Lausunto Kokkolan terveyspalveluiden toimitilatarpeista - Utlåtande om hälsovårdstjänsternas behov av lokaler i Karleby

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Lausunto Kokkolan terveyspalveluiden toimitilatarpeista - Utlåtande om hälsovårdstjänsternas behov av lokaler i Karleby 524/00/01/02/2013 SosTe 73 Valmistelijat: terveyspalvelujohtaja, hoitotyön johtaja, hoitotyön palvelupäällikkö Tilastrategiatyö on käynnistetty alkuvuonna 2013 osana Kokkolan kaupungin sopeuttamis-ohjelmaa, johon yhtenä sopeuttamiskeinona liittyy palveluverkon ja toimitilojen käytön tehostaminen. Toimitilaohjelmaa on valmisteltu vuoden 2013 aikana. Valmisteluun ovat osallistuneet toimialojen johtajat ja tarpeelliset toimialojen ja keskushallinnon asiantuntijat. Työtä on koordinoinut kaupungin tilaja sisäilma-asiantuntija sopeuttamisohjelman toimitilaryhmän ohjauksessa. Rakennukset on kuluneen syksyn ja talven aikana salkutettu toiminnallisten tarpeiden, teknisen kunnon, väestöennustetietojen sekä muiden taustatietojen perusteella viiteen salkkuun (pidetään ja ylläpidetään, kehitetään ja pidetään, kehitetään/ylläpidetään ja luovutaan, luovutaan, lisäselvitettävät ja uudisrakennukset), jotka kuvastavat kiinteistön tulevaa kehittämistarvetta. Sopeuttamisohjelman työvaliokunta on kokouksessaan ( 9) käsitellyt toimitilaohjelman raporttiluonnosta ja päätynyt esittämään rakennusten salkutuksen yhteenvedon ja siihen liittyvän materiaalin sopeuttamisohjelman johtoryhmälle. Kokkolan kaupungin sopeuttamisohjelman johtoryhmä on kokouksessaan käsitellyt Kokkolan kaupungin tavoitteellista toimitilaohjelmaa ja päättänyt seuraavaa: 1 merkitä kokouksessa jaetun Kokkolan kaupungin toimitilaohjelman tiivistelmän jasiihen liittyvän materiaalin tiedoksi 2 merkitä tiedoksi ehdotuksen rakennusten myyntien ja purkujen toteuttamiseksi 3 käy evästyskeskustelun ja hyväksyy toimitilaohjelman ja rakennusten myynti- ja purkuehdotuksen viimeisteltäväksi ja lähettää ne käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle 4 pyytää lautakuntia toimittamaan näkemyksensä toimitilatarpeistaan toimintojensa osalta kaupunginhallitukselle mennessä kaupunginhallituksen käsittelyä varten.

