1 11.6.2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue PL 272 33101 Tampere Vastine kuulemiseen, Dnro LSSAVI/328/05.13.01.02/2014 Viite: Työsuojelutarkastus 18.2.2013 nro 13/2220, 24.5.2013 nro 13/2248, 25.11.2013 nro 13/2283 (Tarkastaja Raija Jääskelä) Asian tausta ja vireille tulo Kokkolan pääterveysaseman ja terveyskeskussairaalan sisäilma-asia on tullut esille vuodeosastoille tehtyjen seurantatarkastusten yhteydessä 18.2.2013 (tarkastuskertomus 13/2220). Työnantaja on tuolloin saanut kehotuksen selvittää työpaikan rakenteiden kunto, sisäilman laadusta aiheutuva terveyshaitta ja suunnitelmat tarvittavista toimenpiteistä altistumisen ehkäisemiseksi aikatauluineen. AVI:n saamien asiakirjojen perusteella ensimmäinen lisäselvityspyyntö Kokkolan kaupungille on tehty 24.5. (tarkastuskertomus 13/2248) ja toinen lisäselvityspyyntö lähetettiin työnantajalle 25.11.2013 (tarkastuskertomus 13/2283). 25.11.2013 lähetetyssä lisäselvityspyynnössä pyydettiin työterveyshuollon lausuntoa terveyshaitasta ja suunnitelmat tarvittavista toimenpiteistä altistumisen ehkäisemiseksi aikatauluineen. Terveyskeskus vastasi lisäselvityspyyntöön määräpäivään 31.3.2014 mennessä. AVI on lähettänyt Kokkolan kaupungille 7.5.2014 tarkastuskertomuksen (14/825), jossa todetaan, ettei työnantaja vastauksessaan ole pystynyt osoittamaan riittäviä toimenpiteitä, mitkä mahdollistaisivat tiloissa työskentelyn työntekijän menettämättä terveyttään. AVI:n tarkastuskertomuksen mukaan kaupungin vastineesta ei ilmennyt myöskään, mitkä tilat ovat kelvottomia työskennellä ja miten ne eristetään. AVI viittaa työterveyshuollon antamaan lausuntoon (11.2.2014), jonka mukaan terveysriski on merkittävä ja katsoo, että sisäilmaongelmat aiheuttavat kaikille työntekijöille työpaikalla ainakin terveyden menettämisen vaaran. 9.5.2014 päivätyssä kuulemisasiakirjassa (DnroLSSAVI/328/ 05.13.01.02/2014) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue ilmoittaa harkitsevansa sellaisen päätöksen tekemistä, jolla Kokkolan kaupunkia kielletään työnteon jatkaminen 1.10.2014 alkaen Kokkolan terveyskeskuksessa. Käyttökielto olisi kuulemis-asiakirjan mukaan voimassa niin kauan, kunnes lain vastainseksi arvioitu olotila on korjattu tai poistettu. Käyttökiellon tehosteeksi harkitaan 80 000 euron suuruisen uhkasakon asettamista. Uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi, jos kieltoa ei noudateta. Terveyskeskuksen pääterveysaseman kiinteistön kuvaus Liite 1: pohjapiirros pääterveysaseman 1. kerros Liite 2: pohjapiirros pääterveysaseman kerrokset 2. ja 3.
2 Terveyskeskuksen kiinteistön perustiedot Kokkolan terveyskeskus sijaitsee osoitteessa Mariankatu 28, 67200 Kokkola. Kyseessä on yksi rakennuskokonaisuus, joka koostuu useasta rakennuksen osasta. Rakennusosia ovat A, B, C, D, E ja laajennusosa G. A- ja B osat ovat kolmekerroksisia osia ja muut osat ovat yksikerroksisia. Terveyskeskusrakennukseen liittyvät kiinteästi Työplussan omistuksessa olevat rakennusosat F ja H. Terveyskeskuksen rakennuskokonaisuus on rakennettu vuonna 1978 ja laajennusosa (G-osa) on rakennettu vuonna 2008. Kokonaiskerrosala on noin 13 000 m 2 ja tilavuus noin 50 300 m 3. Rakennus on betonielementtirakenteinen. Ulkoseinät ovat betonisia sandwich-elementtejä, yläpohjassa on koteloelementti (Nilcon- laatta) ja alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Vesikatemateriaalina on pelti/huopa. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, joka koostuu useista eri tuloilmakoneista, poistoilmakoneista ja erillisistä huippuimureista. Rakennuksessa on suoritettu korjauksia vuosina 1996 2000, jolloin rakennuksen tasakatto on muutettu harjakatoksi. Sadevesiviemärit ja salaojitukset on saneerattu vuonna 2006. Ilmanvaihtoa on korjattu vuodeosastoilla vuosina 1997-2001, E-osalla vuonna 2005 ja D-osalla vuonna 2007. Kerrosalaltaan noin 700 m 2 laajennusosa G on rakennettu vuonna 2008. Rakennuksessa on vuosien mittaan tehty myös useita muita korjaustöitä (mm. saniteettitilojen elementtisaumojen tiivistyksiä) sekä pintatöitä tilajärjestelymuutosten yhteydessä. Rakennus alkaa olla peruskorjausiässä, kun keskimääräisenä peruskorjausikänä pidetään 35-45 vuotta. Toimintojen sijoittuminen terveyskeskusrakennuksen eri rakennusosiin: Matala rakennuksen osa (yksikerroksinen): C-osassa sijaitsevat hallinto, it- yksikkö, erityistyöntekijöitä, monistamo, potilastoimisto ja arkisto, hallinnon neuvotteluhuone D-osassa sijaitsevat kuntoutus- ja röntgenosasto, työsuojelupäällikön/ röntgenosaston osastonhoitajan huone, järjestelysihteerin ja vastaanoton osastonhoitajan työhuone. Ko. osassa sijaitseva luottamusmiesten huone on juuri korjauksen alla. E-osassa sijaitsevat suun terveydenhuolto, välinehuolto, sosiaalitiloja, kokoushuoneita, UÄ- huone, ylihammaslääkärin työhuone ja lääkärinvastaanoton työhuoneita. G-osa on vuonna 2008 rakennettu laajennusosa, ja siinä sijaitsevat vastaanoton tiimien työtilat, hoitajien ja lääkäreiden peruskorjatut vastaanottohuoneet sekä hoitotarvikejakelu. Osat F ja H ovat Työplussan tiloja, eivätkä kuulu terveyskeskukseen.
