Karkeat kiv.maat. Ohra ja kaura 4000 100 90 60 90 80 60 Kevätvehnä 4000 120 110 70 100 90 70 Ohra/kaura/vehnä, seosvilja



Samankaltaiset tiedostot
Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

- Käytä tarvittavia suojaimia - Käsittele torjunta-aineita vain ohjeiden mukaan - Älä käsittele torjunta-aineita väsyneenä ja vältä kiirettä

LANNOITEOPAS

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Varastointi ja ks-aineiden hävittäminen

Täydentävien ehtojen KS-ainetarkastukset maatiloilla

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

Karjanlannan käyttö nurmelle

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Rikinpuute AK

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Muovijätteen puhtaus, lajittelu ja säilytys tiloilla

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Lannoiteopas

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset Yritysneuvojat Kemikaalit

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

NoroTec KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

MegaLab tuloksia 2017

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Mitä on vaarallinen jäte?

Kaasupullojen käsittely.

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Refine Super SX UUTUUS

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

STIHL AP 100, 200, 300. Turvallisuusohjeet

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen

Uutuus Refine Super SX

Kasvuohjelmaseminaari

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE ASETUKSEN EY 1907/2006 MUKAAN. Painopäivämäärä: Tarkistuspäivämäärä: Kauppanimi: Tierrafino i-paint

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Käyttöturvallisuustiedote

Kuminan kasvinsuojelu

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

ANC erikoisleikkuuneste alumiinin työstöön - käyttöturvatiedote

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

VAK-velvollisuudet. Anu Häkkinen, Trafi Trafin VAK-päivä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

1.4 Hätäpuhelinnumero Numero, nimi ja osoite HYKS Myrkytystietokeskus(90) 4711klo suora (90) Yleinen hätänumero 112.

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

Päiväys: Edellinen päiväys:

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. 547 Kaliumnitraatti Sivu 1 / Edellinen päiväys: Pitoisuus

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KIILTO LASIKUITUTAPETTILIIMA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Search Bio Laundry Powder 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Feedtech Calcium supplement FT FI (FI)

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1907/2006/EY, 31 artikla mukainen. Marbocote Cleaner

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Maston Tasoite 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU-asetuksen 453/2010 mukainen

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET

1.4 Hätäpuhelinnumero Numero, nimi ja osoite (09) Myrkytystietokeskus HUS, Haartmaninkatu 4, Helsinki

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

N:o 302 LIITE B KULJETUSVÄLINEITÄ JA KULJETUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

Käyttöturvallisuustiedote

Alkalinen, pinta-aktiivisia aineita sisältävä pesuaine Peretikkahappo pohjainen desinfektioaine pesukoneisiin taipuisille endoskoopeille.

Päiväys: Edellinen päiväys: -

Microplan KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

Transkriptio:

Liitteet 164

Ravinnesuositukset Viljojen, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/v LIITTEET VILJAT Satotaso, kg/ha Savi- ja hiesumaat Etelä- ja Keski-Suomi Karkeat kiv.maat Eloperäiset maat Savi- ja hiesumaat Pohjois-Suomi Karkeat kiv.maat Eloperäiset maat Ohra ja kaura 4000 100 90 60 90 80 60 Kevätvehnä 4000 120 110 70 100 90 70 Ohra/kaura/vehnä, seosvilja 4000 100 90 60 90 80 60 Syysruis syksyllä 30 30 20 30 30 20 Syysruis keväällä 3000 100 90 40 60 60 40 Kevätruis 3000 90 80 50 Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä syksyllä Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä keväällä Muut viljat ja niiden seokset ÖLJY- JA TEOLLISUUS- KASVIT Syysrypsi ja syysrapsi syksyllä Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi ja ruistankio keväällä Pellavat, maissi, öljyhamppu, auringonkukka PALKOKASVIT Herne, härkäpapu, rehulupiinit 30 30 20 4000 120 110 50 4000 90 80 50 80 70 50 30 30 20 1750 110 100 60 90 80 50 70 70 50 45 45 30 Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 165

Nurmien typpilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/v NURMET Monivuotiset nurmet, yksivuotinen raiheinä, vihantavilja ja raiheinä tai muu nurmikasvi Laidun (monitai yksivuotiset laidunnurmet) Levitysaika Korjattaessa kaksi satoa Korjattaessa kolme tai useampia satoja Savi- ja hiesumaat Etelä- ja Keski-Suomi Karkeat kiv. maat Eloperäiset maat Savi- ja hiesumaat Pohjois-Suomi Karkeat kiv. maat Eloperäiset maat 200 200 160 200 200 160 240 230 190 230 230 190 200 200 170 170 170 150 Vihantavilja, kokovilja Kevätlevitys 120 100 90 100 90 80 Kokovilja: syys- ja ruisvehnä Syksyllä 30 30 20 Keväällä 140 130 70 Muut nurmikasvustot 120 100 90 100 90 80 Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 166

