Suomen Kontrabassoklubi ry
BASISTI 2/88. 8.VUOSIKERTA. Julkaisija: Suomen Kontrabassoklubi ry. Puheenjohtaja: Tapio Lydecken Eräkuja 6 D 43, 01600 Vantaa p. 90-566 5873 Sihteeri: Avoin? Rahastonhoitaja: Erkki Tuura Haapala 1 pp, 04500 Kellokoski p. 90-282 413 Jakelu: Erkki Tuura. Päätoimittaja: Suomen Kontrabassoklubin hallitus. SISÄLLYS: 1 Pääkirjoitus, 2 Todor Toshevin kurssi Helsingissä 19.9-30.9-88. 4 Suomen Kontrabassoklubin syyskokus Helsingissä 20.11-88. 6 Olli Kososen esitelmä Kallio-Kuninkalassa 16.4-88. 10 Terveisiä Frantisek Postalta. 12 Ilmoituksia, Let's join the IBS people. 14 Jäsenluettelo Vasemmalta: Timo Koskinen,Prof. Toshev,Panu Pärssinen sekä Tuomo Kinnunen.Fredalla 20.9-88.
PÄÄKIRJOITUS Basistilehden tulevaisuus näyttää hyvältä! Tuskaisen vuoden 1988 jälkeen valo pilkottaa ensivuoden puolella jolloin lehti saa oman päätoimittajan sekä toimituksen. Kuluvana vuonnahan lehteä on toimittanut pääosin hallitus jolloin esim. lehden ja hallituksen välinen kritiikki sekä kiihkeä vuoropuhelu on jäänyt vähäiseksi. Hallituksen ja koko Bassoklubin työmyyränä tunnettu sihteerimme Anna Krohn on jättänyt klubimme sihteerin tehtävät. Hän toimi useita vuosia yhdistyksessämme erittäin monipuolisesti ja taitavasti. Onneksi saamme vielä (toivottavasti) käyttää hänen asiantuntemustaan esim. apuraha-anomuksissa sekä käännöstöissä. Suurkiitokset Annalle!!! Tämänpäivän Suomessa työelämään liittyvät ongelmat tuntuvat olevan enemmän henkisiä kuin fyysisiä. Työskentelyolosuhteita, turvallisuutta, työn keveyttä ja työajan lyhyyttä tutkitaan sekä parannellaan jatkuvasti, mutta työn henkinen puoli jää helposti vähemmälle. Viimeisimpien tutkimusten mukaan suuri osa Suomalaisista työelämässä olevista ihmisistä on tyytymätön työhönsä, kokee sen ahdistavaksi tai liian vaikeaksi. Muusikoina olemme jonkinlaisessa erikoisasemassa. Ollessamme joko ammattilaisia tai opiskelijoita jo alan valinta on ollut meille yleensä mieluisin ja haluttu vaihtoehto. Olemme myöskin vapaita turruttavasta 8 tunnin päivästä ja 40 viikkotunnin harmaudesta. Työmme on haastavaa sekä monipuolista, työllisyystilanne on kohtalainen ja palkkaus keskimäärin hyvä. Miksi meilläkin sitten töissä menee joskus huonosti ja ahistaa? Yleensä syy löytyy heti Basson takaa... Henkilökohtaiset ongelmat, taloudelliset huolet yms. seuraavat meitä tiiviisti myös töihin tai opiskeluihin. Huono soittokunto tai "kiireellä" valmistettu stemma ilmenee helposti kireytenä tai "muut soittaa väärin" asenteena. Näitä tilanteita tulee tietenkin pyrkiä välttämään, mutta tuskin kukaan niistä kokonaan voi eroon päästä. Silloin jos syyt voidaan löytää näin helposti, ei niiden korjaaminenkaan liene kuin omasta tahdosta kiinni. Suurempia ongelmat ovat silloin jos ne liittyvät esim. ryhmän muihin jäseniin, ryhmässä työskentelyyn tai erilaisiin esiintymisjännityksiin. Tällaiset vaikeudet tulisi tunnistaa ja niitä pitäisi pyrkiä selvittämään mahdollisimman avoimesti sekä mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Hyvät Joulut ja Uudet vuodet toivottaa: Tapu
