Maakuntalehtikatsaus 21.2.2014 Keskipohjanmaan pääkirjoitussivu, jossa mm. Kari Urpilaisen ja Rainer Smedmanin mielipide: Demarit ammattikorkeakoulun puolustajina. Toinen liite Ilkasta, jossa iso juttu SDP:n pj kisasta/pohjalaisten kannat sekä puoluetuista. Pj kisaa käsittelevä juttu saman sisältöisenä myös Pohjalaisessa (lisättynä Pirjo Raution kommentilla). Lopussa lisäksi muutama uutinen Yle Keski Pohjanmaasta. Mukavaa viikonloppua! MAAKUNTALEHTIKATSAUS 21.2.2014 KESKIPOHJANMAA Lestijärvi sitoutunut Keski Pohjanmaahan Valtiovarainministeriö pyysi Lestijärven kunnalta lausuntoa siitä, haluaako se tehdä kuntarakennelain mukaisen selvityksen yhdessä Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren kanssa. Ministeriö pyysi lausuntoa myös, haluaako kunta tehdä kuntarakennelain mukaisen selvityksen yhdessä Perhon kunnan kanssa. Lestijärven kunnanhallitus antoi lausunnon, jossa se päätti, ettei ole mukana kummassakaan selvityksessä. Lestijärvi on sitoutunut Keski Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kanssa kuntarakennelain edellyttämiin neuvotteluihin. Eläimen itseisarvo tulossa lakiin Jatkossa koiraa ei saa pitää jatkuvasti kiinni kytkettynä eikä lehmää seisottaa parressa, jos eläinsuojelulain uudistus toteutuu työryhmissä pohditulla tavalla. Myös hevosten pitoa pilttuussa ja emakon pitoa porsitus tai siemennyshäkissä tultaneen rajoittamaan tai kieltämään. Syksyllä 2012 käynnistynyt työ on edennyt hitaasti ja valmiina on vasta luonnokset neljästä pykälästä. Koko lakiluonnos menee ensi vuoden puolelle. Yksimielisiä ollaan lain tarkoituksesta, mikä on eläinten hyvinvoinnin edistäminen, kertoo ohjausryhmän jäsen Leena Suojala MTK:sta. Eläinten oikeudet ovat olleet iso, muun muassa eläinsuojelujärjestön ja Animalian esillä pitämä asia. Tämä on linjattu lakiluonnokseen siten, että eläimiä on kohdeltava hyvin, niiden itseisarvoa kunnioittaen. EU:ssakin tätä on mietitty ja todettu, että eläin on tunteva olento. Eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä ja eläimellä on oltava mahdollisuus tyydyttää olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Eläinten esineoikeudellinen asema kuitenkin säilyy. Eläinten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi riippuu mahdollisuudesta tyydyttää keskeisiä tarpeita. Linnuilla tämä tarkoittaa orrella lepäämistä, imemistä poikasilla, pesänrakennusta emakoilla ja leikkiä nuorilla eläimillä, Suojala valaisee. Eläinsuojelulakia tullaan soveltamaan kaikkiin eläimiin niin ihmisen kanssa kuin vapaina luonnossa eläviin eläimiin. Tulevasta laista ja eläinvalvonnoista keskusteltiin suurella tuottajien, viranomaisten ja asiantuntijoiden joukolla Kälviällä
pidetyssä Tietoseppä hankkeen seminaarissa. Suomen lehmistä noin puolet asuu Valion kokoamien tietojen mukaan parsinavetoissa ja kymmenen vuoden kuluttua enää kolmannes. Parsinavetoista luopumisen taloudellisia vaikutuksia selvitetään sekä vaikutuksia eläinten hyvinvoinnille. Samalla mietitään nautojen ulkoiluttamisen vaihtoehtoja sekä kaikkien nautojen laiduntamisen lisäämistä. Selvityksen kohteena on myös kuntien taakan keventäminen siirtämällä eläinsuojeluvalvonta kokonaan valtion toiminnaksi. Kotimaisen eläintuotannon kilpailukyky ei kuitenkaan saa heiketä. Esimerkiksi Ruotsissa on käynyt niin, että tiukat säädökset ovat tehneet lihantuottamisesta niin kallista, että kuluttajat ovat siirtyneet ostamaan tuontilihaa. Sianlihan omavaraisuus on 40 prosenttia ja ruotsalaiset syövät esimerkiksi puolalaista lihaa, jonka tuotantotapaan he eivät ole pystyneet mitenkään vaikuttamaan, Leena Suojala toteaa. ILKKA Kolumni, toimittaja Markku Kulmala Parlamentaarista pystypainia Penkkiurheilijan silmin vanhasta paraatilajistamme painista on tullut tylsää toisiinsa nojailua. Aika ajoin toinen hiestä kiiltävistä atleeteista komennetaan mattoon nelinkontin, mutta tuloksettoman vaakapainin jälkeen jatketaan taas pystyssä. Lopputulos näyttää täydelliseltä virheiden välttelyn ja sattuman summalta. Samanlaista pystypainia näyttää olevan suurten yhteiskunnallisten uudistusten läpivienti tällä hallituskaudella. Päättämättömyyden tilaa pahentavat entisestään vaalit, joita tulee useammatkin ennen kuin kuuden puolueen hallituksesta päästään eroon. Ainakin kuntauudistus on kokemassa ansaitsemansa kohtalon. Paketti on taas kerran jollakin laajalla lausuntokierroksella, ja samaan aikaan siitä käydään vähän väsähtänyttä poliittista keskustelua. Hallituksen into tehdä Suomesta väkisin suurkuntien maa on kuitenkin nyt huomattavasti laimeampi kuin vielä vuosi sitten. Etelä Pohjanmaalla suurkuntakiiman hiipumista eivät pidä pahana edes hallituspuolueiden innokkaimmat kannattajat. Täällä voimat on keskitetty maakunnan laajuisen uuden sote piirin suunnitteluun. Siinä olisi politiikanteon mallia koko maalle. Tosin on olemassa uhka, että kaiken jälkeen tulee kuitenkin joku kansallisen politiikan palopäällikkö, jonka mielestä tulipalo on täällä aivan väärin sammutettu. Kunta ja sote uudistukset olisivat ehkä jo paljon pidemmällä, jos valtiolla ei olisi niin suuria ongelmia velan kasvun taittamisessa. Palloja on yksinkertaisesti nyt liian monta ilmassa, ja jostakin on pakko tinkiä. Ilmeisesti kokoomuksessakin on jo ymmärretty, että väkisin päätyyn viety suurkuntatavoite ei ole ratkaisu ainakaan valtion akuutteihin ongelmiin. Kuntien koolla ei pitäisi olla ratkaisevaa merkitystä, jos budjetteja
hallitsevat sosiaali ja terveysmenot pystytään hoitamaan maakunnan laajuisesti. Kunnat yhdistyvät vapaaehtoisesti, jos näkevät sen itselleen parhaaksi vaihtoehdoksi. Nyt sellainen tosin näyttää kaukaiselta, siksi reipasta kyläpolitikointia maakunnassa harrastetaan. Aivan kaikkia siltoja ei sentään kannattaisi polttaa, vaikka naapurin nykyiset naamat eivät niin miellyttäisikään. Vaikka liitoksia ei koskaan tulisikaan, syvistä poteroista voi olla myöhemmin nöyryyttävää nousta. Aivan omin päin ei nimittäin yksikään kunta selviä, vaikka nyt kuinka vannottaisiin itsellisyyden nimiin. Sote uudistuksessa käydään vielä kansallista painia siitä, onko uudistusten pohjana vastuukunta vai kuntayhtymämalli. Etelä Pohjanmaalla suunnitelmat pohjautuvat jälkimmäiseen, mistä on ymmärtääkseni olemassa varsin laaja poliittinen yksimielisyys. Ongelmia näyttäisi kuitenkin aiheuttavan se, että hallitus on niin vahvasti vastuukuntamallin kannalla. Etelä Pohjanmaalla se tarkoittaisi, että vastuukunnaksi tulisi Seinäjoki. Vaikka kaupungin asukasmäärä kasvaa koko ajan, reipas 60 000 ei tahdo oikein riittää mallin täysipainoiseen toteuttamiseen. Vastuukunnaksi tulo ei taida kovasti innostaa kaupungin luottamushenkilöitäkään. Maallikon mieleen nousee ajatus, olisiko tässä yksi syistä, miksi valtio tuntuu ajavan niin voimakkaasti ja nopealla aikataululla kuntaliitoksia kaupunkiseudulla. Esimerkiksi Jalasjärvellä on noin 8 000 asukasta. POHJALAINEN Jutan ilmoitus sivun 7 alalaidassa, erottuu hyvin. Pääkirjoitus Voisipa uskoa ironiaksi Kansanedustaja Pirkko Ruohonen Lerner (ps.) sanoi haastattelussa yhden niin kovan jutun (Helsingin sanomat 19.2.), että muu viesti hukkui sen alle. Suorasukainen kommentti liittyi siihen, että Ruohonen Lernerin eduskunta avustajat ovat vaihtuneet monta kertaa vaalikauden aikana. Avustajia on ollut peräti viisi. Hän tokaisi: "Kannattaa mieluummin palkata nuoria miehiä kuin nuoria naisia. Viisain olisin ollut, kun olisin ottanut vuonna 2007 nuoren miehen avustajaksi, ei olisi tullut äitiysloman sijaisia ja sijaisen sijaisia." Tuosta syntyi kauhea taivastelu. Perussuomalaiset Naiset joutuivat todistamaan, että Ruohonen Lerner ei ole puolueen linjalla. Kansanedustajista nopeimmin nuorten naistyöntekijöiden asiaan puuttui SDP:n Jukka Kärnä. Aino Kaisa Pekonen (vas.), Tarja Filatov (sd.), Lenita Toivakka (kok.) ja moni muu oudoksuivat ja paheksuivat suuresti tällaista syrjinnän julkista kuuluttamista. Aivan selvästi Ruohonen Lernerin heitto tulkittiin syrjivän kohtelun hyväksymiseksi.
Kelpo kansanedustajan tavoin Ruohonen Lerner ryhtyi selittelemään harkitsematonta lausuntoa. Hän sanoi olevansa tasa arvoisen työelämän kannattaja ja vastanneensa provosoivaan kysymykseen ironisella kommentilla. Hän katui syvästi tekoa. Kun on paljon hyvää tahtoa, voi uskoa, että Ruohonen Lerner heitti "kannattaa palkata nuoria miehiä" kommenttinsa todellakin ironian sävyttämällä äänellä. Ehkä sanominen oli sittenkin purkaus hankalasta tilanteesta, jolle on syytä tehdä yleisesti jotain. Hyvää tahtoa ironian ymmärtämiseen tarvitaan siksi, ettei totista Ruohonen Lerneriä ole totuttu pitämään minkään huumorin lajin, ei edes ironian, mestarina. Jos lausunto oli ironiaa, sen voikin hyväksyä. Kansanedustaja siinä tuhahtaa sille, että nuorten naisten asema on niin surkea, eikä lainsäätäjäkään pääse ongelmasta. Ironista puhetta on vaikea ymmärtää, jos ei ole sisäistänyt itse asiaa. Lausunto ei ole sisällöltään sitä, miltä se luettuna näyttää. Todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat tahallisessa ristiriidassa. Ironia ei aina ole hauskaa, kuten ei tässäkään tapauksessa. Varomaton Ruohonen Lerner toki oli. Kansanedustajan ei saisi sisällyttää ironian sävyä vakavaan asiaan, koska väärinymmärryksen vaara on suuri. Surkeaa Ruohonen Lernerin kannalta on myös se, että hän joutui taas selittäjäksi. Niin kuin hän ei olisi jo kylliksi ryhmänjohtajana selitellyt puolueen kansanedustajien tekoja ja töräytyksiä. Ja vielä sekin, että lausunto nuorista naisista tulee puolueesta, johon kaivataan kipeästi lisää naisia. Mitäpä jos sanottaisiinkin suoraan, että Ruohonen Lernerin ironia osuu nappiin? Että hän uskaltaakin enemmän kuin moni muu. Hän palkkaa eduskuntaan naisia, toisin kuin moni muu. Ja viestittää vielä, että nuorten naisten asema on työmarkkinoilla surkea, koska tasa arvo ei ole Suomessa läheskään toteutunut. Vai onko liiallista odottaa sukupuolten tasa arvon rummutusta perussuomalaiselta kansanedustajalta? Vaasa kilpailukykyvertailun kärjessä Tuoreimmat, vuoden 2012 tulokset osoittavat, että kolme kilpailukykyisintä seutukuntaa ovat Porvoo, Vaasa ja Helsinki. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kehittämässä kilpailukykymittaristossa tarkastellaan vuosittain Suomen 70 seutukunnan menestymistä kuuden tekijän avulla. Kilpailukykymittaristossa tarkastellaan työn tuottavuutta, työllisyysastetta, innovatiivisuutta, koulutustasoa, yritysdynamiikkaa ja teollisuusvaltaisuutta. Kärkikolmikko oli vuonna 2012 tismalleen sama kuin vuonna 2011.