Nurmien typpilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/v NURMEN PERUSTAMINEN Perustaminen keväällä Perustaminen suojaviljaan, vihantaviljaan tai kokoviljaan Perustaminen ilman suojaviljaa Perustaminen kesällä Perustaminen syksyllä Riista- ja maisemakesannon perustaminen, viherkesannon ja hoidetun viljelemättömän pellon nurmen perustaminen ilman suojaviljaa Levitysaika Savi- ja hiesumaat Etelä- ja Keski-Suomi Karkeat kiv. maat Eloperäiset maat Savi- ja hiesumaat Pohjois-Suomi Karkeat kiv. maat Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon typpimäärä suojakasville. Eloperäiset maat Kevätlevitys 80 80 70 80 80 70 2. levitys 30 30 30 30 30 30 Perustamisvaiheessa Syyslevitys 1.9. mennessä 60 60 50 60 60 40 30 30 30 30 30 30 50 50 40 50 50 40 SIEMENNURMET Kevätlevitys 110 110 60 90 80 40 Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. LIITTEET 167

Muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/v ENERGIAKÄYTTÖ Ruokohelpi energiakäyttöön Levitysaika Savi- ja hiesumaat Etelä- ja Keski-Suomi Karkeat kiv. maat Eloperäiset maat Savi- ja hiesumaat Pohjois-Suomi Karkeat kiv. maat Eloperäiset maat Perustamisvuonna Kevätlevitys 60 60 40 60 50 40 Satovuosina 90 80 60 80 80 60 MUKULA- JA JUURIKASVIT Sokerijuurikas Kevätlevitys 140 140 120 Tärkkelysperuna, satotaso 35 t/ha Tärkkelysperuna, satotaso 40 t/ha Kevätlevitys 105 105 70 105 105 70 Kevätlevitys 120 120 80 120 120 80 Varhaisperuna Kevätlevitys 60 60 60 60 60 60 Varhaisperuna + kerääjäkasvi Muu peruna, satotaso 35 t/ha Muu peruna, satotaso 40 t/ha Kevätlevitys 80 80 80 80 80 80 Kevätlevitys 85 85 60 85 85 60 Kevätlevitys 100 100 70 100 100 70 MUUT PELTOKASVIT 110 100 60 100 90 60 Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 168

Saavutettuun satotasoon liittyvä satotasokorjaus, kg/ha/v Kasvi Ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruisvehnä, spelttivehnä, muut viljat ja niiden seokset Saavutettu satotaso, kg/ha Lisätyppi, kg/ha/v 4500 +10 5000 +20 5500 +30 Syysruis, kevätruis 3500 +10 4000 +20 4500 +30 Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi, ruistankio 2000 +10 2250 +20 2500 +30 LIITTEET Syyskylvöisillä kasveilla lisätyppeä ei saa antaa kylvövuoden syksyllä. 169

Fosforilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/v Viljavuusluokka Ruis, vehnä, öljykasvit, palkokasvit 32 24 20 12 8 Ohra 34 26 22 14 10 Kaura, nurmikasvien siemenviljely 28 20 16 8 4 Ohra/kaura/vehnä, seosvilja 31 23 19 11 7 Kokoviljasäilörehu 40 32 24 16 12 Nurmen perustaminen suojaviljaan 52 44 36 28 20 Nurmen perustaminen keväällä ilman suojaviljaa, kesällä tai syksyllä Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea 170 36 32 28 24 15 Nurmi keväällä ennen kesäperustamista 16 12 8 4 Yksivuotiset rehunurmet 40 32 24 16 12 Monivuotinen nurmi - laidun 32 24 16 8 - muut rehunurmet 40 32 24 16 8 Peruna 70 70 70 55 35 20 Sokerijuurikas 63 63 60 43 26 14 Kuitupellava 32 24 20 12 8 Ruokohelpi perustamisvuonna 50 40 30 20 10 Ruokohelpi satovuonna 30 20 15 10 5 Riista- ja maisemakesannon perustaminen, viherkesannon ja hoidetun viljelemättömän pellon nurmen perustaminen ilman suojaviljaa 28 20 16 8 4 Muut kasvit 30 20 15 10 5 Lannoitusmäärien perusteena on viljoilla satotaso 4000 kg/ha/v ja öljykasveilla 1750 kg/ha/v. Jos saavutettu satotaso on 25 % suurempi, taulukon määriin voi lisätä 3 kg/ha/v. Jos saavutettu satotaso on 50 % suurempi, taulukon määriin voi lisätä 6 kg/ha/v. Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista.

