Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi

Samankaltaiset tiedostot
Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Toimintaympäristön muutokset

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne toukokuussa 2010

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

TOIMIALAKATSAUS 2010

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2015

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TE-TOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2010

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Työssäkäynti Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne

Vaasan kaupunki ja seutu

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä

Kuntien yritysilmasto Kuopion seutukunta

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Kuntien yritysilmasto Helsinki Asiantuntija Jari Huovinen

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO HPO.FI

TOIMIALAKATSAUS 2010

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Kuntien yritysilmasto Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto Vaasan seutukunta

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012

Kuntien yritysilmasto Helsingin seutukunta

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

YRITYSKUMMIT Business Mentors Yrittäjän onnistumisen tukena

Kuntien yritysilmasto Lappeenrannan seutukunta

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Kuntien yritysilmasto Lahden seutukunta

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

KANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Aineeton pääoma ja luovuus: Kuusiokuntien kilpailukyky

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Kuntien yritysilmasto Oulun seutukunta

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Taloudellinen huoltosuhde paras Mariehamns stadin ja Helsingin seutukunnissa

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta /2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Transkriptio:

Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014

2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja tilastoihin perustuvaa analyysia Suomen seutukuntien taloudellisesta menestyksestä globaalissa liiketoimintaympäristössä.

3 PERUSKÄSITTEET JA ULOTTUVUUDET Globaali toimintaympäristö Seutukunta Alueellinen kilpailuky Alueen taloudellinen resilienssi

Alueulottuvuus Globaali toimintaympäristö 10 % alueista vastaa noin 40 % OECDmaiden yhteenlasketusta BKT:sta 10 % alueista ovat vastanneet 42 % talouskasvusta 1995-2010. Talouskriisi syventänyt kuilua menestyvien ja ei-menestyvien alueiden välillä. Esim. Satakunta Viennin avoimuusindeksi Satakunnassa 1,5 kertaa suurempi kuin koko maassa. 50 suurimman ulkomaalaisomisteisen (MNE) liikevaihto noin ½ Satakunnan teollisuuden liikevaihdosta ja 70 % suhteessa viennin arvoon Seutukunnat 4

Aikaulottuvuus PITKÄ TÄHTÄIN Seutukunnan kilpailukyky? Maat Home Foreign Alueet A B Yritykset x y LYHYT TÄHTÄIN Seutukuntien taloudellinen resilienssi eli kimmoisuus? Hill et al (2008, p. 4), for example, define regional economic resilience as the ability of a region to recover successfully from shocks to its economy that a. either throw it off its growth path or b. have the potential to throw it off its growth path.

6 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 1. Millainen on seutukuntien kilpailukyky (kehitys ja vertailu)? KOKONAISKILPAILUKY: SEKKI-INDIKAATTORISTOANALYYSI 2. Kuinka seutukunnat kykenevät sopeutumaan talouden häiriöihin? Relienssianalyysi: kilpailullisen talousrakenteen monipuolisuus ja reagointivalmius (SRI-indeksi) 3. Kuinka erityyppiset alueet ovat erikoistuneet globaalissa työnjaossa? Balassa-Hoover-indeksianalyysi ja suhteellisen edun analyysi 4. Seutukuntien taloudellinen menestys ja hyvinvointi GINI-kerroinanalyysi

7 TYÖN TUOTTAVUUS KOULU- TUSTASO (inhimillinen pääoma) YRITYS- DYNAMIKKA (yrittäjyys ja rakennemuutos) Alueen taloudellinen hyvinvointi Toteutunut taloudellinen menestys: BKT/VÄESTÖ Elintason jakaantuninen ja inclusive Growth Gini-analyysi Keskimääräinen elintaso SEKKI seutukuntien kilpailukykyindikaattoristo TEOLLISUUS- VALTAISUUS (Keskittymisen edut) INNOVATIIVI- SUUS (inhimillinen pääoma) TYÖLLISYYS- ASTE (työpanoksen käyttöaste) Kasvuperusteiset kilpailukykytekijät MITTARIT

ESIMERKKI (TALOUS)TEOREETTISISTA LÄHESTYMISTAVOISTA KILPAILUKYVYN JA TYÖN TUOTTAVUUDEN SUHTEEN 8 TuKKK:n seutukuntien kilpailukymittariston teoreettiset lähtökohdat Yritysdynamikka SATA- KUNTA? Työllisyysasteindikaattori heijastaa tuottavan työpanoksen määrää Lähde: Martin 2003 Työn Työn tuottavuus Innovatiivisuus Koulutustaso Teollisuus valtaisuus

9 ESIMERKKI: SEKKI-MITTARISTON OSA-INDIKAATTORIT MAAKUNTAKOHTAINEN (SATAKUNTA) TULKINTA

BKT/asukas, 10 SEKKI-SIJALUVUN JA BKT:N ASUKASTA KOHDEN VÄLINEN YHTEYS (2012) 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 y = -254,52x + 37770 R² = 0,4401 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Sijaluku

