Sos.ltk 1.7.2010 54 / liite no 9 Kvalt. 15.11.2010 47 / liite no 1 VANHUS- JA VAMMAISPOLIITTINEN STRATEGIA 2010-2012 MARTTILAN KUNTA

Sos.ltk 1.7.2010 54 / liite no 9 Kvalt. 15.11.2010 47 / liite no 1 VANHUS- JA VAMMAISPOLIITTINEN STRATEGIA 2010-2012 MARTTILAN KUNTA 2.7.2010

2 1. Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton antamassa ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3) nostetaan tavoitteeksi se, että kaikilla kunnilla tulisi olla kunnanvaltuuston hyväksymä, ajantasainen ikääntymispoliittinen strategia. Suosituksessa todetaan, että strategian tulisi ottaa ikääntyvä väestö huomioon kunnan kaikessa toiminnassa, kuten yhdyskuntasuunnittelussa, liikenne- ja asuntopolitiikassa, kulttuuri- ja harrastustoiminnassa, oppimisen ja osallisuuden mahdollistamisessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palveluissa. Strategiassa määritellään yhteinen tahtotila ja strategiset linjaukset sekä eri toimijoiden vastuu näiden toteuttamisessa. Marttilan kuntaan laadittiin syksyllä 2009 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka perustuu lastensuojelulakiin. Laki velvoittaa kuntaa laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Ohjelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksymisen jälkeen päätettiin kuntaan laatia samalla konseptilla myös vanhus- ja vammaispoliittinen strategia vuosille 2010 2012. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus painottaa ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Suosituksessa todetaan myös, että palveluvalikoimaa on monipuolistettava neuvonta- ja muilla ehkäisevillä palveluilla. Toimintaa ohjaaviksi eettisiksi periaatteissa on suosituksessa nostettu itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Vammaispolitiikassa on Suomen kansallisiksi päämääriksi valtioneuvoston selonteossa valtakunnallisesta vammaispolitiikasta (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9) nostettu henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen, henkilöiden oikeus osallisuuteen sekä henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Palveluihin ja tukitoimiin liittyen korostetaan selonteossa yleistä esteettömyyttä sekä palvelujen saavutettavuutta sekä yksilökohtaisiin tarpeisiin perustuvia palveluratkaisuja. Vammaispalvelulaissa (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380) säädetään, että vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Lisäksi laissa todetaan, että kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

3 Laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) säädetään erityishuollon antamisesta henkilöille, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluita. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito. Marttilan kunnan vanhus- ja vammaispoliittisen strategian päämäärissä ja tavoitteissa painottuvat edellä esitettyjen kansallisten suositusten ja säädösten mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen turvallisen ja osallistavan toimintaympäristön kautta, kotona asumisen mahdollistava palvelujärjestelmä sekä yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin perustuvat hoito- ja hoivapalvelusijoitukset. Vanhus- ja vammaispoliittinen strategia rakentuu niin, että luvussa 2 kuvataan nykyistä hyvinvoinnin tilaa sekä palvelutarpeita tilastollisten indikaattorien avulla. Luvussa tuodaan esille hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden kehittymisen suunta sekä verrataan tilannetta Loimaan seutukunnan ja Varsinais-Suomen maakunnan vastaavaan. Luvussa 3 kuvataan nykyistä palvelu- ja yhteistyöjärjestelmää sekä palveluresursseja. Luvussa 4 esitetään kunnan päämäärät ja kärkitavoitteet sekä ne kärkitoimenpiteet, joilla vanhusten ja vammaisten hyvinvointia pyritään edistämään. Tämän lisäksi käydään läpi suunnitelman toteutumisen seuranta ja päivittäminen. Marttilan kunnan vanhus- ja vammaispoliittisen strategian valmistelusta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: - Liisa-Anneli Holmberg, sosiaalijohtaja (pj) - Tuomo Aalto, sosiaalilautakunnan puheenjohtaja - Juhani Tynjälä, kunnanjohtaja - Maria Vesala, vanhustyönjohtaja - Anne Sallasmaa, vastaava sairaanhoitaja - Kirsti Keskitalo, vapaa-aikasihteeri - Eija Karjalainen, lähihoitaja/kotipalvelu - Pia Ojanotko, vs. vastaava sairaanhoitaja - Ulla Väänänen, kehitysvammahoitaja - Arja Raunio, kotisairaanhoitaja, Härkätien kuntayhtymä - Salme Vauranoja-Ääri, diakoni, Marttilan seurakunta Ohjelmatyön koordinoinnista ja raportin laatimisesta on vastannut ohjelmakoordinaattori Pasi Oksanen Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta.

