Ilmastonmuutos muuttaa matkailuakin Mökkimatkailulla hyvät näkymät

MEKin asiakaslehti Matkailusilmä 2 2007 Saako juhannuksesta TUOTTEEN VENÄLÄISET TULEVAT Ilmastonmuutos muuttaa matkailuakin Mökkimatkailulla hyvät näkymät Matkailusilmä 1

MEK tervetullut lähetystöjen suojiin Ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston päällikkö Petri Tuomi-Nikulan mukaan lähetystöverkosto on periaatteessa auki kaikille suomalaisille toimijoille. s.4 Ilmastomuutos vaikuttaa matkailuunkin Mikä on matkailun osuus ilmastomuutoksessa s.5 Helsinki Expertit tuntevat kaupunkinsa 3 Pääkirjoitus, Työ jatkuu 4 Ulkoministeriön ja MEKin yhteistyö ulkomailla tiivistyy 5 Odotettavissa myrskyisiä aikoja miten matkailu voi kantaa kortensa kekoon ilmastotalkoissa? 7 Ulkomaiset matkanjärjestäjät positiivisia Suomi-myynnin suhteen 7 Ulkomaalaisia matkailijoita vuonna 2006 jo 5,3 miljoonaa 8 Kolumni, Suomi on muuten aika hieno maa 10 Helsingin Matkailuyhdistyksestä kehittyi matkailun monitoimitalo 12 Suuret kaupungit, Lappi ja Järvi-Suomi vetovoimaisimpia matkailualueita 14 Mökkimatkailu on nouseva trendi 16 Miksi juhannusta ei tuotteisteta 18 Matkailu-Suomi uskoo Venäjään 19 Silmäiltyä 24 Ristikko Helsinki This Week lehteä jaetaan jo yli puolelle miljoonalle lukijalle s.10 Päätoimittaja Vappu Virkkunen vappu.virkkunen@mek.fi Toimituksen osoite Matkailun edistämiskeskus PL 625, 00101 Helsinki p. 010 6058 000, f. 010 6058 399 www.mek.fi Ulkoasu Pramedia Oy, Pekka Eskelinen p. (02) 445 6307, f. (02) 445 6309 Kansikuva: VisitFinland kuvapankki Kirjapaino Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit Imagebank.visitfi nland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset anne.veini@mek.fi 2 Matkailusilmä

Työ jatkuu Ainakin matkailualalla ollaan pääpiirteissään selvillä niistä muutospaineista, joita MEKiin kohdistuu. Tarkoitus on fokusoida MEKin toiminta muutamaan keskeiseen vastuualueeseen. Näitä tehtäviä voidaan hoitaa nykyistä aika lailla pienemmällä henkilöstömäärällä. Tästä kaikesta tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Matkailu on kehittynyt vuonna 2006 ennätyksellisesti, eikä tahti osoita laantumisen merkkejä myöskään vuonna 2007. Jotkin Suomen matkailustrategiassa vuodelle 2013 asetetuista tavoitteista on saavutettu jo nyt. Niitä ovat esimerkiksi Suomen osuus pohjoismaisista hotelliyöpymisistä, jonka piti olla tuolloin 15,1%, mutta se oli jo vuonna 2006 noin 15,4%. Samoin rekisteröimättömien yöpymisten 18,3 miljoonan tavoitteesta uupuu enää 300 000 yötä. Toisaalta joidenkin tavoitteiden osalta on heti alkuun menty etenemisen sijasta takapakkia. Esimerkistä käy vaikkapa matkailuun liittyvien toimialojen liikevaihdon kehitys, joka on alentunut miljardilla eurolla, kun sen piti kasvaa. Tavoitteita tietysti tarkistetaan aikanaan vastaamaan todellisuutta, mutta ei kuitenkaan aivan vielä. Onhan vasta vajaa vuosi strategiaa takanapäin. Odotukset alalla ovat niin ikään myönteisiä. Tässä Matkailusilmässä selvitetään tuoreen Matkailubarometrin tuloksia, jotka kokonaisuutena arvioiden ovat mukavaa luettavaa. Investointitahti niin pohjoisessa kuin esimerkiksi myös pääkaupunkiseudulla on huima. Hiihtokeskukset investoivat n. 42 miljoonaa euroa ensi kaudelle. Pääkaupunkiseudulle on tulossa useitakin suuria, oikeastaan viihdekeskuksiksi luokiteltavia kohteita lähivuosien aikana. Myös muualla on monenlaisia suunnitelmia tekeillä ja toteutuksessakin. Matkailuun siis uskotaan, ja syystä. Vaikka MEK nyt läpikäy aikamoisen leikkauksen, niin MEKin työ jatkuu suomalaisen matkailuelinkeinon ja Suomen hyväksi. On ensiarvoisen tärkeää, että MEKille turvataan myös riittävät rahoitusresurssit, etenkin kun Ruotsi, Norja ja Tanska nostavat kukin panostuksiaan matkailun edistämiseen tai maakuvan kehittämiseen todella merkittävästi. On myös tärkeää, että ulkomaantoimintojen osalta ymmärretään, että kyse ei ole markkinoista luopumisesta, jos toimistoja supistetaan tai suljetaankin. On monia tapoja toimia ulkomailla. Oma toimisto on yksi muttei ainoa. Toimintaympäristö on myös muuttunut etenkin viime vuosina yhä nopeammin, ja on syytä pitää silmät avoinna ja arvioida ennakkoluulottomasti toimintatapoja parhaitten tulosten saavuttamiseksi. Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

Teksti: Kaisa Riikilä Kuva: Ulkoministeriö Ulkoministeriön viestintäja kulttuuriosaston päällikkö Petri Tuomi-Nikula: Ulkoministeriön ja MEKin yhteistyö ulkomailla tiivistyy Helmikuussa mietintönsä antanut työryhmä on esittänyt muutoksia Matkailun edistämiskeskuksen toimintatapaan. MEKin keskeinen tehtävä tulevaisuudessa on Suomen matkailuimagon kehittäminen. Panoksia siihen työhön haetaan muun muassa ulkomailla olevan toimistoverkoston keventämisestä. Työryhmän esityksen mukaan ulkomaan toimintoja hoidetaan jatkossa entistä enemmän muiden ulkomailla toimivien suomalaisyhteisöjen, ulkoministeriön hallinnoimien lähetystöjen ja Finpron vientikeskusten kautta. Ulkoministeriössä asiaan suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti. Työryhmän esitys on aika hyvin linjassa meidän oman strategiamme kanssa. Sen mukaan edustustoverkostomme on auki kaikille suomalaisille toimijoille, ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston päällikkö Petri Tuomi-Nikula toteaa. Jos MEKille jää ulkomaille tulevaisuudessa joitakin toimintoja, heidän ihmisensä ovat tervetulleita meidän lähetystöjemme siipien suojiin. Tietenkin sillä edellytyksellä, että siihen tarkoitukseen löytyy meiltä sopiva tila. Ehdotuksessa on siinä mielessä kovasti järkeä, että tehokkuuden nimissä suomalaisia resursseja ulkomailla kannattaa tiivistää. Tuomi-Nikula ennakoi, että MEKin omien toimistojen puuttuessa kohdemaista tulee lähetystöihin entistä enemmän matkailua koskevia kysymyksiä. Jotta kyselijöitä pystytään palvelemaan mahdollisimman hyvin, yhteistyön lähetystöjen ja MEKin välillä täytyy lisääntyä. Asia on varmasti hoidettavissa, mutta niin siinä ei kuitenkaan voida toimia, että MEKin kontolla aikaisemmin olleet tehtävät ulkomailla joudutaan tekemään meidän ennestäänkin vähäisillä voimavaroilla, Tuomi-Nikula huomauttaa. Työryhmän esityksen mukaan MEKin keskeinen tehtävä tulevaisuudessa on Suomen matkailumielikuvan vahvistaminen. Aihe on lähellä Tuomi-Nikulan omaakin sydäntä. Nykyisessä hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen maailmalla. Siitä vastuuta kantamaan on nimetty Finnish Promotion Board, jonka vetovastuu on ulkoministeriöllä. Tuomi-Nikula itse toimii Boardin puheenjohtajana. Finnish Promotion Board tavallaan omistaa Suomi-brändin ja Boardin tehtävä on huolehtia sen järjestelmällisestä rakentamisesta. Nyt on käynnissä tutkimus, jonka avulla halutaan tarkkaan selvittää brändin nykytila. Sen pohjalta mietitään viestejä ja tiedonvälityskeinoja, joiden avulla brändiä voidaan kehittää entistä vahvemmaksi ja sympaattisemmaksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi-brändiä tutkitaan näin tieteellisesti. Finnish Promotion Boardissa ovat ulkoministeriön lisäksi mukana Finpro, Tat-ryhmä, MEK, Invest in Finland, Suomen Metsäsäätiö, Tekes, Finnair ja Finnfacts. Tavoitteena on tiivistää ja selkiinnyttää yhteistyötä Suomi-markkinoinnissa ja varmistaa, että työtä tehdään aktiivisesti ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sen verran jo tiedämme, että meidät mielletään samaan joukkoon kehittyneimpien EU-maiden kanssa eli periaatteessa olemme hyvässä seurassa. Mutta osana EU:ta saattaa olla vaarana, että uppoamme massaan. Sen vuoksi Boardin tärkeä tehtävä on kirkastaa Suomen omaa erikoislaatuisuutta, Tuomi-Nikula huomauttaa. Finpron näkemykseen asiasta palaamme myöhemmissä lehdissä. 4 Matkailusilmä