Porvoo Kemi-Tornio Helsinki Imatra Vaasa Kokkola Äänekoski Jämsä Rauma Pori Tampere Haapavesi-Siikalatva Mariehamns stad Jakobstadsregionen Oulu Kajaani Kotka-Hamina Lappeenranta Salo Turku Varkaus Seinäjoki Kouvola Pohjois-Satakunta Hämeenlinna Riihimäki Ålands landsbygd Vakka-Suomi Lahti Joensuu Forssa Etelä-Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa Åboland-Turunmaa Tunturi-Lappi Raahe Ålands skärgård Rovaniemi Sydösterbotten Jyväskylä Ylä-Savo Kuopio Järviseutu Koillismaa Pohjois-Lappi Keuruu Mikkeli Pielisen Karjala Ylivieska Raasepori Loimaa Oulunkaari Nivala-Haapajärvi Keski-Karjala Lounais-Pirkanmaa Torniolaakso Kyrönmaa Suupohja Sisä-Savo Luoteis-Pirkanmaa Kuusiokunnat Savonlinna Kehys-Kainuu Saarijärvi-Viitasaari Pieksämäki Joutsa Loviisa Kaustinen Itä-Lappi Koillis-Savo 11 SEUTUKUNTIEN TYÖN TUOTTAVUUS (LIIKEVAIHTO (1000 )/HENKILÖTYÖVUOSI) V. 2012 1000 900 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 800 700 600 500 400 300 200 100 0

Salo Oulu Tampere Åboland-Turunmaa Vaasa Äänekoski Helsinki Turku Lappeenranta Jyväskylä Rauma Raahe Ylä-Savo Porvoo (sis. ennen vuotta 2011 Itä-Uusimaahan) Etelä-Pirkanmaa Varkaus Järviseutu Forssa Pori Lahti Imatra Pohjois-Lappi Rovaniemi Hämeenlinna Kuopio Nivala-Haapajärvi Joensuu Kokkola Seinäjoki Riihimäki Mikkeli Lounais-Pirkanmaa Jakobstadsregionen Loimaa Savonlinna Kotka-Hamina Kemi-Tornio Kuusiokunnat Loviisa (sis. ennen vuotta 2011 Itä-Uusimaahan) Ålands landsbygd Pieksämäki Oulunkaari Vakka-Suomi Mariehamns stad Ylivieska Haapavesi-Siikalatva Kaustinen Suupohja Pohjois-Satakunta Kouvola Koillismaa Saarijärvi-Viitasaari 12 9,0 % 8,0 % 7,0 % Seutukuntien innovatiivisuus (yksityisen sektorin t&k-menot/liikevaihto) v. 2012 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 %

Helsingin seutukunta Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Jyväskylän seutukunta Turun seutukunta Vaasan seutukunta Kuopion seutukunta Rovaniemen seutukunta Porvoon seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Joensuun seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Mariehamns stads ekon. reg. Lappeenrannan seutukunta Kokkolan seutukunta Mikkelin seutukunta Raaseporin seutukunta Seinäjoen seutukunta Kajaanin seutukunta Kyrönmaan seutukunta Lahden seutukunta Riihimäen seutukunta Porin seutukunta Rauman seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Etelä-Pirkanmaan seutukunta Kouvolan seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Salon seutukunta Varkauden seutukunta Savonlinnan seutukunta Ylivieskan seutukunta Loviisan seutukunta Ålands skärgårds ekon. reg. Lounais-Pirkanmaan seutukunta Raahen seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Forssan seutukunta Imatran seutukunta Sydösterbottens ekon. reg. Loimaan seutukunta Pieksämäen seutukunta Kaustisen seutukunta Ylä-Savon seutukunta Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Äänekosken seutukunta Ålands landsbygds ekon. reg. Pohjois-Satakunnan seutukunta Järviseudun seutukunta Oulunkaaren seutukunta Koillismaan seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Joutsan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Suupohjan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Torniolaakson seutukunta Itä-Lapin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Koillis-Savon seutukunta 13 30,0 % 25,0 % Seutukuntien koulutustaso (alempi ja ylempi korkeakoulututk. ja tutkijakoulutusaste) v. 2012 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 %

Ålands landsbygds ekon. reg. Mariehamns stads ekon. reg. Ålands skärgårds ekon. reg. Jakobstadsregionens ekon. reg. Sydösterbottens ekon. reg. Porvoon seutukunta Kyrönmaan seutukunta Vaasan seutukunta Helsingin seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Loimaan seutukunta Riihimäen seutukunta Kaustisen seutukunta Loviisan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Seinäjoen seutukunta Raaseporin seutukunta Rauman seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Kokkolan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Turun seutukunta Forssan seutukunta Tampereen seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Ylivieskan seutukunta Kuopion seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Porin seutukunta Lappeenrannan seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Suupohjan seutukunta Lahden seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Mikkelin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Järviseudun seutukunta Oulun seutukunta Kouvolan seutukunta Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Pieksämäen seutukunta Jämsän seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Raahen seutukunta Rovaniemen seutukunta Kajaanin seutukunta Keuruun seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Joutsan seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Savonlinnan seutukunta Imatran seutukunta Äänekosken seutukunta Sisä-Savon seutukunta Joensuun seutukunta Koillismaan seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Varkauden seutukunta Oulunkaaren seutukunta Koillis-Savon seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Torniolaakson seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Itä-Lapin seutukunta 14 90% 80% 70% Seutukuntien työllisyysaste (työlliset 18-64 v./väestö 18-64 v.) v. 2012 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

