MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
1 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). OPETUSJÄRJESTELYT Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan omalla halulla tuottaa oppimateriaalia on keskeinen merkitys. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. KREIKAN KIELEN JA OPETUKSEN OMINAISPIIRTEITÄ Kreikan kieli on tuhansia vuosia vanha. Se on filosofian, kirjallisuuden, taiteiden ja tieteiden kieli. Se on elävä kieli, joka muuttuu ja on tullut sanastoltaan rikkaammaksi mm. teknologisen kehityksen myötä. Kreikka on indoeurooppalainen kieli. Nykykreikka on syntynyt antiikin kreikasta. Vanhimmat kielen löydökset ovat kirjoitusmerkkejä niin kutsuttuun lineaari-a kirjoitukseen, mutta niitä savitauluja on säilynyt vain muutamia kymmeniä eikä kirjoitusta ole aineiston vähäisyyden vuoksi voitu tulkita. Seuraavat löydökset ovat noin vuodelta 1450 ekr, joissa oli kirjoitusmerkkejä lineaari-b tavukirjoitusjärjestelmästä, joka on lineaarikirjoituksen uudempi muoto. Se kehitettiin hallinnon tarpeisiin. Kreetalla se ajoitetaan 1400-luvulle ekr ja
2 Peloponnesoksella sekä Keski-Kreikassa 1200-luvulle ekr. Lineaari-B:llä kirjoitettuja savitauluja on löydetty tuhansittain Kreetalta ja Kreikan mantereelta. Noin 100 ekr. kreikkalaiset saivat foinikialaisilta kaupankäynnin yhteydessä seemiläisen kirjoituksen ja näin syntyivät foneettiset kirjaimet. Aleksanteri Suuren valloitusten myötä syntyi yleinen maailmankieli, koinee. Mm Uusi testamentti on kirjoitetta koineen kielellä. Bysantin aikana, 900 jkr. kreikkalaiset aakkoset levisivät slaavilaisille, armenialaisille, venäläisille jne. Tähän saakka oli käytetty vain isoja kirjaimia. Kreikan aakkosia on 24. Sen lisäksi on viisi kaksoiskonsonanttia ja viisi kaksoisvokaalia. Sanojen oikealla painolla on suuri merkitys. Painon paikka sanassa vaihtelee. Lauseiden sanajärjestys on melko vapaa. Kysymyksiä muodostetaan joko intonaation tai kysymyssanojen avulla. Kreikan kielessä on kolme sukua: feminiini, maskuliini ja neutri. Jokaisella on oma artikkeli. Nominit taipuvat neljässä sijamuodossa. Verbeillä on kahdeksan aikamuotoa: kaksi preesensmuotoa, kolme menneen ajan muotoa ja kolme futuurimuotoa. Lauseessa täytyy olla verbi. Kreikan kielen oikeinkirjoitus on vaikeaa ja se tulee ottaa huomioon opetuksessa. TASO 1 TAVOITTEET - rohkaistuu omankieliseen vuorovaikutukseen - oppii kuuntelemaan keskittyen - harjoittelee kysymään, vastaamaan ja kertomaan - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot - tutustuu kreikkalaiseen lastenkirjallisuuteen - laajentaa sanavarastoaan - tutustuu kreikkalaiseen kulttuuriin KESKEISET SISÄLLÖT - suullista ilmaisua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista
3 - sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti pitkiä sanoja - teksteihin tutustumista yhdessä keskustellen - kreikkalaiseen lastenkirjallisuuteen tutustumista - äänne-kirjain vastaavuuden harjoittelua - sanojen ja lyhyiden lauseiden kirjoittamisen harjoittelua - kielen ja sen muotojen merkitysten havainnointia Kulttuurin tuntemus ja kieli-identiteetti - perustietoa Kreikasta - Kreikan juhlaperinteitä TASO 2 TAVOITTEET - oppii ilmaisemaan mielipiteitään ja tuntemuksiaan - oppii sujuvan lukutekniikan - osaa tärkeimpiä oikeinkirjoitussääntöjä - harjaantuu lukemaan omankielistä lastenkirjallisuutta - oppii tuottamaan erityyppisiä tekstejä suullisesti ja kirjallisesti - laajentaa sanavarastoaan - tutustuu Kreikan historiaan, maantieteeseen, tapakulttuuriin ja perinteisiin KESKEISET SISÄLLÖT - suullista ilmaisua - keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua - oman mielipiteen esittämistä - keskustelupuheenvuorojen harjoittelua - palautteen vastaanottamista ja antamista - kreikkalaisen lastenkirjallisuuden lukemista, käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista - erilaisiin tietokirjoihin ja lähteisiin tutustumista - oikeinkirjoitustaitojen syventämistä - erilaisten tekstien suunnittelemista ja tuottamista: kirje, viesti, tarina, mielipide
4 - sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä - sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella Kulttuurin tuntemus ja kieli-identiteetti - tietojen syventämistä Kreikan kulttuurista, historiasta ja maantiedosta - tutustumista kreikkalaisiin lastenohjelmiin ja internetsivuihin TASO 3 TAVOITTEET - kehittää viestintävalmiuttaan - oppii toimimaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä - kehittyy aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi - oppii itsenäiseksi kielen tuottajaksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan - syventää tietoa Kreikan kulttuurista, historiasta ja maantiedosta - oppii tiedonhankinnan prosessin ja käyttää monenlaisia lähteitä KESKEISET SISÄLLÖT - omien näkemysten ilmaisua ja perustelua - omien suullisten esitysten suunnittelemista ja pitämistä - ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua - viestintävälineiden tavoitteellista käyttöä - kreikan ja maailman kirjallisuuden lukemista - kirjallisuuden päälajeihin tutustumista - kreikkalaiseen kirjoitettuun mediaan tutustumista - oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista - omien tekstien tuottamista: kuvaavia, kertovia, tiedottavia, pohtivia ja fiktiivisiä tekstejä - kreikan kielen keskeisimpiin ominaispiirteisiin syventymistä - kreikan kielen kehittymisen vaiheisiin tutustumista Kulttuurin tuntemus ja kieli-identiteetti - tietojen syventämistä Kreikan kulttuurista, historiasta ja maantiedosta
5 - tutustumista kreikkalaisiin tv-ohjelmiin, elokuviin ja internetsivuihin ARVIOINNIN PERIAATTEET Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetuksen suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnissa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisesta ja edistymisestä sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 - pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa - osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen - pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun - tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. - on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon - osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista - lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat - on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla - osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja.
6 - hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt - kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista - osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet - osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen. - tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet - pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen - osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan - tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita - on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti - tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin - tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista - tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä - ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita.