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni lehden päätoimittajana. On kunnia lopettaa tämä vuoden kestänyt palokuntatyöni lehden 30-vuotisjuhlanumeroon. Toivotan kaikille lukijoille hyvää kevättä. Nauttikaa valon synnystä! Jouko He ino p ä ä toimittaja j o u ko. h e i n o @ v vo. f i www.vvo.fi a s u k a s 5

tontilla koonnut: Leena -Kaisa Simola Asumisoikeuslaki uudistui Asokotien asumisoikeustalot ovat hyvin hoidettuja ja viihtyisiä. Esimerkki Helsingin Vuosaaresta. VVO kasvatti asuntokantaansa VVO -yhtymä Oyj kasvatti loppuvuodesta 2005 tehdyillä kaupoilla asuntokantaansa 245 asunnolla. Tehtyjen kauppojen arvo on yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. VVO osti Insinööriliitolta Insinööritalot Oy:n koko osakekannan, mikä tarkoittaa 31 asuntoa Tampereella ja 73 asuntoa Oulussa. Asunnot ovat arava-asuntoja. Kauppa on saanut kyseisten kuntien ja Valtion Asuntorahaston hyväksynnän. Asunnot säilyvät vuokrakäytössä. Oulun asunnot on välivuokrattu viideksi vuodeksi opiskelijoille asuntopalveluja tarjoavalle Otokylä ry:lle. Tampereen asunnot ovat valmistuneet vuonna 2004, Oulun viime syksynä. Asunnon vaihtaminen helpottuu Uudistunut asumisoikeuslaki tuo 55-vuotta täyttäneille vapaan oikeuden asumisoikeusasuntoihin, eli heiltä poistuvat varallisuusrajat. Laki astui voimaan tämän vuoden alusta. Lain myötä varallisuusrajat poistuivat myös asunnon vaihtajilta. Rajoja ei myöskään ole silloin, kun asuntoon ei ole muita hakijoita. Lakiuudistus helpottaa asumisoikeusasunnosta toiseen muuttamista, koska hakijan perhekoossa ei tarvitse tapahtua asunnonvaihtoa edellyttäviä muutoksia. Pääomaa perillisille Lakiuudistuksella tuetaan etenkin eläkeiän saavuttavia, joiden tulot ja into eivät ehkä riitä vanhan asunnon korjauksiin tai ylläpitoon. Eläkeiässä halutaan ehkä siirtää pääomaa perillisille tai omaan käyttöön mukavaan elämiseen, minkä uudistus nyt mahdollistaa. Yli 55-vuotiaiden kannalta olennaista on, että asuintalot pidetään yhtiön toimesta kunnossa, joten asukkaan ei tarvitse itse huoltaa taloa, Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen toteaa. Asokodit omistaa lähes 14 000 asumisoikeusasuntoa 34 paikkakunnalla. Asuntojen käyttöaste on 99,25 prosenttia. Vaihtuvuus on arviolta 18 prosenttia, joten asuntoja on lakiuudistuksen jälkeen tarjolla myös uusille asukkaille. VVO:N ASUKKAAT CITY CAR CLUBIIN ILMAISEKSI... VVO:n asukkaat voivat liittyä autovuokraamo City Car Clubin jäseniksi toistaiseksi veloituksetta. Edun arvo on jopa 88 euroa. Uudet jäsenet säästyvät myös kuukausimaksuilta elokuun loppuun saakka, mikä tarkoittaa yli 100 euron säästöä. Huhtikuussa jäseniksi tulevien ei tarvitse maksaa kuukausimaksua kahdelta ensimmäiseltä jäsenyyskuukaudelta....ja pakettiauto etuhintaan Lisäksi City Car Club tarjoaa VVO:n asuntoihin muuttaville pakettiautoja etuhinnoin. Auton vuokrahintaan vaikuttavat käyttöaika, viikonpäivä ja kuluvat kilometrit. Lisätietoa City Car Clubin palvelunumerosta (09) 3434 7700, arkisin klo 9-17. www.citycarclub.net. VVO:n messuasunnot kohoavat Espoossa Espoon Kauklahden asuntomessujen kaksi VVO:n omistusasuntokohdetta ovat hyvällä alulla. Varsinainen rakennustyö ajoittuu keväälle, ja muuttovalmiita kohteiden on tarkoitus olla ensi syyskuussa. Kaksi asuntoa on jo valmiina ja sisustettuina näytillä messujen ajan. As Oy Espoon Pikku Pietarin Piha on moderni kaksikerroksinen rivitaloyhtiö, jonka asuntojen ja korttelipihan suunnittelussa on huomioitu erityisesti lapsiperheiden monipuoliset tilatarpeet. Pikku Pietarin Pihassa on 29 huoneistoa. Toinen VVO:n messukohde on As Oy Espoon Hansarinne. Hansarinne on paritaloyhtiö, jossa on 16 asuntoa. Hansarinne sijaitsee rinnetontilla. Korkeuserojen ansiosta asuntojen sisälle syntyy vaihtelevia tasoeroja ja rytmikästä tilaa. Lisätietoa kohteista löytyy VVO:n omilta kotisivuilta www.vvo.fi ja messuosoitteesta www.vvomessuilla.fi. Messusivulla voi seurata talojen rakentumasta reaaliajassa webkameran kautta. Kerromme asunnoista lisää seuraavassa Asukas-lehdessä. 6 a s u k a s

VVO keskittää paperinkeräystään VVO keskittää kartonki- ja paperinkeräyksen Papros Oy:lle omistamissaan asuinkiinteistöissä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Järvenpään VVO-kotikeskuksen alueella. VVO:n ja Paproksen yhteistyösopimus kattaa yli 18 000 vuokraasuntoa,mikä on lähes puolet koko VVO:n kiinteistökannasta. Keskittymisen ansiosta jokaisesta asuinkiinteistöstä voidaan vähentää sekajäteastioiden tai tyhjennyskertojen määrää. Kaatopaikalle kuljetettavan jätteen määrä vähenee, sillä asumisesta syntyvä kartonkiaines ohjataan materiaalihyötykäyttöön. Kaatopaikalle menevän jätteen arvioidaan vähenevän noin 350 000 kiloa vuodessa. Keskitettyyn keräykseen siirtymällä vähennämme merkittävästi jätteiden mätänemisestä kaatopaikoilla syntyviä metaanipäästöjä ja hillitsemme ilmaston lämpenemistä. Olemme ympäristöohjelmaamme liittyvässä Pihapuhe-kampanjassa sitoutuneet edistämään ja kehittämään ympäristötietoista asumiskulttuuria, kertoo VVO:n ympäristö-asiantuntija Kari Mähönen. Kaikki pahvipakkaus- ja kartonkimateriaalit voi viedä oman talon jätekatoksessa sijaitsevaan keräysastiaan. HALLINTONEUVOSTO LAKKAUTTETTIIN -yhtymä Oyj kehittää hallintojärjestelmäänsä vastaamaan nykyaikaisen liiketoiminnan periaatteita. VVO:n yhtiökokous hyväksyi marraskuun lopussa VVO yhtiöjärjestyksen muutoksen, jolla lakkautettiin VVO:n hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto on toiminut yhtiön perustamisesta saakka, vuodesta 1969. VVO:n uuteen hallintojärjestelmäkokonaisuuteen kuuluvat yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä ja vapaamuotoinen osakkeenomistajien muodostama neuvottelukunta. Yhtiökokouksessa päätettiin myös uuden hallintoelimen, nimitysvaliokunnan, asettamisesta. Nimitysvaliokunnan tehtävänä on tehdä esitys hallituksen valinnasta varsinaiselle yhtiökokoukselle. Yhtiökokouksessa käsiteltyihin muutosesityksiin kuului myös hallituksen nimittämän neuvottelukunnan perustaminen. Neuvottelukunta on vapaamuotoinen informaatio- ja keskustelukanava osakkeenomistajille. Nykyaikana osakkeenomistajat haluavat suoraa omistajaohjausta sekä toiminnan läpinäkyvyyttä. Tähän haasteeseen olemme halunneet vastata uudistamalla hallintojärjestelmäämme. Uskomme, että nyt tehdyt muutokset tuovat uusia näkökulmia ja toimintatapoja liiketoiminnan kehittämiseen. Erityisesti tätä tarkoitusta palvelee keväällä ensimmäistä kertaa kokoontuva neuvottelukunta, VVO:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Kehälinna linjaa tehtyjä muutoksia. NIMITYKSIÄ VVO:SSA JOHTORYHMÄ VVO:n varatoimitusjohtajaksi on nimitetty liiketoimintajohtaja, DI, KJs Urpo Piilo. Hän vastaa varatoimitusjohtajana konsernin strategisesta kehittämisestä ja johtaa edelleen VVO:n kiinteistöomistusta. Viestintäjohtaja, FM, EMBA Marketta Vehkametsä on nimitetty markkinointi- ja viestintäjohtajaksi ja VVO-yhtymä Oyj:n johtoryhmän jäseneksi. Hänen vastuullaan on VVO-konsernin viestintä ja markkinointi sekä asiakkuuksien kehittäminen. Näillä nimityksillä panostetaan entistä voimakkaammin VVO:n strategiseen suunnitteluun ja asiakkuudenhallintaan sekä vahvistetaan VVO:n markkinoinnillisen liikeidean kehittämistä. KIINTEISTÖOMISTUS Kiinteistöomistuksen toiminta on jaettu kolmeen tulosyksikköön: pääkaupunkiseutu, Länsi-Suomi sekä Itä- ja Pohjois-Suomi. Aiempaan Etelä-Suomen tulosyksikköön kuuluneista VVOkotikeskuksista Järvenpää siirtyy pääkaupunkiseudun tulosyksikköön, Lahti ja Lappeenranta siirtyvät Itä- ja Pohjois-Suomen tulosyksikköön. Pääkaupunkiseudun tulosyksikön johtajana jatkaa edelleen Matti Niinimäki. Länsi-Suomen tulosyksikköä johtaa edelleen Lasse Varjonen ja Erkki Keskinen johtaa Itä- ja Pohjois-Suomen tulosyksikköä. Kiinteistöomistuksen asiakkuusyksikköä vahvistetaan konsernin keskeisenä asiakkuusstrategian toteuttajana ja kehittäjänä. Asiakkuusyksiköstä tulee uusi asiakkuus- ja kehitysyksikkö, jonka johtajaksi siirtyy Anu Mäenpää. Teknisen yksikön päällikkö Tapio Päivinen on nimitetty johtajaksi. a s u k a s 7

tontilla ASUKASHALLITUS TAKALUKKO Miten huoneistossa käynnistä tiedotetaan asukkaalle? Huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten vuokralaisen on viivytyksettä sopivana aikana päästettävä vuokranantaja huoneistoon. VVO:n linja on, että kaikista käynneistä pyritään tiedottamaan tai sopimaan etukäteen. Uuden asukashallituksen jäsenet ryhmäkuvassa eturivissä vas. seurantatilintarkastaja AnnaMaija Lappalainen, varapj. Matti Alén, pj. Jarmo Natunen, varapj. Tiina Rakennuskoski ja Eero Häyrynen. Takarivissä vas. hallituksen siht., VVO:n asukashallintopäällikkö Ulla Rannikko, Elbe Vepsä, Raili Kankainen, Timo Sulonen, Erja Virrantalo, Maija Leskinen, Lea Jäppinen, Jarkko Haavisto, Sari Koskinen, Matti Keränen ja Pauli Teräväinen. Uusia vuokra-asuntoja Jyväskylään Jyväskylän Kukkumäkeen on valmistumassa yhteensä 62 uutta VVO:n vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Asuntojen on arvioitu valmistuvan maaliskuun lopussa. Suurin osa asunnoista on erikokoisia kaksioita tai kolmioita. Kaikissa huoneistoissa on parveke ja suurimmissa asunnoissa myös oma sauna. Yhteissauna ja monitoimitila sijaitsevat ylimmässä kerroksessa. Asunnot sijaitsevat Kukkumäentie Puu-Ylästön rakentaminen jatkuu Vantaan Puu-Ylästön pientaloalueelle valmistuu kolmessa vaiheessa 123 omistusasuntoa yksi- ja kaksitasoisiin erillis- ja paritaloihin. Ensimmäisen vaiheen 39 asuntoa valmistuivat viime vuonna. Toisen vaiheen 37 asuntoa rakennetaan parhaillaan, ja kolmas vaihe käynnistyy ensi kesänä. Puu-Ylästössä on tehty uudenlaista yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa. Kaupungin kanssa VVO, SRV Westerlund ja arkkitehtitoimisto For- 24:ssä, kahdeksankerroksisessa, hissillisessä talossa, noin kolmen kilometrin päässä Jyväskylän keskustassa. Lähietäisyydellä on monipuolisia liikuntapalveluita, muun muassa jäähalli ja uimahalli. Uskomme näille vuokra-asunnoille olevan kysyntää, sillä Kukkumäessä sijaitsee muun muassa monia Sairaanhoitopiirin yksiköitä, joiden työntekijöiden asuntotarpeita voimme näin tyydyttää, VVO:n aluepäällikkö Martti Müller kertoo. ma-futura ovat laatineet alueelle sekä asemakaavan että rakennussuunnitelman. Lisäksi SRV Westerlund ja VVO rakentavat myös pääosan alueen kunnallistekniikasta. Alueen toteuttavat yhdessä VVO, SRV Westerlund sekä Finnforest Oyj. Puu-Ylästön edustaa uutta nykyaikaista puutaloarkkitehtuuria. Alueen rakentaminen on esimerkki puurakenteeseen perustuvien tuoteosien ja materiaalien kehittämisestä pientalorakentamisessa Miten toimitaan kaikkia huoneistoja koskevissa käynneissä? Huoneistokierroksesta ilmoitetaan 1 2 viikkoa ennen käyntiä jokaiseen huoneistoon jaettavalla tiedotteella. Tiedote laitetaan myös talon ilmoitustaululle tai muuhun näkyvään paikkaan talossa. Tiedotteesta käyvät ilmi käyntien aikataulu niin tarkasti kuin se pystytään sanomaan eli yleensä päivämäärät ja kellonajat, syy kierrokselle ja myös kierroksen tekijän ja tarvittaessa isännöitsijän yhteystiedot. Tiedotteessa pyydetään myös asukkaita ilmoittamaan mahdollisista kotieläimistä ja sopimaan erikseen tarkka käyntiaika, mikäli sellainen on esimerkiksi vuorotyön vuoksi tarpeen. Entä käynti yksittäisissä huoneistoissa? Käynnistä ilmoitetaan mahdollisimman hyvissä ajoin. VVO:lla on paikkakuntakohtaisia eroja esimerkiksi muuttotarkastusten teossa, mutta yhteistä on ajankohdasta tiedottaminen. Yksi tapa on antaa uudelle asukkaalle vuokrasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä aikataulu, josta käyvät ilmi päivämäärä ja kelloaika, jona isännöitsijä on kussakin kiinteistössä tekemässä omaa muuttotarkastuskierrosta. Mukana ovat isännöitsijän yhteystiedot, jotta uusi asukas voi tarvittaessa sopia tarkan käyntiajan. Vahinkotapauksissa joudutaan useimmiten toimimaan nopealla aikataululla, ja tällöin asukasta tavoitellaan puhelimitse. Jos yhteyttä ei saada, mutta huoneistossa on käytävä, sinne jätetään käynnistä lappu, jossa kerrotaan tarvittavat toimenpiteet, esimerkiksi yhteydenottopyyntö isännöitsijään tai kiinteistöhuoltoon. Tarvittaessa tällainen tiedote jätetään myös, vaikka käynnistä olisi sovittu etukäteen. Miten varmistetaan, että huoneistoon pyrkivä on oikealla asialla? VVO:n henkilökunnalla on kuvalliset henkilökortit ja vastaavia kortteja edellytetään jatkossa myös kiinteistöjen huoltoyhtiöiltä ja muilta merkittäviltä yhteistyökumppaneilta. Huoneistokorjausten tekijöille annetaan työn tilauksen yhteydessä myös asukkaan yhteystiedot, jotta he voivat sopia aikataulun asukkaan kanssa. On myös hyvä muistaa, että kiinteistöhuoltoyhtiöt ja muut yhteistyökumppanit toimivat normaalina työaikana. Sen ulkopuolella tehdään vain päivystyskäyntejä. Jos epäilee huoneistoon pyrkivän aikeita, kannattaa pyytää näyttämään kuvallinen henkilökortti. Mikäli sellaista ei ole, ei huoneistoon tarvitse päästää ketään. Jos huoneistoon jaetaan epämääräinen tiedote huoneistokäynneistä ja ovella käy muuten epäilyttävä henkilö, ilmoittakaa asiasta aina isännöitsijälle. 8 a s u k a s

