VirtuaaliAMK - Verkkopedagogiikka ja tutkimus- projekti 1 Verkkopedagogiikka ja tutkimus projekti Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulussa 2005-2006 I Perustiedot projektista Projektin nimi: Verkkopedagogiikka ja tutkimus Projektin kokonaiskesto: 1.1.2005 31.12.2006 Projektin koordinaattorit: kehittämispäällikkö Leena Vainio, Hämeen ammattikorkeakoulu ja yliopettaja Irja Leppisaari, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Tavoitteet Verkkopedagogiikka- ja tutkimusprojektin tehtäväkokonaisuuden tavoitteiksi on määritelty: - verkoston verkkopedagogisen kehitystyön asiantuntijoiden välisen yhteistyön koordinointi - tuotantorengastyöskentelyn konsultointi verkkopedagogisesta näkökulmasta - pedagogisen laadun kehittämistyöhön osallistuminen - tutkimushankkeiden käynnistäminen ja koordinointi - VirtuaaliAMK:n edustaminen kansainvälisissä seminaareissa - opettajille suunnattujen portaalipalvelujen kehitystyöhön osallistuminen II Projektin toteutus A. Pedagoginen tuki 1. Verkoston verkkopedagogisen kehitystyön asiantuntijoiden välisen yhteistyön koordinointi Projektissa on kuvattu verkko-opetusta ja verkkopedagogista tutkimustoimintaa ammattikorkeakoulukontekstissa on määritelty eri esityksissä ja asiakirjoissa. Verkkopedagogiset käsitteenmäärittelyt ymmärretään jatkuvasti kehittyvinä ja niiden pohjalta keskustellaan VirtuaaliAMK-verkostossa. Projekti on pyrkinyt luomaan yhteyksiä ammatillisiin opettajakorkeakouluihin ja projektin ohjausryhmään kuuluu TAOKK:in edustaja. Leppisaari on VirtuaaliAMK:n ESR-hankkeen 2004-2006 ohjausryhmän jäsen. Projekti on ollut yhteydessä myös LEVIKE-hankkeeseen sekä Itä-Suomen laatuhankkeeseen. Verkkopedagogiikka liittyy laajempaan ammattikorkeakoulupedagogiseen kehittämistyöhön myös sitä kautta, että Leppisaari on toinen KEVER-kehittäjäverkoston pedagogiikkaryhmän vetäjistä. Vainio on Suomen eoppimiskeskuksen hallituksen puheenjohtaja ja tätä kautta yhteyksissä eri verkko-opetuksen toimijoihin. 2. Tuotantorengastyöskentelyn konsultointi verkkopedagogisesta näkökulmasta Hankkeessa on luotu toimintamalleja, jotka vastaavat verkkopedagogisen tuen tarpeeseen ja näin varmistettu myös sisällöntuotannon pedagogista laatua. Hankkeessa on pilotoitu verkkomentortoimintamallia tuotantorenkaiden pedagogiseen tukemiseen ja näin ollen osaltaan kehitetty koko tuotantorengastoimintakonseptia. Mentorointitoimintamallilla pyritään tukemaan pedagogisesti laadukkaiden oppimisaihioiden tuottamista ja mielekkään oppimisprosessin rakentamista. Portaalin ja muiden tiedotuskanavien ja -yhteyksien kautta rekrytoitiin yhteensä 16 verkkopedagogiikan asiantuntijaa, joiden tehtävänä on ollut toimia verkkomentoreina eli jakaa omaa asiantuntemustaan ja kokemustaan pääosin virtuaalisessa työskentely-ympäristössä tapahtuvassa vuorovaiku-
VirtuaaliAMK - Verkkopedagogiikka ja tutkimus- projekti 2 tuksessa, verkon välityksellä. Portaaliin laadittiin mentorisivusto www.amk.fi/mentorointi, josta löytyy tiivistetty informaatio- ja koulutuspaketti mentoroinnista VirtuaaliAMK:ssa, mentoreiden esittelyt, yhteydenottolomake tuotantorenkaita varten ja mentorointisopimus. Mentoreille järjestettiin tehtävään orientoiva koulutus ja laadittiin koulutusmateriaali, jonka kokoamisessa hyödynnettiin osin AVERKOn Verkkomentor-projektin koulutusmateriaalia. Koulutuksen tavoitteena oli mentoreiden valmennus omaan rooliinsa ja mentorointiprosessiin sekä perehdyttäminen VirtuaaliAMK:n sisällöntuotannon oppimisaihioajatteluun. Mentorointia on hyödyntänyt 11 tuotantorengasta. 