Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014
Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys Työpaikka- ja työllisyyskehitys Väestökehitys Satakunnan sote alueeseen liittyviä karttoja
Kuva: Toni www.istockphoto.com Mailanen Alue- ja paikallistalouden kehitys
Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot Porin seutu oli monipuolisuusindeksissä (HHI-indeksi) toimialarakenteeltaan 8:nneksi monipuolisin seutu 70 seutukunnan joukossa koko maassa. Porin seutu kuului monipuolisimpien seutujen joukkoon, kun kaikki seudut jaettiin kuuteen luokkaan. Monipuolisuus on eräänlainen suojakilpi äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia kuin yksipuolisen toimialarakenteen seuduilla. Porin asukkaiden mediaanituloja tarkasteltiin asuinalueittain. Asukkaat jaettiin kahdeksaan tuloryhmään: hyvätuloisiin, keskituloisiin ja pienituloisiin tuloluokkien mukaan. Asukkaiden mediaanitulot olivat korkeimmat keskustassa tai keskustan läheisyydessä olevilla pientalovaltaisilla asuinalueilla sekä Noormarkun taajama-alueella Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen määrä oli vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisinä tarkasteluvuosina. Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä oli kuitenkin alhaisemmalla tasolla heinä-syyskuussa kuin koko maassa, mutta tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen verohallinnon kuntakohtaisesti poikkeavien jaksotuksen vuoksi Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin 346 yritystä vuosina 2005-2014. Yritysperustanta on ollut keskimäärin 85 yritystä vuodessa vuodesta 2005 alkaen. Porissa oli 4 587 toimivaa yritystä vuoden 2014 ensimmäisen kvartaalin jälkeen (viimeisin käyettävissä oleva tilastotieto).
Seutukuntien (70) monipuolisuusindeksi (HHIindeksi) vuonna 2012 HHI-indeksin(Herfindahl Hirschman-indeksi ) avulla voidaan mitata eri toimialojen henkilöstön keskittyneisyyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat 1-100 välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempää ja mitä alhaisempi arvo, sitä monipuolisempaa Viereisessä kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutukuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella. Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teollisuuden eri toimialoille. Monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia. Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla: Kuopion, Turun, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan seuduilla. Kuopion seutu on monipuolisin. Porin seutu oli 8:nneksi monipuolisin seutu vuonna 2012 ja kuului parhaaseen kuudennekseen seuduista. Porin Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 2014 Kartta: Timo Widbom
30 väestöllisesti suurimman seutukunnan HHI-indeksi vuonna 2012 Imatran Salon Kemi-Tornion Oulun Vaasan Savonlinnan Porvoon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Rovaniemen Seinäjoen Kajaanin Kouvolan Jyväskylän Ylivieskan Rauman Lappeenrannan Kokkolan Mikkelin Ylä-Savon Riihimäen Kotka-Haminan Joensuun Porin Jakobstadsregionen Helsingin Tampereen Hämeenlinnan Lahden Turun Kuopion 8,4 7,88 9,3 8,99 8,95 9,96 9,44 9,43 11,85 11,45 12,08 13,29 13,1 12,93 12,91 12,81 14,6 14,58 14,48 14,37 15,69 15,68 15,28 17,52 17,39 19,95 21,61 22,27 24,95 29,81 29,57 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 2014 0 5 10 15 20 25 30 35
Porin asukkaiden mediaanitulot alueittain vuonna 2012 Porin asukkaiden mediaanituloja tarkasteltiin asuinalueittain vuoden 2012 tietojen perusteella Asukkaat jaettiin mekaanisesti kahdeksaan tuloryhmään: hyvätuloisiin, keskituloisiin ja pienituloisiin tuloluokkien mukaan Asukkaiden mediaanitulot olivat korkeimmat keskustassa tai keskustan läheisyydessä olevilla pientalovaltaisilla asuinalueilla, Enäjärvellä sekä Noormarkun taajama-alueella
Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa huhti-kesäkuussa 2014 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 27 24 21 18 15 12 9 6 3 0 Lähde: Verohallinto Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen määrä oli heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisinä tarkasteluvuosina 8.12.2014 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
5 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa heinäsyyskuussa 2014 4,2 Pori Koko maa 4 3 2,4 2,5 2,5 2 1 0,7 0,7 0 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lähde: Verohallinto Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä alhaisempi kuin koko maan keskiarvo vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla, mutta muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen verohallinnon kunnittain poikkeavan jaksotuksen vuoksi