Teksti: Mari Mero Odotettavissa myrskyisiä aikoja miten matkailu voi kantaa kortensa kekoon ilmastotalkoissa? Maapallon alailmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus on kasvanut 1800-luvun lopulta alkaen ja on suoraa seurausta fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa. Kohoavan kasvihuonekaasujen määrän seurauksena maapallon keskilämpötilan ennustetaan kohoavan seuraavien vuosikymmenten aikana useita asteita, riippuen erityisesti niistä toimista, joihin päästöjen rajoittamiseksi ryhdytään. Ilmaston lämpeneminen on erityisen huolestuttavaa siksi, että sen ennustetaan äärevöittävän sääolosuhteita alueilla, jotka muutoinkin ovat alttiita säätilan muutoksille: aavikkojen reuna-alueilla, jokisuistoissa, kuumilla ja vähäsateisilla alueilla sekä vuoristoissa. Matkailuelinkeinon kannalta ilmaston lämpeneminen on erityisen ongelmallista, koska sen uskotaan muuttavan monien maailman suosituimpien matkakohteiden, kuten Välimeren alueen, ilmastoa epäedullisemmaksi. Lisäksi talvimatkailun edellytysten odotetaan heikkenevän, kun lumiraja siirtyy ylemmäksi vuoristoon, hiihtosesongit lyhenevät ja kantavan jään ympärille rakennetut aktiviteetit tulevat epävarmemmiksi. Ilmastonmuutokseen liittyvä keskeinen eettinen kysymys on, miten mitata matkailun arvoa, jos toisessa vaakakupissa ovat elinkeinon tuomat hyödyt ja toisessa ympäristön kuluminen ja ilmastohaitat. Toisaalta lisääntyvän matkailun tarpeisiin luodaan kiistatta työpaikkoja, usein alueille, joilla on muutoin rajalliset mahdollisuudet elättää asukkaansa. Tämä koskee sekä eteläisen pallonpuoliskon uusia matkailumaita että kotimaata, jossa matkailu suuntautuu usein muuttotappioalueille, joiden palvelut kuihtuisivat ilman matkailun tuomaa piristysruisketta. On myös totta, että osin matkailun tuomien tulojen ansiosta valtiot perustavat ja ylläpitävät suojelualueita ja virkistysalueita, jotka samalla toimivat maapallon ilmastoa tasapainottavina, hiilidioksidia sitovina vihreinä keitaina. Toisaalta taas matkailu perustuu fossiilisten polttoaineiden voimin tapahtuvaan turistien kuljettamiseen, eikä tämä voi olla jättämättä jälkiään ilmastoon. Miten siis asettaa tärkeysjärjestykseen yhtäältä nämä bruttokansantuotteessa, työpaikoissa ja materiaalisessa kehityksessä saavutetut hyödyt, ja toisaalta ilmaston lämpenemisen tuomat haitat? Polttavin kysymys on, mikä todellisuudessa on matkailun merkitys ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. Hollantilainen tutkija Paul Peeters kävi läpi suuren määrän tilastoja ja laskelmia ja päätyi arvioon, jonka mukaan kaikista maailman kasvihuonekaasujen päästöistä 3-5 prosenttia aiheutui matkailusta. Tähän lukuun sisältyvät sekä kuljetuksista että matkakohteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja turistien päivittäistarpeista huolehtimisesta syntyvät päästöt. Vaikka luku ei ensi katsomalta vaikuta järin suurelta, lähempi tarkastelu osoittaa sen merkityksen. Kyseessä on koko maailman päästöjen keskiarvo, mutta jos huomion kohteeksi otetaan teollisuusmaat, on matkailun osuus jo 10-20 prosenttia näiden maiden kokonaispäästöistä. Tätä ei enää voida pitää merkityksettömänä osuutena. Lisäksi lukuun kätkeytyy suuri tulevaisuutta koskeva kysymys: mikä on matkailun osuus ilmastonmuutoksesta tulevaisuudessa, kun Kioton ilmastopöytäkirjan asettamat rajoitukset alkavat purra muihin tuotantoelämän aloihin? Vastaus riippuu siitä, tuleeko lentoliikenne tulevaisuudessa päästökaupan piiriin, ja alkaako matkailuala kiinnittää huomiota omaan ekotehokkuuteensa. Äärimmäisessä tapauksessa Peeters ennustaa matkailun osuuden kohoavan jopa yli puoleen maailman kokonaispäästöistä, kun muut alat siirtyvät uusiutuvien energianlähteiden käyttöön ja tehostavat energiankäyttöään päästökaupan seurauksena. Matkailun päästöjä tuleekin tarkastella matkailun kasvuennusteita ja muita elinkeinoja koskevien päästörajoitusten asettamaa taustaa vasten. > Matkailusilmä 5 >

> Lentokoneiden täyttöasteen nostaminen olisi yksinkertaisin, tehokkain, ja koko elinkeinoa tasapuolisesti hyödyttävin keino laskea matkailun ilmastovaikutuksia Maailmanlaajuisesti laskettuja matkailun kokonaispäästöistä yli kolme neljännestä aiheutuu lentoliikenteestä. Toisaalta lentoyhtiöt kiirehtivät muistuttamaan, että lentoliikenteen päästöjen osuus maailman kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä on kuitenkin vain 3 prosentin luokkaa, siis selvästi vähemmän kuin vaikkapa teollisuuden (20 prosenttia). Yhtiöiden tarve puolustaa olemassaolonsa oikeutusta on ymmärrettävä, eikä lentoliikenteen kuihduttamiseen tähtäävä ilmastopolitiikka ole nykytilanteessa realistinen vaihtoehto. Ihmisten tulee voida tulevaisuudessakin matkustaa, tarvittaessa lentäen. Oleellisempaa onkin kysyä, mitä lentoliikenteen ilmastovaikutuksille sitten voisi tehdä? Lentokoneiden täyttöasteen nostaminen olisi matkailuyrittäjän näkökulmasta yksinkertaisin, tehokkain, ja koko elinkeinoa tasapuolisesti hyödyttävin keino laskea matkailun ilmastovaikutuksia matkailijaa kohti laskettuna. Luonnollisestikaan tällä ei yksin vähennettäisi matkailun kokonaispäästöjä, mutta hyödyntämällä olemassa oleva kapasiteetti mahdollisimman tehokkaasti lisättäisiin yleistä ekotehokkuutta myös tällä tuotantoelämän saralla. Vielä oleellisempaa ilmaston kannalta olisi kuitenkin saada turistit viipymään kohteessa nykyistä pidempään. Tämä koskee erityisesti kohteita, joissa turistit piipahtavat päiväseltään, jättäen kohteeseen pahimmassa tapauksessa vain muutaman roposen ja viivoina taivaalle piirtyvät lentokoneiden konvektiovirtaukset. Houkuttelemalla turistit yöpymään, ruokailemaan ja käyttämään ohjelmapalveluita saataisiin lennoista aiheutuneista päästöistä irti mahdollisimman suuri hyöty. Majoituslaitosten rakentaminen ja ylläpito, energiankäyttö ja jätehuolto ovat paikallisesti merkittäviä kasvihuonekaasujen lähteitä. Rakennuskanta on monin paikoin vanhaa, ja veden-, lämmön- ja sähkönkulutus kertoo ajoista, jolloin ilmastonmuutoksesta ei oltu kuultukaan. Saksassa vuonna 2006 käynnistynyt projekti pyrkii kouluttamaan matkailuyritysten henkilökuntaa eko- ja samalla kustannustehokkaampaan toimintatapaan. Tavoitteena ovat varsin mittavat, jopa 20 prosentin säästöt majoituslaitosten energian- ja vedenkulutuksessa. Iso-Britanniassa vuosikymmenen alussa toteutettu vastaava projekti saavutti huomattavia, yli 10 prosentin säästöjä hotellien energian- ja vedenkulutuksessa. Mikä parasta, nämä säästöt näkyivät myös suoraan matkailuyritysten kannattavuudessa, ja niihin päästiin suurimmaksi osaksi ilman kalliita investointeja, henkilöstön ja asiakkaiden käyttäytymiseen vaikuttamalla, seurantajärjestelmiä kehittämällä sekä pienin korjauksin. Erityismaininnan hotellien ilmastovaikutuksista puhuttaessa ansaitsee jätehuolto, erityisesti niin sanottu biojätteen ja hajoamattoman jätejakeen lajittelu ja asianmukainen jatkokäsittely. Ravitsemustoiminnassa syntyvä biojäte on käsittelemättömänä, sekajätteen sekaan päätyessään ja vähähappisissa kaatopaikkaoloissa hajotes- 6 Matkailusilmä