antenni Pyykille hintaa lähes 400 euroa Pyykkikilon hinta vuodessa on 0,62 euroa. Työtehoseuran laskelmien mukaan pyykin koneellinen peseminen ja kuivaus kotona aiheuttaa talouksille vuosittain keskimäärin 391 euron kustannukset. Kustannuksiin vaikuttavat pesuaineen hinta ja käytettävä määrä sekä veden ja sähkön energiakulutus. Energiataloudellisia vaihtoehtoja pyykinpesussa ovat pyykin kuivaaminen säiden salliessa ulkona, pesuaineen käytön säännöstely ja yleisten pyykkitupien käyttäminen. Kun pyykkiä kuivataan naruilla kuivassa huoneilmassa, lämpöenergiaa kuluu haihdutettua vesikiloa kohti 0,7 kwh. Se on kolmanneksen vähemmän kuin kuivausrummussa kuivattaessa. VVO:n asukkaat voivat vapaasti käyttää taloissaan sijaitsevia yleisiä pyykkitupia, kunhan aika järjestyy. Ajanvaraustavat voivat vaihdella kohteittain. Joissakin pyykkituvissa on käytössä varauskirja. Pyykkituvissa on yleensä pesukone ja nykyisin myös kuivausrumpu tai kuivaushuone sekä mankeli puhtaan pyykin käsittelyä varten. Naapuri auttaa Uudellamaalla Keski-Uudenmaan alueella asuvista ihmisistä 80 prosenttia kertoo auttavansa naapuria ja saavansa naapuriapua. Tieto pohjaa Kuuma-kuntien viime vuoden lopulla tekemään hyvinvointiselvitykseen. Helsingin Sanomissa haastateltu tutkimuspäällikkö Aki Siltamäki kuitenkin huomauttaa, että tulos voi olla hieman ruusuinen. Alle puolet niistä 5 000:sta, joille kysely postitettiin vastasi. Apua väsyneille vanhemmille Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainpuhelin auttaa, kun kasvatukselliset voimat tuntuvat ehtyvän tai kun omat neuvot eivät ongelmatilanteissa riitä. Linjalla on mahdollista puhua toisen vanhemman kanssa ja saada vertaistukea sekä kysyä ja keskustella koulutuksen saaneen päivystäjän kanssa kasvuun, kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Linjalle voi soittaa nimettömänä. Puheluihin vastaavat päivystäjät ovat MLL:n kouluttamia. Vanhempainpuhelin päivystää maanantaisin klo 17-20, tiistaisin klo 10-13 ja 17-20 sekä torstaisin klo 10-13 ja 17-20 numerossa 0600 12277. 800 suomalaista kuolee vuosittain erilaisissa liukastumis- ja kaatumistapaturmissa. Määrä on kaksi kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa. Jalan liukastelua voi välttää esimerkiksi käyttämällä nastakenkiä tai liukuesteitä. Lähde: Työterveyslaitos PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄN ASUMISTUEN AIKA PITENEE Maaliskuun alusta asumistukilakia muutetaan siten, että pitkäaikaistyöttömän työllistyessä tuen tarkistamisajankohtaa siirretään kolmella kuukaudella. Nyt tuki lakkautetaan tai se pienenee heti ensimmäisen kokonaisen työssäolokuukauden alusta lukien. Uudistuksella pyritään edistämään pitkäaikaistyöttömän sijoittumista työelämään. Energiankulutus väheni vuonna 2005 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus laski viime vuoden tammi-syyskuussa 11 prosenttia vuoden 2004 vastaavaan aikaan verrattuna. Laskuun vaikuttivat metsäteollisuuden pitkä työtaistelu, tuontisähkön osuuden kasvaminen ja lauhdesähkön osuuden vähentyminen sekä hieman edellisvuotista lämpimämpi sää. Energian tuotannon ja kulutuksen hiilidioksidipäästöt laskivat vuoden 2005 tammi-syyskuussa peräti 21 prosenttia. Syynä pidetään fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähenemistä. Puuperäisten polttoaineiden kulutus pieneni kyseisellä ajanjaksolla 17 ja maakaasun 11 prosenttia. a s u k a s 9

PROPUT VVO:n asukkaille Soneran Laajakaista ADSL- ja Kaapeli-liittymät edullisesti VVO:n kautta on joulukuusta asti voinut tilata Soneran Laajakaista ADSL- ja Kaapeli -liittymiä VVO:n asiakkaille räätälöidyillä edullisilla hinnoilla. Uusien liittymien myynti on käynnistynyt hyvin ja asiakkailta on tullut paljon positiivista palautetta. Vuoden 2006 alussa VVO:n ADSL- ja kaapeliliittymillä surffailee jo yli 3 800 asiakastamme. Näistä 1 300 on tilannut uuden liittymän VVO:n kautta ja 2 500 on Soneran vanhoja asiakkaita, joiden liittymien hinnat laskettiin VVO:n hinnaston mukaisiksi 1.1.2006 alkaen. Uusien Sonera Laajakaista ADSL ja Kaapeli -liittymien lisäksi ennen 1.12.2005 myytyjä VVO-verkko -liittymiä on vielä käytössä noin 8 000. Yhteensä VVO:n edullisten liittymien käyttäjiä on siis noin 12 000 ja säästö tälle asiakaskunnalle on noin miljoona euroa vuodessa normaalihintaisiin liittymiin verrattuna. Uudet hinnat, useita nopeuksia VVO:n asukkailla on nyt mahdollisuus tilata Sonera Laajakaista ADSL ja Kaapeli -liittymiä VVO:n kautta huomattavasti normaalia edullisemmin. Useista nopeusvaihtoehdoista löytyy laajakaistaliittymä niin satunnaiselle surffaajalle kuin internetin tehokäyttäjällekin. Sonera Laajakaista on saatavilla lähes kaikissa VVO:n taloissa. Sonera Laajakaista ADSL Sonera Laajakaista Kaapeli 512 kbit/s/512 kbit/s 17,50 /kk 700 kbit/s/256 kbit/s 17,50 /kk 1 Mbit/s/512 kbit/s 19,90 /kk 1 Mbit/s/256 kbit/s 19,90 /kk 2 Mbit/s/512 kbit/s 23,90 /kk 2 Mbit/s/256 kbit/s 23,90 /kk 8/1 Mbit/s 33,90 /kk 8/1 Mbit/s 33,90 /kk 4 Mbit/s/512 kbit/s** 12/1 Mbit/s* 43,90 /kk 24/1 Mbit/s* 54,90 /kk Ilmoitetut nopeudet ovat teoreettisia maksiminopeuksia ja liittymän todelliset nopeudet voivat olla tätä alhaisempia * Suurimmat nopeusluokat saatavissa rajatuilla saatavuusalueilla ** Suurin nopeusluokka Lappeenrannassa on 4 Mbit/s / 512 kbit/s VVO:n nettisivuilla voit tutustu tarkemmin VVO:n kautta tilattaviin Sonera Laajakaista liittymiin ja tämän hetkisiin tarjouksiin. Laajakaistan tilausmateriaalin löydät myös nettisivuiltamme. Lisätietoja: puhelin: 020 508 3521 sähköposti: vvo-verkko@vvo.fi www.vvo.fi/vvo-verkko Carpe diem Liity City Car Clubiin nyt. Erikoisetu VVO:n asukkaille. City Car Club on pääkaupunkiseudulla toimiva palvelu, jonka kautta autoa tarvitsevat saavat auton käyttöönsä helposti ja edullisesti. Auton voi ottaa käyttöönsä yhdestä tunnista useaan viikkoon. Laajasta autovalikoimasta löytyy auto moneen eri käyttötarkoitukseen. Autoja on tällä hetkellä saatavilla noin 70 eri noutopisteessä. Liittyessäsi palvelun käyttäjäksi 30.4.06 mennessä, tarjoamme sinulle sekä ilmaisen liittymisen (etu jopa 88 ) että kuukausimaksut veloituksetta 31.8.06 asti (etu jopa 104 ). Merkitse liittymishakemuksessa kohtaan suosittelutunnus: VVOASUKAS. Palvelun käytöstä veloitamme varatun ajan ja ajettujen kilometrien perusteella. Tarkempi hinnasto löytyy internetistä, www.citycarclub.net. Tarjoamme myös sijaisautopalveluita silloin kun oma autonne on korjattavana. Lisätietoja palvelusta saa sekä internetistä että asiakaspalvelusta (09) 3434 7700. 10 a s u k a s