3. Verkkopedagoginen laatutyö Edellä selostettu mentorointitoimintamalli on osa pedagogisen laadun kehittämistyötä Verkkopedagogiikka ja tutkimus -projektissa. Projektissa kehitetty (Silander ja Vainio) ja testataan pedagogisen laadunarvioinnin toimintamallia käytettäväksi ammattikorkeakoulukontekstiin oppimisaihioiden pedagogisessa laadunarvioinnissa, mentoreiden työkaluna ja tuotantorenkaiden ristiinarviointitilaisuuksissa, joissa arvioidaan tuotantorenkaiden suunnitelmia ja tuotoksia pedagogisesta näkökulmasta. Oppimisaihioiden laatukriteerien lisäksi ovat valmistumassa laatukriteerit opintojaksojen arviointiin sekä ohjaukseen ja mentorointiin, tavoitteeena edistää verkko-opetuksen kokonaisvaltaista laatuajattelua. AVERKOssa on kehitetty verkko-ohjauksen reflektiotyökalu opettajille ja se on saatavilla VirtuaaliAMK:n portaalin kautta vuoden 2007 alusta. Laatukriteerien tuottaminen perustuu yhteiseen keskusteluun, toimintatutkimukselliseen kehittämistyöhön ja olemassaolevien tutkimustulosten soveltamiseen. Silander on vetänyt toiminnan laatua tukevan oppimisaihiokoulutuksen verkossa. Oppimisaihioiden laatukriteerit toimivat myös verkkomentoreiden työkaluna. 4. Opettajille suunnattujen portaalipalvelujen kehitystyöhön osallistuminen Mentori- ja tutkimussivuston laatimiset ovat tukeneet opettajille suunnattujen portaalipalvelujen kehittämistä, samoin sisällöntuotannon pedagogisten laatukriteereiden kehitystyöhön osallistuminen. Projektissa ei juurikaan ole ollut resursseja laatia omia verkkopedagogisia tukiaineistoja, kuten alussa osin oletettiin, mutta jatkossa voidaan koota verkkopedagogista tukisivustoa eri pilottien ja projektien tuottamista aineistosta. B. Tutkimustoiminnan kehittäminen 5. Tutkimustoiminnan kehittäminen, verkkopedagogiikan asiantuntijoiden verkostoitumisen edistäminen. tutkimushankkeiden käynnistäminen ja koordinointi Verkkopedagogiikka ja tutkimus projekitn tavoitteena on kytkeä verkkopedagoginen tutkimus- ja kehitystyö kiinteäksi osaksi Virtuaaliammattikorkeakoulun toimintaa. Hankkeessa edistetään verkkopedagogisen asiantuntijuuden kehittämistä ja jakamista AMK-verkostossa. Projektin koordinaattorit ovat pitäneet seuraavia verkkopedagogiseen tutkimukseen liittyviä esityksiä vuoden 2005-2006: - Leppisaari, I., Manninen, A., Nissinen, P., Rautajoki, M. & Vainio, L. 2005. Missä pedagogiikka Virtuaaliammattikorkeakoulussa? Teoksessa J. Muttonen (toim.) Missä pedagogiikka? Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B, ITK 2005 - Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - konferenssi, Aulanko, Hämeenlinna, 21. 22.4.2005, 43-44. Saatavilla:http://www.hameenkesayliopisto.fi/itk05/symposiumit/missa_pedagogiikka.html. - Leppisaari, I. 2005. Verkko-opetus ammatillisen asiantuntijuuden kasvun tukemisessa. Pohdintaa ammattikorkeakoulun opetuksen, opettajuuden ja tutkimuksen kehittämisen nä-
