YK TALOUS- JA SOSIAALINEUVOSTO Jakelu TALOUDELLISIA, SOSIAALISIA JA YLEINEN SIVISTYKSELLISIA OIKEUKSIA KÄSITTELEVÄ KOMITEA 28. istunto 30.4.-18.5.2007 E/C.I2/CO/FIN/5 18.5.2007 Alkuperäinen: englanti YLEISSOPIMUKSEN 16 JA 17 ARTIKLAN MUKAISESTI ANNETTUJEN SOPIMUSVALTIOIDEN RAPORTTIEN KÄSITTELY SUOMI Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitean päätelmät 1. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevä komitea käsitteli 7. päivänä toukokuuta 2007 l1. ja 12. istunnossaan (E/C.l2/2007/SR.11 ja E/C.l2/2007/SR.12) Suomen viidennen määräaikaisraportin taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta (E/C.12/FIN/5) ja hyväksyi 18. päivänä toukokuuta 2007 27. istunnossaan seuraavat päätelmät. A. Johdanto 2. Komitea suhtautuu myönteisesti Suomen viidenteen määräaikaisraporttiin, joka on yleisesti laadittu yhdenmukaisesti komitean vahvistamien uudistettujen raportointiohjeiden kanssa. Komitea panee myös merkille laajat kirjalliset vastaukset, jotka sopimusvaltio on antanut sen esittämiin kysymyksiin (E/C.12/FIN/Q/5/Add.1). 3. Komitea pitää myönteisenä sopimusvaltion valtuuskunnan, joka käsitti useita eri ministeriöiden edustajia, kanssa käytyä rakentavaa vuoropuhelua ja antamia vastauksia komitean esittämiin kysymyksiin. B. Myönteiset näkökohdat 4. Komitea panee arvostaen merkille sopimusvaltion jatkuvat pyrkimykset noudattaa yleissopimukseen perustuvia velvoitteitaan sekä sen yleisen suojan, jonka sopimusvaltiossa annetaan taloudellisille, sosiaalisille ja sivistyksellisille oikeuksille. 5. Komitea suhtautuu arvostaen sopimusvaltion raportissa esitettyihin tietoihin sopimusvaltion neljännen määräaikaisraportin suhteen komitean hyväksymien päätelmien täytäntöönpanosta. 6. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että sopimusvaltio on ilmaissut tukevansa yleissopimukseen laadittavaa valinnaista pöytäkirjaa.
7. Komitea pitää myönteisenä, että sopimusvaltio on pyrkinyt torjumaan syrjintää muun muassa perustamalla vähemmistövaltuutetun toimiston, hyväksymällä yhdenvertaisuuslain ja muuttamalla rikoslakia siten, että etniseen suvaitsemattomuuteen perustuvista rikoksista määrättäviä rangaistuksia on korotettu. 8. Komitea suhtautuu myönteisesti naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevan lain muutoksiin, erityisesti määräyksiin tasa-arvosuunnitelman pakollisesta laadinnasta yrityksissä, joiden palveluksessa on vähintään 30 työntekijää. Samoin komitea pitää myönteisenä mies- ja naisedustajien kiintiöjärjestelmän jatkuvaa soveltamisesta (vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta) kaikissa valtion ja kuntien toimielimissä. 9. Komitea suhtautuu myönteisesti viimeaikaisiin rikoslain muutoksiin, joilla Suomen lainsäädäntöön sisällytettiin ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa koskevat säännökset, sekä tammikuussa 2007 hyväksyttyyn lakiin, jossa määrätään ihmiskaupan uhrien auttamisesta. Komitea panee myös merkille, että sopimusvaltio on äskettäin ratifioinut lisäpöytäkirjan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan, ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta, joka täydentää kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta, sekä allekirjoittanut ihmiskaupan vastaisen Euroopan neuvoston yleissopimuksen. C. Yleissopimuksen täytäntöönpanoa haittaavat tekijät ja ongelmat 10. Komitea ei ole havainnut merkittäviä tekijöitä tai ongelmia, jotka estäisivät yleissopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa. D. Tärkeimmät huolenaiheet 11. Komitea on huolestunut siitä, että vaikka sopimusvaltio onkin pyrkinyt ratkaisemaan kysymyksen maanomistuksesta ja -käytöstä saamelaisten kotiseutualueella, kysymyksen ympärillä vallitseva oikeudellinen epävarmuus vaikuttaa kielteisesti saamelaisten oikeuteen ylläpitää ja kehittää heidän perinteistä kulttuuriaan ja elämäntapaansa, erityisesti poronhoitoa. Komitea toteaa myös, että saamelaisten kotiseutualueen maaoikeuskysymyksen ratkaisemattomuus on toistaiseksi estänyt Suomea ratifioimasta itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa ILO:n yleissopimusta N:o 169. 