Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittelyn vaihtoehtojen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080656.BEC 25.2.2009

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittelyn vaihtoehtojen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080656.BEC 25.2.2009

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma i Hanke: Sijainti: Hankkeesta vastaava: Konsultti: Yhteysviranomainen: Mussalon jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittely Kymenlaakso, Kotka Kymen Vesi Oy Osoite: Kotkantie 6 48200 KOTKA puh.(vaihde) (05) 2341 fax (05) 234 8199 www.kymenvesi.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@kymenvesi.fi Yhteyshenkilö: Käyttöpäällikkö Kaisu Albeni Pöyry Environment Oy Osoite: PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 VANTAA puh. 010 33 21120 fax 010 33 26720 sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com Yhteyshenkilö: Janna Riikonen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Osoite: PL 1023 (Kauppamiehenkatu 4, 6. krs) 45101 KOTKA puh.(vaihde) 020 610 105 fax 020 610 1300 sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Yhteyshenkilö: Asta Asikainen Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiohjelmasta voi osoittaa yhteysviranomaiselle. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nähtävillä arviointiohjelmaa koskevassa kuulutuksessa ilmoitettavana aikana ja ilmoitettavissa paikoissa. Pohjakartta-aineisto: maastotietokanta Maanmittauslaitos lupanro 48/MML/09 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, pohjavesialueet, kulttuurihistorialliset kohteet SYKE (Oiva-palvelu 11.8.2008)

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma iii TIIVISTELMÄ Hanke Kymen Vesi Oy:n Kotkan Mussalon jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyhankkeen tarkoituksena on jätevedenpuhdistamolla syntyvien jätevesilietteiden jatkokäsittelyn ja loppukäytön järjestäminen. Hankkeessa tutkitaan useita eri prosessivaihtoehtoja, jotka sijoittuvat hankevaihtoehdosta riippuen joko Mussaloon puhdistamon yhteyteen tai Kotkan Heinsuon alueelle. Samalla tutkitaan mahdollisuutta käsitellä Kymenlaakson alueelta erilliskerättävä biojäte yhteiskäsittelynä jätevesilietteiden kanssa. YVA-prosessi Koska lietteenkäsittelylaitoksen kapasiteetti ylittää 20 000 tonnia vuodessa, on hankkeessa laadittava ympäristövaikutusten arviointi (YVA) YVA-lain (468/1994) ja asetuksen (713/2006) mukaisesti. YVA-menettelyssä laaditaan ensin YVA-ohjelma, joka toimii varsinaisen arvioinnin suunnitelmana. YVA-ohjelma luovutetaan yhteysviranomaiselle, joka asettaa sen nähtäville ja kerää ohjelmaa koskevat lausunnot ja mielipiteet. Tämän jälkeen yhteysviranomainen koostaa lausuntonsa YVA-ohjelmasta. Ympäristövaikutukset arvioidaan YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti ja havaitut vaikutukset raportoidaan YVA-selostuksessa. YVA-selostus luovutetaan yhteisviranomaiselle ja myös siitä on mahdollisuus jättää lausuntoja ja mielipiteitä. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa koskien YVA-selotusta ja suoritettua vaikutusarviointia. YVA-menettelyssä ei tehdä mitään hanketta koskevia päätöksiä, vaan

YVA-ohjelma Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely iv menettelyn tarkoituksena on koota hankkeen todennäköisiä ja mahdollisia ympäristövaikutuksia koskeva tieto käytettäväksi päätöksenteon tukena. YVA-selostuksen ja yhteysviranomaisen lausunnon on oltava käytettävissä hanketta koskevassa päätöksenteossa mm. ympäristö- ja rakennuslupia ratkaistaessa. Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. YVA-prosessin on tarkoitus valmistua vuoden 2009 aikana. YVA-ohjelman laatiminen Kuulutus ja nähtävilläolo Lausunto YVA-selostuksen laatiminen Tarkentavat selvitykset Kuulutus ja nähtävilläolo Lausunto Yleisötilaisuudet 2008 2009 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vaihtoehdot YVAssa tarkastellaan seuraavia prosessi-, sijainti- ja toimintamuotovaihtoehtoja: Vaihtoehto Sijainti Toimintamuoto Vertailuvaihtoehto (VE 0) nykyinen avoaumakompostointi (ei toteuttamiskelpoinen) VE1 Biokaasutus 1a Biokaasutus ja avoaumakompostointi Mussalossa Heinsuolla Muualla Omana työnä X - - X Biokaasutus Kompostointi - X - 1b Biokaasutus ja laitoskompostointi Biokaasutus Kompostointi - X - 1c Biokaasutus ja ulkopuolinen jatkokäsittely VE2 Terminen kuivaus ja poltto 2a Kuivaus ja poltto Mussalossa 2b Kuivaus Mussalossa, hyötykäyttö muualla VE3 Ulkopuolinen operaattori Biokaasutus - Jatkokäsittely X X Terminen kuivaus poltto Terminen kuivaus ja - - X - - Jatkokäyttö (poltto tai muu) 3a Kemicond-käsittely Mussalossa Kemicond - Jatkokäyttö - X 3b Muu käsittely ulkopuolisen toimesta VE4 Lietteen ja biojätteen yhteiskäsittely 4a Biokaasutus ja avoaumakompostointi 4b Biokaasutus ja laitoskompostointi (oma tai operaattori) 4c Biokaasutus, terminen kuivaus ja poltto Mussalossa 4d Biokaasutus ja kuivaus Mussalossa, poltto muualla? - Jatkokäsittely, esim. kompostointi, tai loppusijoitus Esikäsittely Biokaasutus Esikäsittely Biokaasutus Esikäsittely Biokaasutus Poltto Esikäsittely Biokaasutus X Ulkopuolinen operaattori X - X Kompostointi - X - Kompostointi mahdollisesti Kompostointi mahdollisesti - - X - - Poltto tai muu X X X mahdollisesti

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma v Arvioitavat vaikutukset YVA-lain mukaisesti arvioidaan hankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maankäyttöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä kuvattujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Vaikutukset arvioidaan sekä rakentamisen että toiminnan osalta huomioiden myös poikkeustilanteet. Tarkastelualue määritetään todennäköisten vaikutusten perusteella erikseen kullekin vaikutusarvioinnin osa-alueelle. Alustavasti arvioidaan hankkeen merkittävimpien ympäristövaikutusten kohdistuvan ihmisten viihtyvyyteen erityisesti hajuvaikutusten kautta sekä mahdollisesti pintavesiin. Rakentamisen aikaisista vaikutuksista todennäköisesti merkittävimpiä ovat työmaan liikenne ja häiriöt (melu ja pöly) sekä työmaa-aikaiset pintavesivaikutukset. Tarkasteltavia vaihtoehtoja vertaillaan toisiinsa sekä ympäristön nykytilaan. Ympäristövaikutusten vertailusta laaditaan yhteenveto. Vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan kunkin vaikutuskokonaisuuden (esim. liikennevaikutukset) osalta erikseen kullekin vaihtoehdolle. Merkittävyyden arviointi perustuu mm. vaikutuksen todennäköiseen kestoon, vaikutusalueen laajuuteen, altistuvan väestön määrään sekä siihen, jääkö vaikutus pysyväksi vai korjaantuuko mahdollisesti aiheutunut vahinko ajan kuluessa. Merkittävyyttä luonnehditaan sanallisesti. Ympäristön nykytila Arvioinnissa tarkastellaan kahta hankealuetta. Mussalossa lietteenkäsittelyn toiminnot sijoittuisivat Mussalon jätevedenpuhdistamon tontille. Alue on teollisuusaluetta, jolla ei ole luonnontilaista ympäristöä eikä erityisiä luonnonarvoja. Lähin asutusalue on n 130 asukkaan Ristniemi puhdistamon pohjoispuolella, lähimmät asuintalot sijaitsevat n. 200 m etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta. Puhdistamon nykyisestä lietteenkäsittelystä avoaumoissa on aiheutunut ristniemeläisille ajoittain voimakastakin hajuhaittaa. Heinsuon hankealue sijoittuisi Heinsuon entisen kaatopaikan läheisyyteen alueelle, jolla on jäte- ja energiahuollon toimintaa sekä kiviainesten ottoa ja käsittelyä. Aluetta ympäröivät osin hakatut talousmetsät, eikä siellä ole erityisiä luonnonarvoja. Heinsuon ympäristössä asutus on harvaa, lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat vajaan kilometrin etäisyydellä Pyhtään puolella. VT7:n uusi linjaus sijoittuisi hankealueen ja lähimpien asuinkiinteistöjen väliin. Lähin asuntoalue on Kotkan Kaukola n 1,6 km hankealueelta länteen. Heinsuon hankealueen tarkka sijainti täsmentyy vielä YVA-prosessin aikana. Vuorovaikutus YVA-prosessin tarkoituksena on sekä jakaa että saada tietoa hanketta ja sen vaikutuksia koskien myös asukkailta ja yleisöltä. YVAn yhteydessä järjestetään vuorovaikutusprosessi, jonka osana mm. järjestetään kaksi yleisötilaisuutta. Yleisötilaisuuksissa kaikilla on mahdollisuus saada tietoa hankkeesta ja vaikutusarvioinnista sekä tuoda näkemyksensä ja mielipiteensä Kymen Vesi Oy:n ja vaikutusarvioinnin tekijöiden tietoon. Lisäksi kaikilla on mahdollisuus jättää virallinen mielipide yhteysviranomaiselle YVA-ohjelman ja selostuksen nähtävilläoloaikoina. YVA-prosessista, nähtävilläoloajoista ym. tiedotetaan mm. Kymen Vesi Oy:n nettisivuilla http://www.kymenvesi.fi ja kuulutetaan alueen sanomalehdissä.