Oulun seutukunta - Uleåborgs ekon. reg. Helsingin seutukunta - Helsingfors ekon. reg. Jyväskylän seutukunta - Jyväskylä ekon. reg. Tampereen seutukunta - Tammerfors ekon. reg. Kuopion seutukunta - Kuopio ekon. reg. Turun seutukunta - Åbo ekon. reg. Raahen seutukunta - Brahestads ekon. reg. Mariehamns stads ekon. reg. Ålands landsbygds ekon. reg. Riihimäen seutukunta - Riihimäki ekon. reg. Etelä-Pirkanmaan seutukunta - Södra Birkalands ekon. reg. Lappeenrannan seutukunta - Villmanstrands ekon. reg. Kotkan-Haminan seutukunta - Kotka-Fredrikshamns ekon. reg. Porvoon seutukunta - Borgå ekon. reg. Kajaanin seutukunta - Kajana ekon. reg. Nivala-Haapajärven seutukunta - Nivala-Haapajärvi ekon. reg. Hämeenlinnan seutukunta - Tavastehus ekon. reg. Kouvolan seutukunta - Kouvola ekon. reg. Rovaniemen seutukunta - Rovaniemi ekon. reg. Salon seutukunta - Salo ekon. reg. Haapaveden-Siikalatvan seutukunta - Haapavesi-Siikalatva ekon. reg. Keski-Karjalan seutukunta - Mellersta Karelens ekon. reg. Vaasan seutukunta - Vasa ekon. reg. Lahden seutukunta - Lahtis ekon. reg. Porin seutukunta - Björneborgs ekon. reg. Kehys-Kainuun seutukunta - Kehys-Kainuu ekon. reg. Varkauden seutukunta - Varkaus ekon. reg. Ylivieskan seutukunta - Ylivieska ekon. reg. Jämsän seutukunta - Jämsä ekon. reg. Kokkolan seutukunta - Karleby ekon. reg. Luoteis-Pirkanmaan seutukunta - Nordvästra Birkalands ekon. reg. Raaseporin seutukunta - Raseborgs ekon. reg. Pohjois-Lapin seutukunta - Norra Lapplands ekon. reg. Imatran seutukunta - Imatra ekon. reg. Kemi-Tornion seutukunta - Kemi-Torneå ekon. reg. Åboland-Turunmaan seutukunta - Åboland-Turunmaa ekon. reg. Itä-Lapin seutukunta - Östra Lapplands ekon. reg. Pielisen Karjalan seutukunta - Pielisen Karjala ekon. reg. Forssan seutukunta - Forssa ekon. reg. Loimaan seutukunta - Loimaa ekon. reg. Seinäjoen seutukunta - Seinäjoki ekon. reg. Sisä-Savon seutukunta - Inre Savolax ekon. reg. Pieksämäen seutukunta - Pieksämäki ekon.reg. Ylä-Savon seutukunta - Norra Savolax ekon. reg. Keuruun seutukunta - Keuruu ekon. reg. Mikkelin seutukunta - S:t Michels ekon. reg. Joensuun seutukunta - Joensuu ekon. reg. Oulunkaaren seutukunta - Oulunkaari ekon. reg. Ylä-Pirkanmaan seutukunta - Övre Birkalands ekon. reg. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta - Saarijärvi-Viitasaari ekon. reg. Vakka-Suomen seutukunta - Nystadsregionens ekon. reg. Kyrönmaan seutukunta - Kyrönmaa ekon. reg. Rauman seutukunta - Raumo ekon. reg. Savonlinnan seutukunta - Nyslotts ekon. reg. Koillis-Savon seutukunta - Nordöstra Savolax ekon. reg. Kuusiokuntien seutukunta - Kuusiokunnat ekon. reg. Loviisan seutukunta - Lovisa ekon. reg. Tunturi-Lapin seutukunta - Tunturi-Lappi ekon. reg. Torniolaakson seutukunta - Tornedalens ekon. reg. Pohjois-Satakunnan seutukunta - Norra Satakunta ekon. reg. Lounais-Pirkanmaan seutukunta - Sydvästra Birkalands ekon. reg. Äänekosken seutukunta - Äänekoski ekon. reg. Järviseudun seutukunta - Järviseutu ekon. reg. Jakobstadsregionens ekon. reg. Suupohjan seutukunta - Suupohja ekon. reg. Koillismaan seutukunta - Koillismaa ekon. reg. Ålands skärgårds ekon. reg. Sydösterbottenin seutukunta - Sydösterbottens ekon. reg. Joutsan seutukunta - Joutsa ekon. reg. Kaustisen seutukunta - Kaustby ekon. reg. 15 20,0 % 18,0 % 16,0 % 14,0 % Seutukuntien yritysdynamiikka (al+lop/kanta) v. 2012 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 %