PROFESSORI TODOR TOSHEV HELSINGISSÄ 19-30.9-88. Suomen Kontrabassoklubin järjestämä Prof. Todor Toshevin mestarikurssi on onnellisesti ohi ja tuntuu siltä että kaikki ovat tyytyväisiä. Kaikki alkoi iloisissa merkeissä kun bassoklubin iskujoukko oli vieraita vastassa Helsinki-Vantaan lentokentällä ja luikautti Prof. Toshevin ja Tuomo Kinnusen kunniaksi reippaita osia Peter Gransin mainiosta kvartetista "Muistoja Turusta". Matkalaiset kyyditettiin hotelli Helkaan jossa alustavasti suunniteltiin juonia kurssilaisten pään menoksi. Maanantai aamuna Fredalla olikin reippaita bassonsoittajia täyttelemässä tuntilistaa ja opetus pääsi samantien alkuun. Kullekkin aktiiville tuli yhteen- ja jakolaskun jälkeen keskimäärin 6 1/2 tuntia yksityisopetusta 11 päivän aikana. Opetus oli mielyttävää ja tehokasta. Rentoutukseen ja soittoasentoihin kiinnitettiin runsaasti huomiota joka tunnin alussa ja vasta huolellisen lämmittelyn jälkeen ruvettiin "vetämään" soolobiisejä. Kurssin säestäjänä toimi pienoisen sähläyksen jälkeen Timo Koskinen jolle kurssi oli tietenkin mitä parhainta harjoitusta tuleviin Maj-Lind pianokisoihin. Tuomo Kinnunen saapui prof. Toshevin mukana Helsinkiin ja oli korvaamattomana apuna niin kielellisissä kuin myös muissa Bassonsoittoon liittyvissä ongelmissa. Suurkiitokset siis kaikille asianomaisille,muistakaa myös ne jotka eivät kurssilla olleet,prof. Toshev on tulossa ensikesänä Orivedelle opettamaan joten....!
Tullista on päästy onnellisesti läpi. Lentokentällä vastassa Sari Savolainen ja Jiri Parviainen. Prof.Toshev valitsee ajolinjoja Panu Pärssiselle Mozartin konserttoon. Bassokurssilla on näin hauskaa. Tulethan ensikeralla itsekkin mukaan! Vasemmalta: Marko Mikkola,Matti Tegelman,Lasse Lagercrantz, Sari Savolainen, Tuomo Kinnunen, Professori Todor Toshev, Tapio Lydecken, Tarja Nyberg, Ahti Lassila ja Pentti Vesala.
PÖYTÄKIRJA 1 (3) BASSOKLUBIN SYYSKOKOUS FREDALLA HELSINGISSÄ 20.11-88. SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY Syyskokous Kokokukseen oli saapunut kourallinen klubilaisia päättämään klubin asioista. Syyskokouksessahan suoritetaan henkilövalintoja sekä vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma aika paikka läsnä 20.11.1988 klo 14.00-15.15 Sibelius-Akatemia, Fredrikinkatu 42 lk 205 12 henkilöä, liitteenä luettelo sekä talousarvio. Ilmeisen tärkeitä asioita noin yhdistyksen toimintaa ajatellen. Toimintamme on tietenkin aivan vapaaehtoista ja aika pienimuotoista mutta kuitenkin... No joo, seura ja yhdistystoiminnan vaikeudet eivät tietenkään ole vain Bassoklubia koskevia. Ilmeisesti nykyajan hyvinvointivideo- ja multiharrastusihminen ei enään vähällä vapaa-ajallaan (miksi kaikki puhuvat vapaa-ajan lisääntymisestä) ole halukas osallistumaan sosiaaliseen toimintaan edes "oman" alansa ympärillä pörräävien lähimmäisten seurassa. Pöytäkirjasta ilmenevien virallisten asioiden jälkeen saimme nauttia Sari Savolaisen järjestämästä kahvista ja välipalasta. Kello 16.00. paikalle saapui Psykiatrian erikoislääkäri ja diplomisellisti Hannu Naukkarinen, joka kertoi meille erittäin kiinnostavasti ja asiantuntevasti esiintymisjännityksistä ja peloista. Hannun alustuksen jälkeen oli mahdollisuus keskusteluun ja kysymyksiä oli erittäin runsaasti. Suuri mielenkiinto liittyi myöskin meillä tunnettuun ja yllättävän paljon käytettyyn Betasalpaajaan. Tri. Naukkarinen painotti voimakkaasti Betasalpaajan olevan lääkeaine joka siis vaatii kontroloitua käyttöä aina yhteistyössä lääkärin kanssa.kaverin purkista kokeileminen on siis erittäin varomatonta. Kiitokset Hannulle, kysymyksiä jäi varmasti vielä runsaasti joten toivottavasti meillä on vielä mahdollisuus kuulla lisää. 