Leena Tanskanen etupiha Mitä, miksi, koska, kenelle ja kuka? Etupiha on avoin mielenkiintoisille kysymyksille yksi aihe kerrallaan, ja niihin vastaa kulloinkin kyseessä olevan aihealueen asiantuntija. Miksi ostaisin suomalaista? Graafikko Olavi Reinilä suunnitteli Avainlippumerkin vuonna 1965. Merkki on käytössä yli 2 000 tuotteessa tai tuoteryhmässä. Kaupoissa on entistä enemmän tarjolla kotimaisia tuotteita edullisempia, ulkomaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi hankkimistamme vaatteista iso osa on tehty muualla kuin Suomessa. Suomalaisuus on kuitenkin arvo, johon kannattaa sijoittaa. 1. MIKSI KANNATTAA OSTAA SUOMALAINEN TUOTE? Kotimaiseen tuotteen ostaminen on vastuullinen valinta. Ostamalla suomalaisen tuotteen voi tukea Suomen työllisyyttä ja edesauttaa osaamisen säilymistä Suomessa. Jos jokainen suomalainen ostaisi 5 eurolla viikossa enemmän suomalaisia tuotteita, 20 000 suomalaista saisi työtä vuodeksi. Sijoittamalla kotimaiseen tuotteeseen saadaan lisää verotuloja ja siten pitkällä aikavälillä hyötyä meille kaikille. 2. MISTÄ TIETÄÄ, ETTÄ TUOTE ON SUOMALAINEN? Vaatteissa, jalkineissa ja vaikkapa huonekaluissa varmin tae suomalaisuudesta on Avainlippu-merkki. Avainlippu kertoo, että tuote on suomessa valmistettu. Elintarvikkeissa käytetään vastaavasti Joutsenlippua. 3. ONKO TUOTE SUOMALAINEN, JOS YRITYS TOIMII SUOMESSA, MUTTA TYÖ TEHDÄÄN ULKOMAILLA? Tämä on tietysti tulkinnanvarainen asia, mutta Avainlippua tuote ei tällaisessa tapauksessa voi saada. Avainlipulla merkittyjen tuotteiden kotimaisuusaste on keskimäärin 80 prosenttia. Esimerkiksi kemianteollisuuden tuotteissa erityisen korkeaa kotimaisuusastetta ei voida saavuttaa siksi, että joitakin raaka-aineita ei yksinkertaisesti valmisteta Suomessa. 4. MIKSI KOTIMAINEN TUOTE ON MEILLÄ USEIN KALLIIMPI KUIN VASTAAVA ULKOMAINEN? Hintamielikuva on osin virheellinen, sillä kotimaisten tavaroiden hinnat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet keskimäärin hitaammin kuin ulkomaisten tuotteiden hinnat. Suomalaisten tuotteiden hintoihin vaikuttavat tietysti monia muita maita korkeammat tuotantokustannukset ja se, että meillä on pieni markkina-alue. 5. MITÄ TARKOITETAAN SANALLA LAADUKAS? Suomalaiset kuluttajat tuntuvat ajattelevan, että suomalainen tuote tai palvelu on laadukas. Valmistusmaa on selkeästi tiedossa, työolot hyvät ja edellytysten mukaiset, ekologiset seikat on huomioitu, materiaalit ovat kestäviä ja tuote on turvallinen käyttää. 6. VOIKO SUOMALAINEN OLLA TRENDIKÄSTÄ? Voi ja onkin! Suomalainen design näkyy katukuvassa ja siihen panostetaan. 7. MITÄ KOTIMAISTA NÄET EDESSÄSI JUURI NYT? Pöydällä näyttäisi olevan Nanson laukku. Shoppailen Nanson myymälässä aika tiuhaan... Kysymyksiin vastasi tiedottaja HANNA KOMULAINEN Suomalaisen Työn Liitosta. a s u k a s 11

teksti: Leena-Kaisa Simola kuva: Tuomas Pietinen TOIMITUSJOHTAJA OLLI SALAKKA VUOKRA-ASUNNOISTA: TARVE JA MÄÄRÄ eivät vähene Olli Salakka tyrmää puheet, joiden mukaan Suomen vuokraasuntojen määrä olisi laskussa. Päinvastoin: asukkaille on tarjolla vuokra-asuntoja halutuiltakin seuduilta kohtuullisilla odotusajalla. Iso ongelma on kohtuuhintaisten uusien vuokratalojen rakennuttamisen puute. Tarvetta olisi. Olli Salakka otti VVO:n toimitusjohtajuuden harteilleen viime vuoden alussa. Sitä ennen hän oli harjoittelemassa puolisen vuotta. Nyt on aika tutkailla viime vuotta ja katsoa, mitä tämä kuluva ehkä tuo tullessansa. Viime vuosi meni hyvin, Olli Salakka sanoo omaan tapaansa rauhallisesti ja sen jälkeen selventää asiaa: Asuntomarkkinat olivat jopa ennakoitua tasaisemmat. Asuntolainojen matala korko vaikutti positiivisesti omistusasuntojen myyntiin, mutta ei se tuonut ongelmia vuokra-asuntojenkaan markkinoille. Meillä VVO:lla asukkaiden vaihtuvuus kasvoi, mutta asuntojen käyttöaste pysyi tavoitteessa eli lähes 98 %:ssa. Viime vuoden aikana ei ollut mitään isoja ongelmia. Arkipäivissä oli tavallisia haasteita ja niihin vastattiin esimerkiksi tehostamalla VVO:n korjaustoimintaa. Kokonaisuudessaan VVO:n kehitys oli viime vuonna tasainen ja suotuisa. Olen rehellisesti positiivisella mielellä. VVO on hyvässä kunnossa ja meidän henkilöstömme on ammattitaitoista sekä motivoitunutta tekemään töitä asukkaiden hyväksi. ASUNTOJA LISÄÄ OSTAMALLA VVO lisäsi viime vuonna asuntokantaansa ostamalla valmiita kiinteistöjä. Kaikkiaan asuntoja ostettiin 1 300. Kaupat olivat sikäli hyviä, että sekä myyjät että ostaja ovat tyytyväisiä. Ostojen kautta VVO:n asuntokanta kasvoi huomattavasti enemmän kuin uudisrakentamisella olisi ollut mahdollista. Tonttimaan ja rakennuskustannusten kovan hinnan vuoksi emme voi tuottaa vuokra-asuntoja, joiden markkinaehtoinen vuokrataso olisi sopusoinnussa VVO:n muiden vuokrausperiaatteiden kanssa. Valmiita, kohtuuhintaisempia vuokrakiinteistöjä on ollut myynnissä ja VVO on ollut kiinnostunut ostaja. Salakan mukaan tehtyjen kauppojen myyjät ovat ottaneet yhteyttä VVO:hon, koska he ovat tunteneet vastuunsa talonsa asukkaista. He ovat halunneet löytää ostajan, joka varmasti säilyttää asunnot vuokrakäytössä eikä etsi vain lyhyen tähtäimen rahastusta. Moni yritys haluaa myös keskittyä vain omaan perusliiketoimintaansa. VVO isona toimijana ja alan osaajana hoitaa asunnot ja kiinteistöt paremmin kuin esimerkiksi joku teollisuusyritys. Siltäkin osin kiinteistökaupat ovat olleet kaikkien osapuolten etu, myös kaupan kohteena olleen kiinteistön asukkaiden. Olli Salakka myöntää tosin, että uuden kiinteistönomistajan ilmaantuminen aiheuttaa asukkaissa levottomuutta. Suomalainen kun usein haluaa elää perusturvallisessa olotilassa, jossa mikään ei muutu. Onneksi olemme pystyneet hoitamaan tilanteet ja toivottamaan asukkaat tervetulleiksi mukaan esimerkiksi asukasyhteistyöhön. Heille on aivan uusi juttu päästä vaikuttamaan omaa kotitaloaan koskeviin päätöksiin. KAAVOITUSTA TEHOSTETTAVA Olli Salakka perää silti voimakkaasti, että kohtuuhintaista vuokra-asuntojen uustuotantoa on saatava nopeasti aikaan. Kaavoitusta täytyy tehostaa, jotta tonttimaata saadaan enemmän käyttöön ja jotta niiden hinnat kohtuullistuvat. VVO on tosin toiminut isompien aluekeskusten kehittäjänä, saadakseen tonttimaata omaa uustuotantoa varten. Esimerkiksi Vantaan Kilterinmäkeen saatiin viime syksynä kaava ja rakentaminen 12 a s u k a s