saan paikallisesti merkittävä metaanin lähde. Vaikka metaania syntyy huomattavasti vähemmän kuin hiilidioksidia, sen pitkäikäisyys ja lämmittävä vaikutus on moninkertainen ja siksi sen synty tulisi pyrkiä estämään. Huolehtimalla biojätteen erottelusta ja kompostoinnista pienikin matkailuyritys voi helposti vähentää omia päästöjään tältä osin. kuin vaikkapa Tonavan rannat Saksassa ja Itävallassa. Samalla pidennettäisiin tehokkaasti tänne saapuvien turistien oleskeluaikaa ja matkailun korkeasesonkia. Viime kädessä matkailun ilmastohaittojen tulisi heijastua kuluttajan maksamaan hintaan samalla tapaa kuin muidenkin matkan tuottamisesta aiheutuvien kulujen. Tarjolla olevia hinnoittelumekanismeja on useita, mutta tällä hetkellä ne perustuvat vielä kuluttajien vapaaehtoisuuteen. Lisäksi tulee huomata, että kompensoimalla pelkät lentojen päästöt matkasta ei ole vielä tehty ilmastoneutraalia. Tulevaisuudessa matkailua koskevia realiteetteja ovat muun muassa odotettavissa oleva öljyn hinnan jatkuva nousu, erilaiset lentojen ilmastovaikutuksia kompensoivat lisämaksut, lämpenevän ilmaston mukanaan tuomat muuttuvat matkailusesongit sekä kuluttajien entistä suurempi ilmastotietoisuus. Ensiarvoisen tärkeää onkin, että matkailuelinkeino ottaa ajoissa ilmastonmuutoksen torjunnan keskeiseksi tavoitteekseen, ja osoittaa aktiivisella toiminnallaan kantavansa kortensa kekoon ilmastotalkoissa. Mikäli jättäydymme tästä prosessista ulos ja tyydymme odottamaan valtiovallan toimia, emme myöskään ole mukana päättämässä matkailuelinkeinoa koskevista Paketoimmeko kotimaan matkailutuotteita niin, että ikääntyvä ja vaurastuva väestö voi matkustaa sujuvasti joukkoliikennettä käyttäen? Erityisesti kotimaan- ja lähialuematkailua kehitettäessä on myös kysyttävä, osaammeko hyödyntää julkisen liikenteen, erityisesti raideliikenteen tarjoamat matkailumahdollisuudet? Kehitämmekö ja markkinoimmeko matkailutuotteita, jotka on lapsiperheenkin mahdollista toteuttaa ilman omaa autoa? Paketoimmeko kotimaan matkailutuotteita niin, että tulevaisuudessa ikääntyvä ja vaurastuva väestö voi matkustaa mielekkäästi, turvallisesti ja sujuvasti joukkoliikennettä käyttäen? Olisi myös korkea aika ottaa Keski-Euroopassa jatkuvasti kasvava aktiivimatkailu yhdeksi Suomen matkailun painopistealueista. Kiemurtelevat maaseututiemme, karjastaan luopuneet maatilat ja työpaikkojen puutteessa riutuvat syrjäkylät olisi mahdollista tuotteistaa pyöräily-, vaellus- ja sauvakävelyreiteiksi samaan tapaan mielenkiintoinen mahdollisuus tuoda ilmastoasia osaksi matkan hintaa on lentomatkustamisen tuominen päästökaupan piiriin. Kioton ilmastopöytäkirjassahan lentoliikenne sai vielä erivapauden, mutta jatkoa koskevissa neuvotteluissa tämä etuoikeus todennäköisesti puretaan. Ennen kuin uusi mekanismi on käytössä, kuluu kuitenkin varmasti useita vuosia. Päästöoikeuksien hinta määräytyy jo nykyisin maailman pörsseissä, ja toimii siten kannustimena nykyistä ekotehokkaampien toimintojen kehittämiselle. päästörajoituksista tai kompensaatiomekanismeista. Varsinkin vauraissa länsimaissa kuluttajien vaatimukset ja odotukset lisääntyvät jatkuvasti, ja ilmastoystävällisten matkailutuotteiden kysyntä voi kasvaa nopeastikin. Tulevaisuudessa ne yritykset, jotka pystyvät osoittamaan ilmastovastuullisuutensa, ovat etulyöntiasemassa. > Kirjoittaja on Matkatoimisto Avara Maailman toimitusjohtaja ja Reilun matkailun yhdistys ry:n (www.reilumatkailu.fi) puheenjohtaja. Matkailusilmä 7

Kuva: Pekka Luukkola Ulkomaiset matkanjärjestäjät positiivisia Suomi-myynnin suhteen Suomen matkailutuotteiden myynnin kesäkaudelle 2007 ennakoidaan kasvavan viime vuodesta. Kasvuodotukset ovat myös selkeästi korkeammat kuin vuonna 2006. Kuuden Euroopan maan matkanjärjestäjille suunnatun kyselyn mukaan positiivisimmat odotukset ovat Venäjällä ja Italiassa. Varovaisimpia arvioissaan olivat saksalaiset ja brittiläiset matkamyyjät. Tiedot selviävät MEKin ja Haaga Perhon tuottamasta selvityksestä. Venäjän, Italian, Saksan ja Iso-Britannian lisäksi selvitys toteutettiin Hollannissa ja Ranskassa. Suomen myynnin kasvu perustuu paljolti vastaajien koko myynnin kehitysodotuksiin, jotka ovat selvästi Suomeen kohdistuvan myynnin kehitysarvioita myönteisemmät. Kasvun uskotaan jatkuvan vielä ainakin kesäkaudella 2008, joskin moni korostaa arviointiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Positiiviset odotukset kesäkaudelle 2007 heijastuvat myös tuoteryhmäkohtaiseen kysyntään. Kyselyn mukaan tuoteryhmistä voimakkaimmin kasvavat erilaiset kiertomatkat, mökkilomat, kalastusmatkat ja risteilyt. Vain melontamatkojen arvioidaan hieman vähenevän. Kesätarjonnassaan Suomi kilpailee melkoisen tasavertaisesti Norjan ja Itävallan tarjonnan kanssa. Itävaltaa painottavat erityisesti brittiläiset ja italialaiset matkanjärjestäjät. Merkittävä osa italialaisista piti myös Norjaa Suomelle ylivoimaisena kilpailijana. Kysytyistä maista Puola ja Baltian maat todetaan vielä vähäisiksi kilpailijoiksi. Suomen vahvuuksia kansainvälisessä matkailukaupassa ovat luotettavuus ja täsmälliset tiedot myytävistä tuotteista. Tuotteiden laatu on yleisesti hyvä. Matkailun edistämiskeskuksen toiminta saa myös kiitosta. Toisaalta Suomen hintatasoa pidetään korkeana ja Suomen tunnettuutta Euroopan markkinoilla pienenä. Viime vuoden kesäbarometriin verrattuna Suomen hintatasoa arvostellaan selvästi enemmän. Suomen kilpailukyvyn parantamiskeinoiksi nähdään liikenneyhteyksien parantaminen, pienillä tuotantosarjoilla toimivalle Suomelle vaikea hintatason kohtuullistaminen, näkyvyyden lisääminen sekä aktiivinen myyntityö. Tuotetarjontaa tulisi myös laajentaa. Lisäksi Suomen imago tulisi uudistaa vastaamaan nykyisiä matkailumahdollisuuksia. Suomen tulisi myös olla nykyistä aktiivisempi ja aggressiivisempi päämarkkinoillaan. Suomen matkailun vientibarometrin ovat toteuttaneet yhteistyössä Matkailun edistämiskeskus ja Haaga-Perho. Barometritiedustelu kohdistui kesään 2007. Tiedusteluun vastasi 182 brittiläistä, hollantilaista, italialaista, saksalaista, ranskalaista ja venäläistä matkanjärjestäjää. Ulkomaisia matka vuonna 2006 jo 5, Suomeen suuntautuva matkailu jatkaa kasvuaan ja Suomessa vieraili vuonna 2006 yli 5,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Matkustajamäärän lisäys edellisvuodesta oli kuusi prosenttia. Suurin ryhmä olivat venäläiset, joita saapui Suomeen noin 1,7 miljoonaa, selviää juuri valmistuneesta Rajahaastattelututkimuksesta. Sen tuottaa Matkailun edistämiskeskukselle Tilastokeskus. Ruotsalaisten osuus oli toiseksi suurin, 800 000. Virosta saapuneiden määrä kasvoi 10 prosenttia ylittäen jo puolen miljoonan rajan. Myös Saksasta ja Isosta-Britanniasta Suomeen saapuneiden matkustajien määrät kasvoivat, Isosta-Britanniasta peräti 36 prosenttia. Euroopan Unionin sisältä Suomessa vieraili 10 prosenttia suurempi matkustajamäärä kuin vuonna 2005. Vuonna 2006 vilkkain matkustuskuukausi oli elokuu, jolloin Suomen vierailun teki noin 800 000 matkustajaa. Seuraavaksi suosituimmat olivat heinä- ja kesäkuu. Pienimmillään matkustajamäärät olivat tammi-helmikuussa, Yli 40 prosenttia Suomeen saapuvista matkailijoista tuli lomamatkalle. Yhdeksälle prosentille ostokset oli matkan pääasiallinen syy. Ulkoilma-aktiviteetteja harrastaneiden määrä kasvoi tuntuvasti. Monen maan kiertomatkoja, joissa yksi vierailumaa oli Suomi, tehtiin neljännes enemmän vuoteen 2005 verrattuna. Tutkimukseen eivät sisälly kansainvälisillä risteilyaluksilla Suomeen saapuneet matkailijat. Noin neljännes matkailijoista oli työmatkalla. Suurin lisäys kohdistui työnantajan tarjoamiin insentiivimatkoihin. Tuttava- tai sukulaisvierailulla oli joka kymmenes. Ulkomaiset matkustajat viipyivät vuonna 2006 Suomen vierailullaan keskimäärin 4,3 yötä. Venäläiset tekivät eniten päivämatko- 8 Matkailusilmä