1 Kokouksen avaus Tapio Lydecken avasi kokouksen ja toivotti paikallaolevat tervetulleiksi. 2 Henkilöasiat Ahti Lassila valittiin syyskokouksen puheenjohtajaksi, Sari Savolainen sihteeriksi ja Sampo Lassila ja Jarkko Uimonen pöytäkirjantarkistajiksi. 3 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Syyskokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 4 Toimintasuunnitelma vuodelle 1989 Kokouksen osanottajille jaettiin vuoden 1989 toimintasuunnitelma (liitteenä), josta keskusteltiin. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Lehti Lehden ollessa sekavassa tilanteessa, on Juha Pesonen luvannut ottaa lehden "elvytyksen" vastuulleen. Lehti palaa entiseen käytäntöön ja ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehdelle päätettiin anoa tukea eri tahoilta. Keskusteltiin myös lehden eriyttämisestä; vaadittiin selvää eroa hallituksesta ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyisi oma määräraha omalla tilillä.lehden oma toimituskunta hankkisi lisärahoitusta tarpeen vaatiessa, klubilta saadun määrärahan lisäksi.lehden sisältöä tulisi laajentaa myös muita kiinnostavaksi.toivottiin enemmän juttuja käännettäväksi ihmisiä kansainvälisestä bassolehdestä. Miika Asunta ilmoitti halukkuutensa osallistua lehden toimittamiseen. Kurssitoiminta Ensi vuonna on tarkoitus järjestää jatkokoulutuskurssi ammattibasisteille. Kurssin ajankohtaa on kaavailtu alkusyksyksi 1989. Rahoitus: orkesterit maksaisivat omien basistiensa osallistumismaksut. Kurssin vetäjiksi on ollut esillä mm. Lewinson, New Yorkin Filharmonikoista Klaus Stoll Berliinin Filharmoonikoista. Kurssin sekä tarkempaa suunnittelua jatketaan. Petja Bagovskan saaminen Orivedelle Prof. Toshevin mestarikurssin asistentiksi.
3 2 Apurahat Apurahoja anotaan edelleen. Esille tuli myös mahdollisen sponsorin etsiminen Suomen kontrabassoklubille. Toivottiin klubin jäsenten aktiivisuutta sponsorin löytämiseksi. Kansainvälinen bassoklubi Kansainväliseen bassoklubiin liittymistä pyritään helpottamaan niin, että liittyminen tapahtuisi Suomen kontrabassoklubin kautta. Klubi hoitaisi käytännön järjestelyt. Toivottiin lisää suomalaisia jäseniä kansainväliseen klubiin. Levy Ennen myös esillä ollut levyhanke elvytettäisiin. Levyn teolle tehtäisiin tarkka toimintasuunnitelma pidemmälle aikavälille. Levylle pyydettäisiin teoksia suomalaisilta säveltäjiltä. Levy toteutettaisiin 2-3 vuoden sisällä. Tukea anottaisiin levyn toteutukseen. Bassorekvisiitta Kokouksessa peräänkuulutettiin bassopussien, puseroiden, kansainvälisen bassoklubin paidan, college-takin sekä bassomerkkien käyttöönottoa. Haluttiin myös levyjä yms. tavaroita kokouksiin myytäväksi sekä luetteloita esim. kaikista mahdollisista bassolevyistä. 5 Talousarvio Kokouksen osanottajille jaettiin vuoden 1989 talousarvio (liitteenä), joka hyväksyttiin. Kokouksen jäsenet halusivat luettelon äänitteistä ja nuoteista esille lehteen. 