Yhteiskunta muuttuu ja meidän on mentävä sen edellä eikä ehdoilla. määrä on kasvanut koko 2000-luvun, mutta joillakin tahoilla sen tiedon on väitetty olevan tilastointivirhe. Sitä en usko. Minkään lukujen valossa määrä ei vähene. Ei edes aravatilastoissa, mikä on fakta. Samoin VVO:n kotikeskusten kautta on tullut selkeä viesti siitä, että vuokra-asuntojen saatavuus on helpottunut. Viime aikoina on puhuttu myös paljon siitä, että asuntojen kauppahinnat olisi saatava julkisiksi. Ongelma on siinä, miten hinnat saadaan oikeasti vertailukelpoisiksi. Markkinoiden kannalta olisi hyvä, jos sekä omistus- että vuokra-asuntojen hinnat olisivat julkisia. Mutta silloin pitäisi myös asuntojen käyttötiedot saada vedenpitäviksi. Tämän vuoden suurin uutuus niin VVO:lle kuin meidän asiakkaillemme on kanta-asiakasohjelma. Tähän asti kaikki palaute on ollut hyvin positiivista, Olli Salakka sanoo. on nyt alussa. Kolmen vuoden aikana sinne tulee yhteensä noin 600 asuntoa, joista puolet vuokra-asuntoja ja puolet myytäviä omistusasuntoja. Kilterinmäkeen tulee myös VVO:n ja Nuorisoasuntoliiton yhteinen talo, jossa on 50 asuntoa. VVO on perinteisesti pitänyt huolta myös nuorison asumisesta. VUOKRA-ASUNNOT EIVÄT VÄHENE Tätä vuotta on eletty nyt pari kuukautta eikä Olli Salakan mukaan ole näkyvissä mitään suuria muutoksia asuntorintamalla. Omistusasuntojen kaupan hiljentymistä odotellaan ja mielestäni näin jossain vaiheessa tapahtuukin. Sen sijaan Olli Salakkaa kismittää se, että viime vuonna käyty keskustelu vuokra-asuntojen määrästä on ollut osittain hakoteillä. Tilastokeskuksen mukaan vuokra-asuntojen PIENTALOJA JA ERITYISKOHTEITA Vaikka kuluva vuosi näyttää sujuvan hyvin, haasteet eivät missään nimessä lopu. Ehkä ne vain pinnan alla kasvavat. Yhteiskunta muuttuu ja meidän on mentävä sen edellä eikä ehdoilla. Meidän on koko ajan ennakoitava tuleva tilanne ja kehitettävä VVO:n toimintaa sen mukaan. Se vaatii uudenlaista dynaamisuutta, Olli Salakka sanoo. Yksi nykyinen suuntaus on ihmisten halu asua pientalossa myös kaupunkimiljöössä. Perhekoko on pienentynyt. Pääkaupunkiseudulla yli 2/3 kotitalouksista on 1 2 henkilön talouksia. Heistä kuitenkin aika moni haluaa asua pientalossa. Miten me ratkaisemme tämän ongelman? Helsingin matala ja tiivis -kaupunkirakenteen periaatteen mukaan toteutettu Lehtovuori oli askel oikeaan suuntaan. Toinen tulevaisuuden haaste on väestörakenteen muutos. Suomalaisten keski-ikä nousee ja se vaatii asumiselta mm. uutta suunnittelua ja palveluita. Olli Salakka puhuu aiheesta mieluusti, mutta karttaa sanoja seniori ja ikääntyvä ihminen, koska ne eivät kuvaa oikealla tavalla tätä vielä hyvinkin aktiivista ja omasta elämästään huolta pitävää väestöryhmää. Meiltä puuttuu suomen kielestä se oikea sana... Mutta kuitenkin: VVO on vastannut haasteisiin mm. hissiohjelmalla, jonka tavoitteena on rakentaa noin 200 hissittömään porrashuoneeseen hissi. Siitä yli neljännes on jo tehty. Tänä vuonna tullaan tutkimaan mahdollisuuksia muuttaa nykyisestä kiinteistökannasta asuntoja täydennysrakentamisella tai käyttötavan tarkoituksen muutoksella senioriasunnoiksi. Se on erillinen projekti riittävin resurssein, jotta saadaan myös tulosta aikaiseksi. a s u k a s 13

KANTA-ASIAKASOHJELMA ON ALKANUT Tervetuloa avainasukkaaksi teksti: Leena-Kaisa Simola kuva: Nina Kaverinen Maaliskuun loppuun mennessä VVO:lla vuodenvaihteessa 2005-2006 vähintään kolme vuotta asuneet saavat ilahduttavan kirjeen, jossa luvataan palauttaa vuokravakuus. Tästä alkaa VVO:n kanta-asiakasohjelma, johon on suunnitteilla paljon muitakin etuja. VVO:n kanta-asiakasohjelman tavoitteena on lujittaa asiakassuhteita, sitouttaa asiakkaita pitempiin vuokra-suhteisiin ja tarjota asiakkaille konkreettista hyötyä asumisestaan VVO:lla. Kanta-asiakasohjelman myötä pitkistä vuokrasuhteista hyötyvät sekä asukkaat että VVO. Kanta-asiakasohjelmaan kuulu- KAISU JA PEKKA valmiina palvelukseenne Onpas kiva ryhtyä tähän työhön, Kaisu Turpeinen iloitsee ryhtyessään kantaasiakasohjelman assistentiksi. Kaisu Turpeinen ehti olla Helsingin VVO-kotikeskuksessa myyntineuvottelijana reilut puoli vuotta, kun sisäisessä haussa etsittiin kantaasiakasassistenttia VVO:n asiakkuus- ja kehitysyksikköön. Ryhdyn uuteen työhöni avoimella mielellä ja odottaen. Koska koko kanta-asiakasohjelma on uusi, emme vielä ihan tiedä mitä tuleman pitää. Hyvä juttu tietysti on se, että kyseessä on positiivinen asia asukkaiden kannalta, Kaisu tuumii. Kaisun toimenkuvaan kuuluvat käytännön toimet kanta-asiakasohjelmaan liittyvässä asiakaspalvelussa. Hän vastaa asiakkaiden kysymyksiin niin sähköpostissa kuin puhelimessa. Hän osaltaan vastaa myös siitä, että kanta-asiakasohjelma rullaa suunnitellussa aikataulussa. Hyvänä työtoverina ja tukena hänellä on asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö. Pekka on toiminut projektipäällikkönä kanta-asiakkuuden kehitysryhmässä. Me voimme nyt kulkea idea-propellit pyörien. Kaisu pitää porukan jalat maassa ja aikataulut kurissa. Ensisijaisesti hän on kuitenkin kanta-asiakkaiden yhteyshenkilö ohjelmaa koskevissa kysymyksissä. Iloisesti kohti uusia haasteita. Pekka Kivistö ja Kaisu Turpeinen ryhtyvät mielellään toteuttamaan kanta-asiakasohjelmaa. 14 a s u k a s

