EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

Transkriptio

1 CRI(97)36 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 2: KANSALLISET ERITYISELIMET RASISMIN, MUUKALAISVIHAN, ANTISEMITISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAISTA TAISTELUA VARTEN Strasbourg, 13 kesäkuu 1997

2 Secretariat of ECRI Directorate General of Human Rights and Legal Affairs Council of Europe F STRASBOURG Cedex Tel.: +33 (0) Fax: +33 (0) combat.racism@coe.int Käykää kotisivuillamme Internetissä:

3 Euroopan rasismin ja toimikunta (ECRI), joka: palauttaa mieleen Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa Wienissä 8-9 päivänä lokakuuta 1993 hyväksytyn julistuksen; palauttaa mieleen, että rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen taistelun toimintasuunnitelmassa, joka sisältyy kyseiseen julistukseen, ministerikomiteaa kehotettiin perustamaan Euroopan rasismin ja toimikunta, jonka tehtävänä on muun muassa laatia yleistä politiikkaa koskevia suosituksia jäsenvaltioille; ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 20 päivänä joulukuuta 1993 hyväksymän päätöslauselman 48/134, joka koskee ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojelemiseen tarkoitettuja kansallisia toimielimiä; ottaa myös huomioon ne perusperiaatteet, jotka hyväksyttiin ensimmäisessä ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojelemiseen tarkoitettujen kansallisten toimielinten kansainvälisessä kokouksessa, joka pidettiin Pariisissa 7-9 päivänä lokakuuta 1991 ( Pariisin periaatteet ); palauttaa mieleen päätöslauselmat, jotka hyväksyttiin ensimmäisessä ja toisessa ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojelemiseen tarkoitettujen kansallisten toimielinten Euroopan laajuisessa kokouksessa, jotka pidettiin Strasbourgissa 7-9 päivänä lokakuuta 1994 ja Kööpenhaminassa päivänä tammikuuta 1997; ottaa huomioon ministerikomitean suosituksen nro R (85), joka liittyy oikeusasiamiesinstituutioon; ottaa myös huomioon ihmisoikeuksien johtokomitean (CDDH) työn, joka liittyy riippumattomien kansallisten ihmisoikeuselinten perustamiseen; korostaa, että rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja taistelu on erottamaton osa perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien suojelemista ja edistämistä; palauttaa mieleen ECRI:n ehdotuksen vahvistaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen syrjinnän kieltoa koskevia määräyksiä (14 artikla); on täysin vakuuttunut, että jokaista tulee suojella rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon tai kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää vastaan ja sellaista syrjintää vastaan, joka voisi johtua välillisesti näiden alojen lainsäädännön soveltamisesta; on vakuuttunut tarpeesta kiinnittää ensisijaisesti huomiota toimenpiteisiin, joiden päämääränä on panna täysimääräisesti täytäntöön rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja lainsäädäntö ja politiikka; palauttaa mieleen, että tehokas rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja toimintasuunnitelma perustuu suurelta osin kansalaisten tietoisuuden lisäämiseen, tiedottamiseen ja koulutukseen sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien ihmisten oikeuksien suojeluun ja edistämiseen; 3

4 on vakuuttunut, että rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja suvaitsemattomuuden vastaista taistelua varten perustettavat erityiselimet voivat monin tavoin vaikuttaa konkreettisesti tällä alalla toteutettavien toimenpiteiden tehokkuuden lisäämiseen ja neuvojen ja tiedon antamiseen kansallisille viranomaisille; suhtautuu myönteisesti siihen, että erityiselimiä on jo perustettu ja niitä toimii jo useissa jäsenvaltioissa; tunnustaa, että näiden elinten muoto voi vaihdella jäsenvaltioiden olosuhteista riippuen ja ne voivat olla osa sellaista elintä, jolla on laajemmat tavoitteet ihmisoikeuksien alalla yleensä; tunnustaa myös hallitusten tarpeen antaa itse tietoa ja olla erityiselinten käytettävissä ja kuulla näitä elimiä niiden tehtäviin liittyvissä asioissa; suosittelee jäsenvaltioiden hallituksille: 1. että nämä harkitsevat tarkoin mahdollisuutta perustaa erityiselin rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja suvaitsemattomuuden vastaista taistelua varten, jos tällaista elintä ei vielä ole olemassa; 2. että nämä asiaa harkitessaan käyttävät tämän suosituksen liitteenä olevia perusperiaatteita suuntaviivoina ja virikkeenä, jotka tarjoavat lukuisia aiheita kansallista keskustelua varten. 4

5 Liite ECRI:n yleistä politiikkaa koskevaan suositukseen nro 2 Perusperiaatteet, jotka koskevat rasismin, muukalaisvihan, antisemitismin ja suvaitsemattomuuden vastaista kansallista taistelua varten perustettavia erityiselimiä A luku: Erityiselinten perussäännöt Toimivaltuuksia koskevat määräykset Periaate 1 1. Erityiselimille tulisi antaa toimivaltuudet, jotka mainitaan selkeästi perustuslaissa tai muussa laissa. 2. Erityiselinten toimivaltuuksia koskevissa määräyksissä tulisi määrittää niiden kokoonpano, toimivalta, norminantovalta, vastuu ja rahoitus. B luku: Erityiselinten vaihtoehtoiset muodot Periaate 2 1. Erityiselinten muoto voi vaihdella niiden valtioiden oikeus- ja hallintoperinteiden mukaisesti, joissa ne perustetaan. 2. Erityiselimet voivat olla esimerkiksi rotujen välistä tasa-arvoa edistäviä kansallisia toimikuntia, etnisen syrjinnän vastaisia oikeusasiamiehiä, rasismin vastaista taistelua ja mahdollisuuksien tasa-arvoa edistäviä keskuksia/ toimistoja tai muita elimiä, mukaan luettuna elimet, joilla on laajempia tavoitteita ihmisoikeuksien alalla yleensä. C luku: Erityiselinten tehtävät ja vastuualueet Periaate 3 Kansallisten olosuhteiden, lainsäädännön ja käytännön mukaisesti erityiselimillä tulisi olla mahdollisimman monta seuraavista tehtävistä: a) työskentely johdannossa mainittujen syrjinnän eri muotojen poistamiseksi ja eri yhteiskuntaryhmiin kuuluvien henkilöiden mahdollisuuksien tasa-arvon ja hyvien suhteiden edistämiseksi; 5