6 Jäsenmaksut Klubin jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan. 7 Hallitus Bassoklubin puheenjohtajana jatkaa Tapio Lydecken ja varapuheenjohtajana Sari Savolainen. Erovuorossa olevien Juha Pesosen ja Pentti Huhtisen tilalle valittiin Marko Mikkola ja Miika Asunta. Hallituksen kokoonpano: pj. Tapio Lydecken varapj. Sari Savolainen jäsenet Miika Asunta, Marko Mikkola, Jiri Parviainen, Pekka Saarinen sihteeri avoin 8 Muut asiat Todettiin "vanhan polven" puuttuminen kokouksista-mitä porkkanaksi? Vaadittiin räväköitä päätöksiä kokouksissa, toimintasuunnitelman laatimista pidemmälle aikavälille sekä ihmisten aktivoimista henkilökohtaisilla yhteydenotoilla. 9 Kokouksen päättäminen Pj. Ahti Lassila päätti kokouksen klo 15.15. Pöytäkirja tarkistus: Läsnä olivat: Ahti Lassila puheenjohtaja Sari Savolainen sihteeri Sampo Lassila Jarkko Uimonen Marko Mikkola Raimo Helokas Tapio Lydecken Jarkko Uimonen Sampo Lassila Pentti Huhtinen Miika Asunta Seppo Purontaka Juha Pesonen Ahti Lassila Sari Savolainen Olli Kosonen
LYHENNELMÄ OLLI KOSOSEN LUENNOSTA: ÄÄNENOTON FILOSOFIA ERI TEHTÄVÄYHTEYKSISSÄ SEKÄ ERILAISISSA TILOISSA. KALLIO-KUNINKALAN KURSSILLA 16.4.1988. BASSOVIIKONLOPPU- Olli Kosonen toimii Radion Sinfoniaorkesterin soolobasistina sekä Sibelius-Akatemian bassonsoiton lehtorina. Tämän lisäksi hän esiintyy solistina. Hän on mm. kantaesittänyt useita laajamittaisia suomalaisia kontrabassosävellyksiä. HYVÄT YSTÄVÄT! Äänenoton tai paremminkin äänenmuodostuksen filosofia, kuten esitelmäni on nimetty tämän tapahtuman ohjelmaesitteessä, vaikuttaa äkkiä katsottuna mahdollisesti hieman juhlalliselta. Pitkälle kehitettyyn soittimelliseen, kuten myös laululliseen äänen tuottamiseen eri tehtäväyhteyksissä, sisältyy kuitenkin melkoisesti problematiikkaa ja se aiheuttaa laajamittaista mietiskelyä. Kun vielä tiedämme, että ihmisen omilla fysiologisilla tekijöillä on hyvin suuri merkitys äänen tuottamisessa, voimme aivan hyvällä syyllä puhua jopa äänentuottamisen ja -muodostamisen filosofiasta - ainakin voimme tästä aiheesta filosofoida. Päästäksemme näiden asioiden lähempään tuntumaan on meidän heti aluksi tutkailtava niitä eri tehtäviä, joiden parissa soitinmuusikot työskentelevät. On luonnollisesti selviö, että sinfoniaorkestereiden ja suurempien kamariorkestereiden vaikutus soitinmuusikoiden työkentässä on ylivoimaisesti suurin kaikkialla maailmassa. Näissä työyhteisöissä jousisoitinmuusikko työskentelee soitinryhmänsä jäsenenä. Pitäisin erittäin tärkeänä, että muusikot jo aikaisessa opiskeluvaiheessa alkaisivat asennoitua oikein tähän tulevaan soitinryhmätyöskentelyynsä. Parhaimmillaan eri jousisoitinryhmien tuottaman yhteisen äänimateriaalin tulisi olla erittäin homogeeninen. Soitinryhmän yksittäisten jäsenten tuottamien äänten tulee sopeutua keskenään ja tuottaa yhteistä, homogeenisesti resonoivaa ääntä. Tämä on eräs useampijäsenisten soitinryhmien päätarkoituksista. Soitinryhmän jäsenten tulee reagoida hyvin notkeasti toisiinsa jotta tuo homogeeninen ja resonoiva äänimateriaali syntyisi. Lisäksi tuon äänimateriaalin tulee olla balanssissa myös muitten soitinryhmien kanssa niin volyymillisesti kuin rytmisestikin. Tällaisessa työyhteisössä muusikon äänenmuodostus joutuu punnittavaksi. Hyvin pitkälle tähän liittyen joutuu punnittavaksi myös muusikon henkinen joustavuus ja sopeutumiskyky. Tämä viimeksimainittu kuuluu hyvin olennaisena osana muusikon ammattivaatimuksiin ja ammattitaitoisuuteen, olkoon kysymyksessä pieni tai useampi jäseninen soitinryhmä. Tottahan on, että yksikin "sopeutumaton" muusikko voi tuhota täysin oman ryhmänsä homogeenisuuden.