12. Komitea pitää valitettavana, että Suomi osoitti vuonna 2004 viralliseen kehitysapuun ainoastaan 0,35 prosenttia bruttokansantuotteestaan, vaikka Yhdistyneet Kansakunnat on asettanut teollisuusmaiden kehitysaputavoitteeksi 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. 13. Komitea pitää valitettavana, että vaikka sopimusvaltio onkin erilaisin toimin tehostanut syrjinnän estämiseen tarkoitettuja oikeudellisia ja institutionaalisia järjestelmiään, joissakin väestöryhmissä edelleen laajalti kohdistetaan tosiasiallista syrjintää ulkomaalaisiin sekä kansallisuus-, rotu- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin, varsinkin romaneihin. Tämä syrjintä liittyy erityisesti työhönottoon, asunnon myöntämiseen ja pääsyyn julkisiin tiloihin, kuten ravintoloihin ja baareihin. Komitea pitää huolestuttavana, että perinteisiin romaniasuihin pukeutuvat romaninaiset ovat erityisen alttiita tällaiselle syrjinnälle. 14. Komitea pitää huolestuttavana, että miehille ja naisille edelleen maksetaan erisuuruista palkkaa huolimatta sopimusvaltion pyrkimyksistä poistaa sukupuolisyrjintä
työelämästä. Komitea on huolestunut myös useilla aloilla ilmenevästä naisten alhaisesta määrästä korkeissa asemissa, yliopistojen opetushenkilöstö mukaan lukien. 15. Komitea on huolestunut siitä, että määräaikaisten työsopimusten laajamittainen käyttö voi tosiasiallisesti rajoittaa osa-aikaisten työntekijöiden, varatyöntekijöiden ja ulkomaalaisten mahdollisuutta nauttia yleissopimuksen 6, 7 ja 8 artiklassa määrättyjä työhön liittyviä oikeuksia. 16. Komitea on huolestunut siitä, että perheväkivalta -ja varsinkin naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen laajalle levinnyt ongelma huolimatta sopimusvaltion pyrkimyksistä torjua kotiväkivaltaa. Komitea pitää huolestuttavana myös sitä, ettei Suomessa ole kotiväkivaltaa koskevaa erityislainsäädäntöä. 17. Komitea pitää valitettavana, ettei sopimusvaltion raportissa ole eriytetty köyhyyden määrää kuvaavia tilastotietoja, erityisesti pakolaisten ja maahanmuuttajaväestön osalta, ja ettei sopimusvaltio ole vielä muodostanut virallista köyhyyslinjaa, joka mahdollistaisi sen määrittelemään köyhyyden esiintyvyyden ja syvyyden sekä seuraamaan ja arvioimaan köyhyyden vähentämisessä saavutettavaa edistystä. 18. Komitea on huolestunut alkoholin ja huumeiden väärinkäytön kasvusta sekä mielenterveysongelmien suuresta esiintymistiheydestä sopimusvaltiossa, varsinkin nuorten keskuudessa. 19. Komitea pitää huolestuttavana sitä, että huolimatta sopimusvaltion pyrkimyksistä parantaa romanilasten pääsyä koulutukseen lukuisat romanilapset, erityisesti tytöt, keskeyttävät koulunsa. Komitea on syvästi huolestunut siitä, että romanilapsia näytetään ohjattavan muita lapsia useammin erityisopetukseen sen vuoksi, että opettajien käsityksen mukaan he ovat ongelmallisia tai erityishuomiota tarvitsevia. E. EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET 20. Komitea kehottaa sopimusvaltiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että metsänhakkuut ja muu