Pitkän aikavälin skenaariot



Samankaltaiset tiedostot
Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Julkiset hyvinvointimenot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Ajankohtaista verotuksesta

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suomen talouden näkymät

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Suosituimmat kohdemaat

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

menestykseen Sakari Tamminen

Suomen talouden näkymät ja haasteet

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO HPO.FI

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

Kansantalouden tilinpito

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä : Väestörakenteen muutos ja vaikutukset liiketoimintaympäristöön

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari Kaija Kallinen

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

Työurien pidentäminen

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO

muutos *) %-yks. % 2016

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

*) %-yks. % 2018*)

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

VEROASTE , KANSAINVÄLINEN VERTAILU

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

muutos *) %-yks. % 2017*)

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla Raimo Sailas

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat Pasi Holm

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Transkriptio:

Pitkän aikavälin skenaariot Konsultit 2HPO 1

Olemme ajautuneet jo valmiiksi haasteelliseen tilanteeseen Tuotanto ei ole saavuttanut potentiaalista tasoaan Teollisuuden rooli laskenut ja laskee Työttömyys jatkuvasti korkeaa, työvoiman ulkopuolella paljon Kauppa- ja vaihtotase heikenneet pitkään Maailmankaupan osuutemme laskenut Investoinnit matalalla tasolla Nettosijoituksetkin suuntautuvat ulos Suomesta 2

Eri alueiden osuus tuotannosta % Lähde: ETLA. 3

Maiden BKT per capita USA:n tasosta Lähde: OECD ja The Economist 4

BKT EU ja BRIC Lähde: ETLA. 5

BKT EU ja BRIC Lähde: ETLA. 6

Suomen väestö Lähde: Tilastokeskus. 7

Syntyvyys - kokonaishedelmällisyysluku Lähde: Tilastokeskus. 8

Syntyvyys ja kuolleisuus SYNTYNEET KUOLLEET Lähde: Tilastokeskus. 9

Maahan- ja maastamuutto Lähde: Tilastokeskus. 10

Väkiluvun muutos, nettosyntyvyys ja nettomaahanmuutto Lähde: Tilastokeskus. 11

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan Lähde: Tilastokeskus. 12

Suurimmat vieraskieliset ryhmät Lähde: Tilastokeskus. 13

Väestön ikärakenne 6 500 000 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 henkilöä Lähde: Tilastokeskus. 0 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060 0-19 20-34 35-49 50-64 65-79 80-14

Väestön ikärakenne 31.12.2011 Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori. 15

Väestön ikärakenne 2030 Lähde: Tilastokeskus. 16

Väestön ikärakenne 2050 Lähde: Tilastokeskus. 17

Työikäisen väestön määrä erilaisilla ikärajoilla 3.4 18-67-vuotiaat 3.4 3.2 3.2 3 18-63-vuotiaat 3 2.8 2.6 18-60-vuotiaat 2.8 2.6 2.4 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2.4 ETLA 18