Mutta jatkakaamme tehtävämme yleissilmäilyä. Toinen alue muusikon kentässä on pienet kamariyhtyeet, joissa kukin yhtyeen jäsen esiintyy myös solistisesti ja on yksin vastaamassa oman soittimensa äänirekisteristä. Tässä työskentelymuodossa joutuu muusikko asettamaan esiin koko äänentuottamis- sekä -väritystekniikkansa ja taitonsa, kuitenkin erilaisessa muodossa kuin sinfoniaorkesterissa. Samaten pienyhtyeissä esiintyminen eroaa solistisesta soittotyylistä. Tällaisissa pienissä kokoonpanoissa ei kukaan soittajista saa olla liian dominoiva esittäessään omia soolo-osuuksiaan, Myös tutti-osuuksiin on suhtauduttava harkitun pidättyvästi, jotta muodostuisi tietty kamarimusiikillinen sointi. Parhaiten pienkokoonpanot soivat silloin, kun jokainen soittaja reagoi nopeasti ja tarkasti yhtyeen yhteiseen pyrkimykseen. On siis kyse muusikoiden hienostuneesta pidättäytymisestä, toisaalta tullakseen taas hetken kuluttua pintaan oman soolo-osuuden aikana - ei kuitenkaan liian dominoivana, vaan hyvin balanssisuhteet ymmärtävänä. Vaikka voidaan sanoa, että tällaisessa pienyhtyeesiintymisessä on kyse paljolti kultivoituneesta musiikin tuntemuksesta ja äänenvärien väreilystä, voidaan puhua myös äänenmuodostustekniikan eräästä osa-alueesta. Tähän kuten seuraavaankin liittyy luonnollisesti eri vibratotyylien ja -taajuuksien hallinta. Kolmas alue muusikon työ- ja esityskentässä on sooloteosten soitto. Solistina esiintymisen ensimmäisiä lähtökohtia ovat äänen volyymillinen voima, laajuus ja kantavuus. Solistiselta ääneltä odotetaan lisäksi ilmaisurikkautta, puhuttelevuutta ja ilmeikkyyttä. On tietenkin niin, että solistin on hallittava herkkä pianissimo, hienostunut mezzoforte sekä puhutteleva forte ja tarpeen vaatiessa myös pelästyttävä fortefortissimokin. On huomioitava eri aikakausien tyylikysymykset ja dynaamiset suhdanteet. Solistisessa soitannossa yhdistyvät erilaiset äänenmuodostustavat ja -tekniikat. Dominoivampi ote tuo tullessaan uudenlaisen asennoitumisen äänenmuodostukseen. Solistisen äänen tulee olla täynnä ylivoimaisuutta verraten muihin mukana oleviin soittimien ääniin. Nyt kun puhumme äänen kantavuudesta ja esiintulosta, emme voikaan tukeutua oman äänemme esilletumisessa muihin samanlaisiin soittimiin kuten orkesterissa, vaan nyt meidän on saatava tuo kantava ja puhutteleva ääni yksinämme aikaan. Olette varmasti panneet merkille, että en ole vielä tässä esityksessäni puhunut omasta soittimestamme kontrabassosta. Kun olen yleisluontoisesti tarkastellut soittimien äänentuotantoa ja ilmaisuun liittyvää äänenmuodostustekniikkaa, olen ajatellut nimenomaan myös muita jousisoittimia. Toivonkin, että te tekisitte tulevaisuudessa samoin. Esitelmäni tarkoitus tältäosin onkin auttaa teitä asennoitumaan kontrabassoon samanvertaisena soittimena muiden jousisoitinten kanssa. Tarkoitukseni on myös irroittaa teidät siitä ajattelusta, jossa oman soittimemme kohdalla hyvin herkästi ja erheellisesti sekoitetaan eri tehtäväyhteyksien ilmaisuvaatimukset. Mainittakoon vielä kerran, että kontrabasson soiton äänenmuodostuksen lopullinen kultivoitunut tulos ei poikkea millään lailla muiden jousisoitinten äänenmuodostuksen lopputuloksista ja vaatimuksista. Olkoonkin, että jokaisella josisoittimella on omasta äänirekisteristään johtuva ominaisvärinsä, ja että jokaisella yksittäisellä soittimella on omat spesiaaliniksinsä joilla nämä vaativat lopputulokset saadaan aikaan. Haluan tässä yhteydessä neuvoa kontrabassonsoiton opiskelijoita hyvin paljon kuuntelemaan muidenkin jousisoittajien esityksiä.