VirtuaaliAMK - Verkkopedagogiikka ja tutkimus- projekti 3 kökulmasta. Esitys Opettaja oman työnsä tutkijana symposium II Kokkolassa 22-23.8.2005. - Leppisaari, I. Helenius, R., Vainio, L. & Tenhunen, M-L. 2005 Verkkopedagogisen tutkimuksen näkymiä. Virtuaaliammattikorkeakoulun johtoryhmän työkokous Kokkolassa 27.6.2005. - Leppisaari, I. & Vainio, L. 2005. Ajankohtaista verkkopedagogiikasta ja tutkimuksesta Esitys Virtuaaliammattikorkeakoulun yhteyshenkilöpäivillä 13.9.2005 Oulussa. - Leppisaari, I. & Vainio, L. 2006. Opettajien verkkopedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen verkkomentoroinnin avulla sisällöntuotantorenkaissa. Esitys Monimuotoinen verkkomentorointi-seminaarissa Kokkolassa 2.2.2006. - Vainio, L., Silander, P. & Leppisaari, I. 2006. Oppimisaihioiden tuottaminen haastaa pedagogiseen keskusteluun. Teoksessa J. Muttonen (toim.) Carpe Diem Suuntaa huomiseen. Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B, ITK 2006 - Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - konferenssissa, 6.-7.4.2006, Aulanko, Hämeenlinna. - Leppisaari, I., Silander, P. & Vainio, L. 2006. Autenttinen oppiminen ammattikorkeakoulun virtuaaliopetuksen haasteena. Teoksessa M. Ylikarjula (toim.) Ihmettelyä ja oppimista tutkimuksen äärellä. Opettaja oman työnsä tutkijana -symposiumin III artikkelit. Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, A. Tutkimusraportteja Forskningsrapporter, Kokkola, 17-36. - Leppisaari, I. 2006. Vertaisarvioinnin avaamia näkymiä oppimisaihioiden pedagogisesta laadusta - Virtuaaliammattikorkeakoulun ristiinarviointi keväällä 2006. Esitys VirtuaaliAMK:n ESR-hankkeen ohjausryhmässä 15.8.2006. Artikkeli saatavilla portaalissa: http://www.virtuaaliamk.fi/attachments/5avdhs4rs/5iomvvidt/files/currentfile/ristiinar viointitutkim_150906.pdf - Leppisaari, I. & Vainio, L. 2006. Oppimisaihiot tukemassa autenttista oppimista. Ristiinarvioinnin 2006 avaamia näköaloja. Valtakunnallinen VirtuaaliAMK-seminaari, Tampere, 31.10.2006. Kokkolan symposiumissa on vuosina 2005 ja 2006 vedetty Verkkopedagogiikka-workshopia, jossa esitelty seitsemän AMK-verkoston verkkopedagogiikkaan liittyvää tutkimuspaperia. VirtuaaliAMK-verkostolle tehtiin alkuvuonna 2005 kysely ammattikorkeakoulujen tehdyistä ja tekeillä olevista ammattikorkeakoulun näkökulmasta relevanteista verkkopedagogisista tutkimuksista. Portaaliin on luotu Verkkopedagogiikka ja tutkimus sivusto, jota edelleen kehitetään. Sivusto rakentuu projektin pääteemoihin Verkkopedagoginen tuki, Pedagogisen laadun arviointi ja Verkkopedagoginen tutkimus. Sivusto sisältää englanninkielisiä tutkimusartikkelilinkkejä teemoittain, alan tutkimustietokantaa sekä konferenssilinkkejä. Sivustolle voivat toimijat lisätä omia tutkimuslinkkejä ja sivustoa pyritään jatkokehittämään interaktiiviseen suuntaan. Asiantuntijoiden välistä yhteistyötä ja tutkimuksellista vuorovaikutusta rakennettiin laajamittaisessa Suomen Akatemian tutkimushankesuunnittelutyössä. Yhteistyössä Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa laadittiin tutkimussuunnitelma VIRTUAL VOCATIONAL HIGHER EDUCATION TO PROMOTE DEVELOPMENT AND SHARING OF PROFESSIONAL EXPERTISE IN THE EVOLVING KNOWLEDGE-BASED SOCIETY 2006-2009. Hanke ei laajuutensa vuoksi mennyt läpi, mutta hankesuunnitelmaa pyritään verkostoyhteistyössä jatkokehittämään 7. puiteohjelmahauksi. Projektin koordinaattorit ovat osallistuneet myös erilaisten VirtuaaliAMKissa tehtyjen tutkimuskyselyjen, esim. ESR-hankkeen loppukyselyn laatimisen ja analysointiin.