Suurlähettiläs Oreck tuomitsee Ukrainan tilanteen Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck tuomitsee jyrkästi Ukrainan väkivaltaisuudet. Presidentti Barack Obama tuomitsi Ukrainan väkivaltaisuudet kovin sanoin keskiviikkona ja nyt Oreck sanoo samaa. Suurlähettiläs ottaa asiaan ihmisläheisen näkökulman ja vetoaa demokratiaan. Ihmiset pelkäävät Ukrainassa. Kun mukaan tulee väkivaltaa, sekoittuvat arvot, Oreck sanoo. Tilanne Ukrainassa ei ole ollenkaan sellainen, mitä modernilta hallinnolta vaadittaisiin. Kuolemat siellä eivät ole ollenkaan hyväksyttäviä, Oreck toteaa. Oreckin torstaipäivään Vaasassa kuului vierailu pääkirjastossa. Siviilipalvelustaan kirjastossa suorittava mustasaarelaismies pääsi Oreckin tentattavaksi. Suurlähettilästä kiinnosti erityisesti syy asepalvelusta kieltäytymiseen ja sen taustalla olevat arvot ja periaatteet. Tällainen valinta ei ole mahdollista Ukrainassa. Tämä on mahdollista vain kun demokratia toimii, Oreck vertasi. YLE KESKI POHJANMAA Psykiatrian asiakkaat yöksi kotiin Psykiatrian hoito uudistuu keskussairaalassa Keski Pohjanmaalla. Noin puolet vuodepaikoista on lopetettu, ja vastavuoroisesti asiakkaat voivat kotoaan käydä avohoidossa sairaalassa päivittäin ja viikonloppuisinkin. Uuteen monimuotoiseen avohoitoon Kokkolassa on siirrytty viikko sitten. Henkilökuntaa uuteen työmuotoon on vapautunut osin osastolta, osin poliklinikalta. Mistä on kyse? Keski Pohjanmaalla psykiatrista avohoitoa tarjotaan nyt entistä monipuolisemmin Yli vuoden verran suunniteltu hoitomuoto on otettu käyttöön noin viikko sitten Ahdistuksesta tai masennuksesta kärsivä asiakas voi hakea hoitoa päivittäin myös viikonloppuisin riittävän pitkän ajan Uusi monimuotoinen avohoito on tarkoitettu ihmisille, jotka tarvitsevat päivystyksellistä psykiatrista hoitoa. Voidaan ajatella, että uusi hoitomuoto on tarkoitettu ihmiselle, jolla voi olla hyvin vaikea ahdistustila, vaikea masennus, hänen on vaikea hallita ajatuksiaan ja on sekoamisen pelkoa. Tällaisissa tilanteissa kerran viikossa tapahtuva poliklinikkakäynti on riittämätön tuki, sanoo psykiatrian ylilääkäri Matti Kaivosoja Keski Pohjanmaan keskussairaalasta. Sen sijaan jos ihminen on samanaikaisesti itse tietoinen tilanteestaan ja on hakemassa apua, niin hän voi käydä päivisin avohoidossa niin monena päivänä kuin se katsotaan tarpeelliseksi, myöskin viikonloppuna.