Kaliumin tarve, kg/ha/v Viljavuusluokka LIITTEET Viljat, öljykasvit, herne - oljet peltoon 60 50 30 20 10 - oljet korjattu 90 70 50 40 20 10 - suojavilja 90 70 50 40 20 10 Siemenheinä 70 55 40 30 10 Kokovilja säilörehuksi ja nurmen perustaminen suojaviljaan Monivuotiset nurmet - säilö- ja tuorerehunurmet, 3 satoa* 120 90 70 50 30 Kevätlevitys 50 40 30 10 2. sadolle 60 60 50 40 20 3. sadolle 60 60 50 40 30 - säilörehunurmet, 2 satoa* Kevätlevitys 70 50 40 10 2. sadolle 90 80 70 50 30 Raiheinä, vihantaviljat Kevätlevitys 50 40 30 20 2. sadolle 70 60 50 30 20 3. sadolle 70 60 50 40 30 Niittonurmi Kevätlevitys 70 50 40 10 2. sadolle 90 80 70 50 30 Lisää kaliumlannoitusta 20 kg/ha kolmannen vuoden ja sitä vanhemmille nurmille, ei kuitenkaan laidunnurmille. Jos käytät karjanlantaa nurmen perustamisen yhteydessä, vähennä seuraavan kevään kaliumsuosituksesta 20 kg/ha. Poutakausina on savimailla hyvä välttää voimakasta kaliumlannoitusta. * Jos säilörehun kaliumpitoisuus on yli 25 g K/kg ka, voi seuraavan kevään kaliumlannoitusta vähentää 10-20 kg K/ha. Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 171

Kaliumln tarve, kg/ha/v Viljavuusluokka Laidunnurmi - 3 lannoituskertaa Kevätlevitys 40 30 20 2. sadolle 50 40 40 30 10 3. sadolle 50 50 40 40 30-4 lannoituskertaa* Kevätlevitys 40 30 20 10 Ruoka- ja ruokateollisuusperuna 2. sadolle 40 30 30 20 10 3. sadolle 40 40 30 30 20 4. sadolle 30 30 20 20 10 10 240 240 180 130 90 <65 Tärkkelysperuna 140 140 110 90 60 <40 Siemenperuna, varhaisperuna Sokerijuurikas, karkeat kiv. maat ja eloperäiset maat - naatit kynnetty peltoon 220 135 60 210 210 160 115 80 <55 - naatit korjattu 380 295 220 145 60 5 Sokerijuurikas, savimaat - naatit kynnetty peltoon 315 160 40 - naatit korjattu 445 300 180 85 10 Lisää kaliumlannoitusta 20 kg/ha kolmannen vuoden ja sitä vanhemmille nurmille, ei kuitenkaan laidunnurmille. Jos käytät karjanlantaa nurmen perustamisen yhteydessä, vähennä seuraavan kevään kaliumsuosituksesta 20 kg/ha. Poutakausina on savimailla hyvä välttää voimakasta kaliumlannoitusta. * Laidunnurmet, 4 lannoituskertaa: 2. lannoitus Suomensalpietarilla Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 172

Magnesiumin tarve, kg/ha/v Viljavuusluokka LIITTEET Peruna, sokerijuurikas 60 50 40 20 Kalsiumin tarve, kg/ha/v Viljavuusluokka Peruna 126 95 63 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Natriumin tarve, kg/ha/v Natriumluku, mg/l Sokerijuurikas 0 10 10 30 30 50 50 70 70 100 100 150 Yli 150 Naatit kynnetty, kevyet maat Naatit kynnetty, savimaat Naatit korjattu, kaikki maalajit 90 70 45 20 85 65 40 15 140 120 85 70 50 15 173

Viljavuustutkimuksen tulkinta Perustutkimuksen tulkinta Viljavuusluokka* Maan ominaisuus ja maalajiryhmät Multavuus Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Happamuus, ph Savimaat Karkeat kivennäismaat Multamaat Turvemaat vm mrm erm vmmrm erm 5,4 5,2 5,0 4,8 5,1 5,0 4,9 4,7 4,6 4,4 5,8 5,6 5,4 5,2 5,5 5,4 5,3 5,1 5,0 4,8 6,3 6 5,8 5,6 5,9 5,8 5,7 5,5 5,4 5,2 6,7 6,4 6,2 6,0 6,3 6,2 6,1 5,9 5,8 5,6 7,2 6,9 6,6 6,4 6,7 6,6 6,5 6,3 6,2 6,0 7,6 7,3 7,0 6,8 7,1 7,0 6,9 6,7 6,6 6,4 Kalsium (Ca), mg/l Savimaat Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat 1000 400 600 1500 800 1000 2000 1400 1600 2600 2000 2600 3600 2600 3600 5600 4000 5600 Fosfori (P), mg/l Savimaat Karkeat kivennäismaat (hiesu, hiue, hiekat) Karkeat kivennäismaat (hiedat, moreenit) Eloperäiset maat (muut paitsi rahkaturve) Rahkaturve vm m rm,erm vm m rm,erm vm m rm, erm 2,0 2,0 1,5 3,0 3,0 2,5 2,5 2,5 2,0 2,0 1,3 4,0 3,5 3,0 7,0 6,0 5,0 5,0 4,5 4,0 4,0 2,7 8,0 7,0 6,0 13 12 10 10 9,0 8,0 8,0 5,3 15 14 12 22 20 18 18 17 15 15 10 25 23 20 35 33 30 30 28 25 22 15 40 40 40 50 50 50 50 50 50 30 20 * Lukuarvo ilmoittaa kunkin luokan ylärajan. Raja-arvot kuuluvat ylempään viljavuusluokkaan. 174