Vanhuuseläkeiät eri maissa Nykyinen eläkeikä (2013) Tuleva eläkeikä EU15 Miehet / Naiset Yleinen eläkeikä tai miehet / naiset Alankomaat 65v.1kk 67+ (2024; HE 2021) Belgia 65 - Britannia 65 / 61 67+ (2028), 68 (2046) Espanja 65v.1kk. 67 (2027) Irlanti 65 68 (2028) Italia 66 / 62v.3kk. 67+ (2022) Itävalta 65 / 60 65 (2033) Kreikka 65 67(-), 67+ (2021) Luxemburg 65 - Portugali 64 65 (2015) Ranska 65 67 (2018) Ruotsi 61-67; 65 - Saksa 65v.2kk. 67 (2029) Suomi 63-68; 65 - Tanska 65 ; 67 67+ (2022; 2030) EU12 Miehet / Naiset Yleinen eläkeikä tai miehet / naiset Bulgaria 63v.8kk. / 60v.8kk. 65 (2017) / 63 (2020) Kypros 65 - Latvia 62 65 (2024) Liettua 62v.10kk. / 60v.8kk. 65 (2026) Malta 62 65 (2027) Puola 65v.3kk. /60v.3kk. 67 (2020) / 67 (2040) Romania 64v.3kk. / 59v.3kk. 65 /60 (2015); 65 (2030) Slovakia 62 / 57-61 62 (2024) Slovenia 63 / 61 - Tshekki 62v.8kk./57v.4kk.-61v.8kk 66v.8kk. (2041) Unkari 62v.6kk. 65 (2022) Viro 63 /62 65 (2026) / 63 (2016); 65 (2026) Muut maat Miehet / Naiset Yleinen eläkeikä tai miehet / naiset Islanti 67 - Norja 62-75; 67 - Sveitsi 65 / 64 65 (HE 2020) USA 66 67 (2027) Japani 61 / 60; 65 / 63 Lähde: ETK 65 (2025) / 65 (2030); 65 (2013) / 65 (2018) HE: Hallituksen esitys tai vastaavantasoinen suunnitelma. +: Elinajanodotteen mukaan nouseva eläkeikä. NL: Eläkeikää nostetaan aluksi 1kk/vuosi ja v.2015 nopeammin. Eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen v.2024. UK: Naisten eläkeikä 65 vuoteen vuosien 2010 ja 2020 välillä. Yleinen eläkeikä 67 vuoteen v.2028 mennessä, jonka jälkeen eläkeikään vaikuttaa elinajanodote. AT: Naisten eläkeikä nostetaan asteittain (6kk/vuosi) 65 vuoteen vuosina 2024-2033. EL: Eläkeiän nostosta 65:stä 67 vuoteen on päätetty. Tarkkaa aikataulua ei ole vielä saatavilla. SE: Työeläkkeessä joustava eläkeikä 61-67v., takuueläke 65v. FI: Työeläkkeessä joustava eläkeikä 63-68v., kansaneläke 65v. NO: Joustava eläkeikä 62-75v. Normaali eläkeikä 67v. Eläkkeen määrän tulee olla tarpeeksi suuri, jotta sen saa alle 67v. iässä. DK: Kansaneläkkeen yleinen eläkeikä 65v. ATP-eläkeikä 67v. BG: Eläkeikä nousee 4kk/vuosi. LT: Eläkeikä nousee naisilla 4kk/vuosi ja miehillä 2kk/vuosi kunnes molemmilla 65v. vuonna 2026. PL: Eläkeikää nostetaan 3kk/v. kunnes sekä miehillä että naisilla 67v. EE: Naisten eläkeikä nostetaan 63v. vuoteen 2016 mennessä. Tämän jälkeen miesten ja naisten eläkeiät nousevat 65 vuoteen v.2026 mennessä. CZ: V. 2041 mennessä eläkeiät harmonisoidaan eikä lapset alenna eläkeikää. Eläkeikää nostetaan 2 kk joka vuosi ilman yläikärajaa. JP: Kansaneläkeikä nostetaan 65 vuoteen v.2013-2018, työeläkeikä v.2025-2030 19

Eläköitymisen aiheuttama työvoimatarve julkisella sektorilla 20000 15000 10000 5000 0-5000 -10000 v. 2025 kumuloitunut -180 000-15000 -20000-25000 v. 2015 kumuloitunut -76 000 v. 2020 kumuloitunut -143 000 15-vuotiaiden määrästä ensin kunnille ja valtiolle eläköitymisen korvaavat. Jäännös yksityiselle sektorille. 65-vuotiaiden ikäluokka kuitenkin suurempi, joten yksityisen työvoima supistuu. Tarve kunnissa Tarve valtiolla Muutos yksityisellä Julkiset liikelaitokset sisältyvät yksityiseen sektoriin. 20

Työllisyyden kehitys sektoreittain 250 200 429 000 150 550 000 100 1970 = 100 1 858 000 v. 2010 1 899 000 v. 2020 1 903 000 v. 2025 50 0 Tilastokeskuksen väestöennuste 2012. Kuntien työlliset nykyisellä tasolla (KT joulukuu 2007). Valtion henkilöstö on 121 000 tasolla (tuottavuusohjelma). Työttömyys alenee 140 000:en v. 2015 90 000:en v. 2025. 121 000 Kuntien työlliset Valtion työlliset Julkisen sektorin työlliset Yksityisen sektorin työlliset Julkiset liikelaitokset sisältyvät yksityiseen sektoriin. 21

Kuntien ja valtion henkilöstön kehitys 700000 600000 Kuntien työlliset nykyisellä tasolla (KT joulukuu 2007). Valtion henkilöstö on 121 000 tasolla (tuottavuusohjelma). 500000 550 000 400000 429 000 300000 200000 100000 121 000 0 Kuntien työlliset Valtion työlliset Julkisen sektorin työlliset Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos Ei sisällä liikelaitoksia. 22