3 Korkea rakennuksen osa (kolmekerroksinen): 1. kerros A-osassa sijaitsevat materiaalipalvelut, ravitsemussuunnittelija, sairaala-apteekki, hyvinvointikoordinaattorin työhuone sekä kanttiinin tilat. B-osassa sijaitsevat toimenpideyksikkö, väestösuoja, pukuhuoneet ja käytöstä poistettu hoitotarvikejakelu sekä siivouspäällikön työhuone ja välinehuolto 2. kerros Toisessa kerroksessa sijaitsevat terveyskeskussairaalan osastot. A-osan toisessa kerroksessa sijaitsee osasto 1 ja B-osan toisessa kerroksessa sijaitsee osasto 2. 3. kerros A-osan kolmannessa kerroksessa sijaitsee entinen osasto 3, joka on tällä hetkellä vastaanotto- ja toimistotiloina sekä osaston kuntoutustilana. Entisen osasto 3 tiloissa on lisäksi kotisairaala ja tekstinkäsittely. B-osan kolmannessa kerroksessa sijaitsee osasto 4. 4. kerros Atk- luokka/ kokoushuone. Terveyskeskuksen pääterveysaseman kiinteistössä ilmenneiden sisäilmaoireiden ja ongelmien selvittelyn käynnistäminen: Valmeri-kysely (=työpaikan henkilöstön käsityksiä työoloistaan) tehtiin pääterveysasemalla syyskuussa 2012 viiteen eri yksikköön; osastot 1 ja 2 (A- ja B- osien 2-kerros), suun terveydenhuolto (osa E), fysioterapia (osa D) ja vastaanotot (uusi osa G). Samaan aikaan työsuojeluvaltuutettuun otettiin sisäilmaan liittyen yhteyttä vuodeosastoilta (A-osa 2. kerros, B-osan 2. ja 3. kerros), toimenpideyksiköstä (B1), hoitotarvikejakelusta (B1), välinehuollosta (B1) ja potilastoimistosta (C-osa). Näiden yhteydenottojen perusteella tehtiin koko terveyskeskusta koskeva Örebrosisäilmakysely keväällä 2013. Kyselyyn vastasi 173 henkilöä (vastausprosentti 62%). Kaikki oirehtijat (19 henkilöä) ohjattiin suunnattuun työterveystarkastukseen. Työterveyshuollon lausunto (11.2.2014) pohjautui sekä keväällä 2013 tehtyyn Örebro- oirekyselyyn että 19 työntekijälle tehtyyn suunnattuun terveystarkastukseen. Terveyskeskusrakennuksessa suoritettiin sisäilmatutkimus, mikä painottui Örebrooirekyselyssä esille nousseisiin tiloihin eli terveyskeskuksen ongelmallisimpiin tiloihin. Tutkimus valmistui joulukuussa 2013 ja tutkimuksen perusteella on tehty korjaussuunnitelma alkuvuodesta 2014. Korjausten tavoitteena on korjata tutkimuksessa ilmenneet sisäilman laatua heikentävät tekijät. Rakennuksen kokonaisvaltainen peruskorjaus tullaan kuitenkin toteuttamaan vasta myöhemmin, jolloin kiinteistössä tullaan todennäköisesti toteuttamaan myös toiminnallisia muutoksia (näistä tarkemmat kuvaukset jäljempänä).
4 Tehdyt toimenpiteet sisäilmaongelmien ilmettyä: Työntekijöiden oireiden perusteella seuraavien työntekijöiden huoneet poistettiin käytöstä ja heille osoitettiin korvaavat työtilat: hoitotarvikejakelun työntekijä (11/2013), välinehuollon 1 työntekijä (4/2013) (oireilun ei voitu osoittaa johtuvan terveyskeskuksen sisäilmasta), 2 luottamusmiestä (1/2014). Myös A-osan 3. kerroksen (osasto 3) huone nro 9 suljettiin, ja se on poistettu käytöstä (1/2014). Terveyskeskusrakennuksessa aloitettiin ilmanvaihdon toiminnan tarkastukset joulukuussa 2013 ja rakenteelliset korjaukset aloitettiin huhtikuussa 2014. Terveyskeskuksen korjaukset ovat parhaillaan käynnissä, ja niistä on kerrottu yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Kokkolan kaupungin uudistettu sisäilmaongelmien selvittelyprosessi Kokkolan kaupungissa toimii moniammatillinen sisäilmatyöryhmä. Työryhmässä on edustettuna tilapalvelut, terveysvalvonta, työterveyshuolto ja työsuojelu. Kaupungin malli ja ohjeistus sisäilmaongelmiin puuttumiseen on luonnosvaiheessa ja mallia on kehitetty sisäilmatyöryhmässä 14.5.2013 alkaen. Kaupungin malli ja ohjeistus tullaan hyväksymään sisäilmatyöryhmässä ja kaupungin työsuojelutoimikunnassa (YTR) vuoden 2014 aikana ja jatkossakin toimintaohjetta tullaan kehittämään tarpeen mukaan. Useimmiten sisäilmaongelmat tulevat sisäilmatyöryhmään työsuojeluvaltuutettujen tuomana. Sisäilmatyöryhmä pohtii osaltaan toimenpiteitä sisäilmaongelman tutkimiseksi ja/tai korjaamiseksi, arvioi toimenpiteiden riittävyyttä ja seuraa sisäilmaongelmaisen rakennuksen tilannetta myös suoritettujen korjaustoimenpiteiden jälkeen. Sisäilmatyöryhmä tekee tarvittaessa kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyvät kokonaisriskinarvioinnit sisäilmaongelmaisten rakennusten osalta. Kokkolan terveyskeskuksen ja Kokkolan kaupungintalon pitkään jatkuneiden sisäilmaongelmien ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työnantajalle antamien kehotusten ja velvoittavien päätösten johdosta sisäilmatyöryhmä on joutunut tarkentamaan toimintaansa. Työnantajaa on velvoitettu selvittämään työntekijöiden terveydelle sisäilmasta aiheutuva haitta tai vaara yhteistyössä työterveyshuollon tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Aikaisemmin rakennuksesta aiheutuvan terveydellisen kokonaisriskin arviona on virheellisesti pidetty pelkästään työterveyshuollon Örebro-kyselyn ja 19 suunnatun terveystarkastuksen perusteella tekemää lausuntoa, jossa Kokkolan terveyskeskuksen pääterveysaseman terveyden menettämisen vaaraa pidettiin merkittävänä. Terveyden menettämisen vaarasta annettu työterveyshuollon lausunto ei kuitenkaan yksiselitteisesti kuvaa tilannetta terveyskeskuksen kaikkien rakennuksen osien osalta ja kuvastaa seuraamuksiltaan haitallisinta tilannetta. Kaupungin sisäilmatyöryhmä ei ollut tehnyt kokonaisriskin arviointia terveyskeskuksen osalta, jossa yhdistetään työterveyshuollon tekemä mahdollisten terveydellisten seurausten arvio rakennusteknisiin tutkimuksiin ja sisäilmanäytteisiin rakennuksen osittain. Terveyskeskus on kokonaisuudessaan hyvin laaja rakennus, ja olosuhteet ja oireilu rakennuksen eri osissa on erilaista. Kokonaisriskinarviota ei tästä johtuen ole tarkoituksenmukaista ja perusteltua tehdä koko rakennusta koskevana, vaan arvio tulee tehdä rakennuksen osittain.
Työterveyshuollon tarkennettu lausunto terveydellisistä seurauksista ja pääterveysaseman kiinteistön moniammatillinen riskin arvio sisäilmatyöryhmässä 9.6.2014 Tarkennettu rakennuksen osat yksilöivä, työterveyshuollon tekemään Örebrokyselyn tuloksiin ja kohdennettuihin terveystarkastuksiin perustuva terveydellisten seurausten arvio ja sisäilmailmatyöryhmän kokonaisriskin arviointi on suoritettu sisäilmatyöryhmän kokouksessa 9.6.2014 (muistio liitteenä 3). Sisäilmatyöryhmässä kokonaisriskin arviota ovat olleet suorittamassa työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, terveysvalvonnan johtaja, työterveyshuollon edustajat (Työplus) sekä kaupungin teknisen toimen asiantuntijat. Yhteenvetona todetaan, että Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaisessa (Laadukas sisäympäristö, Työterveyslaitos 29.1.2009) terveydellisten seurausten arvioinnissa esille tuli haitallista oireilua, mutta vakavia seurauksia (todettuja ammattitauteja) ei todettu. Sisäilmatyöryhmän kokonaisriskin arvioinnissa kahdessa terveyskeskuksen osassa kokonaisriskin arvioitiin olevan kohtalaisen ja merkittävän rajalla, muiden osien osalta kokonaisriskin jäädessä tasolle merkityksetön vähäinen kohtalainen. Sietämättömän riskin tiloja ei arvioinnissa todettu. 5 Terveyskeskussairaala-kiinteistölle suunnitellut sisäilmalaatua parantavat korjaustoimenpiteet Prodeco Oy:n tekemään sisäilmatutkimukseen 11.12.2013 pohjautuen Terveyskeskuksen sisäilman laadun parantamiseen tähtääviä korjauksia on suunniteltu Prodeco Oy:n tekemän Sisäilmatutkimuksen (11.12.2013) sekä osin aikaisemman VTT:n tekemän tutkimuksen Kosteusvaurioiden tarkastaminen ja tuloilmakanavan mineraalikuitupitoisuuden mittaus, 4.1.2005 ) perusteella. Viimeisin kiinteistöstä tehty tutkimus, Prodeco Oy:n tekemä Sisäilmatutkimus, kohdistui keväällä 2013 tehdyn Örebro-oirekyselyn pohjalta sisäilmaltaan ongelmallisiksi todettuihin huonetiloihin. Terveyskeskuksessa parhaillaan meneillään olevat korjaukset voidaan jaotella 1. ilmanvaihtojärjestelmää koskeviin korjauksiin sekä 2. rakenteellisiin korjauksiin. 1. Ilmanvaihtojärjestelmää koskevat korjaukset: Ilmanvaihdon ilmamäärien mittaukset tulo- ja poistoilmamäärien suhteen on suoritettu rakennuksen jokaisen tulo- ja poistoilmakoneen osalta rakennuksen jokaisessa osassa. Mittauksissa selvisi muun muassa, että yleisesti ottaen koko rakennuksen poistoilmamäärät ovat alkuperäisiin suunnitteluarvoihin nähden noin 2-10 % suurempia kuin tuloilmamäärät, suodatinjärjestelmien puhtaus- ja tiiviysluokat vaativat korjauksia, ilmanvaihtokoneiden äänenvaimennus- ja puhtausluokat vaativat parannuksia (todennäköinen mineraalivillakuitulähde), automaatioon koskien iv-koneiden käyntiaikoihin ja pakkasrajoihin on syytä tehdä muutoksia (nykyiset voivat aiheuttaa ongelmia talviaikana). Joissakin huonetiloissa on tehtävä kanavointimuutoksia muuttuneiden tilajärjestelyiden vuoksi (laitosapteekki, kokoustilat, ja toimenpideyksikkö (A1 ja B1)) ja potilashuoneiden eristyshuoneiden ilmanvaihtoa tulee parantaa. A- ja B-osien 2. ja 3. kerrosta palvelevan tuloilmakoneen tuloilmapuhallin oli rikkoontunut, minkä johdosta potilashuonekerrosten tuloilmamäärä on ollut kokonaisuudessaan noin 13% pienempi kuin poistoilmamäärä. Nykyään uudisrakentamisessa suositellaan tulo-