6 b) lainsäädännön ja hallinnollisten toimenpiteiden sisällön ja vaikutusten tarkkailu niiltä osin kuin ne liittyvät pyrkimykseen taistella rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä ja suvaitsemattomuutta vastaan, sekä tarvittaessa ehdotusten tekeminen tällaisen lainsäädännön muuttamiseksi; c) lainsäädäntö- ja toimeenpanoviranomaisten neuvonta, jonka tarkoituksena on määräysten ja käytännön parantaminen asiaan liittyvillä aloilla; d) avun ja avustuksen antaminen uhreille, oikeusapu mukaan luettuna, heidän oikeuksiensa toteutumisen varmistamiseksi viranomaisissa ja tuomioistuimissa; e) tuomioistuimen tai muun oikeusviranomaisen puoleen kääntyminen tarvittaessa kyseessä olevan valtion lainsäädännön mukaisesti; f) tiettyjä tapauksia koskevien valitusten ja hakemusten käsittely ja ratkaisun hakeminen joko sovittelun avulla tai, lainsäädännön asettamien rajojen mukaisesti, sitovien ja täytäntöönpanokelpoisten päätösten avulla; g) asianmukaiset valtuudet hankkia todisteita ja tietoja f kohdan mukaisten tehtävien hoitamiseksi; h) tietojen ja neuvojen antaminen asiaan liittyville toimielimille ja viranomaisille; i) neuvojen antaminen tietyillä aloilla syrjinnän kieltävään käytäntöön liittyvistä vaatimuksista, jotka voivat olla joko laissa säädettyjä tai joita voidaan soveltaa vapaaehtoisesti; j) tiettyjen avainryhmien koulutuksen järjestäminen ja koulutukseen vaikuttaminen, tämän kuitenkaan rajoittamatta asianomaisten ammatillisten järjestöjen ensisijaista asemaa kouluttajana; k) kansalaisten tietoisuuden edistäminen syrjintään liittyvistä kysymyksistä ja asiaan liittyvien tietojen ja asiakirjojen tuottaminen ja julkaiseminen; l) sellaisten järjestöjen tukeminen ja kannustaminen, joilla on samanlaisia tavoitteita kuin erityiselimellä; m) ottaa tällaisten järjestöjen huolenaiheet huomioon ja toimia tarvittaessa niiden mukaisesti. D luku: Erityiselinten hallinto ja toiminta Kokoonpano Periaate 4 Sellaisten erityiselinten, jotka ovat toimikuntia tai vastaavia elimiä, kokoonpanon tulisi heijastaa koko yhteiskuntaa ja sen eri osa-alueita. 6

7 Periaate 5 Riippumattomuus ja vastuu 1. Erityiselimillä tulisi olla riittävästi varoja, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, ja rahoitus tulisi vuosittain saattaa kansanedustuslaitoksen hyväksyttäväksi. 2. Valtion ei tulisi puuttua erityiselinten toimintaan, ja niillä tulisi olla tarvittavat takeet riippumattomuudesta, mukaan luettuna vapaus nimittää oma henkilökuntansa, käyttää varojaan sopivaksi katsomallaan tavalla ja ilmaista mielipiteensä julkisesti. 3. Erityiselinten tulisi antaa itsenäisesti toiminnastaan raportteja, jotka perustuvat selkeisiin ja mahdollisuuksien mukaan mitattavissa oleviin tavoitteisiin, kansanedustuslaitoksessa käytävää keskustelua varten. 4. Erityiselinten toimivaltuuksia koskeviin määräyksiin tulisi sisältyä selkeät määräykset niiden jäsenten nimittämisestä ja asianmukainen suoja mielivaltaista erottamista tai työsopimuksen uusimatta jättämistä vastaan sellaisissa tapauksissa, joissa työsopimus tavallisesti uusittaisiin. Erityiselimiin turvautuminen Periaate 6 1. Erityiselinten tulisi olla helposti niiden henkilöiden käytettävissä, joiden oikeuksia elinten on tarkoitus suojella. 2. Erityiselinten tulisi tarvittaessa harkita paikallistoimistojen perustamista, lisätäkseen mahdollisuuksia turvautua niihin ja parantaakseen niiden koulutustehtävien tehokkuutta. E luku: Erityiselinten toimintatavat Periaate 7 1. Erityiselinten tulisi toimia siten, että niiden tutkimusten ja neuvojen laatu on mahdollisimman hyvä, mikä varmistaa sen, että elimet ovat mahdollisimman luotettavia sekä viranomaisten että niiden yhteisöjen kannalta, joiden oikeuksia ne pyrkivät säilyttämään ja edistämään. 2. Perustaessaan erityiselimiä jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että hallitukset ovat asianmukaisesti näiden elinten käytettävissä, että hallitukset antavat niille riittävästi tietoja, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä ja että niitä kuullaan täysimääräisesti asioissa, jotka koskevat näitä elimiä. 3. Erityiselinten tulisi varmistaa, että ne toimivat selvästi poliittisesti riippumattomalla tavalla. 7

8

9