Perustutkimuksen tulkinta Maan ominaisuus ja maalajiryhmät Huono Multavuus Huononlainen Viljavuusluokka* Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea LIITTEET Kalium (K), mg/l Savimaat (ei liejusavet) Liejusavi, hieta, moreenit (ei hiekkamoreenit), hiesu, hiue, multamaa Hiekka, hiekkamoreenit, turve Magnesium (Mg), mg/l Savimaat Karkeat kivennäismaat Eloperäiset maat Suhde Mg:Ca Suhde Mg:K Rikki (S), mg/l 60 40 30 100 50 50 1:80 1:10 Kaikki maalajit 3 6 10 15 50 150 Natrium (Na), mg/l Savimaat Muut maalajit Maan hivenravinnepitoisuuksien tulkinta Boori (B), mg/l 1) Savimaat Muut maalajit Kupari (Cu), mg/l 20 15 0,3 0,2 Kivennäismaat 1,0 Eloperäiset maat 2) 1,0 Mangaani (Mn), mg/l ph-korjattu, kaikki maalajit 6 12 25 75 250 1000 Sinkki (Zn), mg/l Kaikki maalajit 1,0 1,5 2,0 6,0 20 50 Molybdeeni (Mo), mg/l Kaikki maalajit 0,01 0,02 0,03 0,06 0,2 0,5 * Lukuarvo ilmoittaa kunkin luokan ylärajan. Raja-arvot kuuluvat ylempään viljavuusluokkaan. 1) Kun maan ph on yli 6,6, boorin luokkarajoja korotetaan 0,1 mg/l. Kun maan ph on yli 6,9, boorin luokkarajoja korotetaan 0,2 mg/l. 2) Kun maan ph ylittää 5,2, vähennetään kuparin lukuarvosta 1,0 mg/l. Kun maan ph on yli 5,7, alennetaan kuparin viljavuusluokkaa yhdellä luokalla. 100 70 50 150 80 80 1:40 1:5 40 30 0,5 0,4 1,5 1,5 200 120 80 200 120 120 1:20 1:3 60 45 0,8 0,6 2,7 2,7 300 200 150 400 200 200 1:10 1:2 80 60 1,2 0,9 5,0 5,0 500 350 250 600 400 400 1:5 1:1 1,7 1,3 10 10 800 500 400 1:2 2,5 2,0 20 20 175

Tavallisia rikkakasveja Hatikka Hatikka Kiertotatar Kiertotatar Linnunkaali Linnunkaali Lutukka Lutukka Matara Matara Peippi Peippi 176

LIITTEET Peltoemäkki Peltoemäkki Peltokanankaali Peltokanankaali Pelto-ohdake Pelto-ohdake Pelto-orvokki Pelto-orvokki Peltovalvatti Peltovalvatti Pihasaunio Pihasaunio Kuvat MTT:n ja Kemira GrowHow n kuva-arkistosta 177

Rikkasinappi Rikkasinappi Saunakukka Saunakukka Taskuruoho Taskuruoho Ukontatar Ukontatar Vesiheinä eli pihatähtimö Savikka Juolavehnä Kirjopillike 178 Kuvat MTT:n ja Kemira GrowHow n kuva-arkistosta

Tuholaisia LIITTEET Hessenin sääski Kahukärpäsen toukka Ohrakirpan vioitus Tuomikirva Tähkäsääski Viljakukon toukka Viljakaskas Koloradonkuoriainen Peltolude Seppäkuoriaisen toukka (juurimato) Aaltojuovakirppa Kuvat MTT:n ja Kemira GrowHow n kuva-arkistosta Porkkanakemppi (muna) 179