2 Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan ( 190) käsitellyt Kanta-Kokkolan neuvolaverkoston kehittämistä koskevan laajan selvityksen ja päättänyt tehdä periaatepäätöksen rakenteellisesta muutoksesta koskien neuvoloiden tilajärjestelyjä. Jatkossa Kanta-Kokkolan alueen äitiysja lastenneuvolat keskitetään niin, että alueella toimisi kaksi tai enintään 3 hyvinvointineuvolaa. Edelleen sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan ( 62) käsitellyt neuvolan toimitilojen muutoksia ja päättänyt Mariankadun neuvolakiinteistön korjaus- ja muutostöiden jälkeen siirtää Halkokarin neuvolan toiminnat Mariankadun neuvolaan ja Torkinmäelle väliaikaisratkaisuna ennen tehdyn periaatepäätöksen toteuttamista. Terveyskeskussairaalan osalta sosiaali- ja terveyslautakunta on ( 36) merkinnyt tiedokseen tehdyn laajan selvityksen hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyydestä Kokkolan terveyskeskussairaalan vuodeosastoilla ja päättänyt kiirehtiä käyttösuunnitelman mukaisen uuden terveyskeskussairaalan suunnittelutyön aloittamista. Edelleen sosiaali- ja terveyslautakunta on merkinnyt tiedokseen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle terveyskeskussairaala-kiinteistön sisäilmaan liittyviin ongelmiin annetun vastineen liittyen AVI:n työsuojelun vastuualueen tarkastuskertomukseen 12/2283 (tausta-aineistona Avin vastinetta annettaessa käytetty Prodeco Oy:n tutkimusraportti, Työplus liikelaitoksen lausunto terveysvaarasta, kaupungin teknisen toimen muistio). Yhteenvetona terveyskeskussairaalan osalta todetaan seuraavaa: Hoitoon liittyvillä infektioilla (sairaalainfektio) tarkoitetaan infektioita, jotka ilmaantuvat sairaalassa tai liittyvät sairaalassa tehtyyn toimenpiteeseen. Suomessa 2011 tehdyssä laajassa esiintyvyystutkimuksessa hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys oli 7,4% (1). Kokkolan terveyskeskussairaalan osastoilla hoitoon liittyvien infektioiden osuus oli 34 % kaikista infektioista (KIURUN Hygieniahoitaja) aiheuttaen turhia kustannuksia. Terveyskeskussairaala on yliedustettuna mm. cl. difficile infektiolöydöksissä Keski- Pohjanmaalla. Myös norovirusepidemiaan sairastuu vuosittain huomattava määrä potilaita ja hoitohenkilökuntaa Kokkolan terveyskeskussairaalassa. Terveyskeskussairaalassa yksi infektioiden leviämistä lisäävä riski on yhden hengen huoneiden ja sulkutilallisten eristyshuoneiden puuttuminen. Näin ollen mikrobien leviämisen riski hoitohenkilökunnan välityksellä kasvaa. Myös huonekohtaisten saniteettitilojen puuttuminen edellyttää, että tartuttavia infektioita sairastavat potilaat liikkuvat käytävällä olevaan yleiseen potilaswc:hen.

3 1. Kärki T. ja Lyytikäinen O Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa Suomen lääkärilehti 1-2/2013 vsk 68 Keski-Pohjanmaan keskussairaalan infektiolääkäri Marko Rahkosen mukaan nykytilanteessa ja tulevaisuuden haasteet huomioiden uuden terveyskeskussairaalan yksittäisten potilashuoneiden tulisi olla mielellään mahdollisimman pieniä, ideaalitilanteessa vain yhden hengen huoneita, mutta korkeintaan kahden potilaan hoitoon tarkoitettuja. Potilaspaikoista tulisi n. 1/3 olla yhden hengen huoneita. Jokaisessa potilashuoneessa tulisi olla oma WC ja suihku. Prodeco Oy:n terveyskeskussairaalaa koskevassa sisäilmatutkimuksessa esitetään seuraavat toimenpide-ehdotukset: Käytävien alaslaskukattolevyjen uusiminen mahdollisimman pian Niiden huoneiden, missä on havaittu hajuhaittoja ja