4 2. Hyvinvoinnin tila ja palvelutarpeiden kehitys Hyvinvointia sekä palvelutarpeita kuvataan tässä luvussa tarkastelemalla tilastollisten indikaattorien avulla olennaisia hyvinvointiin sekä palvelutarpeisiin liittyviä taustailmiöitä ja niiden kehitystä. Listaus hyvinvointia ja palvelutarpeiden kehitystä osoittavista tilastollisista indikaattoreista löytyy liitteestä 1. 2.1 Väestökehitys Ennuste perustuu tilastokeskuksen kunta- ja palvelurakennehanketta varten tekemään väestöennusteeseen, joka julkistettiin 31.5.2007. Ennusteen mukaan kunnan kokonaisväestön määrä pysyy suunnilleen nykyisellään vuoteen 2020 mennessä. Väestörakenne kuitenkin muuttuu niin, että työikäisten määrän ennakoidaan vähenevän runsaalla sadalla henkilöllä kun taas kasvua tapahtuu sekä 65 vuotta täyttäneiden että alle kouluikäisten keskuudessa. Huoltosuhde tulee näin ensi vuosikymmenen aikana hitaasti heikkenemään. Suurin osa 65 vuotta täyttäneiden väestökasvusta kohdistuu 65 74-vuotiaisiin, mutta myös 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa tasaisesti. Väestökehitys ja -ennuste, Marttila 2500 2000 1500 1000 0-17 18-64 yli 65-v Yhteensä 500 0 2000 2004 2008 2010 2015 2020 Kuvio 1. Väestökehitys 31.12 2000, 2004 ja 2008 ja ennuste 2010, 2015 ja 2020 2000 2004 2008 2010 2015 2020 0-17 448 401 380 391 396 403 18-64 1225 1247 1199 1166 1109 1088 yli 65-v 462 449 451 464 506 525 Yhteensä 2135 2097 2030 2021 2011 2016 Taulukko 1. Väestökehitys ja ennuste ikäryhmittäin 2000 2004 2008 2010 2015 2020 65-74 229 220 222 234 276 268 75-84 175 171 164 162 154 180 85+ 58 58 65 68 76 77 yli 65-v 462 449 451 464 506 525 Taulukko 2. Väestökehitys ja -ennuste, ikääntyvä väestö

5 2.2 Vanhuspalvelut STM:n ja Kuntaliiton vuonna 2008 antamamassa ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa on kirjattu tavoitetasoja joillekin avainindikaattoreille. Nämä tiedot löytyvät taulukosta 3. Indikaattorit Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat) Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus Omaishoidon tukea saavien osuus Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (vanhainkodit, terveyskeskussairaalat) olevien osuus Tavoite (suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin) 91-92 prosenttia asuu kotona 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Taulukko 3. Palvelurakenneindikaattorit ja tavoitetaso ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3) Ikääntyvien määrä tai suhteellinen osuus ei nouse Marttilassa tulevina vuosina yhtä nopeassa tahdissa kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Tilastokeskuksen arvion mukaan 75 vuotta täyttäneitä on kuitenkin vuonna 2020 runsaat 10 % enemmän kuin vuonna 2008. Eliniän pidentyessä myös terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrä kasvaa. Intensiivisen hoidon ja palvelujen tarve painottuu voimakkaasti viimeisiin elinvuosiin. Palveluiden tarvetta lisäävät puutteelliset asuinolot, sosiaalisten verkostojen puute sekä vakavat sairaudet. Erityisenä haasteena on muistihäiriö- ja dementiapotilaiden hoito ja sen aiheuttamat tarpeet. Tutkimusten (Mini-Suomi, Vantaan vanhimmat, Kuopio 75 +) mukaan keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta kärsii n. 7 % 65 vuotta täyttäneistä ja 35 % 85 vuotta täyttäneistä. Suhteutettuna Marttilaan tarkoittaisi tämä vuonna 2020 n. 37 vaikeasta tai keskivaikeasta dementiasta kärsivää 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Yli 85-vuotiaissa heitä olisi 27. Väestön perussairastavuudessa (kts. liite 1) ei Marttilassa ole merkittäviä eroja seutukunnan ja maakunnan tilanteeseen verrattuna. Huomioitavaa on kuitenkin diabeteksen esiintyvyyden jatkuva tasainen kasvu 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Ikääntyvien määrän noustessa on tärkeää, että palveluja pystytään valtakunnallisten laatusuositustenkin mukaisesti suuntaamaan niin, että ne entistä paremmin mahdollistavat kotona asumisen. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on Marttilassa laskenut niin, että heidän osuutensa kaikista vastaavanikäisistä oli vuonna 2008 noin 85 % (maakunnallinen keskiarvo 89 %). Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden määrä on viime vuosina kasvanut, mutta on edelleen selvästi maakunnallista keskiarvoa alempana. Sen sijaan omaishoidon tukea saavien asiakkaiden määrä on pysynyt noin 5 %:ssa vastaavanikäisistä ja vastaa laatusuosituksia. Tehostetun palveluasumisen käyttö on selvästi Loimaan seutukuntaa ja Varsinais-Suomea korkeammalla tasolla. Pitkäaikaisen laitoshoidon käyttö taas on palvelurakenteesta ja tehostetun palveluasumisen vahvasta roolista johtuen erittäin vähäistä.