Edelläkävijästä peränpitäjäksi Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri oli vuosia sitten edelläkävijä psykiatrisessa avohoidossa. Nyt keskipohjalainen aiempi malli on Kaivosojan mukaan todettu kahdessa kohtaa liian jäykäksi. Terveyskeskuksen kanssa arvioimme jo vuosi sitten, että sieltä ohjautuu psykiatrialle potilaita vähän liian matalalla kynnyksellä. Nämä asiakkaat yleislääkärikin voisi hoitaa. Tähän asiaan puutuimme jo vuosi sitten. Toinen asia oli siinä, että kun psykiatrinen hoito on vuosia aiemmin ollut Keski Pohjanmaalla maan avohoitoisinta, nyt tilanne oli toisinpäin, ja olimme jääneet muista jälkeen. Tämäntyyppisiä malleja on tehty muuallakin. Kaivosoja kertoo, että on moittinut itseään siitä, että muut maakunnat ovat kirineet avohoidossa Keski Pohjanmaan ohi. Nyt mallia on otettu muualta, ja muutoksilla kiritään taas muut kiinni. Tehostettua avohoitoa viikonloppuisinkin Kokkolassa päiväsairaalatyyppistä psykiatrian avohoitoa on valmisteltu toista vuotta. Aivan tarkalleen ottaen päiväsairaalasta tässä ei ole kyse. Sen sijaan olemme perustaneet monimuotoisen avohoidon yksikön, joka on auki joka päivä, myös viikonloppuisin. Se on tehostettua avohoitoa ei sairaalahoitoa, selventää ylilääkäri Matti Kaivosoja. Loppusyksystä asti on tehty tilajärjestelyjä ja siirretty henkilökuntaa uusiin tehtäviin. Lisää henkilökuntaa ei ole palkattu, mutta toimintaa on muutettu siten, että osasto 16 on muuttunut avo osastoksi. Sekä osastolta että poliklinikalta siirtyi työntekijöitä tähän uuteen toimintamuotoon Kaivosojan mukaan aiemmin huomattiin, että potilaita päätyi vuodeosastohoitoon, koska heille ei avohoidossa voitu taata riittävän tiivistä tukea. Nyt avohoitoa voidaan tarjota vaikka päivittäin. Sairaalainfektioilla kissanpäivät Kokkolassa käsidesi ei auta, kun eristysvessa on käytävällä Hoitoon liittyviä infektioita oli Kokkolan terveyskeskussairaalassa viime vuonna 34 prosenttia kaikista infektioista. Esimerkiksi antibioottiripulia esiintyy alueella eniten koko maassa, valtaosa tapauksista on Kokkolassa. Henkilökunnan mukaan kaikki mahdollinen on jo nyt tehty; ylilääkärin neuvostoaikaisiksi kutsumissa puitteissa potilaiden riskiä sairastua hoidossa ollessaan ei enää voi pienentää. Nyt tarvitaan uudet tilat. Mistä on kyse? Potilaan riski saada sairaalainfektio on Kokkolan terveyskeskussairaalassa selvästi suurempi kuin maassa keskimäärin Esimerkiksi clostridium difficile löydöksiä Keski Pohjanmaalla on
enemmän kuin missään muualla, ja niistä valtaosa on Kokkolassa Hygieniaa on parannettu muun muassa lisäkoulutuksella, yhteistyöllä keskussairaalan infektiolääkärin kanssa, käsidesin ja suojavarusteiden käytöllä Henkilökunnan mukaan enempää ei voi tehdä nykyisissä puitteissa Terveyskeskussairaalassa valtaosasta huoneista puuttuu sulkutilat ja omat vessat Myös yhden hengen huoneita tarvittaisiin nykyistä enemmän jotta eristyksen järjestäminen olisi helpompaa Niin sanottua antibioottiripulia esiintyy THL:n tilaston mukaan Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eniten koko maassa. Näistä clostridium tapauksista yli puolet on Kokkolan terveyskeskussairaalassa. Nykyisen 34 prosentin osuuden sijaan toive liikkuu jossain 10 prosentin paikkeilla. Potilaan riski saada tartunta on siis paljon suurempi kuin maassa keskimäärin. Se