Työlliset sektoreittain 2000000 1 858 000 v. 2010 1800000 1 899 000 v. 2015 1 903 000 v. 2025 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 Tilastokeskuksen väestöennuste 2012. Kuntien työlliset nykyisellä tasolla (KT joulukuu 2007). Valtion henkilöstö on 121 000 tasolla (tuottavuusohjelma). Työttömyys alenee 140 000:en v. 2015 90 000:en v. 2025. 550 000 429 000 121 000 Kuntien työlliset Valtion työlliset Julkisen sektorin työlliset Yksityisen sektorin työlliset Julkiset liikelaitokset sisältyvät yksityiseen sektoriin. 23

Eläkkeelle siirtyneet 90000 kaikki eri eläkelajit 60000 80000 70000 50000 60000 40000 50000 40000 30000 30000 20000 20000 10000 10000 0 0 Lähde: ETK Kaikki eläkelajit Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke 24

80 vuotta täyttäneiden määrä Lähde: Tilastokeskus 25

Väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus. 26

Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 2010 ja 2030 Lähde: VM ja Tilastokeskus. 27

Väestöllinen huoltosuhde 1,4 1,2 1 Huoltosuhde lasten ja vanhusten määrä suhteessa työikäisiin Lapsihuoltosuhde Vanhushuoltosuhde Väestön määrä Väestön määrä, 1000 henkeä 7000 6000 5000 0,8 4000 0,6 3000 0,4 2000 0,2 1000 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 0 Lähde: STM 28

Elatussuhde Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 29

1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Elatussuhde 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin 1,4 1,2 1 0,8 Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Lähde: STM 30

Elinajanodote Lähde: ETK ja Tilastokeskus 31

Vastasyntyneen elinajanodote Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 32

Elinajanodote 65-vuotiaana Lähde: Tilastokeskus 33

Tuottavuuden kasvun kehitys 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 % 1973-1990 1990-2003 2004-2015 2015-2030 -1,0 % BKT:n kasvu Työtuntien kasvu Työn tuottavuuden kasvu Lähde: Jalava ja Pohjola 34

Valtion tuottavuuden muutos Lähde: Tilastokeskus 35

Valtion tuottavuuden muutos 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010-2,0-3,0 Työn tuottavuus Kokonaistuottavuus Lähde: Tilastokeskus tuotoksen muutos - panoksen muutos (edellisestä vuodesta) 36

Kuntien palveluiden tuottavuuden muutos 1,0 % 0,0 % -1,0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011-2,0 % -3,0 % -4,0 % -5,0 % -6,0 % Koulutus Terveydenhoito Sosiaalipalvelut Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Sosiaalipalveluiden puuttuu vuodesta 2009 ja terveydenhuollon v. 2011. Tuotoksen muutos kok.panoksen muutos edellisestä vuodesta 37

Peruspalveluiden tuottavuus Taulukko 1. Eräiden peruspalvelujen tuottavuus, muutos edellisestä vuodesta prosenttia Peruspalvelu/Tehtävä Tietolähde 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Terveyskeskukset VATT -0,2-2,4-0,9-3,4-3,7-3,0 Erkoissairaanhoito** CHESS/ -2,2 0,1-0,3 Stakes Vanhusten laitoshoito CHESS/ -6,4-0,5-0,5 Stakes Kuntien kokonaistuottavuus TK -2,2-1,4-1,8-2,5-3,2 - Koulutuspalvelut TK -3,3-1,1-1,3-1,5-3,4 - Kirjastopalvelut TK 2,0-0,3-0,5-0,5 0,3 - Sosiaalipalvelut TK -1,1-1,9-2,7-4,5-3,2 ** Koko somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus 38

Tulonjako 1985 ja 2008 0,55 0,50 Talouden kulutusyksikön käytettävissä olevien tulojen Gini-kerroin 2008 or latest date available ( ) Mid-1980s 1 : 27 0,55 0,50 0,45 0,45 0,40 Gap between poorest and richest 10% 1 : 15 0,40 0,35 0,30 1 : 7 1 : 10 1 : 9 0,35 0,30 0,25 1 : 5 0,25 0,20 0,20 0,15 0,15 0,10 0,10 Lähde: OECD 39