Maatalouskemikaalien kuljetus, varastointi ja käsittely Kasvinsuojeluaineet Kaikki markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet käyvät läpi yksityiskohtaisen hyväksymismenettelyn, jossa arvioidaan paitsi aineen teho myös sen ympäristö- ja terveysvaikutukset. Suomessa arviointia koordinoi Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA). Pieni osa kasvinsuojeluaineista on sellaisia, joiden luovutus ja käyttö on sallittu vain erityistutkinnon suorittaneille henkilöille. Kasvinsuojeluaineita on käytettävä vastuullisesti ja tarpeenmukaisesti. Ainoastaan käyttöohjeiden mukainen käyttö on sallittua. Käyttöohjeissa kerrotaan muun muassa, millä kasveilla ainetta saadaan käyttää sekä käyttömäärä ja käsittelyajankohta. Käyttöohje löytyy jokaisesta kasvinsuojeluainepakkauksesta. Lue huolellisesti käyttöohje ja muut myyntipäällysmerkinnät ennen ruiskutusta. Näin varmistat, että ruiskutat oikeaa ainetta oikeaan kohteeseen oikealla tavalla. Käyttöohjeessa on maininta myös mahdollisista käytön rajoituksista sekä käytön aiheuttamista erityisvelvoitteista. Nestemäisten kasvinsuojeluaineiden pakkauksissa ei aina ole tekstiä Ravistettava. Ravista silti! Kasvinsuojeluaineiden kuljettaminen Vaaralliseksi luokiteltujen valmisteiden kuljetuksia koskee vaarallisten aineiden kuljetuslaki (VAK), joka sisältää muun muassa valmisteiden kuljetusluokitteluun liittyviä ohjeita, pakkausmateriaaleihin ja -tapoihin liittyviä vaatimuksia sekä ohjeita kuljetusasiakirjoista ja merkinnöistä. Säädökset koskevat sekä kuljetuksia yleisillä teillä että maatalouden omaan käyttöön tarkoitettuja paikalliskuljetuksia. Kasvinsuojeluaineiden kuljetustiedot löytyvät myös käyttöturvallisuustiedotteista. Yksityisillä henkilöillä ei sovelleta vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksiä, jos tuotteet on pakattu vähittäismyyntiä varten ja tarkoitettu kotitalouden käyttöön ja kun aineiden vuotaminen tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa on estetty. IBC-kontteja ja -pakkauksia sekä suurpäällyksiä ja säiliöitä ei pidetä vähittäismyyntipakkauksina. Kuljetuksen kannalta vaarallisen aineen tunnistaa kuljetuspakkauksessa olevasta kärjellään seisovasta varoitusmerkistä, joka ilmaisee kuljetusluokan. Vaarallisilla aineilla on YK-numero, joka on merkitty kuljetuspakkaukseen etuliitteellä UN. Esimerkiksi UN 1993 tarkoittaa palavaa nestettä. Kun vaarallisia aineita kuljetetaan ns. rajoitettuja määriä (LQ-määrä), kuljetuspakkauksessa on mustan vinoneliön sisällä oleva merkintä UN- ja YK-numero. LQ-merkittyä pakkausta kuljettaessaan kuljettajalla ei tarvitse olla VAK-ajolupaa eikä ajoneuvon tarvitse olla merkitty. Sallitut kuljetusmäärät vaihtelevat aineen kuljetusluokan ja pakkausryhmän mukaan; suurin pakkauskoko on yleensä 30 kg pahvilaatikossa. Vaarallisimpia valmisteita ei saa kuljettaa lainkaan LQ-merkinnällä varustettuna. Kasvinsuojeluaineiden tukkupakkaukset on pyritty mitoittamaan niin, että niitä voi kuljettaa LQ-säännön puitteissa. Alle vapaarajan olevissa kuljetuksissa ei kuljetusta tarvitse merkitä oranssikilvin eikä kuljettajalla tarvitse olla vaarallisten aineiden ajolupaa. Mukana tulee kuitenkin olla rahti- tai lähetyskirja, jossa on tuotteen nimi, YK-numero, kuljetusluokka ja pakkausryhmä sekä valmisteen kokonaismäärä. Tupakointi kuljetuksen ja lastauksen aikana on kielletty eikä mukana saa olla matkustajia. 180