Katsokaamme kuinka eri akustiikat reagoivat ja vaikuttavat äänenmuodostukseemme. On heti myönnettävä, että eri akustiikoilla on ratkaiseva merkitys käyttämäämme soittotapaan. Haluan tässä esitellä ja suorittaa kokemukseni perusteella joitakin vertailuja eri tyylisistä konserttisaleista ja niiden akustisista ominaisuuksista. Kun ensin silmäilen Suomessa olevia konserttisaleja ja -tiloja, joissa olen esiintynyt sekä orkesterityön yhteydessä että solistina ja kamarimuusikkona, voin todeta, että ei helposti muista kahta samanlaista salia akustiikaltaan. Huomautettakoon, että näitä koettuja saleja on kertynyt kohdalleni lähemmäksi sata jopa ylikin. Äänentuottaminen näissä eri akustisissa olosuhteissa ei ole aina ollut täysin ongelmatonta houlimatta siitä, että olen yrittänyt soveltaa ja kokeilla eri äänenmuodostustekniikan osatekijöitä näissä tiloissa. Niinpä on ollut myös pakko jopa luopua partituurin faktakäsitteistä. Detache' ei ole toiminut kaikuisassa kirkkoakustiikassa, se on täytynyt muuttaa saccatoksi. Kuivassa akustiikassa taas resonanssi on kuollut pois, jos on noudatettu alkuperäisiä pitkiä jousituskaaria. Tällaisessa kuivassa akustiikassa yleensä on jouduttu turvautumaan pitkään jousenkäyttöön yksittäisten äänten kohdalla, jotta olisi pystytty luomaan jonkintasoista kaikuisuutta ja resonanssia tuohon jälkikaiuttomaan akustiikkaan. Tässäkin on kyse eräästä äänenmuodostustekniikan osasta, nimittäin ns. ilmavasta jousenkäytöstä. Edellä mainitut seikat ovat vain vähäisiä esimerkkejä äänen muodostamiseen liityvästä suhtautumisesta eri akustisissa olosuhteissa. Vielä suuremman ongelman ja jopa turhauttavan tunteen muusikoille aiheuttaa se, että jonkin salin akustiikka ei pysty lähes ollenkaan tukemaan eikä toistamaan joidenkin soittimien, esimerkiksi matalarekisteristen soittimien tuottamaa ääntä. Tämä valitettava ongelmahan meillä juuri on - kuten tiedätte - Finlandia-talossa. Tämän talon akustiikassa vakituisesti työskentelevät kontrabasistit joutuvat todenteolla asettamaan peliin koko laaja-alaisen äänenmuodostustekniikkansa pystyäkseen tuottamaan edes jonkinasteista homogenista ääntä dynamiikan eri tasoilla. Näin on myös solistisissa suorituksissa: Verratessani esim. Eino-Juhani Rautavaaran Angle of Dusk'in esityksiäni Turun konserttisalissa ja Finlandia-talossa sekä Lahden konserttitalossa, voin todeta, että jo puhtaasti fyysisestikin Lahdessa ja Turussa esiintymiset ovat olleet kuin lomapäiviä Helsinkiin verrattuna. Kuten voimme todeta, äänentuotannosta ja äänenmuodostustekniikasta puhuttaessa on meidän huomioitava melkoinen määrä erilaisia asiayhteyksiä.( v e r tailemaan eri) En ryhdy tässä aikakausien musiikkiin ja tyylikysymyksiin liittyviä äänellisiä vivahderikkauksia, joista varmasti voitaisiin esitelmöidä hyvinkin pitkään. Sen sijaan haluaisin vielä esitelmäni lopuksi puhua vanhojen ja nimenomaan hyvien soittimien ensiarvoisesta vaikutuksesta äänentuotantoon. Tällaisilla vanhoilla, suurilla kontrabassoilla esim. orkesterin bassoryhmässä on aivan olennainen vaikutus äänen kantavuuden ja resonanssin luomisessa. Tässä tulee mieleeni Philadelfiaorkesterin viimekertainen vierailu Finlandia-talossa. Tässä orkesterissa oli muistaakseni 9-10 kontrabasistia, joilla kaikilla oli hyvin vanhat ja - sanottakoon sekin - hyvin kalliit soittimet käytössään. Kuuluvuudeltaan bassostemma soi melkoisen hyvin ottaen huomioon Finlandia-talon bassoääntä himmentävän akustiikan. Tosin hienostunutta pehmeää pohjaklangia ei akustiikan vuoksi voinut täysin havaita, mutta merkillepantavaaoli se, että nämä soittimet tuottivat resonoivaa kantavaa