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma 1 Sisältö TIIVISTELMÄ III YVA-OHJELMASSA KÄYTETTY SANASTO 3 1 JOHDANTO 5 2 HANKKEESTA VASTAAVA 6 3 TARKASTELTAVA HANKE 6 3.1 Hankkeen tausta 7 3.2 Hankkeen aikataulu 8 4 HANKKEEN TOTEUTTAMISEKSI TARPEELLISET LUVAT JA PÄÄTÖKSET 8 5 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN 10 6 HANKKEEN SUHDE VIRANOMAISTEN SUUNNITELMIIN JA STRATEGIOIHIN 11 7 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 14 7.1 Vaihtoehtojen muodostaminen 14 7.2 YVAssa tarkasteltavat vaihtoehdot 16 7.3 0-vaihtoehto 19 7.4 Vaihtoehto 1 (VE 1): Biokaasutus Mussalossa 20 7.5 Vaihtoehto 2 (VE 2): Terminen kuivaus ja poltto 25 7.6 Vaihtoehto 3 (VE 3): Ulkopuolinen operoija 28 7.7 Vaihtoehto 4 (VE 4): Jätevesilietteen ja biojätteen yhteiskäsittely 32 7.8 Tarkasteltavien käsittelyprosessien tekninen kuvaus 38 7.9 Mitoitus 40 7.10 Vaihtoehtojen aiheuttamat liikennemäärät 41 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 42 8.1 Arviointimenettelyn sisältö ja sen tavoitteet 42 8.2 Arviointimenettelyn osapuolet 44 8.3 Suunnitelma tiedottamisesta ja kansalaisten osallistumisesta 45 8.4 YVA-menettelyn aikataulu 46 9 YMPÄRISTÖN NYKYTILAKUVAUS: MUSSALO 47 9.1 Alueiden käyttö 47 9.2 Yhdyskuntarakenne ja kaavoitus 51

YVA-ohjelma Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely 2 9.3 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys 53 9.4 Liikenne 54 9.5 Maa- ja kallioperä 55 9.6 Pinta- ja pohjavedet 55 9.7 Elollinen luonto ja luonnonsuojelu 56 9.8 Maisema ja kulttuuriympäristö 57 9.9 Ilmanlaatu Kotkassa 59 10 YMPÄRISTÖN NYKYTILAKUVAUS: HEINSUO 60 10.1 Alueiden käyttö 60 10.2 Yhdyskuntarakenne ja kaavoitus 63 10.3 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys 65 10.4 Liikenne 65 10.5 Maa- ja kallioperä 65 10.6 Pinta- ja pohjavedet 65 10.7 Elollinen luonto ja luonnonsuojelu 67 10.8 Maisema ja kulttuuriympäristö 68 11 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 70 11.1 Arvioitavat vaikutukset 70 11.2 Painopistealueet ja tarkastelualueen rajaus 70 11.3 Vaihtoehtojen vertailu 73 11.4 Arviointimenetelmät 74 11.5 Vaihtoehtojen energiatehokkuuden vertailu 79 11.6 Yhteisvaikutukset 79 11.7 Poikkeustilanteet 80 11.8 Haittojen lieventäminen ja vaikutusten seuranta 80

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma 3 YVA-OHJELMASSA KÄYTETTY SANASTO Asukasvastineluku Biokaasu Biokaasutus Ka-pit. Puhdistamon kokoluokkaa kuvaava, orgaanisen aineen kuormituksesta laskettu luku. Asukasvastineluku 1 kuvaa sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 ) on 70 g happea. Biokaasutuksessa syntyvä, energiantuotannossa käytettävä kaasu, joka sisältää pääasiassa metaania. eli mädätys, anaerobinen lietteen käsittelyprosessi (tarkempi kuvaus ohjelmatekstissä). Tuotteen (esimerkiksi lietteen) kuiva-ainepitoisuus painoprosentteina tuorepainosta. Kompostoinnin tukiaine Kompostoinnissa käytettävä karkea seosaine (esim. hake), joka parantaa hapen kulkeutumista prosessissa. Lietteen hygienisointi Mesofiilinen Polymeeri Rejekti Rejektivesi Terminen SCI-alue SPA-alue Puhdistamolietteen käsittely siten, että lopputuote täyttää MMM:n asetuksen 12/07 vaatimukset lannoitevalmisteista käytettäessä tuotetta vilja- ja energiakasvien lisäksi myös muuhun kasvintuotantoon ja viherrakentamiseen. Käsittelyprosessin lämpötila-alue 35 37 C. Mekaanisessa kuivauksessa käytettävä apuaine, joka parantaa veden erotuskykyä tuotteesta. Käsittelystä sivutuotteena syntyvä jae, jota ei hyödynnetä ko. käsittelyssä. Lietteen mekaanisessa tiivistyksessä ja kuivauksessa erottuva vesi, joka johdetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Lämpöenergialla tapahtuva. Esimerkiksi terminen kuivaus, jossa kuivaus perustuu nesteen haihduttamiseen lämmön avulla. Natura 2000 alueen suojelun perusteena on luontodirektiivi, ts. luontodirektiivissä määritetyt luontotyypit ja lajit, jotka alueella esiintyvät. Natura 2000 alueen suojelun perusteena on lintudirektiivi, ts. lintudirektiivin liitteen I lajit ja muuttavat lajit.