2011/1 2011/2 2011/3 2011/4 2011/5 2011/6 2011/7 2011/8 2011/9 2011/10 2011/11 2011/12 2012/1 2012/2 2012/3 2012/4 2012/5 2012/6 2012/7 2012/8 2012/9 2012/10 2012/11 2012/12 2013/1 2013/2 2013/3 2013/4 2013/5 2013/6 2013/7 2013/8 2013/9 2013/10 2013/11 2013/12 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2014/5 2014/6 2014/7 2014/8 2014/9 Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2011-2014 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Lähde: Verohallinto Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa 8.12.2014 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014 180 Aloittaneita Lopettaneita 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin 346 yritystä vuosina 2005-2014 8.12.2014 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2014 4800 4700 4600 4587 4500 4400 4300 4200 4100 4000 4020 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013 ja -14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin. 3.12.2014 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni Mailanen Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot Satakunnassa oli työttömiä työnhakijoita 12 900 lokakuun lopussa 2014. Satakunnan työttömyysaste 12,5 % oli kuudenneksi alhaisin kaikkien 15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla (8,3 %), Uudellamaalla (10,0 %), Etelä-Pohjanmaalla (10,0 %), Varsinais- Suomessa (12,4 %) ja Pohjois-Savossa (12,4 %). Porin työttömyysaste oli 14,8 % lokakuun lopussa ja vuosikeskiarvo 14,7 %. Porin työttömyysaste oli 20 suurimman kaupungin keskitasoa. Porin työttömyysaste oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kaupungin keskiarvo. Poria alhaisempi työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun vaikutusalueella, Vaasassa, Seinäjoella, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Porin työttömyysaste oli alhaisempi kuin esimerkiksi Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kotkassa tai Rovaniemellä. Porissa oli 5 794 työtöntä työnhakijaa lokakuun lopussa 2014, joka oli 523 työtöntä työnhakijaa enemmänkuin lokakuun lopussa 2013. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 10 prosenttia vuodessa. Porin työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 81 henkilöllä tammikuuhun 2014 verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä oli 1887 henkilöä syyskuun lopussa. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli kolmannes (33 %) kaikista työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 187 henkilöllä syyskuun 2013 loppuun verrattuna. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 2469 henkilöä eli noin neljä kymmenestä (42 %) työttömistä työnhakijoista Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 815 syyskuun lopussa 2014. Nuorten työttömien määrä kasvoi 81 henkilöllä vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna, mutta oli 16 henkilöä alhaisempi kuin kuluvan vuoden alussa.
Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa lokakuussa 2014 Kotka Lahti Jyväskylä Tampere Joensuu Oulu Rovaniemi Salo Turku Pori Kouvola Lappeenranta Kuopio Hämeenlinna Helsinki Vantaa Seinäjoki Vaasa Porvoo Espoo 9 9,1 9,9 11,1 11 10,5 10,9 15,9 16,4 15,6 16 14,1 15,3 15,6 14,8 14,3 13,8 14,3 17,7 18,2 Porin työttömyysaste 20 suurimman kaupungin keskitasoa Työttömyysaste alhaisin pääkaupunkiseudulla, Vaasassa ja Seinäjoella 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2014 Pori 25 suurinta 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014
Porin työttömyysaste (%) 2005-2014 (vuosikeskiarvot) 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 Lähde: Lähde: TEM, TEM, vuosikeskiarvot Satakunnan TK 14A Ely-keskus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 15,4 14,7 14,1 13,8 12,5 12,6 12,6 12,4 12,3 11,1 Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien 2006-2007 tasolle
Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014 2000 1900 1833 1838 1823 1838 1834 1854 1896 1880 1887 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 2011 2012 2013 2014 Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä kasvoi yhtäjaksoisesti vuosina 2011-2014, mutta kasvu on tasoittunut vuoden 2014 aikana
Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014 1000 938 939 900 800 700 831 793 758 766 706 834 815 600 500 400 300 2011 2012 2013 2014 Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä on suurimmillaan kesäkuukausien aikana