6 Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus hyvinvointiin, kehityksen suunta Eläkkeelle siirtymisiässä ei ole tapahtunut muutoksia. Täyttä kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä on laskenut Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien, 65 vuotta täyttäneiden osuus on korkea Kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä on hitaasti laskenut maakunnan keskiarvon alapuolelle. Yksinasuvien 75-vuotta täyttäneiden määrä on kasvussa. Kuvio 1. Arki ja talous Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä vuonna 2008 oli 59 vuotta Määrä on 2000-luvun ajan ollut koko ajan laskussa. Vuonna 2008 osuus oli 3,8 %. ARA:n tilaston mukaan asunnon varustetaso oli puutteellinen tai tuntematon 26 %:lla 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnista vuonna 2007. Varsinais-Suomessa taso on 12 %. Määrä on vuodesta 2005 vuoteen 2008 laskenut runsaat 3 prosenttiyksikköä (vuonna 2008 85,2 %) Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä on noussut yli 48 %:iin vastaavanikäisestä väestöstä Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Omaishoidon tukea saavien asiakkaiden määrä on pysynyt tasaisena. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden määrä on kasvussa. Kodinhoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon tuen piirissä olevien asiakkaiden on seutukunnan keskiarvon alapuolella, hieman maakunnan keskimääräistä tasoa korkeampana Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden määrä on kasvanut Pitkäaikaisen laitoshoidon käyttö on lähes loppunut. Kuvio 2. Hoito- ja hoivapalvelut Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä on pysynyt noin 5 %:ssa 75 vuotta täyttäneistä. Vuonna 2008 sai omaishoidon tukea 4,8 % 75 vuotta täyttäneistä. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuonna 2008 8,3 % 75 vuotta täyttäneistä. 65 vuotta täyttäneistä runsaat 28 % kuuluu palvelujen piiriin (Loimaan seutukunnassa 36 %, Varsinais-Suomessa 25 %) Tehostetussa palveluasumisessa oli vuonna 2008 14,4 % 75 vuotta täyttäneistä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli vuonna 2008 0,4 % 75 vuotta täyttäneistä.