sammutin. Vapaaraja määräytyy pääsääntöisesti tuotteen pakkausryhmän mukaan, mutta poikkeuksiakin on. Ympäristölle vaarallisten aineiden vapaaraja on 1000 kg, myrkyllisten pakkausryhmä III:n aineiden 333 kg ja myrkyllisten pakkausryhmä I:n aineiden 20 kg. Kun kuljetettavan aineen määrä ylittää vapaarajan, kaikki kuljetusmääräykset astuvat voimaan. LIITTEET Varastointi Kasvinsuojeluaineilla tulisi olla oma varastotila ja muiden aineiden varastointia samassa tilassa tulee välttää. Jos muita aineita kuitenkin säilytetään samassa tilassa tai sen välittömässä läheisyydessä, ne on selvästi erotettava kasvinsuojeluaineista. Kasvinsuojeluaineiden kanssa samassa varastossa ei saa säilyttää rehuja tai elintarvikkeita. Kasvinsuojeluaineiden varastotilan on oltava erillinen, kuiva ja lämmin huone, jossa on kunnollinen ilmanvaihto. Varaston lattian tulee olla betoninen ja maalattu, myös asfaltti sopii lattiamateriaaliksi. Lattiassa ei saa olla viemäreitä, ja oviaukossa täytyy olla kynnys. Varastointia ulkovarastoissa tai ulkona ei suositella. Paras varastointilämpötila kasvinsuojeluaineille on 10 15 C. Kasvinsuojelutuotteet tulee varastoida alkuperäispakkauksissa ja hyvässä järjestyksessä hyllyille. Vaarallisiksi luokitellut, esimerkiksi palavat ja myrkylliset tuotteet on sijoitettava varastossa omiksi ryhmikseen ja erilleen muista tuotteista. Samoin kiinteät ja nestemäiset tuotteet on hyvä ryhmitellä erikseen. Myrkylliset aineet on varastoitava lukitussa tilassa. Henkilökohtaiset suojavarusteet tulee sijoittaa varaston läheisyyteen, mutta kuitenkin varastotilan ulkopuolelle. Säilytä ruiskun varaosat ja työkalut erillään kasvinsuojeluaineista. Varastossa tulisi olla palohälytin, alkusammutuskalusto (vaahtosammutin, sammutuspeite, sammutusvesi lähellä) sekä vuotojen varalta imeytyspurua tai -hiekkaa, harja, lapio, tynnyreitä, säkkejä tai pyyhkeitä sekä pieni allas, johon valuvan pakkauksen voi nostaa valumaan. Käsittely Kasvinsuojeluaineita on käsiteltävä huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti. Jos tila on ympäristötuen piirissä, edellytetään kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutusta. Lisätietoja saa TE-keskuksista. Henkilökohtainen suojautuminen Suojaimia pitää käyttää aina, kun ollaan tekemisissä kasvinsuojeluaineiden kanssa: annosteltaessa aineita säiliöön, ruiskutettaessa ja puhdistettaessa ruiskua. Henkilökohtaisia suojaimia käyttämällä pystyt minimoi- 181

Lisäksi ajoneuvossa täytyy olla vähintään 2 kg:n käsijohon maan altistumisen kasvinsuojeluaineille. Noudata tarkoin etiketeissä ja käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja käyttö- ja käsittelyohjeita. Käytä aina kasvinsuojeluaineita käsitellessäsi kemikaalinkestäviä suojakäsineitä, kumisaappaita, päähinettä ja suojapukua. Jos tuotteen etiketissä niin todetaan, on lisäksi käytettävä silmä- tai kasvosuojainta sekä hengityksensuojainta. Pidä puhdasta vettä saatavilla aina, kun käsittelet kasvinsuojeluaineita. Vältä syömistä, juomista ja tupakointia ruiskutustyön aikana. Pese kädet heti kasvinsuojeluaineiden käsittelyn jälkeen. Kasvinsuojeluaineiden ja tyhjien pakkausten hävittäminen Käyttökelvottomat ja tarpeettomat kasvinsuojeluaineet ovat aina ongelmajätettä, joka on toimitettava ongelmajätteiden hävitykseen. Neuvoja saa kunnan jätehuoltoviranomaisilta. Jos kasvinsuojeluaineen pakkaus repeilee tai muusta syystä vuotaa, on rikkinäinen pakkaus, valunut aine ja siivoamisessa käytetyt välineet (pyyhe, imeytysaine jne.) laitettava suljettuun astiaan, joka merkitään ja toimitetaan ongelmajätteiden hävitykseen. Jos pakkaus on ollut viallinen jo varastoon tuotaessa, on syytä ottaa yhteyttä tavaran toimittajaan. Käytössä tyhjentyneet pakkaukset on huuhdeltava huolellisesti kolmeen kertaan vedellä. Huuhteluveden voi lisätä ruiskun tankkiin. Huuhtelun jälkeen pakkaukset voi viedä yleiselle kaatopaikalle. Huuhtelemattomat pakkaukset ovat ongelmajätettä. Kasvinsuojeluaineiden pakkauksia tai muita jätteitä ei saa hävittää polttamalla tai kaivamalla maahan! Niitä ei saa myöskään kierrättää esimerkiksi muovin raakaaineeksi tai muiden kemikaalien säilytysastioiksi. Ainoastaan pahviset ja paperiset ulkopakkaukset, jotka eivät ole olleet suorassa kosketuksessa itse kasvinsuojeluaineen kanssa, voi hävittää sekajätteenä tai polttaa. Kasvinsuojeluaineiden luokitus Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA) antaa yhdessä muiden viranomaisten kanssa kasvinsuojeluaineille luokituksen. Rekisteröinnin yhteydessä annettava luokitus ilmoitetaan tuotteen etiketissä varoitusmerkillä ja tekstinä. Varoitusmerkkien tarkoituksena on kertoa käyttäjälle tuotteen vaarallisista ominaisuuksista ja antaa ohjeita turvallisesta käytöstä. Luokitusmerkit: Xn Haitallinen Xi Ärsyttävä N T Ympäristölle vaarallinen Myrkyllinen C Syövyttävä Kuljetusvaroitusmerkinnät Luokka 3 Luokka 6.1 Luokka 8 Luokka 9 182