ilijoita 3 miljoonaa ja. Noin 70 prosenttia venäläisistä ei yöpynyt Suomen matkallaan. Hotelli oli suosituin majoitusmuoto. Noin puolet kaikista matkailijoista yöpyi hotellissa ja neljännes sukulaisten tai tuttavien luona. Myös mökkivuokraus lisäntyi. Vapaa-ajanmatkailijoista suurimman osuuden kerää Helsinki liki 750 000 matkailijalla. Järvi-Suomeen suuntasi yli 400 000 ja Lappiin runsaat 220 000 ulkomaalaista. Rahaa ulkomaiset matkailijat käyttivät viime vuonna keskimäärin 283 euroa. Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoi Suomen-vierailun vastanneen ennakkomielikuvaa Suomesta matkailumaana erittäin hyvin ja 43 prosenttia hyvin. Vain joka sadas matkailija koki matkansa vastanneet ennakkomielikuvaa Suomesta matkailumaana huonosti. Erittäin moni oli tullut Suomeen etsimään rauhaa ja hiljaisuutta ja oli ehtinyt myös saunomaan. Rajahaastattelututkimus perustuu yli 36 000 rajalla tehtyyn haastatteluun. Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, tom.ylkanen@mek.fi, puh. 010 6058 249. Suomi on muuten aika hieno maa Kymmenkunta vuotta sitten tulin ensi kertaa elämässäni Suomeen. Lensin kotikaupungistani Kööpenhaminasta Helsinkiin, jota luulin pieneksi kyläkaupungiksi. Minut oli kutsuttu erääseen kongressiin, ja kaiken vapaa-aikani kulutinkin sitten tämän suurenmoisen ja yllättävän kaupungin nähtävyyksiin. Ennen lähtöäni työkaverini ihmettelivät, miten ihmeessä voin lähteä niin kauhean kaukana olevaan mitättömään maahan. Nyt kymmenen vuoden aikana asuessani osan vuodesta Helsingissä minusta tuntuu, ettei kukaan enää jaksa kuunnella ylistyspuheitani Suomesta. Olen onnistunut kuitenkin houkuttelemaan monia Tanskassa ja myös Grönlannissa asuvia sukulaisiani ja ystäviäni Suomeen, ja tulos on ollut hyvin positiivista. Lähes jokainen on lähtiessään sanonut, että Suomi on muuten aika hieno maa. Ja monet tulevat usein takaisinkin. Syy siihen, etteivät tanskalaiset matkaile Suomessa, on heille tyypillinen ajatustapa, että Suomi on liian kaukana Tanskasta eikä kukaan ymmärrä heidän kieltään, koska suomen kieli eroaa niin oleellisesti ruotsista ja norjasta, tanskalaisten sukulaiskielestä. Tanskalaiset pitävät myös Norjaa ja Ruotsia hyvinä naapureinaan. Eräs toinen näkyvä syy on myös siinä, ettei Suomea juurikaan lasketa kuuluvaksi Skandinaviaan, koska se kuuluu venäläiselle puolelle. Ja kun keskustellaan pohjoismaisesta yhteistyöstä, Suomi kuuluu harvoin niihin Pohjolan maihin, jolla on pohjoiset juuret ja hyvät suhteet läntiseen maailmaan. Kun tanskalaiset puhuvat Norjasta, se on heille naapurimaa tuntureineen, pitkine kauniine merenrannikoineen, suurenmoisine hiihtomahdollisuuksineen. Ruotsi on veljesmaa, joka joko voitetaan tai jolle hävitään jalkapallo-ottelussa. Maitten kuninkaalliset perheet ovat kytköksissä toisiinsa. Ja onhan Skåne kerran ollut osa Tanskan valtakuntaa. Ruotsin etelä- ja itärannikolla on mahdollisuuksia suuriin matkailuelämyksiin. Ruotsin ja Norjan kulttuurielämä on hyvin samanlaista kuin Tanskan. Norjalainen musiikki ja ruotsalaiset filmit ja kummankin maan rikosromaanit ovat tanskalaisten suosiossa. Johtuen itäisestä asemasta Pohjois-Euroopan maisemissa, kieliesteestä ja melankolisesta maineestaan Suomi on monen tanskalaisen mielestä eräänlainen Pohjolan kummitusmaa tuhansine järvineen, jotka sitä paitsi ovat vaikeapääsyisiä. Ja Suomen pohjoisosassa on jääkylmä talvimaa Lappi. Tanskalaiset myös tietävät, että kesäisin Lappi on täynnä heidän inhoamiaan hyttysiä. Myytit ruskeista karhuista ja hirvieläinten päälle käymisistä otetaan todesta. Ihmisiä ihan oikeasti pelottavat jättimetsien peittämät erämaat, joissa ei tapaa yhtään ihmistä. Ne pelottavat tanskalaisia, joiden omat metsät ja puut ovat helposti laskettavissa. Suomalainen taide, musiikki, kirjallisuus, ja ennen kaikkea perinnerikas, humoristinen ja inspiroiva kulttuuri sen kaikissa eri vivahteissaan sekä suomalaiset ihmiset ovat kaukana siitä pimeästä mielenlaadusta, jonka tanskalaiset kuvittelevat suomalaisia hallitsevan. Omasta mielestäni Suomessa on niin paljon vetovoimaisia tapahtumia ja nähtävyyksiä, että tanskalaiset jäävät niistä jälkeen, vaikka heillä onkin pienet merenneidot ja tivolit. Suomessa voi usein tehdä ihan omia arvokkaita löytöjä. Kuukausi sitten tuli eräässä tanskalaisessa tilaisuudessa luokseni noin viisikymppinen miesopettaja, joka kysyi, millaista on asua Suomessa, ja onko maalla samanlainen itsehallintosuhde Venäjään kuin Färsaarilla ja Grönlannilla on Tanskaan. Arvatkaa, että olin vihainen. Suomea on vaikea myydä tanskalaisille. Mutta miten saada tanskalainen media kertomaan Suomesta muutakin kuin jokakesäisistä eukonkantokisoista ja löylynheittokilpailuista, jotka esitellään maan suurimmissa sanomalehdissä? Euroviisujen postikortit olivat mielestäni niin hauskoja, että nauroin niille usein ääneen. Aikuinen, usein hyvin huumorintajuinen ja muutaman kerran Suomessa käynyt poikani soitti ja ilmoitti, että olipas tylsiä Suomi-kuvia. Myy siinä sitten Suomea tanskalaisille. Kristian Olsen aaju Kirjoittaja on grönlantilaissyntyinen, Tanskassa asuva kirjailija ja taiteilija kolumni Kristian Olsen aaju Matkailusilmä 9