Porvoo Kemi-Tornio Äänekoski Jämsä Etelä-Pirkanmaa Varkaus Raahe Jakobstadsregionen Ylä-Pirkanmaa Imatra Vakka-Suomi Salo Rauma Järviseutu Vaasa Ylä-Savo Lounais-Pirkanmaa Pori Åboland-Turunmaa Hämeenlinna Kokkola Haapavesi-Siikalatva Loimaa Sisä-Savo Raasepori Keuruu Seinäjoki Pielisen Karjala Kouvola Lappeenranta Sydösterbotten Forssa Pohjois-Satakunta Oulu Lahti Saarijärvi-Viitasaari Luoteis-Pirkanmaa Oulunkaari Kotka-Hamina Ylivieska Suupohja Keski-Karjala Koillis-Savo Pieksämäki Tampere Kaustinen Joensuu Riihimäki Loviisa Turku Nivala-Haapajärvi Kehys-Kainuu Savonlinna Kuusiokunnat Mikkeli Koillismaa Ålands landsbygd Jyväskylä Kyrönmaa Kuopio Joutsa Helsinki Rovaniemi Torniolaakso Itä-Lappi Kajaani Mariehamns stad Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Ålands skärgård 16 100,0 % 90,0 % 80,0 % Seutukuntien teollisuusvaltaisuus (teollisuuden liikevaihto/liikevaihto kaikki toimialat) v. 2012 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 %

Sija 17 ESIMERKKI: SATAKUNNAN SEUTUKUNTIEN SEKKI JA REFERENSSISEUTUKUNTIEN SEKKI-MEDIAANIN 2009-2012 SEUTUKUNTAKOKOLUOKITTAIN RYHMITELTYNÄ 60 50 Porin seutukunta (137506 asukasta) Mediaani (yli 100000 asukasta) 40 30 Rauman seutukunta (65551 asukasta) Mediaani (60000-100000 asukasta) Mediaani (40-60000 asukasta) 20 Pohjois-Satakunnan seutukunta (21877 asukasta) Mediaani (20-40000 asukasta) 10 Mediaani (alle 20000 asukasta) 0 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 2009 2010 2011 2012

Sija Sija 18 SEKKI-KILPAILUKYVERTAILU 2009-2012 SUURET SEUTUKUNNAT (yli 100 000 asukasta) Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 45 PIENET SEUTUKUNNAT (20 000-40 000 asukasta) Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 80 40 70 Loimaan seutukunta Forssan seutukunta Raahen seutukunta 35 30 25 Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Oulun seutukunta 60 50 40 Varkauden seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Pieksämäen seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta 20 15 10 Lahden seutukunta Jyväskylän seutukunta Porin seutukunta Kuopion seutukunta 30 20 Jämsän seutukunta Suupohjan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Äänekosken seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta 5 0 2009 2010 2011 2012 Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta 10 0 2009 2010 2011 2012 Kuusiokuntien seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Järviseudun seutukunta Oulunkaaren seutukunta Koillismaan seutukunta

Sija Sija 60 000-100 000 asukkaan seutukuntien kilpailukyvyn kehitys 2009-2012 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 50 SEKKI-KILPAILUKYVERTAILU 2009-2012 40 000-60 000 asukkaan seutukuntien kilpailukyvyn kehitys 2009-2012 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 70 19 45 40 35 30 25 20 15 10 Vaasan seutukunta Kouvolan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Mikkelin seutukunta Rauman seutukunta Rovaniemen seutukunta Salon seutukunta 60 50 40 30 20 Porvoon seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kajaanin seutukunta Kokkolan seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Savonlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Ylivieskan seutukunta Raaseporin seutukunta 5 0 2009 2010 2011 2012 Kemi-Tornion seutukunta 10 0 2009 2010 2011 2012 Etelä-Pirkanmaan seutukunta Imatran seutukunta

Sija 20 SEKKI-KILPAILUKYKYVERTAILU 2009-2012 80 70 60 50 40 30 20 10 0 MIKROSEUTUKUNNAT: Alle 20 000 asukkaan seutukuntien kilpailukyvyn kehitys 2009-2012 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 2009 2010 2011 2012 Keski-Karjalan seutukunta Loviisan seutukunta Itä-Lapin seutukunta Sydösterbottens ekon. reg. Pohjois-Lapin seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Kaustisen seutukunta Ålands landsbygds ekon. reg. Sisä-Savon seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Koillis-Savon seutukunta Kyrönmaan seutukunta Keuruun seutukunta Mariehamns stads ekon. reg. Torniolaakson seutukunta Joutsan seutukunta Ålands skärgårds ekon. reg.