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma 5 1 JOHDANTO Kotkan Mussalon jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyhankkeen tarkoituksena on jätevedenpuhdistamolla syntyvien jätevesilietteiden jatkokäsittelyn ja loppukäytön järjestäminen. Lietteenkäsittely voidaan suorittaa joko Kymen Vesi Oy:n toimesta tai ulkopuolista operoijaa käyttäen. Hankkeessa tutkitaan useita eri prosessivaihtoehtoja, jotka sijoittuvat hankevaihtoehdosta riippuen joko Mussaloon puhdistamon yhteyteen tai Kotkan Heinsuon alueelle (Kuva 1-1). Samassa yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta käsitellä Kymenlaakson alueelta erilliskerättävä biojäte yhteiskäsittelynä Mussalon puhdistamon jätevesilietteiden kanssa. Lietteenkäsittelyprosessin suunniteltu kapasiteetti ylittää 20 000 tonnia vuodessa, joten hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitava ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskevan lainsäädännön mukaisesti (YVA-asetus 713/2006, 6, kohta 11b). YVAn yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Kuva 1-1: Hankkeen sijainti

YVA-ohjelma Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely 6 2 HANKKEESTA VASTAAVA Kymen Vesi Oy on toimialueensa kuntien omistama osakeyhtiö, joka hoitaa Kotkan ja Pyhtään sekä Kouvolan kaupunkiin 1.1.2009 liittyneen entisen Anjalankosken kunnan vesilaitostoimintoja. Kymen Vesi toimittaa talousvettä ja huolehtii jätevedestä sekä omistaa ja ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoja. Yhtiöllä on Kotkan Mussalossa jätevedenpuhdistamo, jonka saneeraus ja laajennus on meneillään. Lisäksi yhtiöllä on jätevedenpuhdistamo Kotkan Sunilassa sekä kolme puhdistamoa Anjalankoskella. Pyhtään kunnan jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin Mussalon puhdistamolle. Puhdistamon laajennuksen valmistuttua myös Kotkan itäisen alueen sekä pääosin Anjalankosken jätevedet tullaan johtamaan Mussaloon siirtoviemäriä pitkin. Laajennuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2009 aikana ja samassa yhteydessä yhtiön muiden jätevedenpuhdistamoiden toiminta lakkautetaan lukuun ottamatta Sippolan pientä puhdistamoa Anjalankoskella, joka jää jatkossakin käyttöön. Vuoden 2011 alusta Mussalon puhdistamolle tullaan johtamaan myös Haminan kaupungin sekä Virolahden ja Miehikkälän kuntien jätevedet. 3 TARKASTELTAVA HANKE Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan Mussalon jätevedenpuhdistamolla syntyvän jätevesilietteen käsittelyvaihtoehtoja. Arvioinnin piiriin ei kuulu jätevedenpuhdistamon puhdistustoiminta eikä puhdistamon laajennus- ja saneeraushanke. Mussalon jätevedenpuhdistamo on biologinen aktiivilietelaitos, jonka puhdistusprosessi käsittää mekaanisen, kemiallisen ja biologisen puhdistuksen. Puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenlahteen. Laitoksen puhdistusteho hapenkulutuksen osalta on n. 96 % ja fosforin osalta n. 95 %. Puhdistamolle rakennetaan saneerauksen yhteydessä uusi lieteasema, jossa liete kuivataan mekaanisesti linkoamalla. Kun kaikki Kotkan, Pyhtään ja entisen Anjalankosken alueen jätevedet johdetaan Mussaloon, käsittelee puhdistamo n 70 000 asukkaan jätevedet sekä runsaasti teollisuusjätevesiä. Teollisuusjätevesien osuus vesivirtaamasta on noin 14% ja kuormituksesta (BOD7 atu) 52% olettaen, että teollisuusjätevesien määrät pysyvät nykyisellään. Mussalon jätevedenpuhdistamolla otetaan lisäksi vastaan ja käsitellään puhdistusprosessissa sakokaivojen ja umpisäiliöiden lietteitä. Vuonna 2008 sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin 13 139 m 3. Kun vuodesta 2011 alkaen myös Haminan, Virolahden ja Miehikkälän jätevedet johdetaan Mussaloon, puhdistetaan siellä 93 000 asukkaan jätevedet ja puhdistamon asukasvastineluku on 222 000 (ennustevuosi 2025). Tämän jälkeen teollisuusjäteveden (olettaen nykyiset teollisuusjätevedet) osuus on virtaamasta 12% ja kuormituksesta (BOD7 atu) 48%. Lietteenkäsittelyn yleissuunnitelman (Pöyry Environment Oy, 2008) laskelmien mukaan vuotuinen lietemäärä tulisi tällöin olemaan n 22 000 m 3 tiivistettyä raakasekalietettä. YVAssa käytettäviä mitoitusoletuksia käsitellään tarkemmin kappaleessa 7.9. Rakennettavan lietteenkäsittelylaitoksen on tarkoitus olla käytössä noin 30 vuotta. Tällä aikavälillä laitteistoa jouduttaneen kertaalleen uusimaan.

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma 7 3.1 Hankkeen tausta Kymen Vesi Oy keskittää toimialueensa jätevedenkäsittelyn Kotkan Mussalon puhdistamolle, jonka laajennus ja saneeraus ovat meneillään ja valmistuvat vuoden 2009 aikana. Mussalon jätevedenpuhdistamon lietteet käsitellään tällä hetkellä avoimella asvaltoidulla kompostointikentällä Mussalon puhdistamon vieressä sijaitsevalla kompostointialueella. Tuore liete sekoitetaan seosaineeseen sekä turpeeseen hallitiloissa ja kompostoidaan aumoissa ulkokentällä. Kompostiaumat käännetään Alluaumankääntäjällä neljän viikon välein, ja jokaisen käännön jälkeen aumat peitetään turpeella. Ennen kääntöä aumojen pinnalle levitetään kalsiumpohjaista hajuntorjuntakemikaalia Nordkalk Veloxia nopeuttamaan kompostointia sekä poistamaan kääntövaiheessa syntyviä hajuja. Jokainen auma käännetään vähintään kolme kertaa ennen kompostin jälkikypsytykseen siirtämistä. Viimeisen käännön yhteydessä aumoihin lisätään 25 % hiekkaa ja aumat siirretään jälkikypsytykseen kasoille. Avoaumakompostointi on aiheuttanut ympäristön asukkaille häiriötä, lähinnä ajoittain (aumojen käännön yhteydessä) voimakasta hajuhaittaa, ja avoaumauksesta luopumista on vaadittu jo useiden vuosien ajan. Kymen Vesi Oy:lle (aiemmin Kotkan Vesi liikelaitos) on myönnetty 30.5.2008 ympäristölupa lietteiden käsittelemiseen Mussalossa puhdistamon viereisellä kompostointikentällä avoaumoissa. Luvan mukaisesti jätevesilietteen sijoittaminen kompostointikentälle on lopetettava viimeistään 30.10.2009. Vaasan hallinto-oikeus on Kymen Vesi Oy:n hakemuksesta myöntänyt lietteen kompostikentälle sijoittamiselle jatkoaikaa 31.5.2010 saakka. Ko. päivämäärään mennessä sijoitettu liete saadaan kompostoida ja jälkikypsyttää alueella ja muodostuva kompostimulta varastoida siellä toistaiseksi. Uutta ympäristölupaa avoaumakompostoinnille vakituisena toimintona ei enää tultane saamaan. Hallinto-oikeuden jatkoaikaa myöntävän päätöksen perusteluissa todetaan: ( ) toiminnasta on aiheutunut hajuhaittoja useilla asuinalueilla eri ilmansuunnissa erityisesti kompostin kääntöjen yhteydessä. Mm. Ristiniemen alueella on noin 70 asuinkiinteistöä. Lähimmät asuintalot sijaitsevat arviolta noin 200 metrin etäisyydellä kompostointialueen rajasta. Myös Mussalon kompostointikentän ilmanlaatuselvityksen mukaan kompostointitoiminnasta muodostuu hajuja. Toiminnasta saattaa sen jatkuessa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Hallinto-oikeus katsoo, ettei avoaumakompostointi ole näissä olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteen mukainen ratkaisu. Puhdistamolietteen tuominen kompostointialueelle tulee ympäristölupapäätöksen mukaan lopettaa viimeistään 31.10.2009. Lietteen tuomiselle asetettu määräaika on ajan kuluminen huomioon ottaen niin lyhyt, että väliaikaisenkin lietteenkäsittelyratkaisun järjestäminen saattaa olla ongelmallista. Näin on kohtuullista, että kun toiminnassa noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminnalle myönnetään vielä kerran lyhyt lisäaika 31.5.2010 asti. Kun otetaan huomioon avoaumakompostoinnin sijainti lähellä asuinalueita, toiminnan laatu ja siitä aiheutuvat päästöt hallinto-oikeus katsoo, että luvan myöntämiselle vuoden 2011 loppuun saakka ei ole edellytyksiä. Toiminnanharjoittajan tulee sopeuttaa jätevesilietteen kompostointi BAT-periaatteen vaatimusten mukaiseksi ensi tilassa.