Teksti: Markku Marttinen Kuvat: Helsinki Expert Helsingin Matkailuyhdistyksestä kehittyi matkailun monitoimitalo Helsinki Expert Oy:n historia on pitkä ja monivaiheinen. Alun perin puhtaasti aatteellisesta yhdistyksestä on vuosien mittaan kehittynyt merkittävä matkailualan yritys, joka vuosittain palvelee tavalla tai toisella noin miljoonaa matkailijaa. Heistä ylivoimainen enemmistö on ulkomaalaisia. Helsinki Expertin lähes viiden miljoonan liikevaihdosta noin 75 prosenttia tulee ulkomaalaisilta asiakkailta. Noin kuukausi talvisodan päättymisen jälkeen, 12.4.1940, perustettiin Helsingin Yleinen Matkailijayhdistys ry. Myöhemmin nimi muutettiin lyhyempään muotoon, Helsingin Matkailuyhdistykseksi. Yhdistys oli Suomen Matkailuliiton, entisen Suomen Matkailijayhdistyksen, jäsen aina siihen saakka, kunnes Matkailuliitto ajautui konkurssiin vuonna 2001. Helsingin Matkailuyhdistys jatkoi itsenäisenä yhdistyksenä. Sen matkailuliiketoimintaa harjoittava osa yhtiöitettiin vuonna 2005 Helsinki Expert Oy:ksi. Helsingin Matkailuyhdistys omistaa Helsinki Expert Oy: n koko osakekannan. Suurimmillaan Helsingin Matkailuyhdistyksen jäsenmäärä oli noin 10 000. Nyt jäsenmäärä on laskenut. Yhdistyksen viimeisen vuosikokouksen aikaan jäseniä oli noin 1200. Samalla jäsenistön kiinnostus toimintaan on muutenkin hiipunut. Jäsenmatkoille ei ole enää sellaista tungosta kuin oli ennen. Helsinki Expertin toimitusjohtaja Risto Välttilä ennustaakin, että entisenlaisten jäsenmatkojen aika alkaa olla ohi. Tilalle ovat tulleet lehtien lukijamatkat, matkajärjestäjien seuramatkat ja muut vastaavat matkat. Suomalaiset ovat myös oppineet matkustelemaan omin päin. Ei ole enää tarvetta tällaiseen matkustusmuotoon, Välttilä sanoo. Meillä oli matkoja jo 1980-luvulla aina Uudesta Seelannista Huippuvuorille, Floridaan ja Japaniin saakka. Japaniin matkasimme junalla Siperian halki Vladivostokiin ja edelleen laivalla Japaniin. Junamatkan Siperian halki järjestimme kolme kertaa, ensimmäisen jo 1970 -luvulla. Albaniaan veimme vuonna 1975 kolme ryhmää. Ryhmämatkat Savonlinnan oopperajuhlille aloitimme ensimmäisinä 1973. Iranissa kävimme vuonna 1977. Salzburgin musiikkijuhlamatkat olivat suuri menestys nekin, vaikka pelkästään oopperaliput saattoivat maksaa noin 1000 markkaa (noin 170 euroa) jo 1970 -luvun lopussa. Myös Karjalan kierrokset olivat aikanaan suuri menestys. Matkasimme ensin bussilla Leningradiin, sieltä junalla Petroskoihin ja edelleen Muurmanskiin. Takaisin tulimme Norjan kautta, kun olin kuullut, että Neuvostoliiton ja Norjan rajan saattoi ylittää kävellen. Niin sitten käveltiin rajan yli ja kannettiin matkalaukut mukana, ja taas jatkettiin matkaa. Se oli siirtymistä jalkaisin Varsovan liitosta Natoon, kuten joku matkalainen totesi, Välttilä jatkaa. Nykyisin matkanjärjestäjät aloittavat jo alkuvuodesta seuraavan talven matkojen myynnin. Helsingin Matkailuyhdistys toteutti samaa metodia jo 1970 -luvulla. Matkoja ei tarvinnut mainostaa. Pieni ilmoitus omassa jäsenlehdessämme riitti ja kun myynti alkoi Uudenmaankadulla, toimistomme edessä oli pitkä jono asiakkaita matkaa ostamassa. Jonottajille tarjosimme usein kahvia ja pullaa, Välttilä kertoo. 10 Matkailusilmä

Viime vuonna juhlittiin Helsinki This Week -lehden ja Helsingin Hotellikeskuksen yhteisiä 50-vuotispäiviä. Helsingin yleinen matkailijayhdistys ryhtyi vuonna 1956 julkaisemaan pääkaupungin tapahtumista informoivaa lehteä, Helsingin Viikkoa. Samaan aikaan avattiin Helsingin rautatieasemalla hotellikeskus, joka välitti huoneita matkustavaisille. Lehden tekemisessä syntyi dramaattinen tilanne vuonna 1972 kun lehden silloinen päätoimittaja yritti omia lehden itselleen. Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja, legendaarinen radiotoimittaja Martti Silvennoinen määräsi Risto Välttilän tekemään yhdistykselle uuden lehden. Näin syntyi Helsinki This Week. Nyt Helsinki This Week -lehteä jaetaan noin 560 000 matkailijalle ja sitä lukee noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Lehti on myös internetissä, jossa sitä voi selata sivu sivulta tai etsiä hakemiston kautta tarvittavat sivut. Helsingin aseman Hotellikeskus oli aikoinaan avoinna joka päivä kello 9-23. Nykyisin aukioloajat ovat muutamia tunteja lyhyemmät kiitos internetin. Yhdistyksellä oli aikoinaan myös Helsinki-Vantaan lentokentällä tuloaulassa iso taulu, josta näkyivät ne hotellit, joissa oli vapaita huoneita. Iso kartta kertoi myös hotellin sijainnin. Kartan vieressä olevalla puhelimella asiakas voi sitten tehdä varauksensa. Nyt hotellihuoneen varaaminen käy helposti Helsinki Expertin nettisivujen kautta. Sivuilla näkyvät ne hotellit, joissa on tilaa. Nettisivujen lijoistaan, jolle me maksoimme palkan. Lähdimme opintomatkalle Tukholmaan ja yksi nokkela joukostamme onnistui neuvottelussa näkemään pöydällä kortin laskentakaavan ja painamaan sen mieleensä. Sen perusteella saatoimme aloittaa kortin työstämisen, Välttilä jatkaa. Vähän kaikkialla suhtauduttiin hankkeeseen epäluuloisesti. Yksi hankalimmista neuvottelukumppaneista oli Helsingin kaupungin liikennelaitos. Onneksi myös ylipormestari Raimo Ilaskivi oli asiasta innostunut ja painosti heitä siihen mukaan. Hotelleillakin oli ollut käytössä vain yksi listahinta. Ainoan poikkeuksen teki SOK, jonka hotelleissa Osuuskaupan jäsenet saivat alennusta, Välttilä kertoo. Ensimmäinen Helsinki Card valmistui 1.6.1983. Kortin tekemiseen oli käytetty kolme ja puoli ihmistyövuotta. Viimeisen kuukauden aikana korttia oli tekemässä kymmenkunta henkeä. Kortissa oli mukana 100 eri kohdetta. Nykyisin Helsinki-korttia myydään vuosittain noin 40 000 kappaletta. Tämän vuoden alusta Helsinki-kortin on voinut ostaa helposti myös netistä. Ensimmäinen kortti ostettiin Lontoosta tunnin kuluttua siitä kun sivu tässä muodossa oli avattu, toimitusjohtaja Välttilä kertoo. Säännöllisten kiertoajeluiden tulo Helsinki Expertin ohjelmistoon oli oikeastaan sattumaa sekin. Silja Line otti yhteyttä meihin 1990-luvun Helsinki Expertit ovat hoitaneet omaa siivuaan Helsingin matkailusta jo vuodesta 1940 lähtien, kertoo toimitusjohtaja Risto Välttilä (oik.) erikoisuus on hieman samantyylinen kartta kuin oli aikoinaan lentokentällä. Kartta on sivun vasemmassa reunassa ja kursorin siirtyessä jonkin hotellin kohdalle kartalle syttyy valo siihen kohtaan, missä hotelli on. Helppokäyttöisyydessään Helsinki Expertin hotellivaraussivut ovatkin huippuluokkaa. Tällä hetkellä hotellin varaaminen sivujen kautta onnistuu pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Ensi vuoden alkuun mennessä varausjärjestelmä kattanee koko maan. Rautatieaseman Hotellikeskus toimi aluksi myös Helsingin kaupungin epävirallisena informaatiopisteenä. Oman matkailutoimistonsa kaupunki sai vuonna1963. Helsinki-kortin tuominen markkinoille oli voimia, notkeutta ja sitkeyttä vaativa suoritus. Tukholma oli lanseerannut oman korttinsa vuonna 1982 ensimmäisenä Euroopassa. Silja Line oli siellä hankkeessa mukana ja ehdotti meille samanlaisen kortin tekemistä Helsinkiin. Me ryhdyimmekin sen toteuttamista pohtimaan, mutta emme oikein keksineet kortin laskentamallia. Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Mikko Nupponen suhtautui kuitenkin hankkeeseen positiivisesti ja antoi käyttööni yhden virkai- alussa ja pyysi tarjousta kiertoajeluiden järjestämisestä. Vuonna 1997 myös Viking Line pyysi meitä hoitamaan heidän kiertoajelunsa. Kiertoajeluiden lisäksi tuotannossamme on kesällä päivittäin englanniksi opastettuja puolipäiväretkiä esimerkiksi Porvooseen, Sibeliuksen Ainolaan, Hvitträskiin ja Nuuksioon. Nykyisin meillä on kiertoajeluilla ja retkillämme vuosittain noin 55 000 asiakasta, Risto Välttilä jatkaa. Helsingin kaupungin matkailutoimiston yhteydessä Helsingin Kauppatorin kulmassa Helsinki Expertillä on oma kotimaan matkatoimisto, Tour Shop. Matkamyymälästä ostaa erilaisia matkoja ja palveluita noin 20 000 matkailijaa vuodessa. Helsinki Expert järjestää lisäksi tilauksesta ryhmille kierroksia muun muassa Presidentinlinnassa ja Ritarihuoneella. Aikoinaan perustettu Opaskeskus on nykyisin yhdentoista hengen Ryhmät & yritysvieraat -osasto. Sen oppaat pystyvät tarjoamaan palveluita 27:llä kielellä. Helsinki Expertin palveluksessa on ympärivuotisesti 30 toimihenkilöä, kesällä heitä on 60. Kun free lance -oppaat lasketaan mukaan, palkansaajien määrä nousee noin 340:een. Matkailusilmä 11

12 Matkailusilmä Teksti: Tom Ylkänen Kuvat VisitFinland kuvapankki

Suuret kaupungit, Lappi ja Järvi-Suomi vetovoimaisimpia matkailualueita Matkailullisesti vetovoimaisimmat alueet Suomessa ovat Lapin suuret matkailukunnat, Järvi-Suomen kaupungit sekä maamme suurimmat kaupungit, selviää Oulun yliopiston MEKille tekemästä aluerakenneselvityksestä. Luonnon vetovoima keskittyy Pohjois-Suomeen, kulttuurivetovoima suurimpiin kaupunkeihin. Tutkimuksessa selvitetään Suomen matkailun aluerakennetta vuonna 2005 luokittelemalla kunnat matkailutarjonnan ja -kysynnän mukaan. Matkailun tarjontaa tarkastellaan jakamalla kuntien vetovoimatekijät luonnonvetovoimaan, kulttuurivetovoimaan, majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluihin sekä ohjelmapalveluihin ja tapahtumiin. Matkailun kysyntää selvitetään Tilastokeskuksen matkailutilaston yöpymisvuorokausilla sekä yritys- ja toimipaikkarekisterin majoitus- ja ravitsemistoiminnan tunnusluvuilla. Lisäksi esitetään yhteenveto matkailun tarjonnan ja kysynnän kohtaamisesta Suomessa. Kunnat ryhmiteltiin hierarkkisesti neljään matkailukuntaluokkaan A, B, C ja D sen mukaan, kuinka monipuolista ja runsasta kuntien matkailutarjonta vetovoimatekijät ja palvelut oli vuonna 2005. Ylimmän A-tason matkailukunniksi luokiteltiin 20 kuntaa, joihin lukeutuvat useat Lapin ja Järvi-Suomen kunnat sekä eteläisen Suomen ja länsirannikon kaupunkikeskukset. Suurin osa Suomen kunnista sijoittuu B- ja C-luokkiin. Vaatimattomimmalle D-tasolle luokitellut kunnat edustavat potentiaalisia matkailukuntia. Kuntien ohella myös maakunnat ryhmiteltiin neljään luokkaan matkailutarjonnan perusteella. Vetovoimaisimmalla A-tasolla ovat Lapin, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnat. Seuraavat kunnat luokiteltiin A-tasoisiksi matkailukunniksi: Enontekiö Jyväskylä Lahti Rovaniemi Espoo Kittilä Lappeenranta Savonlinna Helsinki Kolari Mikkeli Tampere Imatra Kuopio Oulu Turku Inari Kuusamo Pori Vaasa Helsingissä kirjattiin määrällisesti eniten yöpymisvuorokausia sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan henkilöstöä ja liikevaihtoa vuonna 2005. Maakunnista yöpymisvuorokausia kertyi eniten Uudellamaalla ja Lapissa. Suuressa osassa Suomen kuntia ja maakuntia matkailun kysyntä vastaa tarjontaa. Eteläisen Suomen ja länsirannikon suuret kaupunkikeskukset sekä useat Pohjois-Suomen matkailukunnat näyttäytyvät matkailun aluerakenteessa merkittävimpinä sekä matkailutarjonnan että -kysynnän suhteen. Tarjonnan ja kysynnän mukaan vahvoja alueita on edellisten lisäksi Itä-Suomessa ja Järvi-Suomen alueella. Matkailutarjonta ja -kysyntä ovat sen sijaan vähäisempiä länsirannikon ja Itä-Suomen väliin jäävällä vyöhykkeellä. Maakunnista erityisesti Uusimaa ja Lappi erottuvat runsaan tarjonnan ja vilkkaan kysynnän ansiosta, kun länsiosassa maata tarjonta ja kysyntä jäävät muuta Suomea vaatimattomammaksi. Matkailusilmä 13

Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat www.lomarengas.fi Mökkimatkailulla on asiantuntijoiden mukaan edessään erinomaiset näkymät. Kesämökkejä varustetaan ympärivuotisiksi vapaa-ajanasunnoiksi, vuokramökkien kysyntä on kasvusuunnassa ja suomalainen vuokramökkitarjonta tuntuu houkuttelevan entistä enemmän myös ulkomaalaisia matkailijoita. Mökkimatkailu on nous Suomi on mökkeilyn suurvalta koko maailmassa. Ei missään ole niin paljon lomamökkejä kuin Suomessa. Se on myös suomalaiselle elämäntavalle niin yleinen ilmiö, ettei sillä ole elitististä leimaa. Mökkeily on ollut ja on edelleenkin lähes kaikkien saavutettavissa oleva harrastus, kertoo professori Seppo Aho Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnasta. Ahon mukaan nykyinen trendi on, että ihmiset haluavat viettää mökeillään vapaa-aikaansa ympärivuoden. Se vaatii tietysti mökiltä varustetason parantamista. Trendi näkyy hyvin uudisrakentamisessa ja myös siinä, että vanhoja kesäasuntoja parannellaan vastaamaan uusia vaatimuksia. Mahdollisuus vapaa-ajan asumisen pidentämiseen on varmasti seurausta vaurauden merkittävästä lisääntymisestä. Ihmisten varallisuus on tuplaantunut noin 23-25 vuodessa. Nykyinen elämänmuoto myös lisää joustavuutta ja vapautta niin, että vapaa-ajan asunnolla voidaan viettää aikaa yhä enemmän, Aho huomauttaa. Viime aikoina myös mökkivuokraus ja lomaviikot ovat selvästi kasvattaneet suosiotaan. Edelleen vähän yli puolella suomalaisista ei ole omaa vapaa-ajanasuntoa, joten etenkin siinä ryhmässä mökin vuokraus on äärimmäisen suosittua. Vuokramökeiltä ihmiset edellyttävät ehkä keskimäärin parempaa varustelutasoa kuin omilta mökeiltään. Se johtuu varmaankin siitä, että kun jonnekin mennään vain hetkeksi aikaa, halutaan, että eläminen on helppoa. Omalla mökillä pieni vaivannäkö ja paikkojen kunnossapito on keskeisemmin osa jokapäiväistä elämää. Vuokramökeiltä vaaditaan myös ehdotonta siisteyttä, Aho toteaa. Ahon ajatuksia tukee myös Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha- Pekka Olkkolan kokemukset vuokramökkeilystä. Halutuimpia ovat keskitason mökit, joissa on 2-3 huonetta, juokseva vesi ja sisävessa. Myös siisteys on arvossaan. Vaatimattomammillekin vaihtoehdoille on vielä jonkin verran ottajia. Niin sanottuja luksusmökkejäkin on tarjolla ja niille on oma käyttäjäkuntansa. Suuret, useiden makuuhuoneiden mökit, joiden varustelutaso on selvästi parempi kuin keskimääräisen suomalaisen kodin, houkuttelevat etenkin venäläisiä matkailijoita ja yrityksiä. Suomeen tullaan kuitenkin ennen kaikkea puhtaan luonnon ja rauhan vuoksi. Silloin asumiskohteen yleellisyys ei ole valinnan keskeinen syy. Suomessa on vuokrauskäytössä yhteensä noin kymmenentuhatta mökkiä ja niistä vain murto-osa edustaa varsinaista luksusta. Olkkola listaa neljä omasta mielestään keskeistä asiaa, jotka täytyy hoitaa kuntoon, jos aikoo menestyä vuokramökkiliiketoiminnassa: Ensiksikin tuotteen täytyy olla kunnossa. Mökin pitää olla sen verran tasokas, että se täyttää tämän päivän matkailijoiden vaatimukset. Myös sijainti ratkaisee. Paras mahdollinen sijainti on lähellä kansainväliset standardit täyttävää hiihtokeskusta puhdasvetisen järven rannalla. Toiseksi jakelukanavat täytyy olla kunnossa sekä kotimaassa että ulkomailla. Uskon, että jo viiden vuoden päästä netti on keskeinen väylä, jota kautta matkailijat järjestävät matkansa. Sen vuoksi on välttämätöntä, että myös suomalainen mökkitarjonta on hyvin siellä esillä ja varausjärjestelmät ovat mahdollisimman helppoja. Verkkovarauksen kehittäminen on myös meillä Lomarenkaassa tällä hetkellä ehdottomasti tärkein 14 Matkailusilmä