Sija 21 25 Yli 100 000 asukkaan seutukuntien KOULUTUSTASON sijaluvun kehitys 2009-2012 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 20 15 10 5 Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Oulun seutukunta Lahden seutukunta Jyväskylän seutukunta Porin seutukunta Kuopion seutukunta Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta 0 2009 2010 2011 2012

Sija 22 KOULUTUSTASOVERTAILU 60 000-100 000 asukkaan seutukuntien 40 000-60 000 asukkaan seutukuntien koulutustason sijaluvun kehitys 2009-2012 50 45 40 35 30 25 20 15 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 Porvoon seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kajaanin seutukunta Kokkolan seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Savonlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta 10 5 0 2009 2010 2011 2012 Ylivieskan seutukunta Raaseporin seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Imatran seutukunta

Sija 23 80 PIENET SEUTUKUNNAT: 20 000-40 000 asukkaan seutukuntien KOULUTUSTASON sijaluvun kehitys 2009-2012 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 2009 2010 2011 2012 Loimaan seutukunta Forssan seutukunta Raahen seutukunta Varkauden seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Pieksämäen seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Jämsän seutukunta Suupohjan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Äänekosken seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Järviseudun seutukunta Oulunkaaren seutukunta Koillismaan seutukunta

Sija 24 80 MIKROSEUTUKUNNAT: Alle 20 000 asukkaan seutukuntien KOULUTUSTASON sijaluvun kehitys 2009-2012 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 2014 70 60 50 40 30 20 10 Keski-Karjalan seutukunta Loviisan seutukunta Itä-Lapin seutukunta Sydösterbottens ekon. reg. Pohjois-Lapin seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Kaustisen seutukunta Ålands landsbygds ekon. reg. Sisä-Savon seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Koillis-Savon seutukunta Kyrönmaan seutukunta Keuruun seutukunta Mariehamns stads ekon. reg. Torniolaakson seutukunta Joutsan seutukunta Ålands skärgårds ekon. reg. 0 2009 2010 2011 2012

25 MITÄ EI VOI TARKASTELLA SEKKI-MITTARILLA? ALUEIDEN SOPEUTUMISKYKY TALOUDEN HÄIRIÖIHIN REGIONAL ECONOMIC RESILIENCE -ANALYYSI KUNKIN ALUEEN TOIMIALAPERUSTEINEN KILPAILUKYKYVAHVUUKSIEN TUNNISTAMINEN BALASSA-HOOVER-ANALYYSI ALUEIDEN TALOUDELLINEN HYVINVOINTI MENESTYKSEN JAKAANTUMINEN: GINI-ANALYYSI ALUEIDEN KANSAINVÄLINEN VETOVOIMAISUUS ULKOMAISET SUORAT SIJOITUKSET KUNKIN ALUEEN KILPAILUKYKYVAHVUUKSIEN TAUSTALLA OLEVIEN TEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN JA OSAAMISVERKOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN INNOVAATIOPERUSTEISESSA ALUEELLISESSA KASVUSSA SMART SPECIALISATION

26 BKT/asukas 1. Resilienssikäsitteen kuvaus häiriöresistantti aluetalous: monipuolisuus resilientti aluetalous: monipuolisuus ja reagointiherkkyys talouteen kohdistuva häiriö Kuinka aluetalous reagoi häiriöön? ei-resilientti suhteellisen neutraali aluetalous aluetalouden trendikasvu-ura riskiherkkä, taantuva aluetalous vuodet

27 SEUTUKUNTIEN KILPAILULLISEN SEKTORIN RESILIENSSIKYKY 1. Monipuolisuusindeksit: 1. HHI 2. Theilin mitta 2. Reagointianalyysit: 1. Maakuntien sopeutuminen nykyiseen talouskriisiin 2. SRI-indikaattoristo = monipuolisuus ja (rakenne)muutosvalmius

28

Kuopio Turku Lahti Hämeenlinna Tampere Helsinki Jakobstadsregionen Pori Joensuu Kotka-Hamina Pohjois-Satakunta Vakka-Suomi Riihimäki Ylä-Savo Lounais-Pirkanmaa Mikkeli Kokkola Lappeenranta Keski-Karjala Suupohja Rauma Mariehamns stad Luoteis-Pirkanmaa Ylivieska Pielisen Karjala Jyväskylä Kouvola Kajaani Seinäjoki Pieksämäki Rovaniemi Raasepori Kyrönmaa Joutsa Forssa Etelä-Pirkanmaa Porvoo Ylä-Pirkanmaa Pohjois-Lappi Sisä-Savo Haapavesi-Siikalatva Äänekoski Savonlinna Kuusiokunnat Sydösterbotten Vaasa Kaustinen Varkaus Kehys-Kainuu Oulu Torniolaakso Nivala-Haapajärvi Itä-Lappi Loviisa Saarijärvi-Viitasaari Tunturi-Lappi Järviseutu Loimaa Koillis-Savo Kemi-Tornio Keuruu Ålands landsbygd Åboland-Turunmaa Koillismaa Salo Imatra Jämsä Oulunkaari Raahe Ålands skärgård Herfindahl-Hirschman-indeksi (HHI) (seutukunnan teollisuustoimialojen henkilöstöosuuksien summa) Teollisuuden monipuolisuus seutukunnittain v. 2012: 60 50 Mitä matalampi palkki, sitä monipuolisempi on teollisuuden henkilöstön rakenne toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö 2014 40 30 20 10 0