7 2.3 Vammaispalvelut Vammaispalveluissa palvelutarpeet ovat kasvaneet tasaisesti kuljetuspalveluissa. Muilta osin vammaispalvelujen tarve on pysynyt tasaisena ja volyymit pieninä. Jatkossa on vammaispalvelulain muutoksen myötä mahdollisesti odotettavissa jonkin verran kasvua erityisesti henkilökohtaisen avun tarpeessa. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, Kehityksen suunta Vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden asiakkaiden määrä kasvaa tasaisesti Henkilökohtaisen avustajatoiminnan piirissä olevien asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Vammaisten lasten ja nuorten palvelutarve on hieman kasvanut Vaikeavammaisten palveluasumisessa piirissä ei ole asiakkaita. Vammaisten työ- ja päivätoiminnan asiakkaiden määrä on pysynyt tasaisena Vammaisten asumis- ja laitospalveluiden asiakkaiden määrä on pysynyt tasaisena. Kuvio 3. Vammaispalvelut Vuonna 2008 kuljetuspalvelujen piirissä 16 asiakasta Avustajatoiminnan piirissä oli vuonna 2008 yksi asiakas. Omaishoidon tuella hoidettavia 0-17-vuotiaita oli vuonna 2008 2. Palvelujen piirissä ei ole ollut asiakkaita vertailuvuosina (2003, 2005, 2007, 2008) Asiakkaita vuonna 2008 oli 6 Vuonna 2008 asiakkaita oli asumispalveluissa 6 ja laitoksissa 3. 3. Palvelu- ja yhteistyöjärjestelmä Tässä luvussa kuvataan vanhus- ja vammaispalvelujärjestelmää ja niitä resursseja, joilla väestön hyvinvointia pyritään edistämään. Palvelujärjestelmäkokonaisuus on kuvattu taulukossa 3. Marttilan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannukset ovat kokonaisuudessaan Loimaan seutukunnan ja Varsinais-Suomen maakunnan tasoa matalammat. Palvelujen tuottamiseen käytettiin vuonna 2008 noin 2800 euroa / asukas, kun vastaava luku Loimaan seutukunnalla oli 3000 ja Varsinais-Suomessa 2900 euroa. Maakunnan ja seutukunnan kustannustaso alitetaan sekä sosiaalitoimessa että terveystoimessa. Suvirannan palvelukeskuksen suuri rooli palvelujen tarjoamisessa näkyy sekä palvelujen käytössä että kustannuksissa niin, että tehostetun palveluasumisen osuus on ympäröivää seutukuntaa ja maakuntaa korkeammalla tasolla. Kotipalvelun muuta seutukuntaa ja maakuntaa pienempi rooli näkyy myös sekä palvelujen käyttöä että kustannustasoa vertailtaessa. Palvelujärjestelmään liittyviä taloudellisia tunnuslukuja on koottu muiden tilastollisten indikaattorien yhteyteen liitteeseen 1. Lähtökohtana vanhus- ja vammaispoliittisessa strategiassa pidetään sitä, että palvelut tuotetaan vuoteen 2012 asti pääosin nykyisen palvelujärjestelmän puitteissa, pääasiassa kunnallisina sosiaali-

8 ja terveyspalveluina, joita ostopalvelut täydentävät. Tavoitteena on painottaa kotihoitoa sekä kehittää toimenpiteitä, jotka edistävät kotona asumisen mahdollistamista. Hoito- ja hoivapalvelusijoituksissa painotetaan tehostetun palveluasumisen hyödyntämistä. Toimivalla hoidon porrastuksella tarjotaan asiakkaan tarpeista lähtevää tarkoituksenmukaista, oikein ajoitettua ja mitoitettua palvelua vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3) todetaan, että henkilöstömitoitusta suunniteltaessa ja arvioitaessa tulee ottaa huomioon asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve, palvelurakenne, palvelujen tuottaminen ja saatavuus sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Henkilöstön tehtävärakenteen suunnittelussa on noudatettava ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaeissa ja asetuksissa määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia (Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki 272/2005 ja asetus 608/2005; Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki 559/1994 ja asetus 564/1994) ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksia. Henkilöstön osaaminen on varmistettava suuntaamalla tavoitteellinen täydennyskoulutus arvioituihin osaamistarpeisiin ja noudattamalla säännöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta (Sosiaalihuoltolaki 710/1982, muutos 50/2005, Kansanterveyslaki 66/1972, muutos 992/2003 ja Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989, muutos 993/2003; asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 1194/2003). Henkilöstömitoitukseen eri palveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät kuten koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, perus- ja lähihoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, geronomit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Mikäli yksikössä toimii muuta asiakkaiden välittömään hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä, kuten hoito- ja laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen sillä osuudella kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista kuten auttamista peseytymisessä, ruokailussa ja wc-käynneillä. Palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä työskentelevä terapiahenkilöstö, fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sisällytetään henkilöstömitoitukseen työpanostaan vastaavalla osuudella. Laatusuositus suosittaa ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi 0.5-0.6 hoitotyöntekijää asiakasta kohti vuorokaudessa. Korkeampi vaihtoehto (0.6) on suositeltavaa silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat hoitohenkilöstön lisätarpeita. Hyväksi henkilöstömitoitukseksi laatusuositus esittää 0.7-0.8 hoitotyöntekijää / asiakas. Mikäli lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, pidetään laatusuosituksessa vähimmäismitoituksena 0.6 0.7 ja hyvänä mitoituksena 0.8 hoitotyötekijää / asiakas. Henkilöstön mitoituksen lähtökohtana ovat aina asiakkaan tarpeet ja paikallinen palvelurakenne. Laatusuosituksessa todetaan, että henkilöstömitoitus on onnistunut silloin, kun asiakkaiden hoitoja palvelutarpeet on otettu huomioon ja riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä tuottaa määrältään, laadultaan sekä vaikuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia palveluja asiakkaille inhimillisesti ja kustannustehokkaasti. Marttilan kunnassa palvelukeskuksen henkilöstömitoitus kolmen viikon seurantajakso-otannalla (12.4-2.5.2010) oli keväällä 2010 keskimäärin 0,34 hoitotyöntekijää / asiakas vuorokaudessa. Palvelukeskuksessa hoitohenkilöstön laskennallinen määrä/hoidettava on tällä hetkellä 0,5.