/poistoilmamäärien eroksi noin +/- 0 % tai muutaman prosentin alipainetta (max. 5%). Ilmamäärien mittauksissa selvinneet asiat pääpiirteittäin rakennuksen osittain C- ja D osalla on yhteinen tuloilmakone ja poistoilmakone. Lisäksi huippuimureita on 8 kpl. Kokonaisilmamäärät ilmanvaihtokoneilla ovat riittävät. Kanavat on puhdistettu 2009. Kanavat on puhdistettava 2014. Tällä hetkellä poistoilmamäärä on 3 % suurempi kuin tuloilmamäärä. Huonekohtaisesti on todettavissa epätasapainoa. Ilmanvaihto säädetään puhdistuksen jälkeen tasapainoon. E- osalla on tuloilmakone ja poistoilman huippuimureita 6 kpl. Kokonaisilmamäärät ilmanvaihtokoneilla ovat riittävät. Kanavat on puhdistettava 2014. Tällä hetkellä poistoilmamäärä on 15% pienempi kuin tuloilmamäärä. Huonekohtaisesti on epätasapainoa. Ilmanvaihto säädetään puhdistuksen jälkeen tasapainoon. G- osalla on tulo- ja poistoilmakone. Kokonaisilmamäärät ilmanvaihtokoneilla ovat riittävät. Tällä hetkellä poistoilmamäärä on 9 % suurempi kuin tuloilmamäärä. Huonekohtaisesti epätasapainoa. Ilmanvaihto säädetään tasapainoon. A ja B osan 1 kerroksilla on yhteinen tuloilmakone ja poistoilman huippuimureita 8 kpl. Em. Tiloissa tullaan tekemään pieniä huonekohtaista ilmamäärien säätöjä. A osan 1 krs. kokoustilassa on tuloilmakone ja poistoilman huippuimureita 1 kpl. Tuloilmaa on 40 % enemmän kuin poistoilmaa. Ilmanvaihto säädetään tasapainoon. A osan 1 krs. laitosapteekissa on tuloilmakone ja poistoilma huippuimureita 2 kpl ( varasto ja puhd. tilat). Poistoilmamäärä on 13 % suurempi kuin tuloilmamäärä. Tuloilmakone on vaihdettava isompaan. A- ja B osan 2-3 krs. on tuloilmakone ja poistoilmakone ja poistoilman huippuimureita 8 kpl. Poistoilmamäärä on 13 % suurempi kuin tuloilmamäärä. Tuloilmakoneen puhallin oli rikki, mutta se on nyt korjattu ja ilmamäärä on saatu suurennettua. Nyt kokonaisilmamäärät ovat tasapainossa. Huonekohtaista epätasapainoa esiintyy vielä. Ilmanvaihto säädetään jatkossa tasapainoon. 4. kerroksessa on tuloilmakone ja poistoilman huippuimureita 2 kpl. Tuloilmamäärä on 5 % suurempi kuin poistoilmamäärä. Ilmanvaihto säädetään tasapainoon. 6 Ilmanvaihdon korjaukset tiivistetysti: 1. Rikkoutunut tuloilmakoneenpuhallin (palvelee alueita A2, A3 ja B2, B3) on uusittu ja kokonaisilmamäärät on saatu säädettyä tasapainoon. Ilmanvaihtoa säädetään vielä huonekohtaisesti tasapainoon.
2. Suodatinjärjestelmien tiiviys- ja suodatusluokkia parannetaan kesäheinäkuun aikana 3. Kaikkien tuloilmakoneiden äänenvaimennuseristeet uusitaan Dacroneristeisiin kesä-heinäkuun aikana (mineraalivillaiset eristeet vaihdetaan polyesterikuituisiin eristeisiin, jolloin poistetaan todennäköisenä pidettävä kuitulähde) 4. Tietyissä huonetiloissa tehdään iv-kanavointien muutoksia muuttuneiden tilajärjestelyiden vuoksi (laitosapteekki, kokoustilat, ja toimenpideyksikkö (A1, huone 8 ja 9, ja B1)) ja potilashuoneiden eristyshuoneiden ilmanvaihtoa parannetaan säätämällä ilmamääriä ja lisäämällä ilmasäleikköjä oviin 5. Laitosapteekin (A1) poistoilmamäärät todettiin tarkistusmittauksissa olevan 13 % suuremmat kuin tuloilmamäärät eikä tuloilmamäärää saada nykyisellä koneella kasvatettua. Tuloilmakone vaihdettaan isompaan koneeseen, mikä aiheuttaa tilassa noin viikon kanavointityöt. Puhdastilaan ei tule muutoksia. Työ on toteutettavissa tilojen käytön kanssa samanaikaisesti. 6. Ilmanvaihtokanavistot puhdistetaan, kun äänenvaimennuseristeet (kuitulähteet) on poistettu, ennen huonekohtaisia ilmamäärien säätötöitä 7. Kaikilla osilla ilmamäärät säädetään huonekohtaisesti tasapainoon heinäelokuun aikana 8. Automaatiomuutoksia tehdään iv-koneiden käyntiaikoihin ja pakkasrajoihin ennen talvea 7 Muita huomioita Tuloilmakanavistossa olevat mineraalivillakuitulähteet ovat yleensä sisäilman mineraalikuitujen pääasiallinen syy. Poistamalla ensisijaiset mineraalikuitulähteet pyrimme minimoimaan sisäilman kuituongelman. Prodeco Oy:n sisäilmatutkimuksen mukaan käytävien alaslaskujen mineraalivillalevyistä irtoaa villatuppoja. Otettujen kuitunäytteiden perusteella seitsemästä (7) näytteestä kolmessa (3) näytteessä havaittiin viitearvon ylittävä määrä mineraalivillakuituja. Viitearvon (0,2 kuitua/cm2) ylittäneistä kolmesta näytteestä yksi on otettu 1. kerroksen toimistohuoneesta (osa B) ja kaksi 3. kerroksen huoneista (osasto 3). Missään tutkituista edellä mainituista huoneista ei ole mineraalivillaista alakattoa, joten on päätelty, että ensisijainen kuitulähde on ilmanvaihtojärjestelmä. Alaslaskettuja kattoja, joissa on mineraalivillainen äänenvaimennuslevy, on terveyskeskuksessa pääasiassa käytävien alakatoissa. 3. kerroksen käytävältä (osasto 4) otettiin kuitunäyte, ja näytteen mineraalivillakuitumäärät jäivät alle määritysrajan (<0,17 kuitua/cm2.) Myös vastaanottotoimistosta (huone 2609, matala rakennuosa C) otettiin kuitunäyte, näytteen mineraalivillakuitumäärät jäivät alle määritysrajan. Vastaanottotilassa ei ole mineraalivillakattoa, mutta vastaanottotiski on avoinna aulaan ja osin käytävillekin, joissa on mineraalivillaiset alakatot.