HHI maakuntatasolla

THEILIN mitta 2012

Teollisuusvaltaisuus 2012 Aluetalouden kilpailullisen sektorin reagointiherkkyys talouskriisiin Maakuntien teollisuuden sopeutuminen talouskriisiin 2007-2012 (teollisuuden osuus yrityshenkilöstöstä ja teollisuuden henkilöstön muutos) B A Pohjanmaa 40% 35% C D Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois- Etelä-Savo Kymenlaakso Pohjanmaa Pohjois-Savo koko maa Lappi 30% 25% 20% Kainuu Uusimaa 15% 10% 5% Teollisuuden henkilöstön supistuminen 2007-2012 0% -45% -40% -35% -30% -25% -20% -15% -10% -5% 0%

SEUTUKUNTIEN ERIKOISTUMINEN KANSAINVÄLISESSÄ TYÖJAOSSA A. Millaisiin toimialoihin erikokoiset seutukunnat ovat erikoistuneet? (Balassa-Hoover-indeksi) B. Millainen on seutukuntien erikoistuminen kansainvälisessä kaupassa ja kilpaillun sektorin toimialarakenteen monipuolisuus?

BALASSA-HOOVER-analyysi Seutukuntakokoluokittainen teollisen rakenteen monipuolisuuden variaatio, HHI (2012) Ålands skärgårds ekon. reg. Keski-Karjalan seutukunta < 20 000 asukasta: vaihteluväli 42,6 ja variaatiokerroin 43,0 % Raahen seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta 20 000-40 000 asukasta: vaihteluväli 38,5 ja variaatiokerroin 35,8% Imatran seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. 40 000-60 000 asukasta: vaihteluväli 20,4 ja variaatiokerroin 33,7 % Salon seutukunta Hämeenlinnan seutukunta 60 000-100 000 asukasta: vaihteluväli 20,6 ja variaatiokerroin 39,3 % Oulun seutukunta Kuopion seutukunta > 100 000 asukasta: vaihteluväli 14,4 ja variaatiokerroin 38,0 % 0 10 20 30 40 50 60

Balassa-Hoover (esimerkki: kokoluokka 40 000 60 000 asukasta) Monipuolisin seutukunta Keskittynein seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. C Teollisuus Osuus B-H Imatran seutukunta C Teollisuus Osuus B-H 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 9,7 % 4,04 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden 51,4 % valmistus 8,60 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus10,4 % 2,69 24 Metallien jalostus 17,3 % 4,18 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden 11,9 valmistus % 1,99 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, 15,3 huolto % ja asennus 2,63 10 Elintarvikkeiden valmistus 18,6 % 1,86 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 2,2 % 0,58 24 Metallien jalostus 7,1 % 1,72 14 Vaatteiden valmistus 0,6 % 0,53 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden 7,2 % valmistus 1,72 25 Metallituotteiden valmistus (pl. 4,7 koneet % ja laitteet) 0,39 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen 3,1 ja % puoliperävaunujen 1,55 13 Tekstiilien valmistus valmistus 0,3 % 0,29 27 Sähkölaitteiden valmistus 4,4 % 0,88 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden 1,6 % valmistus 0,25 (p 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet 9,8 % ja laitteet) 0,81 10 Elintarvikkeiden valmistus 2,2 % 0,22 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus0,3 % 0,71 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden 0,9 % 0,21 valmistus 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden 3,9 % valmistus 0,63 (pl. 31 huonekalut); Huonekalujen olki- valmistus ja punontatuotteiden 0,4 % valmistus 0,18 13 Tekstiilien valmistus 0,7 % 0,63 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 2,0 % 0,15 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 7,8 % 0,57 32 Muu valmistus 0,2 % 0,13 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto 1,8 ja % asennus 0,31 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 0,1 % 0,12 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 0,9 % 0,28 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden 0,4 % valmistus 0,10 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja 1,8 optisten % tuotteiden 0,22 27 valmistus Sähkölaitteiden valmistus 0,2 % 0,04 14 Vaatteiden valmistus 0,2 % 0,19 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen 0,0 % ja puoliperävaunu 0,01 32 Muu valmistus 0,1 % 0,09 26 Tietokoneiden sekä elektronisten 0,1 ja % optisten 0,01 tuotteide 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden 0,1 % valmistus 0,03 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 0,0 % 0,01 31 Huonekalujen valmistus 0,0 % 0,02 11 Juomien valmistus 0,0 % 0,00 11 Juomien valmistus 0,0 % 0,00 12 Tupakkatuotteiden valmistus 0,0 % 0,00 12 Tupakkatuotteiden valmistus 0,0 % 0,00 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden 0,0 % valmistus 0,00 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden 0,0 valmistus % 0,00 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 0,0 % 0,00 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 0,0 % 0,00 Kokoluokka 40000-60000 HHI 9,44 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus0,0 % 0,00 Kokoluokka 40000-60000 HHI 29,81