eva trendi investointikohde, Olkkola kertoo. Kolmanneksi mökin vuokraajalla täytyy olla valmius pitää kohdettaan kunnossa. Mökit kuluvat käytössä ja vaativat jatkuvaa huoltoa, etteivät ne pääsisi rapistumaan. Ja vielä neljänneksi on ehdottoman tärkeää, että mökinvuokraajat saavat apua silloin kuin he sitä tarvitsevat. Ulkomaalaisia matkailijoita palveltaessa myös kielitaito on tärkeää. Esimerkiksi meiltä Lomarenkaan kautta on mahdollista saada apua silloin, jos oma taito ei riitä vieraisiin kieliin, luettelee Juha-Pekka Olkkola. Parhaillaan on käynnissä selvä vuokramökkien rakentamisbuumi. Etenkin suurten hiihtokeskusten kuten Rukan, Levin ja Ylläksen tuntumaan syntyy jatkuvasti uusia lomamökkejä. Olkkola uskoo, että nyt rakenteilla oleville tiloille löytyy kysyntää, mutta hän arvelee, että rakentamisen saturaatiopiste saavutetaan 2-3 vuodessa ja sen jälkeen buumi laantuu. Nykyiset loma-asunnot tehdään niin laadukkaista ja kestävistä materiaaleista, että mökit pysyvät markkinoilla pitkään. Tulevaisuudessa ulkomainen kysyntä tulee kasvamaan suhteessa kotimaiseen. Me olemme jo saaneet päätä auki, esimerkiksi britit viihtyvät Suomessa nyt jo koko talven ja ehkä sitä kautta myös kiinnostus Suomen kesää kohtaan kasvaa. Nyt olisi tärkeää, että englantilaisten lisäksi Suomesta kiinnostuisivat myös muut eurooppalaiset matkailijat, Olkkola toteaa. Suomalaismökille kansainvälistä tunnustusta Kiuruveden kupeessa, Salahminjärven rannalla sijaitseva Heron s Lodge on kevään aikana herättänyt poikkeuksellista kansainvälistä huomiota. Elle-lehti listasi sen maailman mökkitarjonnan TOP 10 -listalle ja kesäkuun alussa mökistä oli laaja artikkeli englantilaisessa Guardian-lehdessä. Rauhallisella paikalla, kauniin järven rannalla sijaitseva viiden tähden mökki on hyvin varusteltu ja 112 neliömetrin hirsihuvilaan mahtuu kerrallaan nukkumaan 10 vierasta. Mökin vuokrauksesta vastaava Kaija Ruotsalainen on yllättyneen tyytyväinen mökin saamaan huomioon. Tässä on jotenkin vaan kysyntä ja tarjonta osuneet poikkeuksellisen hyvin kohdalleen, hän arvioi suosion salaisuutta. Hetken mietittyään hän keksii toisenkin syyn. Me otamme kaikki asiakkaat henkilökohtaisesti vastaan ja pyrimme kertomaan heille, mistä erilaisia palveluja on saatavissa. Kerromme myös, mitä vieraiden täytyy tehdä, jos he tarvitsevat mitä tahansa apua kesken lomansa. Uskon, että tämmöinen kohtelu luo etenkin ulkomaisille vieraille turvallisuuden tunnetta. Useimmiten ruotsalaiset pitävät vieraisiinsa loman aikana yhteyttä muutenkin kuin tulopäivänä. He ovat huomanneet, että asiakkaat yleensä arvostavat sitä, että heistä huolehditaan loman aikana. Me esittelemme heille ympäristöä heidän toiveidensa mukaan ja usein kutsumme heidät käymään Sinisessä Helmessä, joka on juhla- ja ateriapalveluita tarjoava maalaistalomme Kiuruvedellä. Myös erilaisia ohjelmapalveluita kuten melontaa ja kalastusta tarjoamme, joskin ne ostamme muilta alueen yrittäjiltä, Kaija Ruotsalainen luettelee. Matkailusilmä 15

Saaristossa tuotteistamista on pohdittu Turunmaan seudun matkailussa myönnetään, ettei juhannusta ole tuotteistettu, vaikka keskikesän juhla olisikin eksoottinen markkinoitava ulkomaalaisille. Minulle ei tule mieleen yhtään pakettia, joka olisi rakennettu juhannuksen ympärille, toteaa hankevastaava Martti Nilsson. Juhannuksen tuotteistamista ei ole saaristossa määrätietoisesti kehitetty. Siitä on kuitenkin puhuttu paljon viime aikoina matkailuyrittäjien ja meidän kesken. Samaan tapaan on pohdittu pääsiäisen ja muinaistulien yön tuotteistamista. Olisi kiva nostaa juhannus näyttävämmin esille, sillä siihen kuuluu kuitenkin paljon mielenkiintoisia elementtejä: juhannussalko ja -tanssit sekä ihmisten kerääntyminen yhteen, Nilsson sanoo. Uskon siihen, että juhannus voitaisiin markkinoida menestyksekkäästi ulkomaille. Onhan saksalaisten Oktoberfestkin tuotteistettu niin hyvin, että se kerää miljoonia ihmisiä oluttelttoihin juomaan olutta. Miksei keskikesän juhlasta voitaisi rakentaa samanlaista tuotetta, Nilsson kysäisee. Miksi juhan 16 Matkailusilmä

Teksti: Pirkko Soininen Kuva: VisitFinland kuvapankki Miksei suomalaisten yöttömän yön juhlaa ole tuotteistettu nykyistä paremmin? Meiltä puuttuu oikeanlainen kohderyhmäajattelu ja yhdessä tekemisen meininki, toteaa Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja johtamisen laitoksen johtaja, professori Henrikki Tikkanen. Tuotteistetulla ja tuotteistamattomalla palvelulla on tietenkin jokin ero, muutenhan tuotteistamisella ei olisi niin väliä. Hyvä tuotteistaminen johtaa siihen, että palvelu on helpompi ostaa ja se on jollain tapaa ylivoimainen. Tuotteistettu palvelu on tehokkaammin myytävissä ja markkinoitavissa sekä helpommin monistettavissa. Kun palvelun tuotteistaminen on osunut nappiin, arvontuotanto nousee. Matkailuyrittäjä saa tuotteestaan paremman hinnan, kun se on osattu myydä oikealle kohderyhmälle oikeaan hintaan, muistuttaa Henrikki Tikkanen. Palvelun tuotteistaminen tähtää siihen, että kate kasvaa ja myynti sujuu. Voidaan tietysti kysyä, pitäisikö kaikki palvelut tuotteistaa, provosoi Henrikki Tikkanen. Minun mielestäni pitäisi, hän vastaa omaan kysymykseensä. Kyllä juhannus voitaisiin Suomessakin erittäin hyvin tuotteistaa, vaikka meidän perinteemme onkin käsittääkseni ainakin osittain kopioitu Ruotsista. En sitten tiedä, ovatko ruotsalaiset tuotteistaneet heidän juhannuksensa, Tikkanen miettii. Voisi juhannuksen kohdallakin miettiä, että ok, markkinoidaan sitä nuorille rockhenkisille tyypeille. Viedään ne Raumanmeren juhannukseen, järkätään tapaamisia suomalaisten rock-tyyppien kanssa, syötetään rockhenkeen, juotetaan, kuljetetaan. Jos paketti on hyvin kasassa, se on helppo ostaa, Tikkanen havainnollistaa. Tai sitten juhannus voidaan markkinoida Venäjän uusrikkaille. Silloin se voi maksaa monta tuhatta euroa per kärsä, mutta laadun pitää olla ihan toista. Kaikki pitää miettiä viimeistä aironvetoa myöten, hän toteaa. Tikkanen vieraili hiljattain VisitFinland-sivustolla ja ihaili sinänsä kauniita kuvia ja esimerkiksi aaltoilevia viljapeltoja. Mutta kenelle ne viljapellot oli kohdistettu, kuka sinne peltoon haluaa mennä ja miksi. Sitä pitäisi miettiä enemmän kuin nykyään mietitään, hän sanoo. Toisaalta Tikkanen luulee, että Suomesta puuttuu myös osaavia yrittäjiä, sellaisia, jotka hallitsisivat tuotteistamisen kirjon. Palveluprosesseja ei ole mietitty viimeisen päälle kuntoon. Hän myös myöntää, etteivät yksittäisen yrittäjän resurssit riitä läheskään aina tuotteistamiseen ja markkinointiin. Juhannuksen kohdalla pitäisi matkailuyrittäjien alueellisesti verkostoitua ja rakentaa paketteja, jotka on selkeästi kohdennettu tietylle kohderyhmälle. Olisi majoitusta, ruokailua, ohjelmapalveluita, tapahtumia ja kaikkea mahdollista samassa paketissa, joka yhdessä rakennettaisiin ja selkeästi markkinoitaisiin, Tikkanen sanoo. Miksi juhannusta sitten ei ole tuotteistettu? Ei kukaan ole kai keksinyt tuotteistaa sitä, vaikka yöttömän yön juhla olisikin riittävän eksoottinen ajankohta ja elämys ulkomaalaisille. Tikkanen kritisoi suomalaisten tapaa määritellä kohderyhmiä. Kritiikki kohdistuu tasaisesti kaikkiin palvelun tuottajiin, ei ainoastaan matkailuyrittäjiin. Meillä määritellään kohderyhmiä ihan liian perinteisesti: mietitään, että aha turisti A tulee sieltä ja sieltä maasta, on sen ja sen ikäinen, sillä on sellainen koulutustausta ja se tienaa niin ja niin paljon vuodessa. Eihän tämä kerro vielä ihmisestä yhtään mitään, puhahtaa markkinoinnin professori. Hän kehottaa miettimään tuotteistamista paljon kapea-alaisemmista kohderyhmistä käsin. nusta ei tuotteisteta? Matkailusilmä 17