Alaslaskettujen kattojen mineraalivillalevyjen vaihdon kustannuksiksi on arvioitu sisäilmatutkimuksessa noin 120 000. Vaihto on tehtävä joka tapauksessa peruskorjauksen yhteydessä samalla kun alakatoissa olevaa talotekniikka uudistetaan. Mineraalivillalevyjen vaihtotyöhön liittyy vaikeasti suojattavia alueita ja irrotusvaiheessa levyistä irtoaa huomattava määrä sekä kuituja että pölyä. Tilojen käyttäjien ja käytön kannalta levyjen vaihto olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä. Tehtyjen tutkimusten ja materiaalinäyteanalyysien perusteella on päätelty, että mineraalivillakuitujen ensisijainen lähde eivät ole käytävien alakattojen pellavakangaspäälysteiset mineraalivillalevyt. Mineraalivillakuitujen määrää ilmanvaihtokanaviston muutostöiden jälkeen seurataan ottamalla uudet kuitunäytteet loppuvuodesta 2014. Mikäli mineraalivillakuitujen todetaan edelleen aiheuttavan ongelmia, selvitetään alakattojen mineraalivillalevyjen vaihdon tarpeellisuus alueittain. 2. Rakenteelliset korjaukset 1. Käytännön työjärjestely on testattu koehuoneessa huhtikuussa 2014. Mineraalivillat uusitaan koko rakennuksesta (matala ja korkea osa), mutta ei vuonna 2009 rakennetusta laajennusosasta, jossa ei ole samanlaista rakenteellista ongelmaa. Samalla tiivistetään ikkunaliittymien ilmanvuotoreitit. Koeasennuksessa todettiin, että ikkunoiden välisten vanerilevyjen eristettä vasten olleet puupinnat ovat hyväkuntoisia ja ne on mahdollista käsitellä paikoillaan pölynsidonta aineella ja sisäpuolen vanerilevyt on voitu jättää paikoilleen. Vanerilevyt uusitaan, jos ne ovat silmin nähden vaurioituneen näköisiä. Ikkunavälien mikrobivaurioituneet mineraalivillaeristeet ja tuulensuojalevyt puretaan ja uusitaan kokonaisuudessaan. Työ suoritetaan rakennuksen ulkopuolelta. Huonetiloissa sisäpuolelta tehtäväksi työksi jää ainoastaan ikkunoiden tiivistys runkorakenteeseen. Ulkopuolelta tehtävien purkutöiden ja uudelleenrakentamistöiden ajaksi ikkunarakenteen liittymät on tiivistetty sisäpuolelta teippauksin. Ikkunavälien korjaustyöt on käynnistetty nopeasti, ja toukokuun loppuun mennessä on tehty osien A1 ja C sekä osien C ja D välissä olevien sisäpihojen ikkunoiden väliset ulkopuoliset korjaustyöt. Kokonaisuudessaan korjattavia ikkunavälejä on terveyskeskusrakennuksessa noin 420 kpl. Ikkunavälien korjaustyöt jatkuvat ja tavoitteena on, että korjaustyöt koko julkisivun osalta saadaan valmiiksi 30.9.2014 mennessä. Ikkunoiden sisäpuolisten tiivistystöiden aikataulu sovitaan yhdessä käyttäjien kanssa tavoitteena, että tiivistystyöt ikkunoiden osalta on tehty 31.10.2014 mennessä. 2. Ensimmäisessä kerroksessa olevat sisäilmaltaan ongelmallisimmat tilat (työntekijöiden oireilut/rakenneavausten materiaalinäytteiden mikrobivauriot) korjataan tiivistämällä ko. tilojen lattioiden ja ulkoseinien liittymäkohdat sekä ulkoseinien ja ikkunoiden liittymäkohdat. Samoin uusitaan ikkunavälien/ulkoovivälien eristeet. Kyseisiä tiloja ovat luottamusmiesten huone (Osa C, 4205-1) ja ilmaisjakelun tila B1, jotka eivät ole enää käytössä. Aiemmin ongelmalliseksi todettu materiaalipalveluiden toimisto (Osa A1, huone 9) on käytössä. Siellä ei ollut 8
merkittävää kuitupitoisuutta ja ongelmaksi todettiin se, että seinän epätiiveyskohdista virtaa ilmaa huoneeseen (aikaisemmin olleen oven kohdalta). Tämän osalta suoritetaan tiivistys ja huoneeseen järjestetään riittävä korvausilma. (Prodeco Oy:n tutkimuksen mukaisen numeroinnin mukaisesti tilat nro 1, 9 ja 10). Sisäpuoliset tiivistystyöt tehdään 31.10.2014 mennessä. 3. Kolmannessa kerroksessa oleva tupakointihuoneen viereinen toimistohuoneen on koettu olevan sisäilmaltaan ongelmallinen, tilassa haisee pinttynyt tupakanhaju. Asiasta on raportoitu helmikuussa 2014 ja huonetila otetaan korjausten alle kesäheinäkuun aikana. 9 4. Viemärivuodoissa vaurioituneet alakattolevyt sekä seinien kotelot uusitaan B1 osan huonetiloista nro 11, 12, 13, 14 ja 15 (Prodeco Oy Sisäilmatutkimuksen pohjakuvaliitteen mukainen numerointi) tavoitteen mukaan 31.10.2014 mennessä. Muita huomioita Terveyskeskusrakennuksen osissa G ja E ei ole havaittu ongelmia sisäilmassa. Rakennuksen D- osan röntgenosaston tiloissa ei ole sisäilmaongelmia. Fysioterapiaosastolla on huono ilmanlaatu, koska isoista tiloista on muodostettu myöhemmin pienempiä tiloja. Luottamusmiehen huone (4205-1) on poistettu käytöstä ja henkilöt siirretty korvaaviin tiloihin. Luottamusmiesten työtilassa (osa C 4205-1, huone nro 1) ikkunoiden välisessä tilassa olevassa mineraalivillaeristeessä oli heikko viite vauriosta. Vaurio on korjattu vaihtamalla vaurioitunut eriste. Huoneen lattianrajat tiivistetään kesällä. Vanhasta hoitotarvikejakelun tilasta (B1, huone nro 10) otetussa kuitunäytteessä todettiin viitearvon ylittävä määrä mineraalivillakuituja. Huone ei ole enää käytössä ja työntekijälle on järjestetty korvaava tila. Työtila korjataan uusimalla ikkunan puitevälien eristeet ja tiivistämällä lattianrajat ja sähköpääkeskuksen kautta ilmenneet ilmanvuotokohdat. C osassa potilastoimiston tilassa havaittiin oireilua, joka viittasi mineraalivillakuituihin. Otetuissa mineraalivillakuitunäytteissä ei havaittu merkittäviä kuitupitoisuuksia. Uudisrakennusosa G on otettu käyttöön v. 2009 eikä tässä osassa ole todettu sisäilmaongelmia. G osaan rajoittuvat työtilat peruskorjattiin samassa yhteydessä, ja ilmanvaihtojärjestelmä korjattiin ja uusittiin tarvittavilta osin. Prodeco Oy:n sisäilmatutkimus-raportissa suositellaan julkisivujen betonirakenteiden kuntotutkimusta. Betonirakenteiden kuntotutkimus myöhemmin siten, että sen tulokset voidaan huomioida tulevassa peruskorjaushankkeessa. Julkisivun korjauksella ei saavuteta ensisijaisesti parannusta sisäilmaolosuhteisiin, tärkeintä on tiivistää sisäpuolelta ulkoseinärakenteen kautta tulevat ilmanvuotokohdat. Julkisivun kunto ja saumakohtien epätiiveyskohdat on kuitenkin tärkeä selvittää ja korjata viimeistään peruskorjauksen yhteydessä.
Lattianrajojen tiivistyksiä ei katsota sisäilmanlaadun parantamisen kannalta välttämättömiksi toimenpiteiksi 2. ja 3. kerroksissa ulkoseinälinjalla, kuten Prodeco Oy on sisäilmatutkimuksessaan esittänyt. Tärkeintä on 1. kerroksen maanvaraisten lattioiden lattianrajojen tiivistäminen. Ensimmäisen kerroksen lattianrajoista mahdollinen ilmanvuoto tulee maaperästä. Lattianrajojen tiivistykset tehdään ongelmallisiksi koetuissa huonetiloissa. 10
Terveyskeskuskiinteistön korjaus- ja seurantatoimenpiteet aikataulutettuna yhteenvetona 11 1. Välittömät ilmamäärien mittaukset ja tarkistukset tehty kevään 2014 aikana ilmamäärien säätö ja tasapainotus heinä-elokuu 2014 rikkoutuneen ilmanvaihtokoneen vaihtotyö toukokuu 2014 mineraalivillaa sisältävien äänenvaimennuseristeiden uusiminen kesä-heinäkuu 2014 ikkunavälien ulkopuolelta tehtävät korjaustyöt käynnistetty huhtikuussa ja työt valmistuvat 30.9.2014 mennessä koko terveyskeskuksen osalta (ei G-osa) sisäpuoliset ulkoseinän ja lattian liittymien tiivistystyöt ongelmahuoneiden osalta sekä ikkunoiden ja rungon liittymien tiivistystyöt koko terveyskeskuksen osalta (ei G-osa) valmistuvat 31.10.2014 mennessä viemärivuodoissa vaurioituneet levyt ja koteloinnin uusitaan 31.10.2014 mennessä 2. Seuranta toimenpiteet Mineraalivillakuitujen esiintymistä ja niiden mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia työtiloissa seurataan. Loppuvuodesta 2014 otetaan uusia kuitunäytteitä riittävien toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Tarvittaessa aikaistetaan mineraalivillalevyjen vaihtoa niissä rakennuksen osissa, joissa mineraalivillakuidut aiheuttavat haittavaikutuksia Örebro-oirekysely terveyskeskuksen henkilökunnalle uusitaan keväällä tai syksyllä 2015. Rakennuksen korjauksista suositellaan kuluvan vähintään kaksi kuukautta ennen seurantakyselyn suorittamista, ja seurantakyselyn vuodenaika olisi suositeltavaa olla sama kuin edellisen kyselyn aikana. 3. Peruskorjaus Terveyskeskussairaalan uudisrakentamisen toteutustavasta tehdään päätös selvitysten jälkeen ja terveyskeskussairaalan suunnittelu käynnistyy (kts. toimitilastrategia jäljempänä) terveyskeskuksen ja nykyisen terveyskeskussairaalan peruskorjauksen hankesuunnittelun käynnistyminen v. 2015, suunnittelu jatkuu v. 2016 Peruskorjauksen toteutus mahdollisesti vaiheittain v. 2018-