Lannoitteet Kuljettaminen Lannoitteet lastataan tehtaalla vain puhtaisiin ajoneuvoihin. Vastuu lavan puhtaudesta on kuljettajalla. Suursäkit lastataan vain yhteen kerrokseen, sillä säkin valmistaja ei takaa kaadetun säkin kestävyyttä. Säkit tulee asettaa aina sileälle alustalle, eikä niitä saa vetää tai liu uttaa pohjaa pitkin. Kuormat on peitettävä kuljetuksen ajaksi, sillä ajoviima voi painaa vettä säkkien sisälle, mikä voi aiheuttaa hankaluuksia myöhemmässä varastoinnissa. Kuormien peittämistä valvotaan tehtailla. Varastointi Paras varastopaikka lannoitteille on kuiva ja katettu tila, jossa säkit säilyvät ehjinä ja kuivina. Jos varastoit lannoitteet ulkona, valitse varastopaikaksi mahdollisimman kuiva paikka, joka on varjossa ja muuta ympäristöä ylempänä. Laita suursäkkien alle kuormalava tai vastaava alusta ja peitä aina kaikki lannoitteet huolellisesti, sillä auringonvalon UV-säteily haurastuttaa säkkimateriaalia, jos säkit altistuvat säteilylle riittävän pitkään. Jos joudut pinoamaan lavoja päällekkäin, varmista, että pino ei pääse kaatumaan. Oikein varastoituna lannoitteet säilyttävät alkuperäiset ominaisuutensa useita vuosia. Säkkimateriaalin mahdollisen haurastumisen vuoksi Kemira GrowHow takaa niiden käyttökelpoisuuden kuitenkin vain yhden vuoden ajan perustuen säkkivalmistajan omaan takuuseen. Pidä lannoitteet sekä tyhjät lannoitesäkit poissa lasten ja kotieläinten ulottuvilta. Älä varastoi lannoitteita yhdessä poltto- tai voiteluaineiden tai muiden palavien aineiden kanssa. Avotulen teko ja tupakointi lannoitevarastossa on kielletty. Älä käytä varastossa irrallisia valaisimia (ns. roikkalamppuja), jotka voivat lannoitesäkkien päälle pudotessaan kuumentaa lannoitteita. Käytä aina ensin vanhimmat lannoitteet mikäli se on mahdollista. Ravista mahdollinen kondenssivesi pois säkkien päältä ennen kuin avaat säkin ja otat lannoitteet käyttöön. Lannoitteet ja tulipalo Lannoitteet eivät syty palamaan ilmiliekillä eikä liekitön palaminenkaan (terminen hajoaminen) etene lannoitteessa. Mikäli ne kuitenkin muun tulipalon yhteydessä kuumentuvat yli 200 C:n lämpötilaan, ne voivat kehittää myrkyllisiä kaasuja. Jos tiedät tai epäilet, että tulipalossa on mukana lannoitteita, ilmoita siitä palokunnalle. Älä hengitä palokaasuja. Käytä lannoitepalon sammutukseen vettä. Suursäkkien käsittely Ole aina varovainen nostaessasi suursäkkejä ja käytä lukittavaa nostokoukkua, jossa ei ole teräviä kulmia. Älä koskaan mene riippuvan taakan alle. Käytä suursäkkien avaamiseen suursäkkiveistä tai muuta pitkäteräistä työkalua niin, että et itse joudu menemään riippuvan säkin ja työkoneen väliin. Jos varastossasi on yli vuoden vanhoja suursäkkejä, noudata erityistä varovaisuutta niitä nostaessasi. Rikkoutuneita tai muuten vahingoittuneita suursäkkejä ei pidä nostaa lainkaan. Pakkausten uusiokäyttö Lannoitepakkaukset ovat polyeteeni- ja polypropeenimuovia. 4H-nuoret keräävät tyhjiä säkkejä, suursäkkejä ja lavahuppuja uusiomuoviksi tai energiakäyttöön. LIITTEET 183

Rehunsäilöntäaineet Kuljettaminen AIV 2 Plussan, AIV 2000:n, AIV Ässän ja Propionix Plussan kuljetusten on oltava vaarallisten aineiden kuljetussäädösten (VAK) mukaisia. Lisäksi astiat on kiinnitettävä tukevasti kuljetuksen ajaksi. Kuormatilan pohjan ja laitojen on oltava ehjät eikä niissä saa olla teräviä ulokkeita, jotka voivat rikkoa astiat tai tynnyrit kuljetuksen aikana. AIV Primaa VAK-säädökset eivät koske. Sitäkin kuljetettaessa ja käsiteltäessä on kuitenkin noudatettava huolellisuutta. Syövyttäviä säilöntäaineita ei saa kuljettaa henkilöautolla. Henkilöauton perävaunussa, paketti- tai kuorma-autossa voi kuljettaa enintään 333 kg (vastaa noin 280 l) syövyttäviä säilöntäaineita. Ajoneuvossa on tällöin pidettävä mukana tuotteita koskeva rahtikirja tai lähetyskirja, johon on kirjoitettu tuotteen nimi, YK-numero, vaaraluokka 8, pakkausryhmä II ja tuotteen kokonaismäärä. Lisäksi ajoneuvossa on oltava vähintään 2 kg:n käsisammutin. Tupakointi kuljetuksen aikana on kielletty eikä mukana saa olla matkustajia. 184

Yli 333 kg:n määriä saa kuljettaa vain vaarallisten aineiden ajoluvan omistava kuljettaja. Ajoneuvo on tällöin merkittävä oranssein varoituskyltein ja varustettava sammuttimella sekä VAK-lainsäädännön edellyttämillä turvavarusteilla vuoto- ja vahinkotilanteiden varalta. Mukana on oltava tuotteiden turvaohjekortti ja rahtikirja. Varastointi Varastoi happosäilöntäaineet paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto ja jossa voit estää asiattomien henkilöiden pääsyn varastoon. Varastossa on oltava tiivis lattia, eikä siinä saa olla viemäreitä. Varastotilan yhteydessä tulee olla hätäsuihku tai vesihana ja letku onnettomuuksien varalta. Varastoi irtoliuos puhtaisiin ja ehjiin happokäyttöön hyväksyttyihin astioihin. Kemira GrowHow n maatilajakelussa täytetyt astiat etiketöidään ja päivätään täytön yhteydessä. Jos irtotoimitus puretaan käytettyihin tynnyreihin tai kontteihin, nämä saavat olla enintään viisi vuotta vanhoja. Tyhjät ja täydet kannut sekä tynnyrit on varastoitava auringonvalolta suojattuna, sillä auringonvalon UV-säteily haurastuttaa muovia. sekä kasvo- tai silmäsuojaimia. Jos ainetta joutuu iholle tai silmiin, huuhtele runsaalla vedellä vähintään 15 minuutin ajan ja hakeudu lääkäriin. Vältä höyrystyneen aineen hengittämistä. Jos tunnet pahoinvointia ainetta käsitellessäsi, hakeudu lääkäriin. Varmista, että säilöntäaineiden käsittelypaikalla on aina saatavissa puhdasta vettä ja silmienhuuhtelupullo. Säilöntäaineastiat ovat pelkästään kuljetusastioita eivätkä ne kestä painetta. Niissä ei saa käyttää paineilmaperiaatteella toimivia hapottimia. Paineen pumppaaminen säilöntäaineastiaan voi aiheuttaa astian rikkoutumisen ja vakavan vaaratilanteen. Jos säilöntäainetta pääsee valumaan maahan, aine tulee kerätä talteen mahdollisimman tarkoin. Kerätty säilöntäaine voidaan käyttää rehunsäilöntään, mikäli liuokseen ei ole sekoittunut maata tai muuta likaa. Vuotoalue on käsiteltävä runsaalla vedellä. Pakkausten uudelleenkäyttö Tyhjät säilöntäaineastiat voi palauttaa maatalouskauppaan, joka toimittaa ne edelleen Kemiran Oulun tehtaalle. IBC-konttien mukana toimitetaan erillinen palautusohje. LIITTEET Käsittely AIV 2 Plus, AIV 2000, AIV Ässä ja Propionix Plus ovat syövyttäviä happoja ja AIV Prima ihoa ärsyttävä happo. Käytä astioita käsitellessäsi kumikäsineitä ja -saappaita Biologiset säilöntäaineet Lactofast ja AIV Bioprofit 10 on varastoitava jääkaappilämpötilassa tai pakastimessa. Oikein varastoituna tuote säilyy vuoden ajan valmistuspäivästä. Tavaran vastaanotto Vastaanottaessasi kasvinsuojeluaine-, lannoite- tai säilöntäainetoimitusta, tarkista tuotteiden oikeellisuus ja määrä sekä vastaavat rahtikirjamerkinnät. Tarkasta myös pakkausten kunto ja se, että pakkauksissa on asianmukainen etiketti ja käyttöohje. Jos havaitset virheitä, kuten rikkoontuneita, likaisia tai kastuneita pakkauksia, vääriä, puuttuvia tai ylimääräisiä tuotteita, tee kirjallinen huomautus kuljettajalle ja vastaanottajalle jääviin rahtikirjoihin tai luovutustodistuksiin ja anna samalla virheen selvittämiseksi tarvittavat tiedot: omat yhteystietosi toimitustiedot (toimitusaika, kuljetusliike) tuotetiedot (tuotelaji, pakkaus, erämerkintä) virheen kuvaus ja virheellisen tuotteen määrä. 185

186

Muistiinpanoja LIITTEET 187

188

189 LIITTEET

190

191 LIITTEET

192