VirtuaaliAMK - Verkkopedagogiikka ja tutkimus- projekti 4 6. Kv-toiminta verkkopedagogiikassa ja VirtuaaliAMK:n edustaminen kansainvälisissä konferenseissa Projekti oli esillä Helsingissä pidetyssä Eden-konferensissa kesäkuussa 2005. Kansainvälisiä yhteyksiä on projektissa kehitetty myös Akatemia-tutkimushankkeen suunnittelun yhteydessä ja Ass. prof Yukari Makinon sekä Dr. Elizabeth Hartnell-Youngin kanssa on käynnistetty tutkimusyhteistyötä. Makino vieraili 7.9.2005 HAMKissa ja 9-11.9.2006 KPAMKissa ja Hartnell-Young 2.2.2006 KPAMKissa tutustumassa verkkomentor-toimintamalliin ja Virtuaaliammattikorkeakoulun toimintaan. Verkkomentoroinnissa on syntynyt kansainvälinen suomalais-australialais-japanilainen tutkimusryhmä: Leppisaari, Vainio, Kleimola, Hartnell-Young (University of Nottingham / University of Melbourne), Makino (Kansain University). Em. tutkimusryhmällä on yhteys EMCC:hen European Mentoring and Coaching Council ja käynnistymässä yhteistyötä (journal + e-mentoring teos), jonka merkeissä mentoroinnin ja valmennuksen huippuasiantuntija Prof. D. Clutterbuck tulossa vierailemaan Suomeen 19.9.2007. Projektin koordinaattorien tutkimuspapereita on esitelty kansainvälisesti suurimmissa ja arvostetuimmista virtuaaliopetuksen konferensseissa: Leppisaari, I. & Vainio, L. 2006. Online mentoring - developing teachers' online pedagogy expertise in content producing teams. In Proceedings of SITE 2006 - Society for Society for Information Technology & Teacher Education, 17th International Conference. March 20-24, 2006, Orlando, USA. Leppisaari, I. & Vainio, L. 2006. Initiating online mentoring as a pedagogical support for content producing teams. In Proceedings of E-Learn 2006 conference, World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education, October 13-17, 2006, Hawaii, USA. Leppisaari, I., Vainio, L., Kleimola, R., Hartnell-Young, E. & Makino, Y. 2006. Comparing online mentoring cases in educational contexts in Finland, Australia and Japan. In Proceedings of EMCC, 13 th Annual European Mentoring and Coaching Council Conference, November 1-3, 2006, Köln, Germany. Hyväksytty tutkimuspaperi: Leppisaari, I. & Vainio, L. Teachers as Peer Evaluators of Learning Object Pedagogical Quality in the Virtual Polytechnic. EDUCAUSE Australasian Melbourne, 29.4-2.5.2007. Konferenssimatkoista laaditut matkaraportit, joissa on analysoitu konferenssin keskeisiä sisältöjä ovat portaalissa amk-verkoston saatavilla. IV Projektin tulokset ja arvio toiminnasta Verkkomentor-toimintamalli pilotoitiin sisällöntuotannon pedagogisessa tukemisessa on käynnistetty 11 tuotantorenkaassa 11 mentorin eli verkkopedagogisen asiantuntijan voimin Verkkomentor-toimintamalli vaikuttaa koordinaattorein ja mentorien palautteen perusteella periaatteessa toimivalta ja se kiinnostaa virtuaalikoulutuksen järjestäjiä ja tutkijoita, myös kansainvälisesti. Toimintamallia on arvioitu ja kehitetty yhdessä verkkomentoreitten kanssa ja siihen on kytketty prosessin alusta alkaen kiinteästi toimintatutkimus. Verkkomentoreitten jatkuva tuki on toteutettu mentorisessioina TeamSpeakissa kuukausittain. Istunnot on nauhoitettu ja näin saatu tutkimusaineistoa vekkomentorkoulutuksen kehittämisenkin näkökulmasta. Pilotti on kaiken kaikkiaan tuottanut merkittävää tutkimusaineistoa, jonka pohjalta tutkimustyö vielä jatkuu. Malli on sovellettavissa erilaisiin mentorointitarpeisiin.
