Maahanmuuttajanuoret näkökulmia syrjäytymiseen VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky 23.4.2012 1 Nuoren kasvun haasteet Maahanmuuttajalasten/nuorten erityistarpeet ovat useimmiten mukana tuoduista resursseista kumpuavia Toisen sukupolven integroituminen ei ole itsestään selvyys, eikä automaattinen tapahtuma Perhedynamiikan nopeat muutokset, eritahtinen kotoutuminen vrt. nuori kaappaa vallan 2 1
Mikä-Mikä maan nuoret Taitavia luovijoita = antavat ymmärtää, että ymmärtävät Suuri tarve kuulua joukkoon Ympäristö toimii pelinä Virheelliset tulkinnat aiheuttavat epävarmuutta ja aggressiota 3 Minäkäsitys ja identiteetti Sosiologisten teorioiden mukaan ihmisen identiteetti ei ole muuttumaton Identiteettityötä tehdään minuutta muokaten jatkuvasti Lapsen / nuoren käsitys itsestään muodostuu vuorovaikutuksessa Kasvatammeko lapsia vai maahanmuuttajalapsia? Miten tukea identiteetin rakentumista eri ikävaiheissa? 4 2
Ajaako aika kasvattajien ohi? ENNEN NYT TEKNOLOGIA aikuisiässä, ei yleistä varhaislapsuudessa, kaikilla TIETOKONE aikuisiässä varhaislapsuudessa KÄNNYKKÄ mikä se on? ennen kouluikää INTERNET mikä se on? alakoulussa ULKONÄKÖ murrosikä alakoulussa PÄIHTEET murrosikä alakoulussa SEKSI virallinen aikuisikä murrosikä TYÖMARKKINAT ei kilpailua työpaikasta ei töitä TULEVAISUUS aikuisena tässä ja nyt POLITIIKKA aktiivisesti mitä se on? VANHEMMAT läsnä töissä, harrastamassa AUKTORITEETITaikuiset, poliittiset hahmot ystävät, julkkikset 5 Lapsilla ja nuorilla: Entä koulu? Erilainen opintohistoria Erilainen koulukulttuuri Erilainen leikki- ja härnäyskulttuuri Erilainen huumori Erilainen nuorisokulttuuri Erilaiset arvot ja normit Erilainen perhe Miten kotoutua kouluun? 6 3
Puheen sisällölliset merkitykset tärkeitä mahdollisuus osallisuuteen slangi mun bestis on vähä biisti mut älä dissaa sitä in sanat pähee, ihq.. erilaiset kielikuvat sikamakee sms, irk ja muut; yhteisöjen kieli käty non-verbaalinen viestintä merkityksen selittäminen 7 Nuorisotyön haasteet syrjäytymisen riskiryhmä = maan, kulttuurin ja yhteiskunnan vaihtuminen/erilaisuus on haaste, joka vaikuttaa elämän hallintaan eri taustoista tulevilla erilaiset haasteet, erilaiset resurssit ja erilainen vastaanotto riskitekijöiden kasaantuminen lisää sosiaalisen syrjäytymisen riskiä 8 4
Näytänks mä muka rasistilta? - asenteita, ennakkoluuloja vai jotain ihan muuta Ai suvaitse suvaitsemattomuus Rasismi on vakava riippuvuus Ne piippuhyllyl istuu piiput suus Pallo on rajaton ja vapaa liikkuvuus Sä et nähny sä kuulit, just Sä et tienny sä luulit Onks joku vienny sun duunit Riistäny sun vapauden ja rakentanu muurit Pelaface GG Caravan 9 Asenne, rasismi, syrjintä, kiusaaminen. Monia tapoja ymmärtää samat käsitteet ja ilmiöt Merkitykset saattavat olla erilaisia Kenen kanssa nuoret puhuvat: asenteista ennakkoluuloista rasismista syrjinnästä kiusaamisesta 10 5
Rasismin muotoja Biologisiin uskomuksiin perustuva vanha rasismi Kulttuurisin perustein ihmisryhmää jaotteleva uusrasismi Yhteiskunnan rakenteissa piilevä rakenteellinen rasismi Arkielämän kohtaamisissa ilmenevä arkielämän rasismi Vesa Puronen: Rasistinen Suomi, Gaudeamus 2011 11 Kaikkia tulisi kohdella tasaarvoisesti utopiaa vai realismia Yleinen mielipide kysyttäessä, mutta käytännössä: Luottamuspulaa (30% mmuuttajista) Ennakkoluuloja (30% kaikista) Pelkoa työpaikan menettämisestä (40% mmuuttajista) Eriarvoisuutta palkoissa (25% mmuuttajista) Syrjintää (10% mmuuttajista) Johtamistaidon opisto, työelämän asennekartoitus Entä koulussa, nuorisotyössä, harrastuksissa.? 12 6