9 3.1 Terveydenhuoltopalvelut Terveyspalvelut tukevat ja edistävät väestön terveyttä, toimintakykyä sekä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät niihin liittyviä ongelmia. Terveyspalvelut tuottaa Härkätien kuntayhtymä, jonka jäsen Marttilan kunta on. Perusterveydenhuollon vastaanotto järjestetään Marttilan terveysasemalla arkipäivisin ja suun terveydenhuollon vastaanotto Marttilan hammashoitolassa arkipäivinä. Ensiapua ja kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille tarkoitettu päivystysvastaanotto järjestetään kello 8 22 Liedon pääterveysasemalla ja yöpäivystys Turussa kuntien yhteisessä yöpäivystyksessä, jonka lisäksi yöaikaan voidaan päivystystapauksissa käyttää myös Loimaan sairaalan ensiapupoliklinikkaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri selvittää parhaillaan kuntien ja terveyskeskuskuntayhtymien kiinnostusta keskittää päivystysvastaanotto vuoden 2012 alusta Tyks:n T2 sairaalan laajennusosaan valmistuvaan yhteispäivystykseen. Liedon pääterveysasemalta käsin tarjotaan fysioterapian, psykologin, sosiaalityöntekijän, diabeteshoitaja, päihdehoitajan ja mielenterveyshoitajan palvelut. Erikseen tilaten fysioterapiaa sekä diabeteshoitajan, päihdehoitajan ja mielenterveyshoitajan palveluita on mahdollista järjestää myös Marttilassa. Vanhusten ja pitkäaikaissairaiden selviytymistä kotona mahdollisimman pitkään tukee omalla toiminnallaan Härkätien kuntayhtymän kotisairaanhoito, joka toimii yhteistyössä kunnan kotipalvelun kanssa. Kotisairaanhoidossa työskentelee Marttilassa yksi kotisairaanhoitaja. Lisäksi osa terveydenhoitajan työpanoksesta on tässä käytössä. Vanhusten paikallisen tason terveydenhuoltoa tukevat myös palvelukeskuksessa kaksi kertaa kuukaudessa toteutettavat terveyskeskuslääkärikierrokset. Liedon pääterveysaseman yhteydessä toimii kaksi vuodeosastoa. Osasto 1 on akuutti, toimintakykyä tukevaa hoitoa antava yksikkö, jossa on 40 vuodepaikkaa. Osastolla hoidetaan jatkohoito-, tutkimus-, katkaisu-, ja saattohoitopotilaita sekä lyhytaikaista kuntoutumista tukevaa hoitoa tarvitsevia. Osastolla 2 hoidetaan jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia potilaita. Osastolla 2 toimii myös muistihoitaja. Paikkoja osastolla on yhteensä 28, 4 näistä on lyhytaikaispotilaiden käytössä. Osaston yhteydessä toimii myös päiväsairaala, joka tukee toiminnallaan kotihoitoa ja omatoimisuuden säilymistä. Erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. 3.2 Psykososiaalisen tuen palvelut 3.2.1 Vanhuspalvelut Marttilan kunnan tavoitteena on tukea vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on, että vanhuksille pystytään järjestämään riittävät ja laadukkaat palvelut vanhusten ja omaisten toiveet huomioiden. Palveluiden avulla pyritään turvaamaan vanhusten itsemääräämisoikeus ja riippumattomuus sekä edistämään omatoimista suoriutumista ja sosiaalisen sekä henkisen vireyden säilymistä.