VirtuaaliAMK - Verkkopedagogiikka ja tutkimus- projekti 5 VirtuaaliAMK:n sisällöntuotannon pedagogista laatua on edistetty sekä mentortoiminnan että laadittujen oppimisaihioiden, opintojaksojen ja verkko-ohjauksen pedagogisten laatukriteerien kautta. Pedagogista laatua on nostettu esiin myös VirtuaaliAMKverkoston muiden projektien ja toimijoiden kanssa käydyssä vuoropuhelussa ja erilaissa verkoston koulutus- ja seminaaritilaisuuksissa. Näyttää siltä, että niissä tuotantorenkaissa, joissa on alusta lähtien suunniteltu hyvin pedagoginen lähtökohta, on saatu parempia lopputuloksia. Löydöstä on vielä tutkittava syvällisemmin. Projekti on nostanut esille Virtuaaliammattikorkeakoulun tutkimustoimintaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tutkimusverkostoa on luotu sekä VirtuaaliAMK-verkoston sisällä että esim. hankevalmistelussa yhdessä myös yliopistojen kanssa. Tutkimusyhteistyötä on käynnistelty myös joidenkin kansainvälisten tahojen kanssa ja verkkomentoroinnin ympärille on syntynyt kansainvälinen tutkimusryhmä. Tutkimuspapereita on laadittu ja saatu hyvin läpi kansainvälisiin konferensseihin ja artikkelien työstäminen alan journaleihin on käynnistynyt. Projektissa esiin nousseita ongelmia ja haasteita: Mentorointi tuotantorenkaissa on vaativa prosessi ja edellyttää molempien osapuolten sitoutumista sekä tavoitteellista ja säännöllistä vuorovaikutusprosessia. Tuotantorenkaat eivät ole hyödyntäneet mentorointia odotetussa määrin, koska toimintamalli ei ollut alusta lähtien kytketty renkaan toimintaan ja resurssit koetaan muutenkin rajallisina. Myös aika- ja toimintakulttuurin esteet ovat olleet havaittavissa. Virtuaalityöskentelyn mahdollisuuksien ymmärtäminen ja toimintamallien omaksuminen sekä verkkovuorovaikutustyökalujen hyödyntäminen VirtuaaliAMK-verkoston toiminnassa on aikaavievä prosessi ja edellyttää myös opettajien omien organisaatioiden tukea. Verkkomentorotoimintamallin kehittämisessä on ollut pilotille tunnusomaista toimivien käytäntöjen etsimistä yritysten ja erehdysten kautta laajassa ja monitahoisessa toimintaverkostossa sekä useita verkkotyökalujakin kokeillen, mikä on saattanut vaikeuttaa toimintamallin hahmottamista. Pedagogisen laadun arviointi on monivaiheista ja prosesseihin liittyvää toimintaa. Laatukriteerit ovat tulkinnallisia ja niiden hyväksikäyttö perustuu reflektoivaan keskusteluun. Oppimisaihioiden laatukriteerit kertovat oppimisaihion laadusta vain sen, mikä nähdään ja koetaan yksittäisen oppimisaihion osalta. Todellinen oppimisaihioiden pedagoginen laatu avautuu vasta oppimisprosessissa ja kontekstissa ja laatuun vaikuttavat sekä opettajan ohjaukselliset taidot, että opiskelijat oma motivoituneisuus oppimiseen. Tutkimustoiminnan käynnistäminen verkostoyhteistyössä on aikaavievä prosessi ja projektin resurssit ovat olleet siihen nähden niukat. Tämä on merkinnyt sitä, että projektissa voitu lähinnä pyrkiä valmistelemaan ulkopuolisen rahoituksen turvin tapahtuvia Virtuaaliammattikorkeakoulun verkkopedagogiikan tutkimusmahdollisuuksia ja tätä kautta pyritty edistämään tutkimustoiminnan laajamittaisempaa kehittämistä. V Rahoituksen toteutuminen Projektin rahoitus molemmille vuosille (2005 ja 2006) oli 45.332 euroa, joka jakaantui puoliksi HAMKille (22.666 ) ja KPAMKille (22.666 ) ja käytetiin pääosin koordinaattoreiden palkkakuluihin. Projektissa toimittiin annetun budjetin mukaisesti. Projekti ei ole ollut ESR-projekti, mutta toiminta on pyritty toteuttamaan linjassa ESR-ohjeistuksen kanssa. 17.11.2006 Irja Leppisaari ja Leena Vainio