ääntä konserttisaliin. Saattoi aivan selvästi havaita, kuinka nämä soittimet resonoivat keskenään aivan erinomaisesti ja näin ollen rakensivat toistensa ääniä ulospäin vietäväksi. Juuri tuo soittimien samankaltaisuus merkitsee myös paljon yhteisen, keskenään tuotetun äänen volyymitasoon. Kaiken kaikkiaan aivan lopuksi voidaan todeta, että soitonopiskelijan tulisi ymmärtää hyvin tarkasti jo opiskeluvaiheessa missö moninaisissa olosuhteissa hän joutuu työskentelemään. Soitinopiskelijan tulisi tiedostaa myös ne realiteetit äänen käytön suhteen, joita häneltä tullaan eri yhteyksissä vaatimaan. Parhaimmillaan muusikot ovat niin pitkälle kouliutuneita, että he pystyvät omalla soittotyylin muuntamisellaan saamaan aikaan huononpuoleisessakin akustiikassa soivaa lopputulosta. Näin puhutaankin yleisesti, että soittajat pystyvät tuomaan myös akustiikan mukanaan. Kun siis soitonopiskelijoille opetetaan toisistaan täysin poikkeavia ja erityylisiä äänentuotto - ja muodostustapoja, tulee niihin suhtautua erittäin suurella vakavuudella ja mielenkiinnolla. Näitä kaikkia osa-alueita tullaan tarvitsemaan muusikon elämän varrella. SÄESTYS JA LUOKKATUNTIPERIODEJA FREDALLA 28.11-88. ALKAEN. OLLI KOSONEN JÄRJESTÄÄ SÄESTYSPERIODEJA ENSISIJAISESTI SIBISLÄISILLE BASISTEILLE, MUTTA KAIKKI ASIASTA KIINOSTUNEET OVAT TERVETULLEITA KUUNTELEMAAN JA JOS AIKAA ON KAIKKILLA HALUKKAILLA MAHDOLLISUUS MYÖS SOITTAA SÄESTÄJÄN KANSSA. 1. PERIODI: 28.11. KLO. 18-20. 30.11. KLO. 18-20. 2.12. KLO. 18-20. 3.12. KLO. 11-13. 3.12. KLO. 13-15. MATINEA. 2. PERIODI: 13.12. KLO. 17-20. 14.12. KLO. 10-12. 15.12. KLO. 10-12. 17.12. KLO. 10-13. 17.12. KLO. 13-15. MATINEA. ENSI KEVÄTKAUDELLA ON TARKOITUS PITÄÄ VIISI SÄESTYKSELLISTÄ OPETUSPERIODIA NÄIDEN AJAT MYÖHEMMIN.
TERVEISET POSTALTA! Kymen läänin taidetoimikunnan bassoystävällisen avustuksen ansiosta pääsin tutustumaan prahan syksyyn, ja Posta kertoi opetuksen ohessa tulevaisuuden suunnitelmistaan, joihin kuuluu mm. levytys joulukuussa-88. Levylle Posta soittaa Dittesdorfin konserton no. 1 Es duuri, jota kukaan ei ole aiemmin levyttänyt, toinen Pentti L.ranta, Prof. Posta Praha ja Mike Australia. teos on Dittesdorfin Sinfonia Concertante alttoviululle ja kontrabassolle. Molemmissa teoksissa on orkesterisäestys. Tämän lisäksi Posta valmistelee toista levyä, jonka nimi tulee olemaan "Virtuoso Grancino of Frantisek Posta". Levyllä on pianosäestys, ja teokset ovat seuraavat: Bottesini:Tarantella Kuchynka:Polka,Mazurka Koussevitzky: Valse miniature Sibelius:Romance,Rondino Cerny:Nocturno Hipman:Furiant Fryba:Gigue Hauta-Aho:Kadenza Janacek:Aleaf blow away Shostakovich:Adagio Laska:Perpetum mobile. Postalla on tällähetkellä oppilas Australiasta Sveitsistä ja Japanista. Hän kertoi antavansa mielellään opastusta suomalaisille basisteille, joten apuraha-anomukset vaan postilaatikkoon. Ensi kesänä Posta tulee Kuhmoon 16-30.7, ja Suolahteen 31.7.-11.8. Pentti Vesala
Emanuel Wilfer kontrabassot Seifert basson jouset Länsisaksalaisten mestareiden käsityötä Kieliä: Pirastro ja Thomastik Hartseja: Kolstein, Petz ja Thomastik Jousikoteloita: Gewa ja Sinfonia Tervetuloa asiantuntijaliikkeeseen Akustiset soittimet Aleksi 11, Helsinki p. 611104, avoinna ma-pe 9-18, la 9-15