vat asukkaat VVO on nimittänyt avainasukkaiksi, joita se haluaa palkita uskollisesta asumisestaan. Nämä palkinnot tulevat liittymään asuntoon ja asumiseen ja niiden arvo kasvaa asumisajan myötä. Näitä palkintoja voivat olla esimerkiksi remonttisetelit ja vuosittaiset yllätysedut, joita on suunnitteilla tietyn pituisten asumisaikojen palkitsemiseen. Kanta-asiakasohjelma on osa laajempaa kehittämistyötä, jonka tavoitteena on parantaa VVO:n palvelua asiakkailleen. Tässä tietoa kanta-asiakasohjelman ensimmäisestä vaiheesta. Etuja on suunniteltu muihinkin kuin kolmen vuoden asumisetappiin, mutta niistä kerromme sitä mukaa kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Mitä kauemmin asut, sen parempia etuja saat. Vuokravakuuden palauttaminen KENELLE vuokravakuus palautetaan asukkaalle, joka on asunut yhtäjaksoisesti VVO:lla kolme vuotta, sisäiset muutot eivät vaikuta asiaan tai asunut kolme vuotta asunnossa, jonka VVO on ostanut näissä ns. ostetuissa asuntokohteissa asumisaika lasketaan siitä, kun asukas on muuttanut asuntoon, vaikka se ei vielä silloin ollut VVO:n omistuksessa asukkaalle, joka on itse maksanut vakuuden yritysten, yhteisöjen tai kuntien maksamia vakuusmaksuja ei palauteta asukkaalle, joka maksanut vuokransa säännöllisesti eikä maksamattomien vuokrien ole tarvinnut käynnistää oikeudellista perintää asukkaalle, joka on palauttanut pyydetyn suostumuksen vakuuden palauttamiseksi KUINKA avainasukkaat saavat vakuuden palauttamisesta kertovan kirjeen, jonka on ohessa suostumuslomake ja sen palautuskuori asukkaan tulee täyttää lomake, täydentää mahdolliset puuttuvat tiedot ja palauttaa lomake kahden viikon kuluessa suostumuslomakkeen palauttaminen on edellytys vakuuden takaisinmaksamiseksi vakuus maksetaan asukkaan pankkitilille heti, kun suostumuslomakkeet on saatu käsiteltyä eli 2 3 viikon kuluessa lomakkeen saapumisesta VVO:lle jos asukkaalla on vuokravakuutena tai takuuvuokrana pankkitalletus tai -sitoumus, ne palautetaan samoilla ehdoilla. Käytännön toteutus on vain hieman erilainen johtuen vakuuden laadusta. Näihin asukkaisiin otetaan yhteyttä huhtikuun aikana ja kerrotaan tarkemmin, miten tulee toimia MILLOIN vuokravakuuden palauttamisesta kertova kirje postitetaan useammassa erässä, jotta palautuksissa ei synny suurta ruuhkaa ja avainasukkaita pystytään palvelemaan ongelmitta. viikolla 9 kirjeen saa noin kolmannes avainasukkaista eli noin 2 000 asukasta viikolla 10 postitetaan toinen kolmannes kirjeistä viikolla 11 postitetaan kolmas kolmannes kirjeistä loput postitukset pyritään hoitamaan huhtikuun aikana nämä neljä postitusta saavuttavat ne asukkaat, jotka ovat asuneet VVO:lla kolme vuotta vuoden 2005 loppuun mennessä loppukesästä lähetetään kirje niille asukkaille, joille tulee 30.6.2006 mennessä täyteen kolme vuotta syksystä eteenpäin tavoitteena on, että asukas saa kirjeen ja vakuuspalautuksen muutaman kuukauden kuluttua siitä, kun hän on asunut kolme vuotta VVO:lla KYSY JA KERRO voit kysyä lisää sähköpostitse tai puhelimitse. Sähköpostin käyttö on näppärää, koska voit lähettää kysymyksesi mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja näin ruuhka-aikanakaan et tarvitse odottaa puhelinlinjan vapautumista sähköposti: avainasukas@vvo.fi puhelinnumero: 020 508 3900 voit myös antaa palautetta ja ideoita a s u k a s 15

Muutto luonnistuu harkiten SUUNNITTELU SÄÄSTÄÄ HERMOJA JA AIKAA teksti: Leena Tanskanen -K annattaa varata hyvissä ajoin laatikoita ja pakkausmateriaaleja. Myös kantavan muuttoporukan saaminen on syytä varmistaa aiemmin kuin edellisenä päivänä, Lainalaatikon johtaja Ilkka Kuparinen ohjeistaa. Olemme saaneet lukuisia hätäisiä puheluita, kun talkooporukka ei olekaan ilmestynyt paikalle. Ystäville iskee yllättäen tekemistä ja selkäkipua, Kuparinen naurahtaa. Kuparisen mukaan yksi muuttajien keskeinen virhe on laatikoiden vähyys. Muuttaminen kynii hermoja. On paperityötä, pakkaamista, lastaamista, listaamista ja matkantekoa. Siivotakin pitäisi ja purkaa ja järjestellä. Muuttamisen suunnittelu helpottaa käytännön touhua eivätkä päreetkään käryä pelättyyn tapaan. Tavaraa sullotaan turhan ahtaasti. Kuljetettavien esineiden paketointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Sanomalehti on huono käärepaperi. Lehdestä jää mustetta, jota on inhottava pestä pois. Lisää hommaakin siitä vain tulee. Astiat kannattaa kääriä silkkipaperiin ja huonekalut sekä kodin elektroniikka esimerkiksi kuplamuoviin, Kuparinen neuvoo. Tekstiileillä ei kannata suojata arkoja pintoja, kuten television ruutua tai antiikkisia kalusteita. Tekstiilit eivät välttämättä pysy kalusteiden päällä, ja pinnat voivat siten autoillessa raapiintua tai rikkoutua. ENSIN LAATIKOT, SITTEN KALUSTEET Oikeaoppinen pakettiauton täyttäminen aloitetaan keulasta. Ensimmäiseksi keulaan pinotaan pari, kolme riviä muovisia laatikoita, neljä viisi laatikkoa päällekkäin. Laatikoiden päälle sopii kasata tekstiiliä ja säkkitavaraa. Kuparisen mukaan kalusteet sijoitetaan autoon viimeiseksi. Muuten vaarana on, että laatikot heiluvat ja kaatuvat kuljetuksen aikana. AMMATTILAINEN AVUKSI Kuparinen on nähnyt monenlaista muuttajaa. Pääsääntöisesti ihmiset yrittävät selviytyä muuttamisesta mahdollisimman hyvin ilman ammattilaisten apua stressaavin seurauksin. Tässä taannoin asiakas kertoi kauhuissaan seuranneensa naapurin muuttamista. Muuttaja oli kuulemma päivät pitkät kulkenut keräämässä kaupoista banaanilaatikoita ja lainannut sitten pienen pakettiauton, jota tunki täyteen monta päivää. Asiakas oli näkemänsä perusteella vakuuttunut, ettei itse halua ikinä muuttaa, Kuparinen sanailee. Muuttamisen ei tarvitse olla niin stressaavaa kuin se usein on. Helpolla pääsee, kun luottaa homman ammattilaisen käsiin. Näin tämä kauhistunut asiakaskin teki. Hän keskittyi muuton aikana katselemaan paikkoja ja viheltelemään mennessään. Kuparisen mukaan Lainalaatikosta muovisia muuttolaatikoita on saatavilla seuraavana arkipäivänä etukäteisvarauksesta. Muuttoapua ja autoja saa varmimmin parin viikon varoitusajalla. Lisätietoja muuttamisesta, tarvikkeista ja kustannuksista: www.lainalaatikko.fi. Ohjeita VVO:n muuttajille KUN MUUTAT ASUNTOON: Jätä kopio vuokrasopimuksesta ja muuttoilmoitus VVO-kotikeskukseen. Muuttoilmoitus rekisteritoimistoon ja huoltoyhtiöön on tehtävä viimeistään viikon kuluttua muutosta. Muista täyttää asuntokohtainen puute- ja vikalista. Huomioi saunavuorojen varaukset ja yhteisten tilojen sijainti sekä käyttömahdollisuudet. KUN MUUTAT POIS VVO:LTA: Ilmoita poismuutostasi VVO-kotikeskukseen. Irtisanominen on aina tehtävä kirjallisesti vähintään kalenterikuukautta ennen muuttamista. Palauta kaikki avaimet huoltoyhtiöön. Huolehdi, että asunto jää siistiksi. Tarvittavat siivous- ja korjauskulut voidaan vähentää vakuudesta tai laskuttaa. Selvitä, vaikuttaako muuttosi koulu- tai päiväkotipaikkaan, tai mahdolliseen asumistukeen. KUN MUUTAT VVO:N SISÄLLÄ: Voit jättää VVO:lle perustellun asunnonvaihtohakemuksen. VVO:n Internet-sivuilla on erityinen asuntopörssi, jossa vaihtohaluista voi ilmoittaa. Nykyinen vuokrasopimus irtisanotaan uuteen vaihdettaessa. Asukas solmii uudesta asunnosta uuden sopimuksen. MUISTA ILMOITTAA MUUTOSTA MYÖS: Väestörekisterikeskukseen tai postiin. Väestörekisterikeskuksesta tieto kulkee muun muassa kaikkiin valtion virastoihin. Vakuutusyhtiöön Pankkiin Työantajalle Omaisille Puhelinoperaattorillesi Puhelinlaitokselle Lehtiin, joita olet tilannut. Lisätietoja muuttoilmoituksesta www.vaestorekisterikeskus.fi Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse väestörekisterikeskuksen: 0203 456 456 16 a s u k a s