10 Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Tavoitteena on tukea ikääntyvien ja pitkäaikaissairaiden selviytymistä mahdollisimman pitkään itsenäisesti ja turvallisesti tutussa asuinympäristössä, omassa kodissaan läheisten ja ystävien keskuudessa sekä vähentää laitoshoidon tarvetta ja helpottaa laitoshoidosta kotiutumista. Kotipalvelua toteutetaan yhteistyössä Härkätien kuntayhtymän kotisairaanhoidon kanssa ja se perustuu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tukipalveluina järjestetään ateria-, pyykki-, kylvetys-, siivous- ja turvapuhelinpalveluja. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka käsittää hoidettavalle annettavan hoidon ja huolenpidon sekä tarvittavat sosiaalipalvelut, omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion ja vapaan. Omaishoidon tukea jaetaan vuosittain talousarviomäärärahojen puitteissa ensisijaisesti paljon hoitoa tarvitseville. Omaishoidon tuesta laaditaan aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Suvirannan palvelukeskuksessa järjestetään palveluasumista, päivätoimintaa sekä päivä- ja yöhoitoa henkilökohtaista hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Palvelukeskuksessa sijaitsevat vanhusten ja vammaisten palveluasunnot, jotka on tarkoitettu jatkuvaa päivittäistä tukea ja apua tarvitseville henkilöille. Vanhuksille on varattu yhteensä 30 palveluasuntoa. Näistä 3 asuntoa on tarkoitettu ensisijaisesti lyhytaikaista palveluasumista varten. Vammaisille on varattu 6 palveluasuntoa Suvisiivessä. Palvelukeskuksessa sijaitsevassa Päivätuvassa järjestetään päivätoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota virkistystä, seuraa ja vaihtelua kotona asuville vanhuksille. Myös palvelukeskuksen asukkailla on mahdollisuus osallistua Päivätuvan toimintaan. Asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisinta hoitoa ja hoitopaikkaa arvioidaan kuukausittain (kesäaikaa lukuun ottamatta) kokoontuvassa SAS-työryhmässä (selvitys-, arviointi- ja sijoitustyöryhmä). Ryhmään kuuluvat terveyskeskuslääkäri, kotisairaanhoitajat, sosiaalijohtaja, vanhustyön johtaja, palvelukeskuksen vastaava sairaanhoitaja sekä terveyskeskuskuntayhtymän sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja. Tarvittaessa ryhmään kutsutaan myös muita asiantuntijoita. Vanhuspalveluissa työskentelee vanhustyön johtaja, 6 kotipalvelun työntekijää (joista 1 on vakinainen varahoitaja), palvelukeskuksen 2 sairaanhoitajaa, 10 lähi/perushoitajaa (sisältäen 2 vakinaista varahoitajaa), 4 yöhoitajaa, 2 laitosapulaista. Palvelukeskuksessa sijaitsevassa keskuskeittiössä työskentelee 6 työntekijää. Kunnallisia paikkoja täydentävät yksityiset palveluntuottajat, joilta kunta ostaa tarvittaessa palveluasumista, päivätoimintaa ja laitoshoitoa ikääntyneille kuntalaisille. 3.2.2 Muut sosiaalipalvelut Sosiaalityön tavoitteena on ylläpitää ja edistää yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. Aikuissosiaalityössä tuetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä sekä edistetään turvallisuutta. Työhön sisältyy myös viimesijaisena