Teksti: Arto Asikainen Kuvat: VisitFinland kuvapankki MATKAILU-SUOMI USKOO Venäjän naapurimaat Kiina ja Suomi kamppailevat tasavertaisesti ykköstilasta venäläisten suurimpana matkakohteena. Vuonna 2006 Kiina veti Venäjän tilastokeskuksen Goskomstatin mukaan hieman pidemmän korren 2,35 miljoonalla matkalla kun Suomeen saapui 2,34 miljoonaa venäläistä. Tämä luku pitää sisällään kaikki matkat mukaan lukien työ-, vapaa-aika, ja tuttava- ja sukulaisvierailut. Venäläiset kuitenkin kohosivat ykköstilalle Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2006 rekisteröidyissä yöpymisissä ja he ohittivat ruotsalaiset ja saksalaiset. Venäläisille kirjattiin 673 000 yöpymistä ja kasvu edellisvuoteen verrattuna oli huimat 35 prosenttia. Vuoden 2007 ensimmäinen neljännes povaa tämän ennätyksen jäävän varsin lyhytaikaiseksi, sillä kasvu on jatkunut samansuuruisena ja matkanjärjestäjiltä tullut ennakkotieto kesän myynnistä lupaa niin ikään hyvää. Venäläisten ulkomaanmatkailu näyttää kaiken kaikkiaan tällä hetkellä kehittyvän suotuisasti. Goskomstatin tilastojen mukaan venäläiset tekivät 7,8 miljoonaa vapaa-ajan matkaa vuonna 2006, mikä oli 14,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lukuhan on edelleen varsin vaatimaton, kun muistetaan, että maassa asuu noin 143 miljoonaa asukasta. Saksalaiset, joita on 80 miljoonaa, tekivät viime vuonna 74,7 miljoonaa vapaa-ajan matkaa ja britit 46,2 miljoonaa (asukkaita noin 60 miljoonaa). Vain pieni osa venäläisistä pystyy edelleenkään suomaan itselleen ulkomaan matkan ja kilpailu näistä matkustavaisista venäläissieluista on kovaa. Tässä kisassa Suomi on toistaiseksi menestynyt loistavasti. Venäjän kansantalouden huikea kasvu on viime vuosina saanut runsaasti julkisuutta myös meillä Suomessa. Samaan aikaan myös Venäjän painoarvo maailmanpolitiikassa kasvaa. Maan hyvinvointi leviää kansan keskuuteen kuitenkin edelleen hyvin hitaasti. Goskomstatin tilastonikkareiden mukaan vain 8 prosenttia Venäjän väestöstä ansaitsee kuukaudessa 600-2200 euroa, 92 prosenttia kansasta tätä vähemmän, jopa niin, että 22 prosenttia väestöstä saa alle 100 euroa kuukaudessa. Yli 2200 euron kuukausiansioihin yltää alle prosentti väestöstä. Tosin Venäjän mittakaavassa tämä tarkoittaa 1,43 miljoonaa ihmistä. Tuo vajaa 9 prosenttia väestöstä voi varsin hyvin nyky-venäjällä. Heidän tulonsa ovat vakaat, hyvinvointi taattu ja tulevaisuus näyttää lupaavalta. Ulkomaanmatkailu kuuluu luonnollisena osana tämän kansanosan elämäntapaan. Asuinpaikkanaan tällä hyvinvoivalla väestön osalla on mitä todennäköisimmin Moskova, jossa asuvista arviolta neljännes kuuluu keskiluokkaan. Se tuottaa yli 20 prosenttia kaikesta Venäjän bruttokansantuotteesta. Kaikista vapaa-ajan ulkomaanmatkoista peräti 70 prosenttia tehdään Moskovasta käsin. Moskovan lisäksi Venäjän matkustava ja hyvinvoivaa väestö on keskittynyt myös muihin suurkaupungeista, joista onneksemme Pietari sijaitsee kivenheiton päässä rajastamme. Suomen sijainti Venäjän naapurina on valttikortti, jonka vain harva vakavasti otettavista kilpailijamaistamme pystyy tarjoamaan. Suomeen on helppo tulla myös siksi, että maamme viisumimuodollisuudet ovat joustavat ja hakemuksiin liittyvä byrokratia on minimissään. Viisuminhakijan ei tarvitse esittää lisäselityksiä ja hankalia kopioita työnantajalta palkan määrästä tai vastaavasta. Kun näihin kahteen peruselementtiin lisätään vielä se, että venäläiset pitävät Suomea ja suomalaisia henkisesti varsin helposti lähestyttävinä, voidaan Suomen matkailun ilosanomaa kylvää Venäjällä varsin otolliseen maaperään. Ilmaiseksi ja ilman ankaraa työtä tämä sato ei kuitenkaan ole korjattavissa. 18 Matkailusilmä

VENÄJÄÄN Suomi houkuttelee venäläismatkailijoita monipuolisella tarjonnallaan. Varsinkin pietarilaisille Suomi on lomakohteista luonnollisin ja tutuin, eikä vaadi lähtöä Moskovaan, joka on suurimman osan Euroopan matkojen lähtökaupunki. Moskovassa Suomi kamppailee tasavertaisemmin muiden kohteiden kanssa, mutta myös täällä pätevät samat myyntivaltit kuin Pietarissa. Suomi on lyönyt itsensä läpi monipuolisena talvikohteena ja ennen kaikkea loistavana uuden vuoden kohteena. Hiihtokeskuksemme tarjoavat venäläisille myös varsin edullisia ja monipuolisia talvikokemuksia muinakin aikoina. Suomen keskusten maine Eurooppaan verrattuna edullisempana ja perheystävällisenä hiihtokohteena on kiirinyt venäläiskuluttajien keskuuteen. Uutena potentiaalisena kohderyhmänä talvella voidaan mainita lumilautailijat, jotka etsivät tältä ruuhkattomia ja hyviä rinteitä Keski-Euroopan ulkopuolelta. Lumilautailu näyttäisi kaiken kaikkiaan nostavan suosiotaan trendikkäiden venäläisnuorten keskuudessa. Kesällä Suomi on venäläisen mökkilomailijan luvattu maa. Jos jollekin lomasegmentille voi luvata valoisaa tulevaisuutta, niin mökkilomailu on se, jonka kasvulle ei toistaiseksi näytä tulevan rajaa vastaan. Isot ja korkeatasoiset mökit, joissa on useampi wc ja kylpyhuone, ovat kysyttyjä nyt ja tulevaisuudessa. Selkeänä trendinä venäläisten kesälomakäyttäytymisessä näyttää olevan se, että perinteisen etelän rantaloman sijaan muotitietoinen matkailija etsii nyt muuta vaihtoehtoa ja monipuolisempaa lomaa. Tällöin kysymykseen voivat tulla esimerkiksi teemamatkat viinitiloille Keski-Eurooppaan tai mikseipä mökkiloma järven rannalla Suomessa. Kesä tuskin vielä lähivuosina nousee uutta vuotta vastaavaksi piikiksi venäläismatkailijoiden keskuudessa, mutta kasvuedellytyksiä kesämatkailulle ehdottomasti löytyy. Venäläismatkailija kaipaa niin kesä- kuin talvilomallensakin aina jotakin uutuus- tai yllätyselementtiä, josta riittää kertomista tuttavapiirissä loman jälkeen: käynti Eukonkannon MM-kisoissa, viinitilavierailu, kierros golfia tai mökki-isännän tervetuliaislahja tekevät lomasta Suomessa ainutlaatuisen ja suosittelemisen arvoisen. Venäläisasiakas kannattaa pitää tyytyväisenä, sillä hän kertoo lomakokemuksistaan takuuvarmasti tuttavapiirissänsä. Hyvä palaute kohteesta on paras mainos Venäjällä. Naapurimme idässä on edelleen iso mahdollisuus meille suomalaisille. Vaikka muutos parempaan hyvinvointiin tapahtuukin hitaasti, on maan potentiaali jo nyt osoittanut mahtinsa Suomen matkailutilastoissa. Venäjä vaatii pitkäjänteistä työtä, jatkuvaa läsnäoloa markkinoilla, oikeita markkinointitoimenpiteitä, valmiutta nopeaan muutokseen toimenpiteissä ja palvelukonseptissa sekä henkilökohtaisia suhteita oikeisiin tekijöihin. Tällä hetkellä meillä on Venäjällä pullat hyvin uunissa. Mikäli hoidamme leiviskämme oikein ja Venäjän vahva talouskasvu ja vakaus saavat jatkoa, voimme odottaa, että muutaman vuoden sisällä venäläiset saavuttavat matkailutilastoissamme ensimmäisenä kansakuntana yli miljoonan yöpymisen rajapyykin. Matkailu-Suomi uskoo Venäjään. TOP 20 Venäläismatkailija kaipaa lomallaan niin kesällä kuin talvella aina jotakin uutta. Hyvä palaute kohteesta on paras mainos Venäjällä. Matkailusilmä 19

silmäiltyä Vuoden paras purjehdustuote Vuoden parhaaksi purjehdustuotteeksi on valittu helsinkiläisellä kuunari Kathrinalla toteutettava Jurmon matka Saariston juhannusmatka valkoisin purjein. Tuomaristo arvosti tuotteessa erityisesti innovatiivisuutta, saaristolaisuuden ja paikallisen kulttuurin esille tuontia ja yhteistyöverkostoja samoin kuin ennakkoluulotonta asennetta tehdä aivan uusi tuote matkailumarkkinoille. Kunniamaininnan kilpailussa sai Västanfjärdia kotisatamanaan pitävä jahti Eugenia, jota kiiteltiin hienosta kulttuuripainotteisesta tuotteesta, jossa lyhyessä ajassa voi kokea paljon saariston tarjoamia elämyksiä. Suomen Perinnepurjelaivat ry käynnisti 2007 kevään ajaksi purjehdustuotekilpailun yhdessä Ruotsin purjelaivayhdistyksen (Sveriges Segelfartygsförening, SSF) kanssa. Yhteistyö toteutettiin Skutkultur-projektin puitteissa. Kilpailuun saivat osallistua kaikki Suomen, Ruotsin ja Ahvenanmaan perinnepurjealuksilla toteutettavat matkat.