tunkkaisuutta, ikkunoiden välisen umpiosan uusiminen. Ilmastoinnin järjestäminen toimivaksi niissä tiloissa, missä tutkimuksessa havaittiin puutteita. Rakenteiden tiivistyksiä Julkisivulle betonirakenteiden kuntotutkimus Terveyskeskussairaala-kiinteistössä tehdyt toimenpiteet mennessä: Terveyskeskuksen ilmanvaihtokoneiden toiminta on tarkastettu ja ilmamäärät on mitattu. Tarkastuksessa ilmenneet epäkohdat tullaan korjaamaan ja ilmamäärät säädetään suunniteltuihin arvoihin. Ilmanvaihdon korjaukset ja säädöt on aloitettu maaliskuussa Huoneet, joissa oli viitettä mikrobikasvustosta, on poistettu käytöstä. Huoneet, joissa oli kohollaan oleva mineraalivillapitoisuus, oli poistettu käytöstä jo aikaisemmin. Terveyskeskussairaala-kiinteistölle suunnitellut korjaustoimenpiteet: pidetyssä palaverissa, jossa oli mukana sisäilma-asiantuntijoita teknisen palvelukeskuksen tilapalveluista, on alustavasti suunniteltu terveyskeskuksen tulevia korjaustoimenpiteitä seuraavasti: 1. Suoritetaan ilmanvaihdon ilmamäärien säädöt ja ilmanvaihtokanavien puhdistus. Samalla uusitaan tuloilmakoneiden mineraalivillaiset lämmöneristeet ja tehdään muita ilmenneitä pieniä ilmanvaihdon korjaustöitä. 2. Lisäksi uusitaan kaikki ilmanvaihtokanaviston mineraalivillaiset äänen-vaimennuseristeet polyesterikuitueristeisiin, joista ei irtoa

4 sisäilman laatua heikentäviä villakuituja. 3. Työhuoneiden/potilashuoneiden ikkunoiden välissä olevat mineraalivillat uusitaan. Samalla uusitaan ikkunoiden väliset sisäpuoliset puitevälien verhouslevyt sekä tuulensuojalevy (ja mekaanisesti poistetaan puupintojen mahd. näkyvä mikrobivaurio). Purkutyö toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolelta. Selvitetään käytännön työjärjestely yhden koehuoneen osalla, jonka jälkeen voidaan paremmin arvioida työmenetelmät ja työn kustannusarvio. 4. Ensimmäisessä kerroksessa olevat sisäilmaltaan ongelmallisimmat tilat (työntekijöiden oireilut/ rakenneavausten materiaalinäytteiden mikrobivauriot) korjataan tiivistämällä lattioiden ja ulkoseinien rajat sekä ikkunoiden rajat. Samoin uusitaan ikkunavälien/ulko-ovivälien eristeet ja puitevälien sisäpuoliset verhouslevyt. Kyseisiä tiloja ovat Prodeco Oyn tutkimuksen mukaisen numeroinnin mukaisesti tilat nro 1 (4205-1= luottamusmiesten huone, joka ei ole enää käytössä), nro 9 (=materiaalipalveluiden toimisto) ja nro 10 (ilmaisjakelun tila, joka ei ole enää käytössä). 5. Kunnossapidon toimesta uusitaan myös mm. viemärivuodoissa silminnähden vaurioituneita/likaantuneita alakattolevyjä/alakattojen tai seinien kotelointien levyjä. Tällaisia vaurioituneita levyjä on ollut ainakin huonetiloissa nro 11,12,13,14 ja15 (Prodeco Oy Sisäilmatutkimuksen pohjakuvaliitteen mukainen numerointi). Yhteenvetona Kanta-Kokkolan neuvolaverkoston osalta todetaan seuraavaa: Neuvolatyö on tänä päivänä uudenlaisten haasteiden edessä. Vanhempien monimuotoiset ja lisääntyvät psykososiaaliset ongelmat edellyttävät kokonaisvaltaista perheen hyvinvoinnin tukemista. Neuvolan asiakkaista arviolta prosenttia on perheitä, joilla on erityistuen tarvetta. Suomalaisissa perheissä esiintyy Pohjoismaista eniten perheväkivaltaa ja runsasta päihteiden käyttöä. Valtakunnallisesti lastensuojelumenot ovat nelinkertaistuneet 2000-luvun aikana. Yhden huostaanoton kustannukset ovat noin euroa. Jokaisen ylisukupolvisesti syrjäytyneen lapsen elämänkaari aiheuttaa reilun miljoonan suuruiset kustannukset. Syrjäytymisen kierteessä Suomessa on joka vuosi vähintään lasta. Sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat nivoutuvat usein toisiinsa, eikä mikään ammattiryhmä enää yksin pysty vastaamaan moniongelmaisten perheiden tarpeisiin. Toiminnan kehittämisessä tulisi etsiä keinoja, joiden avulla eri asiantuntijat voivat hyödyntää toistensa tietoja ja taitoja asiakkaiden kokonaisvaltaiseksi