on aivan liian suuri, tiivistää ylilääkäri Virve Ojutkangas. Erityisesti sairaalaa rasittavat jokavuotinen norovirus sekä clostridium difficile, jossa Kokkola onkin yliedustettuna. Tämä vakaviakin tiloja aiheuttavan "antibioottiripulin" taustalta ylilääkäri löytää lempinimen mukaisesti liiallista ja väärää antibioottien syöntiä. Potilaatkin ovat usein huonokuntoisia ja heillä on monia perussairauksia. Kokkolan terveyskeskussairaalan huonosta tilanteesta Ojutkangas syyttää kuitenkin myös puitteita: Tilat mahdollistavat bakteerien leviämisen. Huoneet ovat 2 3 hengelle, sulkutilat puuttuvat ja vessat ovat käytävällä. Kun terveyskeskussairaalassa oli vielä neljä osastoa, potilaita oli osastoa kohti 26. Nyt heitä on 32 kullakin kolmella osastolla. Henkilöstömitoitus parani toki myös. Paikat ovat käytössä jatkuvasti 110 prosenttisesti. Suojavarusteet riisutaan huoneessa tai käytävällä Jos eristystarve tulee ja paikat ovat täynnä, joutuu niin sanottu puhdas potilas siirtymään pahimmillaan aulaan. Kahden tai kolmen hengen huoneessa taas saattaa olla tuolloin vain yksi potilas eristyksessä. Ja kun vaikkapa norovirus iskee, alkaa palapelin kokoaminen, jotta eristyspotilaat saataisiin keskitettyä mahdollisimman järkevästi. Eristys on kuitenkin käytännössä suhteellinen käsite, sillä joka osastolla on vain yksi huone, jossa on oma wc ja sulkutilat, joissa henkilökunta voi kuoriutua suojavarusteista. Muuten hoitajat joutuvat riisumaan ne joko käytävällä tai potilashuoneessa, jolloin mikrobien leviämisen riski kasvaa. Kun vessat ovat käytävällä, vaihtoehdoksi jää vessakäyntien järjestäminen huoneeseen. Se on inhimillisesti aika ikävä tilanne: tehdä vuoteen vieressä tarpeensa, sanoo Ritva Jämsä Käytävän vessan varaaminen kyltillä eristyspotilaiden käyttöön ei sekään
usein auta: Meillä on muistisairaita potilaita, jotka eivät kykene arvioimaan tällaisia rajoitteita. Infektiot vievät rahaa ja ihmishenkiä Jämsä, Tikkakoski ja Ojutkangas sanovat, että tilanteen eteen on tehty kaikki voitava. Viime vuonna käyttöön otettiin järjestelmä, jonka avulla infektiotilannetta seurataan aiempaa paremmin. Yhteistyötä tehdään tiiviisti keskussairaalan infektiolääkärin kanssa, jotta tilanteet eivät pääsisi ryöpsähtämään. Koulutusta on lisätty, samoin käsidesin ja suojavarusteiden käyttöä. Myös siivoukseen, potilaiden sijoitteluun ja esimerkiksi omaisten ohjeistukseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Vanha rakennus on kuitenkin henkilökunnan mielestä mennyttä aikaa. Uusi terveyskeskussairaala on ollut haaveissa jo pitkään. Se maksaa, mutta niin maksavat huonot käytännötkin, sanoo hoitotyön palvelupäällikkö Ritva Jämsä: Hoitoajat voivat pidentyä paljonkin. Erikoissairaanhoidossa jonot meille kasvavat. Tietysti hoitotarvikkeet ja lääkekulut, joihin menee enemmän. Ylimääräinen hoitoviikko infektioiden vuoksi voi maksaa 6 000 7 000 euroa, ynnää Jämsä. Sairaalassa on laskettu, että jos viime vuoden clostridium löydösten katsotaan pidentäneet hoitojaksoja viikon löydöstä kohden, lisäkustannukset tartunnoista olisivat runsaat 800 000 euroa. Ylilääkäri Virve Ojutkangas tiivistää hoitoon liittyvien infektioiden tilanteen yksinkertaisesti: Se lisää kuolevuutta, se lisää kustannuksia. Eli se tappaa ja vie rahaa. Se myös lisää sitä, että työn tekeminen täällä sairaalassa