YVA-ohjelma Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely 8 Koska uusi lietteenkäsittelyprosessi ei todennäköisesti ole toiminnassa ympäristöluvan jatkoajan päättyessä, selvitetään tämän YVAn yhteydessä samalla väliaikaisia vaihtoehtoja lietteen toimittamiseksi jatkokäsittelyyn muualle, kunnes pysyvä lietteenkäsittelyprosessi on käytettävissä. Kymen Vesi Oy on vuokrannut kompostointikentän Kotkan kaupungilta ja vuokrasopimus umpeutuu 31.3.2012. Kaupunki on vuokranantajana ilmoittanut, että se ei ole halukas uusimaan vuokrasopimusta vaan tarvitsee alueen muuhun käyttöön nykyisen vuokrasopimuksen umpeutuessa. Koska nykyistä lietteenkäsittelyä on jatkossa mahdotonta jatkaa hajuhaittojen sekä ympäristöluvan ja vuokrasopimuksen umpeutumisen vuoksi, on Kymen Vesi Oy päättänyt vuoden 2008 aikana selvittää uuden lietteenkäsittelyprosessin mahdolliset vaihtoehdot. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ilmoittanut, että lietteenkäsittelyn vaihtoehdoista tulee suorittaa ympäristövaikutusten arviointi, koska kyseessä on YVAasetuksen hankeluettelon mukainen toiminta (asetus 713/2006, 6, kohta 11b, jonka mukaan YVA-menettely on suoritettava mm kun kyseessä on muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle ). 3.2 Hankkeen aikataulu Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu vuodenvaihteessa 2009/2010, jolloin jätetään käsiteltäväksi myös valittavaa lietteenkäsittelyprosessia koskeva ympäristölupahakemus. Tavoitteena on, että valittavaa lietteenkäsittelyjärjestelmää päästään rakentamaan vuoden 2010 aikana ja se saadaan käyttöön 2011 kuluessa. 4 HANKKEEN TOTEUTTAMISEKSI TARPEELLISET LUVAT JA PÄÄTÖKSET Hankkeen toteuttamiseksi suoritetaan valittavasta vaihtoehdosta riippuen erilaisia rakentamistoimenpiteitä Mussalon jätevedenpuhdistamon tontilla sekä mahdollisesti myös Heinsuon hankealueella. Eri vaihtoehdoissa toteutettavia rakennustoimenpiteitä on kuvattu lyhyesti kappaleessa 7. Ympäristölupa Koska lietteenkäsittely on ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 3. momentin mukaista jätteen ammattimaista tai laitosmaista hyödyntämistä tai käsittelyä, on valittavasta hankevaihtoehdosta riippumatta sille haettava ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa. Ympäristölupa-asiassa toimivaltainen viranomainen on tällä hetkellä alueellinen ympäristökeskus (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus), mutta ympäristöhallinnossa tapahtuvien organisaatiomuutosten seurauksena jatkossa ympäristöluvan tulee myöntämään ko. hetkellä toimivaltainen alueellinen lupavirasto. Koska hankkeessa on suoritettava ympäristövaikutusten arviointi, on YVA-selostuksen sekä yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon oltava ympäristölupaviranomaisen käytettävissä ennen ympäristölupa-asian ratkaisemista. Ympäristöluvassa voidaan samanaikaisesti käsitellä vesilain mukaiset asiat, kuten mahdollinen hulevesien johtaminen vesistöön Heinsuota koskevissa vaihtoehdoissa.

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma Mussalon jätevedenpuhdistamolla on voimassa oleva ympäristölupa. Lietteenkäsittelyprosessin rejektivedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Osassa tarkasteltavista vaihtoehdoista lietteenkäsittelyn tai osan siitä hoitaa ulkopuolinen, kaupallinen operaattori. Näissä vaihtoehdoissa käytetään ainoastaan operaattoreita, joiden laitoksilla on asianmukaiset ympäristöluvat ko. tyyppisen lietteen tai välituotteen vastaanottoon. Ulkopuolinen urakoitsija tekee jätevesien johtamissopimuksen Kymen Vesi Oy:n tai toiminta-alueensa vesihuoltolaitoksen tai yrityksen kanssa. Johtamissopimuksessa määritellään puhdistamolle johdettavan jäteveden laatu ja kuormitus sekä toimiminen poikkeustilanteessa. Rakennuslupamenettely Valittavasta hankevaihtoehdosta riippuen Mussalon jätevedenpuhdistamon tontille rakennetaan erilaisia rakennuksia ja/tai rakennelmia (esim. biokaasutuslaitos, lietteen vastaanottoasema). Rakennuksen rakentaminen vaatii maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja asetuksen (895/1999) säädösten mukaisen rakennusluvan. Rakennusta vähäisempien rakennelmien (esim. piiput, säiliöt) rakentamiseen on hankittava toimenpidelupa. Maisematyölupa voi olla tarpeen silloin, jos tehdään mittavia maanrakennustöitä ilman varsinaista rakennuksen rakentamista ja siihen hankittavaa rakennuslupaa. Esimerkiksi kompostointikentän rakentaminen saattaa edellyttää maisematyölupaa. Mikäli samalla kertaa rakennetaan rakennuksia ja niihin liittyviä rakennelmia tai maisematöitä, käsitellään kaikki toimenpiteet samassa rakennusluvassa. Rakennusluvan myöntää Kotkan kaupungin rakennusvalvonta. Rakennus- ja muista luvista on säädetty MRL 18-19 luvussa. Koska hankkeessa on suoritettava ympäristövaikutusten arviointi, on YVA-selostuksen sekä yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon oltava rakennuslupaviranomaisen käytettävissä ennen rakennuslupa-asian ratkaisemista. Asemakaavoitus Mussalon alueella jätevedenpuhdistamon tontti on asemakaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon korttelialueeksi (kaavamerkintä ET). Suunnitellut toiminnot ovat ko. kaavan mukaisia, joten Mussalossa ei ole hanketta koskevia kaavoitustarpeita. Heinsuon hankealueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kotkan kaupungin kaavoitustoimesta on esitetty arvio, että kompostointilaitoksen tai kompostointikentän sijoittaminen Heinsuolle todennäköisesti tulee edellyttämään asemakaavaa. Alueen muilta toimijoilta on edellytetty toiminta-alueidensa asemakaavoitusta. Asemakaavan on oltava lainvoimainen, ennen kuin rakennuslupa voidaan myöntää. Kemikaali-ilmoitus Yhdessä tarkasteltavista vaihtoehdoista (VE 3a, Kemicond-käsittely ulkopuolisen operaattorin toimesta) käytetään teollisuuskemikaaleja sellaisina määrinä, että kyseessä on kemikaaliturvallisuuslaissa (390/2005) tarkoitettu kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi. Tällainen toiminta edellyttää kemikaali-ilmoituksen tekemistä alueelliselle pelastusviranomaiselle, mikäli kyseinen vaihtoehto toteutetaan. 9