5 auttamiseksi. Tällä hetkellä palvelujärjestelmän hajanaisuus ja palveluntuottajien riittämätön yhteistoiminta heikentävät palveluihin pääsyä ja edesauttavat palveluiden piiristä putoamista sekä ongelmien kasautumista. Suomessa on hyviä kokemuksia ns. hyvinvointineuvoloista (esim. Tampereelle ja Imatralle on perustettu hyvinvointineuvoloita), joihin sisältyy sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteä ja säännöllinen yhteistyö. Alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin tukemiseen, ongelmia ehkäisevään sekä varhaiseen ongelmien tunnistamiseen ja tarvittavan tuen järjestämiseen on kehitetty moniammatillinen toimintamalli. Em. kunnissa hyvinvointineuvolan tiimin kuuluu neuvolan terveydenhoitajat, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyöntekijät, psykologi, sosiaalityöntekijä, perheneuvola ja lastensuojelu. Hyvinvointineuvolan kehittäminen on sijoitus tulevaisuuteen, sillä perheen tukeminen jo varhaisessa vaiheessa voi estää ongelmien syntyä ja hillitä kustannuspaineita. Hyvinvointineuvolassa on käytössä niin sanottu matalan kynnyksen auttaminen. Asiakkaan ei tarvitse odotella lähetteitä tai etsiä apua monesta paikasta, vaan tavoitteena on ns. yhden luukun toiminta. Myönteisenä on koettu, että palvelut ovat tarjolla paikassa, jonne on luontevaa tulla. Hyvinvointineuvolassa terveydenhoitaja ja lääkäri eivät yksin ole vastuussa neuvola-asiakkaiden tukemisesta, vaan vastuu jakautuu neuvolan moniammatilliselle tiimille. Lapsiperheille suunnattuja palveluja tuotetaan Kokkolassa tällä hetkellä sektorilähtöisesti ja palvelujärjestelmä on sirpaleinen, mikä hankaloittaa lapsiperheiden mahdollisuuksia saada kokonaisvaltaista palvelua. Edellä esitetyillä neuvolatoiminnan rakenteellisilla ja toiminnallisilla muutoksilla haetaan toiminnallista tehokkuutta, parempaa palveluiden laatua, kuntalaisten tasa-arvoista kohtelua ja kustannussäästöjä. Muutokset pohjautuvat toimintojen ja toimitilojen keskittämiseen ja työn uudelleen järjestelyyn, mikä parantaa asiakaslähtöistä toimintaa. Toimipaikkaverkostoa Kanta-Kokkolan alueella supistettaessa 2 tai enintään 3 palvelupisteeseen niiden väliset etäisyydet säilyvät suuruusluokassa 3 kilometriä. Rakenteellisilla muutoksilla voidaan turvata henkilökunnalle turvalliset ja tarkoituksenmukaiset työolosuhteet. Riittävän suuressa yksikössä työntekijät saavat merkittävää tukea ja apua toisiltaan. Työprosessien hoitamisesta on joustavampaa sopia, kun yksikössä on enemmän terveydenhoitajia ja muita lapsiperheiden kanssa työskenteleviä työntekijöitä. Sijaisuudet ja äkilliset poissaolot voidaan hoitaa nykyistä paremmin ja pienemmin kustannuksin. Varahenkilöstön käyttö tehostuu. Myös lääkäri- ja neuvolapsykologin