on tosi vaikeaa. Valtaosa kokkolalaisista pitäisi maahanmuuttajien määrän ennallaan Hieman yli puolet kokkolalaisista pitää kotikaupunkiaan suvaitsevaisena ja monikulttuurisena. Ammattikorkeakoulun tekemän laajan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat ovat rikastuttaneet alueen kaupunkikuvaa. Kuitenkin kolmannes vastaajista on nähnyt rasismia. Mistä on kyse? Kokkolalaisilta kysyttiin tammikuussa asenteita ja ajatuksia maahanmuutosta Vastauksia hyödynnetään uudessa maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa Yli puolet vastaajista koki Kokkolan olevan kaupunkina maahanmuuttajaystävällinen, monikulttuurinen ja suvaitsevainen Enemmistö kyselyyn vastanneista pitää maahanmuuttajien nykyistä määrää sopivana
Kokkolan kaupunki laatii uutta ohjelmaa maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Ohjelmaa varten haluttiin kuulla myös kaupunkilaisten asenteita ja ajatuksia maahanmuutosta. Tämän vuoksi Centria ammattikorkeakoulun opiskelijat jalkautuivat haastattelemaan kokkolalaisia, kyselyyn sai vastata myös kaupungin verkkosivuilla. Tutkimuksen tekijöiden mukaan vastaavaa kaupunkikohtaista kyselyä ei tiettävästi ole aikaisemmin tehty. Vastauksia saatiin yhteensä 1369. Tutkimuksessa naisten ja miesten tai eri ikäryhmien asenteissa ei ollut suuria eroja. Kokkolan asukkaista maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia. Yli puolet kyselyyn vastanneista pitää määrää sopivana, kun taas noin 15 prosentin mielestä maahanmuuttajia on liikaa. Yli puolet vastaajista koki Kokkolan olevan kaupunkina maahanmuuttajaystävällinen, monikulttuurinen ja suvaitsevainen. Kokkolalaisten asenteet yllättivät iloisesti. Enemmän olen kuullut rasistisia puheita, joten oli mukava nähdä näinkin positiivinen tulos, sanoo sosionomiopiskelija Kiia Finne Centria ammattikorkeakoulusta. Vastaajista 19 prosenttia piti kaupunkia rasistisena. Kolmannes vastaajista oli kohdannut tai nähnyt rasismia jossakin muodossa. Rasistisena pidetään ihmisten puheita ja asenteita. Monet vastaajista kertoivat nähneensä rasismia varsinkin yöaikaan baareissa ja kaupungilla. Mielestäni huolestuttavaa on se, että rasismiin ei välttämättä puututa, Finne harmittelee. Maahanmuuttajat varjossa tapahtumista 35 prosenttia vastaajista koki maahanmuuton lisänneen kaupungin monikulttuurisuutta. Se näkyy rikastuneena katukuvana, erilaisina ihmisinä ja vieraiden kielten kuulemisena. Myös etnisten ruokapaikkojen määrä on lisääntynyt. Vastaajat toivoivat lisää maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteisiä tapahtumia, joissa voisi tutustua eri kulttuureihin, Finne kertoo. Samaa mieltä on myös vuodesta 2007 Suomessa asunut Jose Florens. Toivoisin, että maahanmuuttajat voisivat osallistua Kokkolassa tapahtumiin entistä enemmän. Tähän asti me olemme olleet vähän varjossa. Maahanmuuttajiin suhtauduttiin kyselyssä pääosin myönteisesti. Hyvinä perusteina maahanmuutolle pidettiin työtä, opiskelua ja humanitäärisiä syitä. Vajaa 10 prosenttia ei keksinyt yhtään hyväksyttävää syytä maahanmuuttoon. Kokkolalaisten mielestä kotoutumista edistävät riittävä suomen tai ruotsin kielen osaaminen sekä työllistyminen ja opiskelupaikka. Suomen kielen taidolla on ollut suuri merkitys siihen, että olen saanut ystäviä ja oppinut ymmärtämään suomalaista kulttuuria, Flores sanoo.