TEEMANA Y HTEISÖLLISY YS ASUKASTOIMINNASTA varmuutta arkeen Aktiiviset asukkaat pitävät pihat kunnossa, kohtaavat ja keskustelevat. Pitkällä aikavälillä aktiivisuus voi vähentää ihmisten irrallisuuden tunnetta ja edistää heidän pärjäämistään yhteiskunnassa, omien seinien ulkopuolella. -A sukasaktiivisuudessa voi olla kyse esimerkiksi elämän mielekkyyden luomisesta, oman elinpiirin hallinnasta ja kehittämisestä, yhteiskuntatieteiden tohtori Liisa Häikiö määrittelee. Häikiön mukaan aktiivisuudesta kerrostaloyhteisössä on hyötyä niin vuokranantajalle kuin asukkaillekin. Demokraattisuus ja kyky toimia diplomaattisesti kehittyvät. Viihtyvyys paranee. Yhteisöt luovat sosiaalista pääomaa, joka puolestaan edistää ihmisten pärjäämistä yhteiskunnassa. Organisaatio lisää tehokkuuttaan, Häikiö luettelee. Kun ajatellaan nimenomaan vuokralla asumista, aktiivisuuden voisi kuvitella myös lisäävän ihmisten kiinnittymistä paikkaan. Ihmiset voivat juurtua, mitä pidetään tärkeänä esimerkiksi lasten kannalta. Lähiö- ja yhteisötutkimuksiin perehtynyt yhteiskuntatieteiden tohtori Irene Roivainen on Häikiön kanssa sateksti: Leena Tanskanen kuvitus: Fleur Wilson moilla linjoilla. Osallistuminen vähentää irrallisuuden tunnetta ja luo tervettä itsetuntoa sekä me-henkeä asukkaiden keskuuteen, Roivainen sanoo. YHTEISÖLLISYYTTÄ EI VOI TEHDÄ Häikiön mukaan yhteisöllisyyttä ei kuitenkaan voida tietoisesti synnyttää. Se joko syntyy ihmisten välille tai sitten ei synny, Häikiö sanoo. Roivaisen mukaan taloyhtiökohtaista naapuruutta on arvokasta kehittää, mutta ei romanttisen yhteisökaipuun sanelemana. Perinteinen, maaseutujen kyläyhteisöllisyys ei ole urbaania, kaupunkien yhteisöllisyyttä. Perusta on erilainen. Ehkä juuri tämän vuoksi kaupunkilainen asukasdemokratia ei meillä vielä 60 70 -luvuilla oikein toiminut nykyiseen tapaan, Roivainen sanoo. Maalta muuttaneet eivät ehkä nauttineet kerrostalojen naapuruudesta, sitä saatettiin pitää eräänlaisena kyttäämisenä. Juuri tähän nämä maalta tulleet ihmiset olivat ehkä pienissä kyläyhteisöissään kyllästyneet, Roivainen havainnollistaa. Lisäksi vielä pari vuosikymmentä sitten vuokra-asuntojen päiväväestö oli pientä. Päivisin kotona olivat lähinnä pienten lasten äidit lapsineen. Nykyään mahdollisuudet asukasdemokratiaan ovat paremmat, sillä kotona aikaa viettävien määrä on suurempi. a s u k a s 17

ASUKASYHTEISTYÖ on asiakasetu Asukasyhteistyöstä on kehittynyt vuosikymmenien aikana VVO: lle pitkäaikaista asiakkuutta tukeva toimintamalli. Asukasyhteistyöllä on VVO:n kannalta katsottuna kaksi tärkeää merkitystä. Sen avulla asukkaat voivat tutustua toisiinsa ja lisäksi vaikuttaa omaan asumiseensa. VVO kannustaa asukkaita keskinäiseen kanssakäymiseen sekä yhteisten tapahtumisen toteuttamiseen. Asukashallituksen puheenjohtaja Jarmo Natunen rohkaisee kaikkia omasta asuinympäristöstään kiinnostuneita tulemaan mukaan asukastoimintaan. Hänen mielestään merkkejä uudesta yhteisöllisyydestä on näköpiirissä. Se antaa pontta toimintaan. Jokainen mukanaolija voi omalta osaltaan vaikuttaa asioiden myönteiseen kehittymiseen. Asuinyhteisön turvallisuus, viihtyvyys ja rauhallisuus ovat meidän kaikkien välittämisestä kiinni. - Tule mukaan, Jarmo kehottaa. VVO:n asukasaktiiveilla on mahdollisuus osallistua oman talon kehittämisen lisäksi myös laajempaan yhteistoimintaan VVO-kotikeskuksen alueella ja valtakunnallisesti mm. Asukashallituksen kautta, jonne kultakin alueelta valitaan jäsen ja varajäsen kaksivuotiskaudeksi. ASUKASKOKOUS Asukaskokouksiin osallistumalla pääset keskustelemaan talon yhteisistä asioista ja vaikuttamaan oman asuinympäristösi kehittämiseen. Joka toinen vuosi pidettävässä valintakokouksessa asukkaat valitsevat talotoimikunnan kaksivuotiskaudeksi. Viimeksi kokous oli syksyllä 2005. Talotoimikuntaan kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja ekspertit saavat tietoa ja koulutusta VVO:lta. He suuntaavat toimintansa niihin asioihin, joihin he haluavat vaikuttaa. Näin heistä tulee asiantuntijoita ja toiminnan käynnistäjiä talossa. TALOTOIMIKUNTA Talotoimikunta järjestää asukastoimintaa, kuten asukastapahtumia ja -kokouksia, talkoita, pihajuhlia, kerhotoimintaa jne. asukastoiminnan määrärahan turvin, joka on 0,03 /m 2 /kk. Esimerkiksi 50 huoneiston talossa se on noin 1 000 euroa vuodessa. Talotoimikunnan puheenjohtaja edustaa asukkaita kiinteistönhuollon ja isännöitsijän kanssa käytävissä neuvotteluissa. VVO toimittaa puheenjohtajille tietoa talon kunnossapidosta ja taloudesta sekä yleisiä VVO:laiseen asumiseen liittyvää tietoa. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖEKSPERTTI- TOIMINTA Asukkaat nimeävät talon energia- ja ympäristöeksperteiksi henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita energianhallinnasta, ympäristöasioista, jätehuollon toimivuudesta tai vaikkapa kesäkukkien hoidosta. Eksperttien tehtävänä on kertoa näistä asioista muille asukkaille. Yhdessä muun talotoimikunnan kanssa he muun muassa järjestävät energia-aiheisia tempauksia, talkoita ja osallistuvat piha-alueiden suunnitteluun tekemällä ehdotuksia asumisviihtyvyyden parantamiseksi. VVO on mukana asuinkiinteistöjen energiansäästösopimuksessa AESS:ssä. Tavoitteena on järkevä energianhallinta, jolloin asumisviihtyisyys ja ympäristöarvot ovat tasapainossa. Asukkaiden edustajat saavat VVO:lta tietoa näistä asioista, jotta he puolestaan voivat herättää keskustelua asukastilaisuuksissa. TALOTURVALLISUUS Taloturvallisuushenkilöitä ovat turvallisuuspäällikkö, hänen apulaisensa sekä suojan hoitaja apulaisineen. Heitä kutsutaan pelastuslaitosten ja VVO:n järjestämiin turvallisuuskoulutuksiin, jotta he voivat opastaa asukkaita paloja muissa turvallisuusasioissa. ALUEELLINEN TOIMINTA VVO-kotikeskukset järjestävät asukasaktiiveille tapaamisia, koulutusta sekä VVO-päiviä. Vuonna 2005 pidettiin kymmenen alueellista VVO-päivää ja niihin osallistui 582 asukasaktiivia. ASUKAS-LEHTI Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Asukas-lehti tulee kaikkiin VVO-koteihin. Lehdessä kerrotaan asumiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista, asukkaiden omista tapahtumista sekä VVO:n toiminnasta. Lehdestä saat vinkkejä oman talosi asukastoimintaan. Näin aktiiveja oltiin vuonna 2005 Talotoimikunnan puheenjohtajia 699 Talotoimikunnan varapuheenjohtajia 567 Energiaeksperttejä 519 Ympäristöeksperttejä 541 Talon turvallisuuspäällikköjä 506 henkilöä Talotoimikunta toimi 85 %:ssa VVO:n taloista. Asukastoiminnan nimetyissä tehtävissä toimi 2541 henkilöä ja asukastoimintaan osallistui noin joka viides asukas. Aluekokouksia pidettiin 14 ja niihin osallistui 415 puheenjohtajaa. Alueellisia VVO-päiviä järjestettiin 10 ja niihin osallistui 582 asukasaktiivia. 18 a s u k a s