Velallisten asuntokuntien velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ikäluokittain Lähde: Tilastokeskus 40

Velat ja asuntovelat velallista asuntokuntaa kohden ikäluokittain 2011 Lähde: Tilastokeskus 41

Asuntokuntien velat velkalajeittain Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2011 hinnoin 42

Asuntokuntien velat velkalajeittain Lähde: Tilastokeskus 43

Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään Lähde: STM ja VM 44

Kuntien toimintakate 1997-2024 Lähde: VM 45

Kuntien veroprosentti 1997-2024 Lähde: VM 46

Kuntien lainakanta 1997-2024 Lähde: VM 47

Ikääntymisen kustannukset alueittain Lähde: Työministeriö ja Pohjois-Savon liitto. 48

Julkiset menot 2000-2050 70 % BKT:sta 60 50 40 30 20 10 0 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Eläkkeet Terveys- ja sosiaalipalvelut Opetus Korkomenot Muut menot Lähde: VM. 49

Julkisen talouden näkymät % 4 2 0-2 -4-6 -8 Valtio ja kunnat Työeläkerahastot Yhteensä -10-12 2010 2020 2030 2040 2050 Lähde: VM. 50

Julkisen talouden näkymät 70 % % BKT:sta % BKT:sta 8,0 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: VM. Jäämä = Kokonaistulot - Kokonaismenot 2000 2010 2020 2030 2050 Kokonaismenot Kokonaistulot Jäämä (oikea ast.) 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % -6,0 % 51

Julkisen talouden näkymät Lähde: VM. 52

Eri tekijöiden vaikutus kestävyysvajeeseen Lähde: VM. 53

Kestävyysvaje 1 % BKT:sta - herkkyysarvioita Lähde: VNK 54

Suomen ikäsidonnaiset menot, % BKT:sta Lähde: Komissio 55

Suomen ikäsidonnaiset menot Lähde: STM ja VM 56

Julkisen talouden kestävyyden mukainen veroaste Syyskuu 2008 Maaliskuu 2009 Työvoiman tarjonta pienenee 55 % 50 45 40 35 30 2000 2010 2020 2030 Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 57

Julkisten menojen ja tulojen kehitys % BKT:sta Lähde: STM ja VM 58

Julkisten menojen kehitys % BKT:sta Lähde: STM ja VM 59

Sosiaali- ja terveysmenojen kehitys Prosenttia bkt:sta 36 32 28 24 20 16 12 8 4 Muu sosiaaliturva Julkiset terveyspalvelut Julkiset sosiaalipalvelut Työttömyysturva Sairausvakuutus Kansaneläkkeet Työeläkkeet 0 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Lähde: STM 60

Sosiaalimenot vuoteen 2060 eri pitkän aikavälin työllisyysoletuksilla 35 % prosenttia BKT:sta 33 % 31 % 29 % 27 % 25 % 2006 2011 2016 2021 2026 2031 2036 2041 2046 2051 2056 Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Lähde: STM 61

Sosiaalimenojen osuudet Lähde: STM 62

Sosiaalimenojen rahoituksen jakaantuminen Lähde: STM 63

2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Sosiaalimenojen rahoituksen osuudet Osuus rahoituksesta Sosiaalimenojen rahoituksen rakenne 100 % 80 % 60 % Työeläkerahastojen pääomatulot Työnantajan vakuutusmaksut & muut maksut Vakuutetun vakuutusmaksut 40 % 20 % Kuntien verorahoitus Valtion verorahoitus 0 % Lähde: STM 64

Sosiaalimenojen nousun kestävyyslaskelma Lähde: STM 65

Miljoonaa euroa Sairausvakuutuksen tulot ja menot 7 000 6 000 5 000 4 000 Sairausvakuutuksenmenot Siirto kansaneläkevakuutusrahastosta 3 000 2 000 1 000 0 Muut tulot Valtion takuusuoritus Arvonlisävero Työnantajat Vakuutetut 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Lähde: STM 66

Kansaneläkemenot 4 000 3 000 Milj. euroa Muut eläkkeet Perhe-eläkkeet ja rintamasotilasetuudet 2 000 1 000 Lisäosat / eläkevähenteiset kansaneläkkeet Pohjaosat 0 1983 1993 2003 2013 2023 2033 2043 Lähde: STM 67