YVA-ohjelma Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely 10 5 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN Jätevedenpuhdistamoiden järjestelyt Lietteenkäsittelyn toteuttaminen liittyy Mussalon jätevedenpuhdistamon laajennukseen ja saneeraukseen. Laajennus mahdollistaa suuremman jätevesimäärän käsittelyn. Mussalon puhdistamon laajennuksen seurauksena lähes kaikki Kymen Vesi Oy:n toimintaalueen jätevedet johdetaan Mussaloon. Laajennuksen valmistuttua suljetaan yhtiön puhdistamo Kotkan Sunilassa sekä kaksi pienempää puhdistamoa Anjalankoskella. Anjalankoskelle jää jatkossakin käyttöön vielä Sippolan pieni puhdistamo. Pyhtään kunnan jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin Mussalon puhdistamolle. Vuoden 2011 alusta Mussalon puhdistamolle tullaan johtamaan myös Haminan kaupungin sekä Virolahden ja Miehikkälän kuntien jätevedet. Käsiteltävän jäteveden määrän kasvu nykytilaan verrattuna johtaa myös lietemäärän kasvuun. Muutokset on huomioitu YVA:n vaihtoehtojen mitoituksessa. Kymenlaakson alueella on käyty myös keskustelua siitä, että kaikkien jätevesilietteiden yhteiskäsittely voisi olla tarkoituksenmukaisin tapa toimia tulevaisuudessa. Tästä syystä YVA:ssa varaudutaan lietemäärän osalta myös siihen, että Mussalon puhdistamon lietteiden lisäksi lietteenkäsittelyprosessissa käsitellään myös Pohjois-Kymenlaakson (nykyisen Kouvolan jätevedenpuhdistamot) lietteet. Lietemäärän kasvu vaikuttaa paitsi valittavien prosessien mitoitukseen, myös mm. kuljetusten määrään ja lopputuotteen määrään. Jätehuollon järjestelyt Kymenlaakson alueella Jätevesilietteiden keskitetyn käsittelyn lisäksi on poliittisella tasolla käyty keskustelua jätevesilietteiden ja erilliskerätyn biojätteen yhteiskäsittelyn tarkoituksenmukaisuudesta. Tässä YVAssa tarkastellaan myös vaihtoehtoja, joissa yhteiskäsittely toteutetaan Mussalon puhdistamon lietteenkäsittelyn yhteydessä. Kehitysprojektit Mussalon saarella Mussalon saaren itäosa, jossa sijaitsee Kotkan Satama sekä runsaasti erilaisia teollisuus- ja varastointitoimintoja, on viime vuosien aikana kehittynyt voimakkaasti. Alueella on edelleen meneillään lukuisia maankäytön kehitysprojekteja. Tässä YVAssa huomioidaan vaikutusten arvioinnin yhteydessä Mussalossa rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet. Lietteenkäsittelyhankkeen tärkeimmät yhtymäkohdat Mussalon hankkeisiin liittyvät liikennevaikutuksiin sekä lähimmälle asutukselle aiheutuviin häiriövaikutuksiin ja sitä kautta mahdollisesti lähimpien asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ympäristövaikutusten arviointivaiheessa huomioidaan yhteisvaikutuksissa seuraavat hankkeet: - Mussalon sataman laajennushankkeet - Jänskän laituri ja sille tulevat uudet liikenneyhteydet (junaraide, autotie, lukkitie) - PVO:n voimalaitoksen monipolttoainekattila naapuritontille (YVA meneillään) - Liikenneverkostot: uusi ratapiha, Ristniementien uusi linjaus, tieverkon mahdolliset järjestelyt

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma - Uudet teollisuus- ja varastoalueet: Palaslahden teollisuusalueen kehittäminen, Jänskän teollisuusalue (kaavoitettavana), NordStream-kaasuputkihankkeen varastoalueet sekä putkien betonointitehdas - Kuusakoski Oy:n Mussalon käsittelyalue on muuttamassa puhdistamotontin naapuriksi Palaslahteen VT7 kehittäminen Tiehallinto on aloittanut tiesuunnitelman laatimisen välille Koskenkylä Loviisa Kotka. Tavoitteena on, että tien rakentaminen voitaisiin aloittaa v. 2010 2011. Valtatien 7 rakentaminen moottoritieksi on osa kansainvälisen E18-tien kehittämishanketta. Moottoritiellä on vaikutuksia mm. liittymäjärjestelyihin. VT 7 suunnitelman merkitys tähän hankkeeseen liittyy liikennevaikutuksiin. Liikennevaikutusten arvioinnissa huomioidaan VT 7 koskeva suunnitelma. 11 6 HANKKEEN SUHDE VIRANOMAISTEN SUUNNITELMIIN JA STRATEGIOIHIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaikkea maankäytön suunnittelua. Tavoitteet on alun perin asetettu v. 2000 ja uudistetut tavoitteet astuvat voimaan 1.3.2009. Tavoitteita asetetaan koskien toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristöä, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. Lisäksi eräille erityisalueille on annettu niitä erikseen koskevia tavoitteita. Tarkasteltava hanke liittyy erityisesti elinympäristötavoitteisiin, sillä hankkeen toteutuksen seurauksena lähiasukkaiden elinympäristössä nykyisin viihtyvyyshaittaa aiheuttava avoaumakompostointi lopetetaan. Hankkeen eri prosessivaihtoehdoilla on omia hajuvaikutuksia, mutta tavoitteena on, että kokonaisuutena aiheutuva hajuhaitta vähenee tai poistuu. Hankkeessa varaudutaan jätevesilietteiden keskitettyyn käsittelyyn koko Kymenlaakson alueelta sekä mahdollisesti myös lietteen ja biojätteen yhteiskäsittelyyn, mikä on linjassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden jätehuoltoa koskevien tavoitteiden kanssa. Koska hanke ei ole erityisen työvoimavaltainen ja siihen saattaa liittyä tiettyjä häiriövaikutuksia, ei joidenkin toimintojen mahdollinen sijoittaminen yhdyskuntarakenteen reuna-alueelle (Heinsuolle) ole ristiriidassa yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteen kanssa. Heinsuo on Kotkan seudun aluerakenteessa tämän tyyppiselle toiminnalle hyvin soveltuva alue, sillä siellä toimii jo olemukseltaan ja vaikutuksiltaan samantyyppisiä toimijoita. Useat tarkasteltavista prosessivaihtoehdoista edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä, kun puhdistamolietteen energia ja/tai ravinteet saadaan hyötykäyttöön. Alustavan vaikutusarvion mukaan hanke ei uhkaa luonnon- tai kulttuuriarvoiltaan merkittäviä ympäristöjä. Valtakunnallinen jätesuunnitelma sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016 saakka. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan tavoitteena on jätteen synnyn ehkäiseminen, jätteen materiaalikierrätyksen ja biologisen hyödyntämisen lisääminen, kierrätykseen soveltumattoman jätteen polton lisääminen sekä jätteiden käsittelyn ja loppusijoituksen haitattomuuden turvaaminen. Erityisesti tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, mm. vähentämällä biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on

YVA-ohjelma Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely 12 mm. että vuoteen 2016 mennessä kaikki yhdyskuntien jätevesilietteet hyödynnetään joko maanparannuskäytössä tai energiana. Tarkasteltavassa hankkeessa selvitetään useita eri prosessivaihtoehtoja jotka ovat valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisia. Hankkeen tarkoituksena on löytää lietteenkäsittelyyn prosessi, joka mahdollistaa jätevesilietteen käsittelyn ja hyödyntämisen energiana ja/tai maanparannuksessa. Tavoitteena on myös poistaa tai vähentää nykyisen toiminnan asumiselle aiheuttama hajuhaitta. Alueellinen jätesuunnitelma on Kaakkois-Suomessa laadittu 1990-luvulla ja sitä on täydennetty ja tarkistettu 2003. Parhaillaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on mukana laatimassa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaa (ELSU), joka laaditaan yhteistyönä kuuden alueellisen ympäristökeskuksen ja 12 maakunnan alueelle. Jätesuunnitelmatyötä koordinoi Pirkanmaan ympäristökeskus. Työ on aloitettu 2007 ja Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2009 aikana. Vuoden 2003 alueellisen suunnitelman tarkistus on voimassa, kunnes yhteinen alueellinen jätesuunnitelma valmistuu. Vuoden 2003 suunnitelman tarkistuksen tavoitteena on mm. kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden lietteiden laitosmainen hyödyntäminen vähintään 90%:sti (vuoteen 2005 mennessä) joko kompostoimalla, mädättämällä tai polttamalla. Tarkasteltava hanke on tavoitteen kanssa yhdensuuntainen. Etelä- ja Länsi-Suomen tekeillä olevan alueellisen jätesuunnitelman (ELSU) painopistealueet ovat biohajoavat jätteet, rakentamisen materiaalitehokkuus, yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet, tuhkat ja kuonat, pilaantuneet maat sekä jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa. Yhdyskunta- ja jätevesilietteiden painopistealueella toimii asiantuntijaryhmä, jonka työstä on YVA-ohjelman laadintavaiheessa ollut käytettävissä raportti Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet 9.12.2008 (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2008). Asiantuntijaryhmän raportissa on kuvattu jätevesilietteiden synnyn ja käsittelyn nykytilaa mm. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella. Lisäksi on tunnistettu lietteenkäsittelyn vaihtoehtoja yleisellä tasolla. Tässä vaiheessa raportti ei sisällä konkreettisia toimenpiteitä, niitä on tarkoitus määrittää jatkossa. Tavoitteena on lietteiden 100% hyötykäyttöaste joko maanparannuskäytössä tai energiana valtakunnallisen jätesuunnitelman linjausten mukaisesti. ELSUn yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet 9.12.2009 raportissa on koko Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen (KAS) toiminta-alueella (Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat) arvioitu yhdyskuntalietteitä kertyvän noin 53 900 t märkäpainona (10 100 t kuivapainona). Kymenlaakson alueella jätevedenpuhdistusta keskitetään Kotkaan. Etelä-Karjalassa toimii useita suuria jätevedenpuhdistamoita (mm. Lappeenranta). Kymenlaaksossa lietteiden käsittelyä ei ole keskitetty. Raportissa luetellaan toiminnassa sekä suunnitteilla olevia lietteiden käsittelylaitoksia Kymenlaaksossa sekä ELSU:n alueella laajemminkin. KAS:n alueella käsitellyistä lietteistä on raportin mukaan vajaa puolet hyödynnetty viherrakentamisessa ja neljännes käsitelty esim. teollisuuslaitoksilla tai poltettu kompostoinnin jälkeen polttokokeissa. Maanviljelyssä ja kaatopaikkojen maisemoinnissa on kummassakin hyödynnetty n. 5 % käsitellyistä lietteistä. Raportissa on tunnistettu lietteiden käsittelyvaihtoehtoja yleisellä tasolla. Tunnistetut vaihtoehdot ovat jätelainsäädännön hengen mukaisesti jätteen määrän vähentäminen, materiaalihyötykäyttö (keskitetty ja hajautettu) sekä energiahyötykäyttö. Jätevesilietteiden osalta jätteen määrän vähentäminen tarkoittaa käytännössä erityisesti lietteen laatuun vaikuttamista siten, että hyödynnettävyys paranee. Tähän pyritään siten, että jätevedenpuhdistamot eivät ota vastaan sellaisia haitta-aineita sisältäviä lietteitä, jotka voivat vaarantaa käsitellyn lietteen käyttöä maanparannukseen. Materiaalihyötykäytössä lietteenkäsittelyn lopputuotteena saadaan lannoitevalmistetta, jota voidaan käyttää

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma esim. viheralueilla ja pelloilla. Esimerkkejä käsittelyvaihtoehdoista ovat kompostointi, terminen kuivaus ja mädätys, jossa syntyy myös energiana hyödyntämiskelpoista biokaasua. Raportissa todetaan, että lietteiden ohella samassa prosessissa voidaan käsitellä myös muita jätteitä kuten lantaa ja biohajoavia jätteitä. Keskitetyssä materiaalihyötykäytön vaihtoehdossa yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet käsitellään keskitetysti suurissa yksiköissä laitosmaisesti, hajautetussa vaihtoehdossa taas hajaasutuslietteitä käsitellään paikallisesti ja hyödynnetään omalla tilalla. Energiahyötykäyttönä on tarkasteltu vain polttoa. Raportissa todetaan, että jätteenpolton tulee olla energiatehokasta. Lietepohjaisille lannoitevalmisteille ei ole kaikkialla markkinoita ja lisäksi joidenkin lietteiden huono laatu (haitta-ainepitoisuus) voi estää käytön lannoitevalmisteena. Tästä syystä on mahdollista, että lietteitä voidaan joutua polttamaan myös ilman hyötykäyttöä. Raportissa on lyhyesti tunnistettu vaihtoehtojen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia. Biohajoavat jätteet painopistealueella on ELSU-prosessissa alustavasti määritetty tavoitteiksi biohajoavan jätteen määrän vähentäminen, hyötykäytön edistäminen sekä kompostituotteiden laadun parantaminen. Mahdollisina hyötykäyttövaihtoehtoina on alustavasti tunnistettu mm. mädätys biokaasulaitoksessa yhdessä jätevesilietteiden kanssa sekä energiahyötykäyttö. Tarkasteltava hanke noudattaa tekeillä olevan alueellisen jätesuunnitelman linjauksia siltä osin kuin tietoa niistä on saatavana, sillä hankkeen tavoitteena on ratkaista eteläisen Kymenlaakson yhdyskuntajätevesilietteiden käsittely keskitetysti ja ympäristöhaittoja minimoiden sekä edistää lietteen hyötykäyttöä lannoitteena ja/tai energiana. Lisäksi hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia käsitellä koko Kymenlaakson alueen jätevesilietteet keskitetysti sekä jätevesilietteen ja biojätteen yhteiskäsittelyn mahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tarkastellaan jatkossa suunniteltavan hankkeen suhdetta ELSU:n tarkentuviin tavoitteisiin ja toimenpidesuunnitelmaan, kun niistä saadaan lisää tietoa. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään ja verrataan hankkeen havaittuja vaikutuksia ELSU-prosessissa tunnistetaviin vaikutuksiin. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on hyväksytty marraskuussa 2008. Se sisältää myös jätehuoltoa koskevia tavoitteita. Erityisesti ilmasto- ja energiastrategiassa todetaan, että biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille on vältettävä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tarkasteltavassa hankkeessa tutkittavat prosessivaihtoehdot lietteen laitosmaiseen hyödyntämiseen ovat tämän tavoitteen mukaisia. Hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää jätevesilietettä energiakäyttöön joko biokaasutus- tai polttoprosessin avulla. Natura 2000 verkosto ja valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat on laadittu erilaisten luonnonarvojen perusteella suojelun tarpeessa olevien alueiden ja elinympäristöjen suojelemiseksi. Kumpikaan tarkasteltavista hankealueista ei sijoitu Natura- tai suojelualueille tai niiden välittömään lähiympäristöön. Heinsuon hankealueen pintavedet laskevat Heinsuon ojan kautta Heinlahteen, joka kuuluu Natura 2000 verkostoon sekä lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alustavan vaikutusarvion perusteella arvioidaan, että hankkeesta ei aiheudu alueen suojeluarvoille merkittäviä vaikutuksia. 13