TEEMANA Y HTEISÖLLISY YS Teemailta tukee tiedonkulkua ASUKKAAT ARVOSTAVAT MAHDOLLISUUTTA VAIKUTTAA VVO-kotikeskuksen Espoon aluekokousta ja asukastoiminnan teemailtaa luulisi äkkipäätä luokkakokoukseksi. Sen verran hyvältä vaikuttaa yhteishenki, odotetuilta tervehdykset ja mutkattomalta keskustelu. Vuorovaikutus toimii. Eero Häyrynen on ollut asukastoiminnassa mukana pitkään. teksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen Espoon kivenlahdessa asuva Eero Häyrynen on ollut mukana talotoimikunnassa pian 30 vuotta ja VVO-laisena 90-luvun alkuvuosista. Hetkeäkään Häyrynen ei vaihtaisi. Tässä on saanut kokemusta asumisesta, erilaisista ihmisistä, eri kulttuureista ja monenlaisten tilanteiden ratkaisemisesta. Samalla olen oppinut suhtautumista asioihin. Ongelmien ratkaisemisessa täytyy hakea mahdollisimman positiivista ratkaisua, aktiivinen asukas kertoo. Kuten niin usea, Häyrynenkin ajautui toimintaan vähän vahingossa. Menin asukaskokoukseen muuten vain, ja lähdin tilaisuudesta talotoimi- kunnan puheenjohtajana. Sillä tiellä ollaan, vuodesta 1979, Häyrynen nauraa. Meitä on mukana monen ikäisiä. Yksi jäsenistämme syntyi samana vuonna, kun minut ensimmäisen kerran valittiin puheenjohtajaksi. Muistan, kun opetin häntä ajamaan pyörällä ja nyt puimme yhdessä asumisen asioita. Häyrysen mielestä hyvä talotoimikunnan puheenjohtaja on avarakatseinen ja jämäkkä, mutta sovitteleva ja ihmisiä ymmärtävä. Aina ei tarvitse olla ehdoton. Elämisen perusasioita käsiteltäessä on ymmärrettävä toimia ihmisen mittaisesti, joustaa puolin ja toisin. On myös muistettava kantaa kollektiivista vastuuta muista ihmisistä eikä vain sulkea silmiään ongelmilta. Marraskuun lopulla pidetyssä Espoon aluekokouksessa Häyrynen valittiin erityiseen, oman sektorin asioita käsittelevään ja valmistelevaan asukastyöryhmään. Aktiivisuus poikii työtä ja virkistää mieltä. TIETO TULEE ASUKKAILTA Arjen tieto tulee asukkailta. Siksi asukastoimintaan kannattaa tulla mukaan, Häyrysen kumppaniksi asukastyöryhmään valittu Sven Wikholm sanoo. Ajatukseen yhtyy VVO:n Espoon aluepäällikkö Petteri Puolanne. Asukastoi- a s u k a s 19

teksti ja kuvat: Leena Tanskanen JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA LAHDESSA PANOSTETAAN YHTEISEEN AIKAAN Kerho kaikkeen minnan säännöllisillä teemailloilla on tärkeä tehtävänsä. Tilaisuus tukee tarpeellista tiedonvaihtoa VVO:n henkilökunnan ja asukkaiden kesken. Vuorovaikutus on toimintatapamme perustavanlaatuinen osa, Puolanne muistuttaa. Marraskuussa pidetyssä Espoon aluekokouksessa ehdittiin kokouskuvioiden lisäksi ideoida. Keskustelua syntyi muun muassa asuntojen tyhjäkäytön vähentämisestä, asuinalueiden kiinnostavuuden lisäämisestä ja asuntojen vaihdon tehostamisesta VVO:n sisällä. Erään ehdotuksen mukaan asunnonvaihtajat voisivat kohdata VVO:n Internet-sivuilla. Siellä löytäisivät jouhevasti toisensa he, jotka haluavat esimerkiksi isomman asunnon ja he, jotka vastaavasti kaipaavat pienempää. Aluekokous ja teemailta ALUEKOKOUS JA ASUKASTOIMINNAN teemailta järjestetään kerran vuodessa syksyllä. Joka toinen vuosi kokouksessa valitaan asukashallituksen jäsen ja varajäsen. Tilaisuudessa käsitellään muun muassa vuokranmääritykseen liittyvät asiat ja päätetään toimintasuunnitelmasta. Tilaisuuteen osallistuvat talotoimikuntien puheenjohtajat, ja kotikeskuksen sekä kiinteistöomistuksen edustajat. Aluekokouksessa valitaan työryhmä, joka käsittelee ja valmistelee oman sektorinsa asioita. Asukastoiminnan teemailta keräsi Espoon hotelli Kuninkaantielle tarkkaavaisia asujia ja VVO:n väkeä. Lahdessa ei ajanviete lopu kesken, ainakaan jos sattuu asumaan VVO:n Paasikiven- tai Mukkulankadun taloissa. Täällä asukkaat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota yhteisten kerhojen ja kerhotilojen toimivuuteen. Ajanvietettä riittää. K utomo, kuntosali, puuverstas, hieroja, kirjasto. Kemppijumppaa, lausuntaa, jazz-ilta, biljardi-ottelu. Listaa voisi jatkaa. Lahden Paasikivenkadun asukkaat ovat osallistuvaa porukkaa. Meillä on sellainen periaate, että jokainen voi ryhtyä vetämään kerhoa, jos on jostakin alasta tai asiasta erityisen kiinnostunut, Paasikivenkadun talotoimikunnan puheenjohtaja Pauli Teräväinen sanoo. Väkeä on ainakin näihin nyt toimiviin kerhoihin riittänyt. Paasikivenkadun erityisyyttä ovat viihtyisät yhteiset tilat, joita aktiiviset asukkaat ovat pitäneet huolella kunnos- 20 a s u k a s