Kuva: Toni Mailanen Väestökehitys
Väestökehityksen keskeiset nostot Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun väkiluku oli 136 930 henkilöä lokakuun lopussa 2014. Porin seudun väkiluku vähentyi noin tuhannella henkilöllä vuosina 2005-2014. Pori on ainoa seudun kunnista, jonka väestö on kasvu-uralla. Porissa asui 83 520 henkilöä lokakuun lopussa 2014. Porin väestönlisäys oli yhteensä 137 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Väestönlisäys oli suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana (1.1.2004 jälkeen). Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -14 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin luonnollinen väestönlisäys oli tammi-lokakuussa yhteensä -145 henkilöä. Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä +116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen. Porin muuttovoitto kuntien välisestä muuttoliikkeestä oli tammi-lokakuussa yhteensä +51 henkilöä. Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa +39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli tammi-lokakuussa yhteensä +117 henkilöä
Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien 2004-2014 välisenä aikana 200 I kvartaali II kvartaali III kvartaali IV kvartaali 150 100 50 0-50 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-100 -150 Porin väestönlisäys oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana (1.1.2004 jälkeen)
Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien 2010-2014 välisenä aikana 170 140 110 80 50 20-10 -40-70 -100-130 Porin väestönlisäys on korkeimmillaan vuoden kolmannella neljänneksellä opiskelijamuuttojen ansiosta: vuoden 2013 väestönlisäys oli korkeammalla tasolla kuin aikaisempien vuosien vastaavana ajankohtana
Porin väestönkehitys osatekijöittäin vuoden kolmannella neljänneksellä vuosina 2010-2014 Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto 110 64 57 67 54 42 35 51 36 39 8 3-1 2010 2011 2012 2013 2014-12 -20 Porin väkiluku kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 137 henkilöllä: kuntien välinen muuttoliike nousi heinä-syyskuussa korkeammalle tasolle kuin aikaisempina vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
2010/9 2011/9 2012/9 2013/9 2014/9 Luonnollinen väestönlisäys kuukausittain 1.1.2010-30.9.2014 20 10 0-10 -20-30 -40 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Luonnollinen väestönlisäys oli -14 henkilöä heinä-syyskuussa 2014. Syyskuussa luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen, heinä- ja elokuussa negatiivinen.
2010/9 2011/9 2012/9 2013/9 2014/9 Porin kuntien välinen nettomuutto kuukausittain 1.1.2010-30.9.2014 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä 116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen
2010/9 2011/9 2012/6 2013/9 2014/9 Porin nettosiirtolaisuus kuukausittain 1.1.2010-30.9.2014 35 30 25 20 15 10 5 0-5 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä
Kuva: Toni Mailanen Sote karttoja Satakunnasta
Diaesitys kokonaisuudessaan Länsi-Suomen sote -alueesta keskeisten tunnuslukujen perusteella osoitteessa: Länsi-Suomen sote alue tulee oletko valmis
KELA:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2012 KELA:n sairastavuusindeksi ilmaisee kuinka tervettä tai sairasta kunnan väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (100): mitä enemmän arvo jää alle 100, sitä terveempi väestö Sairastavuusindeksi lasketaan kolmesta ikävakioidusta muuttujasta: kuolleisuuden osuus väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työllisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrästä Satakunnan kuntien erot sairastavuudessa olivat suuret: sairastavuusindeksi oli korkein Laviassa (122) ja alhaisin Luvialla (86,6). Alueen mediaani oli 103,6 joka oli koko maan mediaania korkeampi (97,7). Porin indeksi oli 105,3, Rauman 93,1 ja Kankaanpään 107: Porin indeksi heikkeni hieman vuosina 2007-2012. Lähde: SotkaNet -tietokanta
THL:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2010 THL:n sairastavuusindeksi mittaa väes-tön sairastavuutta seitsemän yleisimmän sairausryhmän avulla. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on kyseisen sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. THL:n sairastavuusindeksi antaa kuntien sairastavuudesta hieman erilaisen kuvan kuntatasolla kuin KELA:n sairastavuusindeksi. Satakunnan kuntien mediaani (97,2) oli THL:n sairastavuusindeksin mukaan alle Suomen keskitason (100). Satakunnan alueen sairastavin kunta oli Lavia (126) ja vähiten sairastavin Luvia (75) Porin indeksiluku oli 100,6, Rauman 88,1 ja Kankaanpään 97,1. Porin muutos oli vähäinen vuosina 2005-2010 Lähde: SotkaNet -tietokanta