6 työpanoksen organisointi on tehokkaampaa jos yksiköitä on vähemmän. Saman työajan puitteissa pystytään ottamaan enemmän asiakkaita vastaan. Usean erillisen ja pienen työyksikön johtaminen ja esimiestyö on työläämpää ja tehottomampaa kuin harvemman isomman työyksikön vastaavat työnjohdolliset työt. LIITE A 73 Saate / lausuntopyyntö Sotejohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää näkemyksenään terveyspalveluiden toimitilatarpeista seuraavaa: 1 Kokkolan terveyskeskuksen pääterveysasemalla sijaitseva 90-paikkainen terveyskeskussairaala on pohjaratkaisultaan epäkäytännöllinen ja osin nykyaikaiseen perusterveydenhuollon tasoiseen akuuttivuodeosastotoimintaan soveltumaton aiheuttaen toiminnallista ja taloudellista tehottomuutta ja johtaen hoitoon liittyvien infektioiden riskin kasvamiseen. 2 Jatkossa olisi tarkoituksenmukaista rakentaa uusi terveyskeskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaalan välittömään yhteyteen, jolloin perus- ja erikoispalveluiden yhteistyö olisi mahdollisimman saumatonta ja mm. diagnostisissa tukipalveluissa olisi mahdollista saavuttaa maksimaaliset synergiahyödyt. Optimaalinen terveyskeskussairaalan fyysinen sijainti ja hyvä yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden välillä vähentäisi tarvetta laitosten välisiin siirtoihin ja siten olisi mahdollista arvioida kokonaissairaansijamäärää pyrkien mahdollisimman suureen toiminnalliseen ja taloudelliseen tehokkuuteen. 3 Uuden terveyskeskussairaalan rakentamisen myötä nykyiset vuodeosaston tilat ( 3800 m2 ) voitaisiin saneerata ja niihin voitaisiin keskittää terveyskeskuksen toimintoja, jotka on tällä hetkellä hajautettu eri puolille kaupunkia. Kanta-Kokkolan hyvinvointineuvolan sijoittaminen vuodeosastoilta vapautuviin tiloihin lisäisi mahdollisuuksia eri ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön. Samalla voitaisiin luopua nykyisistä neuvolakiinteistöistä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi em. tiloihin voitaisiin sijoittaa puheterapia, joka toimii tällä hetkellä ulkopuolisissa vuokratiloissa. Puheterapialla on 262,5 m2 toimitilat entisessä Hagströmin kiinteistössä, joista terveyskeskus maksaa vuokraa euroa vuodessa. Toimintojen siirtäminen

7 pääterveysasemalla edistäisi yhteistyötä erityisesti muiden terapeuttien, osastojen sekä neuvolan kanssa. Terveyskeskuksen ikäneuvolan toimitilat (70 m2) sijaitsevat Antti Chydeniuksenkadulla. Toiminnan siirtäminen terveyskeskussairaalan vapautuviin tiloihin edistäisi ikäneuvolan, vastaanoton ja muistipoliklinikan välistä yhteistyötä. Vuokratiloissa sijaitsevien toimintayksiköiden sijoittamisella omiin tiloihin saadaan hyötyä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Tämä antaisi mahdollisuuden luopua em. vuokrakiinteistöistä. Osastolta vapautuviin toimitiloihin voitaisiin siirtää myös kuntoutus. Pääterveysaseman alakerrassa sijaitsevat fysioterapian tilat eivät ole riittävät nykyaikaisen kuntoutuksen ja ryhmäohjauksen toteuttamiseksi. Kuntoutuksen ja fysioterapian järjestämiseksi ja uusien toimintamuotojen kehittämiseksi tarvitaan uudenlaiseen toimintaan soveltuvampia tiloja. Mikäli kuntoutuksen toiminta siirretään osastolta vapautuviin tiloihin, voidaan nykyiset fysioterapian toimitilat ottaa suun terveydenhuollon käyttöön, koska suun terveydenhuollossa on jatkuva tilatarve. Näihin tiloihin voitaisiin perustaa ns. vaativien hoitojen yksikkö, jossa hoidettaisiin oikominen, kirurgia ja vaativa protetiikka, vaativat parodontologiset hoidot sekä pelkopotilaat. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösesityksen kohdat 1-3. Soc. o. h. direktören Social- och hälsovårdsnämnden anförs följande som sin syn på hälsovårdstjänsternas behov av lokaler: 1 Hälsocentralsjukhuset har 90 platser och finns inrymt i Karleby hälsocentrals huvudhälsostation. Det är med tanke på bottenlösningen opraktiskt och partiellt sett olämpligt för modern akutvårdsavdelningsverksamhet på primärvårdsnivå. Det här leder till en funktionell och ekonomisk ineffektivitet och ökade risker för vårdrelaterade infektioner. 