Muiden sosiaalietuuksien kehitys 5 000 Milj. euroa 4 000 3 000 Opintotuki 2 000 Lapsilisät 1 000 Pienten lasten hoidon tuki 0 Lähde: STM Työttömyysturva 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 68

Lakisääteiset eläkemenot 16 14 12 10 8 6 4 2 Ennuste Muut KELA Julkinen sektori TYÖELÄKE Yksityinen sektori 0 1985 1995 2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 Lähde: KELA 69

Väestö ja työeläkkeet Lähde: Eläketurvakeskus. 70

TyEL-maksu Lähde: Eläketurvakeskus. 71

TyEL-maksu eri tuottotasoilla Lähde: Eläketurvakeskus. 72

TyEL-maksu eri skenaarioilla Lähde: Eläketurvakeskus. 73

Lakisääteiset eläkemenot suhteessa BKT:hen Lähde: Eläketurvakeskus 74

Eläkemenot suhteessa BKT:hen EU-maissa 2010 ja 2060 Lähde: AWG ja Eläketurvakeskus 75

Keskieläke suhteessa keskiansioon Lähde: Eläketurvakeskus 76

Työeläke suhteessa ansiotasoon Lähde: Eläketurvakeskus 77

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007* 2030** Työvoimakustannuksen veroaste keskituloisella 1987-70 60 50 40 Työvoimakustannuksen rajaverokiila 30 Työvoimakustannuksen keskimääräinen verokiila 20 10 0 Työvoimakustannuksen verokiila: Tuloverot + työntekijämaksut + työnantajamaksut Keskitulo: 30 480 Suomen vakausohjelma: julkiset menot/bkt:n nousu 6 %-yks.; työeläkemaksun nousu 6 %-yks. ja kunnallisveron nousu 6,8 %-yks. vuodesta 2006 vuoteen 2030. Lähde: Veronmaksajat + Hietala v. 2030 78

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007* 2030** Palkan veroaste keskituloisella 1987-60 50 40 Palkan rajaverokiila 30 20 Palkan keskimääräinen verokiila 10 0 Palkan verokiila: Tuloverot + työntekijämaksut Keskitulo: 30 480 Suomen vakausohjelma: julkiset menot/bkt:n nousu 6 %-yks.; työeläkemaksun nousu 6 %-yks. ja kunnallisveron nousu 6,8 %-yks. vuodesta 2006 vuoteen 2030. Lähde: Veronmaksajat + Hietala v. 2030 79

0 6 11 17 22 28 33 39 44 50 55 61 66 72 77 82 88 93 99 104 110 115 121 126 132 137 143 148 Palkan veroaste 2006 ja 2030 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Rajaveroaste 06 Km. veroaste 06 Rajaveroaste 30 Km. veroaste 30 20 % 10 % 0 % Bruttopalkka/v Palkan verokiila: Tuloverot + työntekijämaksut Suomen vakausohjelma: julkiset menot/bkt:n nousu 6 %-yks.; työeläkemaksun nousu 6 %-yks. ja kunnallisveron nousu 6,8 %-yks. vuodesta 2006 vuoteen 2030. Lähde: Veronmaksajat + Hietala v. 2030 80

Valtion palveluksesta poistuvat Lähde: Valtion työmarkkinalaitos 81

Työvoima, työlliset ja työttömät 2005-2025 Lähde: VATT 82

Suomen työllisyysrakenne 2005 ja 2025 Lähde: VATT 83

Työllisyyden muutos toimialoilla 2008-2025 Lähde: VATT 84

Työllisyyden muutos toimialoilla 2011-2025 85

Tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus ja VM. 86

Suomen BKT:n kasvu 1995-2000 2000-2005 2005-2010 2010-2020 Tuottavuus 2,5 1,7 1,8 1,8 työllistä kohden Ikärakenne 0,0 0,0-0,2-0,9 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä Työllisyysaste työllisten osuus työikäisistä BKT per henkilö 1,8 0,3-0,3 0,1 4,4 2,1 1,3 1,0 Lähde: OECD ja VM 87

Suomen BKT:n kasvu Lähde: VNK 88

BKT:n ja tuottavuuden kasvun kehitys Lähde: EU Economic Policy Committee 89

Eurooppa 2020 tavoitteet EU 27 Lähde: EU komissio ja Eurostat 90

Eurooppa 2020 tavoitteet Suomi Lähde: EU komissio ja VM 91

Talouskasvun lähteet Lähde: Tekes 92