12 Terveyskeskuksen toimitilastrategia Kokkolan kaupungin tilastrategiatyö on käynnistetty alkuvuonna 2013 osana kaupungin sopeuttamisohjelmaa, johon yhtenä sopeuttamiskeinona liittyy palveluverkon ja toimitilojen käytön tehostaminen. Toimitilaohjelmaa on valmisteltu vuoden 2013 aikana. Valmisteluun ovat osallistuneet toimialojen johtajat ja tarpeelliset toimialojen ja keskushallinnon asiantuntijat. Työtä on koordinoinut kaupungin tila- ja sisäilma-asiantuntija sopeuttamisohjelman toimitilaryhmän ohjauksessa. Rakennukset on kuluneen syksyn ja talven aikana salkutettu toiminnallisten tarpeiden, teknisen kunnon, väestöennustetietojen sekä muiden taustatietojen perusteella viiteen salkkuun (pidetään ja ylläpidetään, kehitetään ja pidetään, kehitetään/ylläpidetään ja luovutaan, luovutaan, lisäselvitettävät ja uudisrakennukset), jotka kuvastavat kiinteistön tulevaa kehittämistarvetta. Sopeuttamisohjelman työvaliokunta on kokouksessaan 21.2.2014 ( 9) käsitellyt toimitilaohjelman raporttiluonnosta ja päätynyt esittämään rakennusten salkutuksen yhteenvedon ja siihen liittyvän materiaalin sopeuttamisohjelman johtoryhmälle. Kokkolan kaupungin sopeuttamisohjelman johtoryhmä on kokouksessaan 24.3.2014 käsitellyt Kokkolan kaupungin tavoitteellista toimitilaohjelmaa ja päättänyt pyytää lautakuntia toimittamaan näkemyksensä toimitilatarpeistaan toimintojensa osalta kaupunginhallitukselle 15.5.2014 mennessä kaupunginhallituksen käsittelyä varten. Terveyskeskussairaalan osalta sosiaali- ja terveyslautakunta on 19.2.2014 ( 36) merkinnyt tiedokseen tehdyn laajan selvityksen hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyydestä Kokkolan terveyskeskussairaalan vuodeosastoilla ja päättänyt kiirehtiä käyttösuunnitelman mukaisen uuden terveyskeskussairaalan suunnittelutyön aloittamista. Edelleen sosiaali- ja terveyslautakunta on merkinnyt tiedokseen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle terveyskeskussairaalakiinteistön sisäilmaan liittyviin ongelmiin annetun vastineen liittyen AVI:n työsuojelun vastuualueen tarkastuskertomukseen 12/2283. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 16.4.2014 antanut lausunnon Kokkolan terveyspalveluiden toimitilatarpeista ( 73) ja esittänyt näkemyksenään terveyspalveluiden toimitilatarpeista seuraavaa: 1) Kokkolan terveyskeskuksen pääterveysasemalla sijaitseva 90-paikkainen terveyskeskussairaala on pohjaratkaisultaan epäkäytännöllinen ja osin nykyaikaiseen perusterveydenhuollon tasoiseen akuuttivuodeosastotoimintaan soveltumaton aiheuttaen toiminnallista ja taloudellista tehottomuutta ja johtaen hoitoon liittyvien infektioiden riskin kasvamiseen. 2) Jatkossa olisi tarkoituksenmukaista rakentaa uusi terveyskeskussairaala Keski- Pohjanmaan keskussairaalan välittömään yhteyteen, jolloin perus- ja erikoispalveluiden yhteistyö olisi mahdollisimman saumatonta ja mm. diagnostisissa tukipalveluissa olisi mahdollista saavuttaa maksimaaliset synergiahyödyt. Optimaalinen terveyskeskussairaalan fyysinen sijainti ja hyvä yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden välillä vähentäisi tarvetta laitosten välisiin siirtoihin ja siten olisi mahdollista arvioida kokonaissairaansijamäärää pyrkien mahdollisimman suureen toiminnalliseen ja taloudelliseen tehokkuuteen. 3) Uuden terveyskeskussairaalan rakentamisen myötä nykyiset vuodeosaston tilat (3800 m2) voitaisiin saneerata ja niihin voitaisiin keskittää terveyskeskuksen toimintoja, jotka
on tällä hetkellä hajautettu eri puolille kaupunkia (mm. puheterapia, neuvolat, kuntoutus). Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös ja lausunto terveyspalveluiden toimitilatarpeista on liitetty osaksi Kokkolan kaupungin toimitilasuunnitelmaa, jota on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksissa 2.6.2014 ja 9.6.2014. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016 Vuodelle 2014 on talousarviossa 2014 pääterveysaseman korjaustöihin varattu 200 000. Määrärahasta osa on tarkoitettu toisen hissin modernisointiin (toinen hissi modernisoitiin v. 2013). Selvitystyö uuden terveyskeskussairaalan toteutusvaihtoehtomahdollisuuksista on käynnissä Sote-toimialalla yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Selvitystyön jälkeen päätetään toteutusmallista ja jatkovalmistelusta. Talousarviosuunnitelmassa 2015-2016 on varattu suunnittelun käynnistämiseen ja suunnitteluun vuodelle 2015 400 000 ja vuodelle 2016 1,5 M. Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen tullaan esittämään kaupungin talousarvioon tarvittavat määrärahat, mikäli hanke toteutetaan kaupungin omana hankkeena. Terveyskeskussairaalan rakennuttamispäätösten ja tarkemman aikataulun selviämisen jälkeen käynnistetään nykyisen pääterveysaseman ja terveyskeskussairaalan tilojen peruskorjauksen ja toiminnallisten muutosten suunnittelu. Lähtökohtana on hankkeen peruskorjaustöiden käynnistyminen vuonna 2018. Peruskorjauksen suunnitteluun varataan tarvittavat määrärahat vuosille 2015 2017 kaupungin talousarvioon. 