Lasten maailmassa Ryhmäsuhteilla ja ystävyysrakenteilla merkitystä Kuulumisen tunteen ja liittymisen esteet kaksisuuntaisia Arkipäivän rasismi välineenä koulumaailmassa Noin 50% ilmoittaa kokeneensa tai havainneensa venäjänkielisiin kohdistuvaa syrjintää (2002 Suomen venäjänkielisen väestönosan kysymyksiä) Pääkaupunkiseudulla yli 80% maahanmuuttajalapsista kertoo tuleensa kiusatuksi (oppilaskysely 2008) 13 Kiusaamisesta. Kantaväestöön kuuluvista lapsista vain pieni osa havaitsee maahanmuuttajalapsiin kohdistuvassa kiusaamisessa etnisen syrjinnän elementtejä Maahanmuuttajista huomattava osa havaitsee kiusaamisessa etnisen syrjinnän ja rasismin elementtejä: rasistista nimittelyä kiusaamista ihonvärin, etniseen ulkonäköön, uskontoon, tai pukeutumiseen liittyen uhkaavaa käyttäytymistä itseä tai koko ryhmää kohtaan opettajan taholta asiatonta kommentointia syntyperään liittyen leimaamista johonkin tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvaksi VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky 23.4.2012 14 7
Pelko johtaa vihaan, viha johtaa raivoon, raivo johtaa kärsimykseen Yoda 15 Nuorten kertomaa Väestöliiton Poikien puhelimessa Miten edistää kotoutumista, kun väkivallan uhkaan liittyvät pelot ovat olemassa ja ne ovat oikeutettuja? Nuoret puhuvat avoimesti asenteistaan toista ryhmää kohtaan Erityisesti pojilla epäinhimillistävä tapa puhua toisistaan Pojat kokevat väkivallan osakseen elämässä sen kanssa on vain pärjättävä Osaavatko /viitsivätkö aikuiset tarttua puheisiin riittävän vaikuttavalla tavalla? 16 8
Asenteisiin vaikuttaminen Ryhmien välinen kontakti keskeisin tekijä: Suora positiivinen kontakti - kahden etnisen ryhmän jäsenet ovat välittömässä vuorovaikutuksessa keskenään: 1. Osapuolten /ryhmien tulee olla keskenään tasa-arvoisia 2. Ryhmillä yhteiset tavoitteet 3. Vuorovaikutus pohjautuu yhteistyöhön 4. Ympäristön normatiivinen tuki tärkeää 5. Mahdollisuus ystävyyssuhteiden solmimiseen eri ryhmien jäsenten välillä Sekä yksilöllisyyden että ryhmänjäsenyyden tulee toteutua 17 Asenteisiin vaikuttaminen Välillinen kontakti henkilö tuntee omasta viiteryhmästään jonkun, jolla on kontakti toiseen ryhmään tai toisen ryhmän jäseneen Myös välillisillä positiivisilla kontakteilla myönteinen vaikutus asenteisiin Koetaan toisinaan helpommaksi kuin suora kontakti Merkittävä oikean ja/ tai väärän tiedon lähde Suorien ja välillisten kontaktien merkitys asenteiden parantamiseksi koulussa: Liebkind & McAlister, 1999; Cameron & Co 5 11v lapset, 2006; Ephatos-hanke, Kaakkois-Suomi 2007 18 9
Huolestuneiden kansalaisten julkilausuma: Riittää jo rasismi ja suvaitsevaisuus tarvitsemme dialogia Keskustelua rasismista, kiusaamisesta tai häirinnästä ei voi käydä ilman kannanottoa yksittäisiin tapauksiin Rasismin tuomitseminen yleisellä tasolla, mutta kieltäytyminen yksittäisten tapausten kommentoinnista on ongelman kieltämistä. 19 Kouluissa rasismiin liittyvät kysymykset on sivuutettu monikulttuuristuvan koulun haasteiden tarkastelussa. kysymykset rasismista ja sen seurauksista häivytetään usein näennäisesti neutraalin kulttuurieropuheen alle. Rasismin neutralisointi on koulun epävirallinen käytäntö. Souto A-M. Arkipäivän rasismi kouluissa, Nuorisotutkimusverkosto, 2011 Kuka nostaa aiheen esiin kouluissa /nuorisotaloilla jne.? Miten teillä kotona jännitteet puretaan? 20 10
Vanhemmat mukaan Perhe on nuoren tärkein kasvuympäristö Yhteinen keskustelu, yhteinen linja kasvatustyöhön osallisilla aikuisilla Riittävä tuki ja turvallinen ympäristö Kuulluksi tulemisen mahdollisuus Vanhemmat mukaan nuorisotyöhön vrt. Spinnu VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky 23.4.2012 21 11