toiminta, joita yksityiset tällä hetkellä harjoittavat saamelaisten kotiseutualueella, eivät rajoita saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää perinteistä kulttuuriaan ja elämäntapaansa, erityisesti poronhoitoa, eivätkä heidän taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksiensa käyttöä. Lisäksi komitea kehottaa sopimusvaltiota - neuvotellen asiasta tiiviisti kaikkien osapuolten kanssa, saamelaiskäräjät mukaan lukien - löytämään asianmukaisen ratkaisun kysymykseen maanomistuksesta ja -käytöstä saamelaisten kotiseutualueella sekä ratifioimaan pikaisesti itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen N:o 169. 21. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio jatkaa osallistumistaan kansainväliseen yhteistyöhön ja nostaa virallisen kehitysapunsa osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta Yhdistyneiden Kansakuntien suosituksen mukaisesti. Komitea kehottaa lisäksi sopimusvaltiota ottamaan huomioon yleissopimuksen määräykset muiden maiden kanssa tekemissään kahdenvälisissä hankesopimuksissa. 22. Komitea kehottaa sopimusvaltiota edelleen vahvistamaan syrjinnän estämiseen tarkoitettuja oikeudellisia ja institutionaalisia järjestelmiään. Se pyytää sopimusvaltiota seuraavassa määräaikaisraportissaan antamaan yksityiskohtaiset tiedot niiden aloitteiden tuloksista, jotka on käynnistetty rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi sekä
suvaitsevaisuuden sekä ulkomaalaisia ja kansallisuus-, rotu- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvia kohtaan osoitettavan kunnioituksen parantamiseksi. Lisäksi komitea pyytää sopimusvaltiota seuraavassa määräaikaisraportissaan antamaan ajantasaiset tiedot etnisin perustein tehtyjä rikoksia koskevien syytteiden ja tuomioiden määristä. 23. Komitea kehottaa sopimusvaltiota edelleen tehostamaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työelämässä parantavia ohjelmiaan, erityisesti pyrkimällä toteuttamaan samapalkkaisuusperiaatetta ja varmistamaan naisten yhdenvertainen edustus johtavissa asemissa. Komitea pyytää sopimusvaltiota seuraavassa määräaikaisraportissaan antamaan yksityiskohtaiset tiedot toimista, joihin se on ryhtynyt kaventaakseen naisten ja miesten välisiä palkkaeroja ja lisätäkseen naisten osuutta korkeissa asemissa. 24. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio toteuttaa kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, ettei määräaikaisia työsopimuksia käytetä keinona kiertää yleissopimuksen 6, 7 ja 8 artiklassa määrättyjen työhön liittyvien oikeuksien tehokasta nautintaa ja että näitä sopimuksia tehdään ainoastaan voimassa olevan lainsäädännön sallimissa tapauksissa, mukaanlukien työsopimuslaki ja valtion virkamieslaki. 25. Komitea pyytää sopimusvaltiota seuraavassa määräaikaisraportissaan antamaan yksityiskohtaiset tiedot kotiväkivaltaongelman laajuudesta, erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan osalta, ja tämän ilmiön torjumiseksi toteutetuista toimista. Tässä yhteydessä komitea kehottaa sopimusvaltiota harkitsemaan sellaisen erityislainsäädännön säätämistä, jolla kotiväkivalta säädettäisiin rangaistavaksi. 26. Komitea kehottaa sopimusvaltiota tehostamaan pyrkimyksiään torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä kehittämään järjestelmän, jolla mitataan köyhyysastetta ja sitä seurataan tiiviisti. Tältä osin komitea kiinnittää sopimusvaltion huomiota 4. toukokuuta 2001 antamaansa lausuntoon köyhyydestä ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta (E/C.12/2001/l0). Komitea pyytää sopimusvaltiota antamaan seuraavassa määräaikaisraportissaan eriytetyt ja vertailevat tiedot köyhyydessä elävien ihmisten määrästä sekä köyhyyden esiintyvyyden ja syvyyden vähentämisessä saavutetusta edistyksestä. 27. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tehostaa pyrkimyksiään torjua alkoholin ja huumeiden väärinkäyttöä sekä puuttua sopimusvaltion väestön keskuudessa ilmenevien mielenterveysongelmien perussyihin. Komitea pyytää sopimusvaltiota seuraavassa määräaikaisraportissaan antamaan yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten on edistytty sopimusvaltion väestön mielenterveyden parantamisessa, alkoholin ja huumeiden väärinkäytön vähentämisessä sekä nuorison terveiden elintapojen edistämisessä. 28. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tehostaa pyrkimyksiään parantaa romanilasten pääsyä osallistavaan opetukseen muun muassa: a) ryhtymällä välittömiin toimiin poistaakseen romaneihin ja heidän yhteiskuntapanokseensa kohdistuvat kielteiset ennakkoluulot ja stereotypiat; b) helpottamalla romaniopettajien palkkaamista varmistaakseen mahdollisimman pitkälle, että romanilapsilla on asianmukaiset mahdollisuudet saada opetusta omalla äidinkielellään; c) parantamalla romanikielisten oppikirjojen saatavuutta; ja
d) järjestämällä opettajille erityiskoulutusta, jolla parannetaan heidän tietämystään romanikulttuurista ja -perinteistä sekä lisätään heidän herkkyyttään romanilasten tarpeille. 29. Komitea pyytää sopimusvaltiota tarttumaan niihin perussyihin, joiden vuoksi sopimusvaltiossa suuri määrä lapsia siirretään omista perheistään laitoksiin tai sijaiskoteihin, ja tällöin toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet mahdollisuuksien mukaan varmistaakseen lapsen ja hänen vanhempansa/vanhempiensa välisten yhteyksien säilymisen. Lisäksi komitea pyytää sopimusvaltiota seuraavassa määräaikaisraportissaan antamaan eriytetyt vuositason tiedot laitoksiin tai sijaiskoteihin sijoitettujen lasten määristä ja etnisestä alkuperästä, sijoittamisen keskimääräisestä kestosta ja syistä, sekä toimista, joihin on ryhdytty lasten ja heidän biologisten vanhempiensa jälleenyhdistämiseksi. 30. Komitea pyytää sopimusvaltiota ilmoittamaan, ovatko sopimusvaltioon perustetut eri elimet, joiden tehtävänä on edistää ja suojella ihmisoikeuksia - mukaan lukien taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet -, perustettu Pariisin periaatteiden mukaisesti (yleiskokouksen päätöslauselma 48/134, 20. joulukuuta 1993). 31. Komitea kannustaa sopimusvaltiota harkitsemaan siirtolaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien turvaamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ratifioimista. 32. Komitea kannustaa sopimusvaltiota harkitsemaan myös vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan ratifioimista. 33. Komitea kannustaa sopimusvaltiota ajantasaistamaan perusraporttinsa kansainvälisten ihmisoikeussopimuselinten hiljattain hyväksymiä raportointiohjeita (Common Core Document in the Harmonised Guidelines on Reporting) noudattaen. 34. Komitea pyytää sopimusvaltiota jakamaan tietoa näistä päätelmistä laajalti kaikkialla yhteiskunnassaan ja ilmoittamaan komitealle seuraavassa määräaikaisraportissaan kaikista toimista, joihin se on ryhtynyt päätelmien täytäntöönpanemiseksi. Lisäksi komitea kannustaa sopimusvaltiota jatkossakin osallistamaan kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat kansalliseen keskusteluun ennen seuraavan määräaikaisraporttinsa antamista. 35. Komitea pyytää sopimusvaltiota toimittamaan kuudennen määräaikaisraporttinsa 30. kesäkuuta 2010 mennessä.