Asuntokuntien tuloeroja mittaava Gini-kerroin vuonna 2012 Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Se ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista eli kuinka suuret tuloerot asuntokuntien välillä ovat tietyllä alueella. Tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja sadan välillä: mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako tarkasteltavalla alueella on. Satakunnassa tuloerot kaventuivat kaikissa kunnissa paitsi Siikaisissa. Satakunnan gini-kerroin vaihteli 29,1 (Siikainen) ja 22,5 (Köyliö) välillä. Koko maassa Gini kerroin oli keskimäärin 27,7, Satakunnassa puolestaan 25. Porin Gini kerroin oli 25,6 ja Rauman 25,5. Molempien kaupunkien tuloerot olivat alueen mediaania suuremmat, mutta pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Kankaanpään 24,9 tuloerot olivat sekä alueen että koko maan mediaania pienemmät. Porin asuntokuntien tuloerot kaventuivat vuosien 2007-2012 välisenä aikana Lähde: SotkaNet -tietokanta
Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden aikuisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25 64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Pitkäaikais-asiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä. Suomessa toimeentulotukea sai pitkäaikaisesti 2,1 % työikäisestä väestöstä vuonna 2012. Satakunnan kuntien mediaani oli 1,0 %. Kuntien osuudet eroavat toisistaan: suhteessa eniten toimeentulotuen piiriin kuuluvia oli Harjavallassa (2,8 %) ja vähiten Honkajoella (0,5 %). Porissa toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita oli 1,4 %, Raumalla 1,3 % ja Kankaanpäässä 1 %. Asiakkaiden määrä säilyi samalla tasolla Porissa vuosina 2007-2012 Lähde: SotkaNet -tietokanta
Toimeentulotuen määrä euroina asukasta kohden vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti. Satakunnan kuntien toimeentulotuen mediaani (62,5 /asukas) alitti yli kaksinkertaisesti koko maan keskimääräiset toimeentulon kustannukset (135 /asukas). Alueen kuntien keskinäiset erot olivat suuret. Eniten toimeentulotuen kustannuksia kertyi yhtä asukasta kohden Harjavallassa (154 /asukas) ja vähiten Jämijärvellä (17 /asukas). Porin (93 /asukas) ja Rauman (65 /asukas) toimeentulon kustannukset ylittivät alueen mediaanin. Kankaanpää (56 /asukas) jäi alle Satakunnan mediaanin. Toimeentulotukimenojen muutos asukasta kohden säilyi samalla tasolla lähinnä Porin seudun kunnissa ja Karviassa vuosina 2007-2012. Lähde: SotkaNet -tietokanta
Perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Perusterveydenhuollon nettokustannuksiin lasketaan perusterveydenhuollon avohoidon nettokustannukset (sis. hammashuollon, kouluterveydenhuollon, koulupsykologin toiminnan ja perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaavat toiminnat) sekä vuodeosastohoidon nettokustannukset. Satakunnan kuntien perusterveydenhuollon nettokustannusten mediaani oli 752 euroa asukasta kohden vuonna 2012. Koko maan perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat samaa luokkaa (663 /asukas). Alueen kuntien nettokustannukset vaihtelivat Lavian 1369 eurosta Ulvilan 527 euroon asukasta kohden. Porissa (658 /asukas) ja Kankaanpäässä (647 ) nettokustannukset olivat alueen mediaania ja koko Suomen keskiarvoa alhaisemmat. Raumalla (757 ) nettokustannukset olivat yli alueen mediaanin ja koko Suomen keskiarvon. Perusterveydenhuollon nettokustannukset nousivat kaikissa satakuntalaisissa kunnissa vuosina 2007-2012 Lähde: SotkaNet -tietokanta
Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Satakunnan kuntien sosiaalitoimen nettokustannusten mediaani oli 1645 asukasta kohti vuonna 2012. Satakunnan mediaani oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (1 700 /asukas). Alueen sisältä löytyy kuitenkin suuria eroja: korkeimmat sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat Merikarvialla (2 003 ) ja alhaisimmat Luvialla (1 343 ). Porin ja Rauman (molemmilla 1 581 ) kustannukset olivat Kankaanpään lisäksi alueen mediaania alemmat. Sosiaalitoimen nettokustannukset kasvoivat kaikissa satakuntalaisissa kunnissa vuosina 2007-2012. Sosiaalitoimen nettokustannukset nousivat suhteellisesti eniten Merikarvialla, Harjavallassa ja Karviassa. Lähde: SotkaNet -tietokanta
Kuva: Kalle Aaltonen Kuva: Toni Mailanen Kiitos!