13 Johtopäätökset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tekemän ja Kokkolan terveyskeskusrakennukseen kohdistuneen työsuojelutarkastuksen yhteydessä havaitut sisäilma-ongelmat paikantuvat pääosin terveyskeskuksen osiin A ja B. Myös D-osassa sijaitsevassa luottamusmiesten työhuoneessa ja C-osassa olevassa potilastoimistossa oli oireilijoita. Työnantaja on tarkastuskäynnin jälkeen välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin työntekijöiden työympäristön terveellisyyden takaamiseksi (Örebro-kysely, kohdennetut terveystarkastukset, kiinteistön kuntokartoitus ja sisäilmatutkimus, korjaustoimenpiteet). Valitettavasti työnantaja ei aikaisemmissa lausunnoissaan ole osannut käsitellä riittävällä tarkkuudella terveyskeskuksen eri osia osakokonaisuuksina. Aikaisemmissa lausunnoissa myös työterveyshuollon antama terveydellisten seurausten arvio on sekoittunut käsitteeseen kokonaisriskin arvioinnista. Sisäilma-ongelmien selvittelyprosessia Kokkolan kaupungissa on arvioitu uudelleen, ja nyt tässä lausunnossa on esitelty työterveyshuollon antama terveydellisten seurausten arvio sekä sisäilmatyöryhmän antaman kokonaisriskin arvio terveyskeskusrakennukseen Aluehallintoviraston Työsuojeluhallinnon ohjeistuksen ja prosessikuvauksen mukaisesti. Sisäilmatyöryhmän kokonaisriskin arvioinnissa 9.6.2014 esiin ei tullut sietämättömiä riskin tiloja. Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaisessa (Laadukas sisäympäristö, Työterveyslaitos 29.1.2009) terveydellisten seurausten arvioinnissa esille tuli haitallista oireilua, mutta vakavia seurauksia (todettuja ammattitauteja) ei todettu. Sisäilmatyöryhmän kokonaisriskin arvioinnissa kahdessa terveyskeskuksen osassa
kokonaisriskin arvioitiin olevan kohtalaisen ja merkittävän rajalla muiden osien osalta kokonaisriskin jäädessä tasolle merkityksetön vähäinen kohtalainen. Merkittävän ja kohtalaisen riskin omaaviin rakennuksen osiin on aloitettu sekä ilmanvaihtojärjestelmään että rakennuksen rakenteisiin liittyvät korjaustoimenpiteet, joilla riskit arvioidaan saatavan hallintaan pikaisella aikataululla. Lisäksi työnantaja on sitoutunut seuraamaan tehtävien korjaustoimenpiteiden vaikutuksia (uusi sisäilman mineraalivillakuitumittaus ja uusi Örebro-kysely) ja tarvittaessa laajentamaan korjaustoimenpiteitä, mikäli seurannassa nousee esille edelleen työntekijöiden haitallista oireilua tai mineraalivillakuitunäytteissä toimenpiteitä vaativaa. Osa terveyskeskussairaalarakennuksen korjaustoimenpiteistä on arvioitu peruskorjaustasoisiksi ja em. toimenpiteitä ei voi suorittaa ilman palvelutuotannon siirtämistä korvaaviin toimitiloihin. Riippumatta terveyskeskuksen teknisestä kunnosta, on terveyskeskussairaala (Osat A ja B) todettu pohjaratkaisultaan epätarkoituksenmukaiseksi huomioiden nykyisen akuuttisairaanhoidon tarpeet (mm. huonekoko, kuntouttavan työotteen mahdollistavat tilaratkaisut) ja haasteet (mm. moniresistentit bakteerit). Myöskään nykyinen terveyskeskussairaalan sijainti ei mahdollista maksimaalisten synergiahyötyjen hakemista erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kanssa. Näin ollen toimitilasuunnitelman mukaisesti uuden terveyskeskussairaalan suunnittelu on käynnistymässä jo vuonna 2014. Uuden terveyskeskussairaalan valmistuttua on mahdollisuus suorittaa nykyisen terveyskeskussairaalarakennuksen nyt suoritettavien korjaustoimenpiteiden lisäksi peruskorjaustasoinen saneeraus ennen rakennuksen ottamista uuteen käyttöön palvelusuunnitelman mukaisesti. 14 Allekirjoitukset Pauli Piiparinen Sinikka Tuomaala Ilkka Luoma Tekninen johtaja Työsuojelupäällikkö Terveyspalvelujohtaja
15 Valmistelijat: Työsuojelupäällikkö Sinikka Tuomaala Työsuojeluvaltuutettu Marjaana Turunen Terveyspalvelujohtaja, johtava ylilääkäri Ilkka Luoma Hoitotyön johtaja Hannele Tikkakoski- Alvarez Hoitotyön palvelupäällikkö Ritva Jämsä Tekninen johtaja Pauli Piiparinen Tila- ja sisäilma-asiantuntija Kirsi-Maria Seikkula Hankepäällikkö Outi Teirikangas-Lerssi Rakennuspäällikkö Olli Karikko Liitteet: Liite 1 pohjapiirros 1. kerros Liite 2 pohjapiirros terveyskeskussairaalan kerrokset 2. ja 3. Liite 3 sisäilmatyöryhmän muistio 9.6.2014