Balassa-Hoover Esimerkki: kokoluokka > 100 000 asukasta Monipuolisin seutukunta Keskittynein seutukunta Kuopion seutukunta C Teollisuus Osuus B-H Oulun seutukunta C Teollisuus Osuus B-H 13 Tekstiilien valmistus 3,9 % 3,52 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten 41,2 tuotteiden % 5,16 valmistus 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden 9,9 % valmistus 2,63 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 5,4 % 1,43 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 3,2 % 2,40 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 7,8 % 1,33 14 Vaatteiden valmistus 2,2 % 2,13 10 Elintarvikkeiden valmistus 10,5 % 1,05 32 Muu valmistus 2,4 % 1,54 27 Sähkölaitteiden valmistus 5,1 % 1,02 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto 8,9 % ja asennus 1,53 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 5,9 % 0,99 10 Elintarvikkeiden valmistus 15,0 % 1,50 32 Muu valmistus 1,4 % 0,90 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden 9,2 % valmistus 1,47 23 (pl. Muiden huonekalut); ei-metallisten olki- mineraalituotteiden ja punontatuotteiden valmistus 3,3 % valmistus 0,78 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus3,4 % 1,43 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen 1,3 % 0,67valmistus 31 Huonekalujen valmistus 3,2 % 1,33 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 2,0 % 0,66 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden 4,9 % valmistus 1,17 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 7,1 % 0,59 11 Juomien valmistus 1,2 % 1,14 11 Juomien valmistus 0,5 % 0,52 27 Sähkölaitteiden valmistus 4,8 % 0,96 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus 3,1 % (pl. 0,49 huonekalut) 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden 4,9 % valmistus 0,83 13 Tekstiilien valmistus 0,5 % 0,43 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 11,1 % 0,80 14 Vaatteiden valmistus 0,4 % 0,38 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 1,8 % 0,58 31 Huonekalujen valmistus 0,9 % 0,36 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet 6,6 % ja laitteet) 0,55 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 0,9 % 0,24 26 Tietokoneiden sekä elektronisten 2,8 ja % optisten 0,35 tuotteiden 21 Lääkeaineiden valmistus ja lääkkeiden valmistus 0,2 % 0,14 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden 0,1 % valmistus 0,17 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 1,9 % 0,13 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 0,5 % 0,13 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 0,3 % 0,12 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen 0,0 % ja puoliperävaunujen 0,01 19 Koksin valmistus ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 0,1 % 0,11 24 Metallien jalostus 0,0 % 0,01 12 Tupakkatuotteiden valmistus 0,0 % 0,00 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 0,0 % 0,00 Kokoluokka yli 100000 HHI 7,88 24 Metallien jalostus 0,3 % 0,06 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 0,0 % 0,04 12 Tupakkatuotteiden valmistus 0,0 % 0,00 Kokoluokka yli 100000 HHI 22,27

Balassa-Hoover esimerkki: < 20 000 asukasta Monipuolisin seutukunta Keskittynein seutukunta Keski-Karjalan seutukunta C Teollisuus Osuus B-H Ålands skärgårds ekon. reg. C Teollisuus Osuus B-H 31 Huonekalujen valmistus 11,6 % 4,86 10 Elintarvikkeiden valmistus 83,3 % 8,34 14 Vaatteiden valmistus 4,5 % 4,33 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja 16,7 asennus % 2,86 32 Muu valmistus 5,0 % 3,16 11 Juomien valmistus 0,0 % 0,00 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden 8,1 % valmistus 2,15 12 Tupakkatuotteiden valmistus 0,0 % 0,00 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden 13,1 % valmistus 2,09 13 (pl. Tekstiilien huonekalut); valmistus olki- ja punontatuotteiden 0,0 % valmistus 0,00 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 24,3 % 1,77 14 Vaatteiden valmistus 0,0 % 0,00 13 Tekstiilien valmistus 1,6 % 1,45 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 0,0 % 0,00 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto 7,2 % ja asennus 1,23 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden 0,0 valmistus % (pl. 0,00huonek 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden 4,2 % valmistus 1,00 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 0,0 % 0,00 11 Juomien valmistus 0,9 % 0,89 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen0,0 % 0,00 25 Metallituotteiden valmistus (pl. 10,3 koneet % ja laitteet) 0,85 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 0,0 % 0,00 10 Elintarvikkeiden valmistus 6,2 % 0,62 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 0,0 % 0,00 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 2,2 % 0,56 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 0,0 % 0,00 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus0,8 % 0,33 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 0,0 % 0,00 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen 0,1 % ja puoliperävaunujen 0,06 23 Muiden valmistus ei-metallisten mineraalituotteiden 0,0 valmistus % 0,00 12 Tupakkatuotteiden valmistus 0,0 % 0,00 24 Metallien jalostus 0,0 % 0,00 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 0,0 % 0,00 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja 0,0 laitteet) % 0,00 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden 0,0 % valmistus 0,00 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten 0,0 % tuotteiden 0,00valmist 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 0,0 % 0,00 27 Sähkölaitteiden valmistus 0,0 % 0,00 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden 0,0 % valmistus 0,00 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 0,0 % 0,00 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 0,0 % 0,00 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen 0,0 % 0,00 valm 24 Metallien jalostus 0,0 % 0,00 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 0,0 % 0,00 26 Tietokoneiden sekä elektronisten 0,0 ja % optisten 0,00 tuotteiden 31 Huonekalujen valmistus valmistus 0,0 % 0,00 27 Sähkölaitteiden valmistus 0,0 % 0,00 Kokoluokka alle 20000 HHI 13,15 32 Muu valmistus 0,0 % 0,00 Kokoluokka alle 20000 HHI 55,78