MYYDÄÄN SAKS.JOUSI Valm. A. Nürenberger frossi:hast (kork. 5.8cm) Pituus 76 cm. HP 2500,- Soita Tapio Lydecken / 90-566 5873 VALITTAVATKO KOLLEEGASI HIENHAJUSTA HARJOITUKSEN ALUSSA? Toivoisitko omaavasi Schwarzeneggerin yläruumiin (ei päätä!)? Soita siis Timo Ahtiselle, puh. 918-42 338 ja tilaa säädettävä bassonkantohihna Hinta n. 180,-, käy kaikkiin bassoihin. Nopea toimitus. MYYTÄVÄNÄ Kokopuinen kontrabasso (3/4) pyöreäpohjainen, D-mensuuri (n. 106) punaruskea, kiiltävä lakka HP 7000,- Myyn tarpeettomana. Soita myöhään illalla tai aikaisin aamulla. Puh. 90-563 6878/Matti Tegelman
Contents Feature LEHTI 3/88. Kromeriz Castle Archives The Existence of Double Bass Compositions from the Second Half of the 18th Century by Miloslav Gajdos 18 Departments Director's Focus 2 Members Forum 3 Symphony Profile The Syracuse Symphony Orchestra Double Bass Section 4 Bass Events Around the World 6 Suomen Kontrabassoklubin hallitus haluaa osaltaan auttaa Kansainvälisen bassoyhdistyksen toimintaa helpottamalla Suomen Kontrabassoklubin jäsenien liittymistä Kansainväliseen bassoyhdistykseen. Jos haluat liittyä Different Strokes Mahler Symphony #1, Third Movement Prokofiev Lieutenant Kije Romance. 24 IBS.ssään niin täytä oheinen kaavake ja lähetä se osoitteella: Suomen Kontrabassoklubi co./tapio Lydecken Eräkuja 6D 43 01600 Vantaa 60. Liittymällä tuet IBS.ssän toimintaa sekä saat laadukkaan IBS.ssän lehden 3 kertaa vuodessa kotiisi. Me maksamme jäsenmaksut yhtenä könttinä New Music: The Latest Score Two New Works The Ellington Sonata and Incantations by David Neubert.. 28 Centerfold The 1789 King George III Double Bass by William Forster III 30 Jazz Scene What's New by John Bany 32 The Guild Ashbory Bass by John Bany 42 In Memoriam, Jaco Pastorius by John Bany 43 Childs Play Suzuki Bass Teachers Workshop 44 Research Forum Unearthing More Bottesini by Rodney Slatford 46 Dragonetti and Beethoven's Ninth by Rodney Slatford... 50 New Releases 52 Reviews Classical Works for Double Bass by Alfred Planyavsky... 54 Announcements 56 Advertisers Index 60 USA.n ja perimme ilmoittau-membership Application 60 tuneilta dollarin kurssin Tässä esimerkki IBS.ssän lehden mukaisen korvauksen. mahtavasta sisällöstä. Esim. 30$+ kulut= n.130mk. Vol. XIV No. 1, Fall 1987 1
SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY JÄSENLUETTELO 1988 SUOMEN KONTRABASSOKLUBI Jäsenluettelo sensuroitu Suomen kontrabassoklubi ry:n hallituksen päätöksellä. $ = kannatusjäsen
SUOMEN KONTRABASSOKLUBI Jäsenluettelo sensuroitu Suomen kontrabassoklubi ry:n hallituksen päätöksellä.
SUOMEN KONTRABASSOKLUBI Jäsenluettelo sensuroitu Suomen kontrabassoklubi ry:n hallituksen päätöksellä. VAPAAJÄSENET: $ = kannatusjäsen
KONTRABASSOJA Markneukirchenistä 300 v. käsityöperinteitä jatkaa bassontekijämestari Johannes Rubner. Bassontekijä parhaasta päästä. Pfretzschner jouset Pirastro (myös suoni) La Bella ja Corelli -kielet Pops hartsi Underwood ja Shadow mikrofonit Topatut bassonsuojukset Jousikoteloita ja kaikkea bassoille. Myös 1/4 bassoja MAARIANKATU 10, TURKU PUH. 921-334 777 MAKSOITKO JÄSENMAKSUSI?! TEESI LISÄKSI MYÖS PUHELINNUMEROSI JOS HALUAT BASISTIEN PUHELIN- LUETTELOON..KEIKKAPYYNNÖT, YÖPYMISET, VIPPAUKSET YMS!!! Painopörssi Oy 12.1988
PIENI KONTRABASSO 7-16 vuotiaille lapsille Kuvassa oleva tyttö on 7-vuotias ja 126 c m pitkä. Kontrabasso on 150 c m korkea ja 56 c m leveä, erikoisvalmisteisetkielet. Otelauta on 85 c m. Toimitukseen sisältyy jousi, kielet ja pussi. TULOSSA 1/8 BASSO T I E D U S T E L K A A Maahantuonti ja myynti HUOM. OSOITE: ALBERTINKATU P U H. 90-666 785 HUOM! 17, 00120 HELSINKI 12 OLEMME MYÖS AVANNEET UUDEN LYÖMÄS0ITINMYYMÄLÄN; PUH:666 796!!