YVA-ohjelma Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely 14 7 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 7.1 Vaihtoehtojen muodostaminen Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsiteltävät vaihtoehdot perustuvat vuonna 2008 laadittuun Mussalon puhdistamon lietteenkäsittelyn esi- ja yleissuunnitelmaan. Lietteenkäsittelyprosessin valintakriteerinä on pidetty sitä, että käsittelyssä syntyy lannoitevalmistelaissa (539/2006) ja EU:n lannoiteasetuksen (2003/2003) mukaista hygieenistä lopputuotetta, jolle löytyy käyttökohde tai loppusijoituspaikka lähialueelta. Ensisijaisesti pyritään siihen, että lopputuotteelle löytyisi toimivat markkinat siten, että kaikki syntyvä lopputuote saadaan myytyä hyötykäyttöön. Tarkasteltavia vaihtoehtoja muodostettaessa on tarkasteltu erilaisia lietteenkäsittelyprosesseja, sijaintipaikkoja sekä toimintatapoja. Lietteenkäsittelyprosessit YVAssa tarkastellaan seuraavia, lietteenkäsittelyn yleissuunnitelmaan sisältyneitä prosesseja: Mesofiilinen mädätys (biokaasutus), hygienisointi, mekaaninen kuivaus, kompostointi Mekaaninen kuivaus, terminen kuivaus, poltto Kemicond -käsittely, mekaaninen kuivaus, kompostointi Prosessien tekniset kuvaukset on esitetty kappaleessa 7.8. Jätevesilietteiden käsittelyn lisäksi tarkastellaan vaihtoehtoa, jossa jätevesilietteen lisäksi samassa prosessissa käsitellään Kymenlaakson alueella erilliskerättyä biojätettä. Biojätteen ja jätevesilietteiden käsittelyssä arvioidaan vastaavia prosessivaihtoehtoja kuin pelkän jätevesilietteen osalta. Sijainti Sijaintipaikkavaihtoehtoina tarkastellaan käsittelyä Mussalon jätevedenpuhdistamon nykyisellä tontilla Kotkan Mussalossa tai vaihtoehtoisesti Kotkan Heinsuon alueella, jossa sijaitsee vanha käytöstä poistettu kaatopaikka sekä käytössä olevia jätteenkäsittelytoimintoja ja Kotkan Energian biopolttoaineiden varastoalue. Mussalossa lietteenkäsittelyn toiminnot sijoitetaan puhdistamotontille, tontin eteläiseen kulmaan (Kuva 7-1). Alustavan tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki suunnitellut toiminnot mahtuvat sijoittumaan tontille. Heinsuolla mahdolliset toiminnot sijoitetaan Kotkan Energian toiminta-alueeseen rajautuvalle alueelle (Kuva 7-2). Heinsuon alueelle sijoittuu noin 8 hehtaarin laajuinen kompostointialue, jossa vaihtoehdosta riippuen on joko avoaumoja ulkotiloissa tai hallimainen kompostointilaitos kompostin esikypsytysvaiheeseen sekä jälkikypsytyskenttä, jossa esikypsytetty komposti jälkikompostoidaan aumoissa ulkotiloissa. YVAohjelmavaiheessa tarkastellaan Heinsuon osalta laajahkoa hankealuerajausta, sillä mahdollisen kompostointialueen tarkempi sijoittuminen täsmentyy suunnittelun edetessä.

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma 15 Kuva 7-1: Mussalon hankealue ja lietteenkäsittelytoimintojen suunniteltu sijainti

YVA-ohjelma Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely 16 Kuva 7-2: Heinsuon hankealue. Tässä esitetään laajahko rajaus, toimintojen tarkempi sijoittuminen täsmentyy jatkossa. Kompostointialue tulee olemaan laajuudeltaan noin 8 hehtaaria. Toimintatapa Omana työnä suoritettavan käsittelyn lisäksi tarkastellaan toimintatapoja, joissa lietteenkäsittelyn tai osan lietteenkäsittelyprosessista hoitaisi ulkopuolinen operaattori. Näissä tapauksissa lähdetään siitä, että valittavalla operaattorilla on toimintaan asianmukaiset ympäristöluvat. Mahdollisten ulkopuolisten operaattoreiden käsittelyalueiden ja prosessien ympäristövaikutuksia ei siten arvioida tämän YVAn yhteydessä lukuun ottamatta lietteen tai välituotteen kuljetusta ulkopuolisen toimijan toimipisteeseen, jota arvioidaan kuljetusmäärien osalta lähtöpäässä (Mussalosta tai Heinsuolta lähtevä kuormamäärä ja sen liikennevaikutukset). 7.2 YVAssa tarkasteltavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointia varten muodostettiin yhteensä viisi vaihtoehtoa, jotka on esitelty alla. Eri vaihtoehtoihin liittyvät sijaintipaikat ja toimintatavat on esitetty kootusti seuraavassa, Taulukko 7-1.

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma 17 Taulukko 7-1 Arvioitaviin vaihtoehtoihin liittyvät sijainti- ja toimintatapavaihtoehdot Vaihtoehto Sijainti Toimintamuoto Vertailuvaihtoehto (VE 0) nykyinen avoaumakompostointi (ei toteuttamiskelpoinen) VE1 Biokaasutus 1a Biokaasutus ja avoaumakompostointi Mussalossa Heinsuolla Muualla Omana työnä X - - X Biokaasutus Kompostointi - X - 1b Biokaasutus ja laitoskompostointi Biokaasutus Kompostointi - X - 1c Biokaasutus ja ulkopuolinen jatkokäsittely VE2 Terminen kuivaus ja poltto 2a Kuivaus ja poltto Mussalossa 2b Kuivaus Mussalossa, hyötykäyttö muualla VE3 Ulkopuolinen operaattori Biokaasutus - Jatkokäsittely X X Terminen kuivaus poltto Terminen kuivaus ja - - X - - Jatkokäyttö (poltto tai muu) 3a Kemicond-käsittely Mussalossa Kemicond - Jatkokäyttö - X 3b Muu käsittely ulkopuolisen toimesta VE4 Lietteen ja biojätteen yhteiskäsittely 4a Biokaasutus ja avoaumakompostointi 4b Biokaasutus ja laitoskompostointi (oma tai operaattori) 4c Biokaasutus, terminen kuivaus ja poltto Mussalossa 4d Biokaasutus ja kuivaus Mussalossa, poltto muualla? - Jatkokäsittely, esim. kompostointi, tai loppusijoitus Esikäsittely Biokaasutus Esikäsittely Biokaasutus Esikäsittely Biokaasutus Poltto Esikäsittely Biokaasutus X Ulkopuolinen operaattori X - X Kompostointi - X - Kompostointi mahdollisesti Kompostointi mahdollisesti - - X - - Poltto tai muu X X X mahdollisesti Vaihtoehdoissa VE 1, VE 2 ja VE 4 oletetaan käsiteltävän koko Kymenlaakson jätevesilietteet keskitetysti, joten kaikkiin näihin vaihtoehtoihin sisältyy jätevesilietteen kuljetus tankkiautoilla Pohjois-Kymenlaaksosta (nykyisen Kouvolan jätevedenpuhdistamot) sekä lietteen vastaanotto Mussalossa (käytettävästä mitoituksesta tarkemmin ks. kohta 7.9). Näin toimitaan sen varmistamiseksi, että kaikkien hankevaihtoehtojen osalta saadaan arvioinnissa esiin suurimmat todennäköiset vaikutukset. Mikäli keskitettyä lietteenkäsittelyä ei toteuteta, vaikutukset eivät pienemmällä lietemäärällä ole ainakaan suuremmat. Tällöin kuljetusmäärät vähenevät eikä Mussaloon ole tarpeen rakentaa lietteiden vastaanottoyksikköä. YVA-selostuksessa tarkastellaan kuitenkin vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2 lyhyesti myös tilannetta, jossa ulkopuolisia lietteitä ei oteta vastaan. Tässä tapauksessa kunkin vaihtoehdon mukaisella prosessilla käsitellään ainoastaan Kymen Vesi Oy:n omat jätevesilietteet. Tällöin Mussalon puhdistamotontille ei tarvita lietteen vastaanottoa ja kuljetusmäärät ovat vähäisemmät, kun raakalietteen kuljetuksia ei tule ja lopputuotteen määrät ovat pienemmät. Tarkastelussa todetaan sanallisesti, miten vaikutukset tässä tapauksessa poikkeavat hankevaihtoehtona tarkasteltavasta maksimimitoituksen mukaisesta tilanteesta. Erikseen arvioitavaa hankevaihtoehtoa ei vain omien lietteiden käsittelylle muodosteta. Vaihtoehdon 4 osalta pienemmän lietemäärän tarkastelua ei

YVA-ohjelma Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely 18 ole tarpeen suorittaa, sillä biojätteen käsittely arvioidaan otettavan mukaan lieteprosessiin ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseessä on keskitetty lietteenkäsittely. Vaihtoehdossa 3 lietemääränä käytetään ainoastaan Mussalon puhdistamolta syntyvää lietettä. Kemicond-käsittely (VE 3a) suoritetaan ennen lietteen mekaanista kuivausta. Kuivaamattoman lietteen kuljettaminen Pohjois-Kymenlaaksosta Mussaloon Kemicondkäsittelyyn ei olisi tarkoituksenmukaista taloudellisesti eikä ympäristön kannalta. Myöskään toimittamista ulkopuoliselle operaattorille johonkin muuhun käsittelyprosessiin (VE 3b) ei ole mielekästä suorittaa Pohjois-Kymenlaakson lietteitä Mussalon kautta kierrättäen. Eri vaihtoehdoissa rakennetaan valittavasta prosessista ja toimintatavasta riippuen erilaisia rakennuksia, laitteistoja ja muita rakennelmia Mussaloon jätevedenpuhdistamon tontille. Osassa vaihtoehdoista rakennetaan Heinsuon hankealueelle kompostointilaitos (VE 1b, VE 4b) ja / tai tasoitettava, päällystettävä kenttäalue avoaumakompostointia (VE 1a, VE 4a) tai laitoskompostoinnin jälkikompostointia varten. Yhteenveto rakennettavista laitteistoista ja rakennelmista on esitetty seuraavalla sivulla, Taulukko 7-2.

Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely YVA-ohjelma 19 Taulukko 7-2 Eri vaihtoehdoissa rakennettavat laitteistot, rakennukset ja rakennelmat. M = Mussalossa, H = Heinsuolla, O = ulkopuolisen operaattorin laitoksella muualla. Vaihtoehto VE 1a, b ja c VE 2a VE 2b VE 3a VE 3b VE 4a ja b VE 4 c VE 4 d Kuvaus Biokaasutus M Kompostointi H tai O Terminen kuivaus ja poltto M Terminen kuivaus M Jatkokäsittely H Kemicondkäsittely ja mekaaninen kuivaus M Jatkokäsittelu O Mekaaninen kuivaus M Jatkokäsittely O Lietteen ja biojätteen biokaasutus M Kompostointi H tai O Lietteen ja biojätteen biokaasutus, terminen kuivaus ja poltto M Lietteen ja biojätteen biokaasutus, terminen kuivaus M Jatkokäsittely O Ulkopuolisen lietteen vastaanotto: laitteet ja säiliö M X X X X X X Erilliskerätyn biojätteen vastaanotto: säiliö, esikäsittely ja hajukaasujen käsittely M Lietteen (ja biojätteen) biokaasutus: mekaaninen tiivistys, pumppaus, lämmitys, mädätys, hygienisointi (lämmitys höyryllä), kaasunkatkaisu, kaasun hyötykäyttölaitteisto ja rejektivesien johtaminen puhdistamolle M X X X X X X X Lietteen mekaaninen kuivaus: (linko)kuivaus ja siilovarastointi M Lietteen terminen kuivaus: mekaanisesti kuivatun lietteen kuivaus poltosta saatavalla lämpöenergialla tai ostoenergialla X X X X X X X X X X X X Lietteen poltto ja toiminnoissa syntyvien haisevien ilmamassojen johtaminen polttoon, savukaasujen käsittely ja tuhkan siilovarastointi sekä lastaus kuljetettavaksi Kompostointilaitos: halli ja laitteisto Kompostointi-kenttä: avoaumakompostointi tai jälkikypsytys X (1b) X (1a,b) X X (4a) X X 7.3 0-vaihtoehto 0-vaihtoehdossa jatkettaisiin nykyistä avoaumakompostointia Mussalossa. Nykyisen lietteenkäsittelyn ympäristöluvan ja siihen myönnetyn jatkoajan mukaan nykyiselle kompostointialueelle saadaan tuoda uutta kompostoitavaa lietettä ainoastaan

YVA-ohjelma Kymen Vesi Oy Lietteenkäsittely 20 31.5.2010 asti. Ympäristöluvan ja jatkopäätöksen perusteluissa Kaakkois-Suomen ympäristökeskus sekä Vaasan Hallinto-oikeus ovat todenneet, että edellytyksiä luvan myöntämiselle tämän jälkeen ei ole. Nykyisen kompostointialueen vuokrasopimus päättyy 31.3.2012. Näistä syistä nykyistä lietteenkäsittelytoimintaa ei ole mahdollista jatkaa. 0-vaihtoehdon katsotaan olevan edellä mainituista syistä toteuttamiskelvoton, joten sitä ei ympäristövaikutusten arviointivaiheessa arvioida varsinaisena toteutusvaihtoehtona, vaan sitä käytetään vertailuvaihtoehtona. 0-vaihtoehdon vaikutukset vastaavat pitkälti nykytilaa. Tällä tavoin YVA-selostuksessa saadaan vertailtua tutkittavien käsittelyvaihtoehtojen vaikutuksia nykyisen avoaumakompostoinnin vaikutuksiin. 7.4 Vaihtoehto 1 (VE 1): Biokaasutus Mussalossa Mussalon puhdistamon yhteyteen rakennetaan biokaasutuslaitos. Biokaasutuslaitokselta tuleva mädätetty ja mekaanisesti kuivattu liete (kuiva-ainepitoisuus 25%) käsitellään kompostoimalla joko avoaumoissa (VE 1a) tai kompostointilaitoksessa (VE 1b) Heinsuolla. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen operaattori hoitaa mädätetyn lietteen jatkokäsittelyn (VE 1c). Biokaasutuksen yhteydessä liete hygienisoidaan kaasutuslaitoksessa kehitettävän höyryn avulla. Alavaihtoehdoissa VE 1a ja VE 1b Kotkan Mussaloon rakennetaan biokaasutuslaitos ja ulkopuolisten lietteiden vastaanottoasema sekä Heinsuolle jälkikompostoinnin edellyttämät rakenteet (Vaihtoehdossa 1a kompostointikenttä tai vaihtoehdossa 1b kompostointilaitos). Biokaasutuslaitoksessa on suunnitelman mukaan kaksi reaktorisäiliötä, mikä vähentää mahdollisista toimintahäiriöistä aiheutuvia haittoja sekä huoltoym. seisonta-aikaa huomattavasti. Reaktoreilla on yhteinen hajunpoistoyksikkö. Heinsuolla tapahtuvan kompostoinnin prosessivedet (kompostointilaitokselta, VE 1b) sekä avoaumakompostoinnin kompostointikentältä tai laitoskompostoinnin jälkikompostointikentältä kertyvät hulevedet (VE 1a, 1b) johdetaan viemäriverkostoon ja edelleen Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Arvioinnissa varaudutaan myös mahdollisuuteen, että viemärin kapasiteetti ei riitä hulevesien johtamiseen. Tässä tapauksessa voidaan rakentaa hulevesille tasausallas, johon vedet kerätään virtaaman säännöstelemiseksi. Tasausaltaasta vedet johdetaan viemäriin ja puhdistamolle. Vaihtoehtoisesti suunnittelun edetessä tutkitaan mahdollisuutta johtaa hulevedet paikalliseen vesienkäsittelyyn yhdessä jonkin muun Heinsuon alueen toimijan kanssa. Paikallisen käsittelyn jälkeen hulevedet johdettaisiin Heinsuon ojaan. Paikallisen käsittelyn ja maastoon johtamisen toteutus edellyttää ympäristöviranomaisten hyväksyntää. Alavaihtoehdossa 1c Heinsuon aluetta ei tarvita, koska mädätetyn lietteen jatkokäsittelyn hoitaa ulkopuolinen operaattori omalla laitoksellaan. Arvioinnissa oletetaan, että ulkopuolisena operaattorina käytetään sellaista toimijaa, jolla on laitoksellaan asianmukaiset ympäristöluvat sekä tarvittaessa ympäristövaikutusarviointi on suoritettu. Näin ollen tässä arviointityössä ei oteta kantaa ulkopuolisen operaattorin toiminnan tai laitoksen ympäristövaikutuksiin. Biokaasulaitoksella syntyvä biokaasu voidaan hyödyntää energiantuotannossa omalla laitoksella. Tulevaisuudessa saattaa olla mahdollista myös syöttää biokaasua kaasuverkkoon muiden kaasunkäyttäjien hyödynnettäväksi.