Maakuntien ulkomaankauppariippuvuus 100,0 % Ulkomaankauppasaavutettavuus, 2011 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % ulkomaankaupan avoimuusindeksi (vienti+tuonti)/2/bkt viennin avoimuusindeksi (vienti/bkt) 20,0 % 10,0 % 0,0 % Lähde: Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö aineisto: tulli ja Tilastokeskus 2014

Esimerkki: erikoistuminen viennissä ja monipuolisuus teollisuusrakenteessa Suurten seutukuntien (> 100 000) vientimenestys (maakunnan vienti/bkt, %) ja teollisuuden monipuolisuus (HHI:n sijaluku) 2011 Oulun seutukunta Seinäjoen seutukunta Jyväskylän seutukunta Joensuun seutukunta Porin seutukunta Helsingin seutukunta Viennin avoimuusindeksi HHI Tampereen seutukunta Lahden seutukunta Turun seutukunta Kuopion seutukunta 0 10 20 30 40 50 60

SEUTUKUNTIEN TALOUDELLINEN MENESTYS JA HYVINVOINTI Tulonjaon huomioiminen

Tuloerot seutukunnittain 2012 Pielisen Karjala Itä-Lappi Joutsa Keski-Karjala Torniolaakso Kehys-Kainuu Varkaus Koillis-Savo Sisä-Savo Imatra Savonlinna Ylä-Pirkanmaa Keuruu Kotka-Hamina Pieksämäki Joensuu Jämsä Saarijärvi-Viitasaari Ylä-Savo Kemi-Tornio Lahti Mikkeli Luoteis-Pirkanmaa Äänekoski Salo Turku Kouvola Kajaani Pori Oulunkaari Suupohja Lappeenranta Pohjois-Satakunta KOKO MAA Lounais-Pirkanmaa Rovaniemi Koillismaa Kuusiokunnat Loviisa Tampere Vakka-Suomi Forssa Tunturi-Lappi Kuopio Jyväskylä Raasepori Helsinki Pohjois-Lappi Etelä-Pirkanmaa Rauma Hämeenlinna Järviseutu Oulu Åboland-Turunmaa Nivala-Haapajärvi Loimaa Raahe Sydösterbotten Haapavesi-Siikalatva Ylivieska Vaasa Seinäjoki Mariehamns stad Ålands skärgård Kokkola Riihimäki Porvoo Kaustinen Kyrönmaa Jakobstadsregionen Ålands landsbygd 0 10 20 30 40 50 60 GINI-kerroin (tuotannontekijätulot) 42

GINI-kerroin 43 ESIMERKKI: ALUEELLISTA HYVINVOINTIMITTARISTOA TULOEROT SATAKUNNAN SEUTUKUNNISSA JA KOKO MAASSA 1995-2012 (Gini-kerroin, kotitalouksien käytettävissä olevat tulot) 30 29 Pieni Gini-kertoimen arvo tarkoittaa tasaisempaa tulonjako, vaihtelu [0,100] 28 27 26 25 24 KOKO MAA Rauma Pori Pohjois-Satakunta 23 22 21 20 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Aineistolähde: Tilastokeskus

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 /asuntokunta 44 HYVINVOINTIMITTARISTOA 60000 Satakunnan seutukuntien bruttotulot/asuntokunta ja tulonjakopainotetut 1 bruttotulot 1995-2012 55000 50000 KOKO MAA (bruttotulot) Rauma (bruttotulot) 45000 Pori (bruttotulot) 40000 Pohjois-Satakunta (bruttotulot) 35000 30000 Rauma (tulonjakopainotetut bruttotulot) Pori (tulonjakopainotetut bruttotulot) Pohjois-Satakunta (tulonjakopainotetut bruttotulot) 1 Kotitalouden bruttotulot saadaan, kun talouden tuotannontekijätuloihin (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloihin) lisätään kotitalouden saamat tulonsiirrot, mutta ei vähennetä maksettuja tulonsiirtoja (mm. veroja ja sosiaaliturvamaksuja). Painona KOKO MAAN bruttotulojen GINI-indeksin suhde seutukunnan vastaavaan indeksiin. Aineistolähde: Tilastokeskus

45 KIITOS! Lisätietoja:www.satamittari.fi Tutkimus Karppinen & Vähäsantanen (2015) Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö. Julkaisu ja kalvosarja löytyvät em. osoitteesta. Ari Karppinen, sähköposti: ari.karppinen@utu.fi, puh +358-50-5200775 Saku Vähäsantanen, sähköposti: saku.vahasantanen@utu.fi, puh. +358-50-5200780