2 Framöver är det ändamålsenligt att bygga ett nytt hälsocentralsjukhus i omedelbar anslutning till Mellersta Österbottens centralsjukhus vilket leder till ett smidigt samarbete mellan basservicen och specialisttjänsterna och maximala synergifördelar i fråga om t.ex. diagnostiska stödtjänster. Ett optimalt läge för hälsocentralsjukhuset fysiskt sett och ett gott samarbete mellan hälso- och sjukvårdsaktörerna minskar behovet av att flytta patienterna mellan de olika institutionerna och det är således möjligt att bedöma det totala antalet

8 vårdplatser och på samma gång sträva efter en så stor funktionell och ekonomisk effektivitet som möjligt. 3 Till följd av att det byggs ett nytt hälsocentralsjukhus kan de nuvarande vårdavdelningslokalerna (3 800 m2) saneras och till dem går det sedan att centralisera de olika verksamhetsformer som hälsocentralen för närvarande har spritt ut på olika håll i staden. Om en rådgivningsbyrå för välfärd i centrala Karleby placeras i de lokaler som blir lediga då vårdavdelningarna får nybyggda lokaler så kommer möjligheterna till samarbete mellan de olika yrkesgrupperna att öka. På samma gång kan staden också avstå de nuvarande rådgivningsfastigheterna och således slippa kostnaderna för dem. I de ovan nämnda lokalerna går det dessutom att placera talterapienheten som för närvarande är verksam i externa hyreslokaler. Dess lokaler i den s.k. Hagströmska fastigheten uppgår till 262,5 m2 och för dem betalar hälsocentralen euro om året i hyra. Genom att flytta verksamhetsformerna till huvudhälsostationen kan man främja samarbetet framför allt med de övriga terapeuterna och avdelningarna samt rådgivningsbyrån. Lokalerna för hälsocentralens rådgivningsbyrå för äldre personer finns på Anders Chydeniusgatan och ytan är 70 m2. Genom att flytta verksamheten till de lokaler som blir lediga efter att hälsocentralsjukhuset får nybyggda lokaler kan man främja samarbetet mellan rådgivningsbyrån för äldre personer, mottagningen och minnespolikliniken. Genom att flytta de verksamhetsformer som för närvarande är verksamma i hyreslokaler till egna lokaler kan man åstadkomma såväl funktionella som ekonomiska fördelar. Till följd av detta kan hälsocentralen avstå från de ovan nämnda hyreslokalerna. Till de lokaler som blir lediga om vårdavdelningarna får flytta till nybyggda lokaler går det också att flytta rehabiliteringsenheten. De fysioterapilokaler som finns i bottenvåningen på huvudhälsostationen är inte tillräckliga för modern rehabilitering och grupphandledning. För att ordna rehabilitering och fysioterapi och för att utveckla nya verksamhetsformer krävs lokaler som är mera lämpliga för verksamhet av nyare slag. Om rehabiliteringsverksamheten flyttas till de lokaler som blir lediga kan de nuvarande fysioterapilokalerna användas av mun- och tandvårdsenheten därför att den kontinuerligt är i behov av lokaler. I de här lokalerna kan man då inrätta en enhet för s.k. krävande behandling där man kan vårda patienter som är i behov av tandreglering, kirurgiska ingrepp och krävande protetiska åtgärder och patienter som lider av tandläkarskräck.

9 Beslut Social- och hälsovårdsnämnden godkände punkterna 1-3 i beslutsförslaget.