11 toimeentuloturvana myönnettävä toimeentulotuki tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Päihdepalveluita kunta hankkii tarpeen mukaan Härkätien kuntayhtymältä sekä Salon A-klinikalta. Vammaisille henkilöille järjestetään vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja, sekä henkilökohtaista apua. Lyhytaikaista apuvälinelainausta järjestetään Härkätien kuntayhtymän ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kautta. Kehitysvammaisille järjestetään henkilökohtaista hoitoa ja muuta huolenpitoa itsenäistä suoriutumista tukemaan. Suvirannan palvelukeskuksessa sijaitsevassa Suvisiivessä tarjotaan palveluasumispaikka 6 henkilölle. Kehitysvammatyössä työskentelee 2 hoitajaa ja 1 laitosapulainen. Kunnan omaa tarjontaa täydentäviä vammaispalveluita hankitaan tarpeen mukaan ostopalveluina muilta kunnilta sekä yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi käytetään Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin palvelu- ja kuntokeskuksen neuvola-, opetus-, päivätoiminta- ja laitospalveluita. Sosiaalityön kokonaisuutta täydentää sosiaalipäivystys, jonka Marttilan kunta hankkii ostopalveluna Loimaan kaupungilta. 3.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen tavoitteena on tukea kaikkien kuntalaisten harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia ja aktivoivia harrastus- ja vapaaajanpalveluita sekä mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vapaa-aikatoimi vastaa kunnan liikuntatoiminnan suunnittelusta ja kehityksestä. Työhön sisältyy liikunta-alueiden ja paikkojen kunnossapito sekä hoito. Ikääntyville kuntalaisille tarjotaan heille erikseen suunniteltua, kohdennettua liikuntaryhmätoimintaa. Kulttuuritoimi luo edellytyksiä kulttuurin harrastamiselle ja harjoittamiselle tarjoamalla kuntalaisten käyttöön tiloja, järjestämällä kulttuuritapahtumia, pitämällä yhteyttä kunnan kulttuurialan toimijoihin sekä jakamalla kulttuuritoimen avustuksia. Kirjastopalveluita tarjotaan Marttilan kirjastossa, jonka lisäksi tehdään seutukunnallista kirjastotoimen yhteistyötä osana Loisto-kirjastoja mm. niin, että sama kirjastokortti käy kaikissa yhteistyökirjastoissa. 3.4 Ympäristön kehitys Ympäristön kehittämiseen liittyvät maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kuntasuunnittelu (esim. kaavoitus, liikennesuunnittelu sekä katujen ja viheralueiden suunnittelu), ympäristön rakentaminen ja ylläpito, kiinteistöjen ylläpito ja asuminen sekä joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut. Kehitystyöllä pyritään toimivaan, viihtyisään ja turvalliseen asuin-, liikenne ja elinympäristöön. Ympäristön kehityksestä vastaavat keskushallinto ja tekninen toimi. 3.5 Muu palvelutarjonta Yhteistyö seurakunnan, järjestöjen sekä yhdistysten kanssa muodostaa olennaisen tärkeän osan kunnan hyvinvointipalveluiden kokonaisuudesta. Erityisesti osallistumismahdollisuuksia, vapaa-aikaja harrastustoimintaa järjestettäessä muodostaa kolmannen sektorin toiminta suuren osan palvelutarjonnasta.

12 TERVEYDENHUOLTO- PALVELUT PSYKOSOSIAALISEN TUEN PALVELUT KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT YMPÄRISTÖN KEHITYS Taulukko 3. Vanhus- ja vammaispalvelut Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelu (alueellinen vastaanottopalvelu, päivystys) Suun terveydenhuolto Erityistyöntekijöiden palvelut (fysioterapia, psykologi, sosiaalityöntekijä, diabeteshoitaja, päihdehoitaja, mielenterveyshoitaja) Kotisairaanhoito Terveyskeskuksen osastot ja päiväsairaala Erikoissairaanhoito (mm. operatiiviset palvelut, konsultaatiot) Tukipalvelut (ateria-, pyykki-, kylvetys- siivous- ja turvapuhelinpalvelut) Omaishoidon tuki Kotipalvelu Palveluasuminen ja päivätoiminta Apuvälinelainaamo, kuljetustuki Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki Vammaispalvelut (vammaisten palvelut, kehitysvammaisten avo- ja laitospalvelut) Sosiaalipäivystys Vapaa-aika ja harrastustoiminta, kerhotoiminta Liikuntapalvelut (ryhmätoiminta, yleiset liikuntapalvelut ja paikat) Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Ympäristön suunnittelu (kaavoitus, liikennesuunnittelu, kevyen liikenteen väylät, katujen ja puistojen suunnittelu) Ympäristön rakentaminen ja ylläpito (kadut, tiet ja kevyen liikenteen väylät, viheralueet, ulkoilureitit jne.) Kiinteistöjen ylläpito ja asuminen Joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut

13 4. Ohjelman päämäärät, kärkitavoitteet ja -toimenpiteet sekä seuranta Tässä luvussa kuvataan Marttilan kunnan asettamat päämäärät, niitä täsmentävät osatavoitteet sekä kärkitoimenpiteet vanhusten ja vammaisten hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluihin liittyen. Strategia kattaa vuodet 2010 2012. Sen toteutumista, hyvinvoinnin edistämiseen tulevana vuonna varattavia voimavaroja sekä toiminnan painopistealueiden päivittämistarvetta seurataan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Ohjelman tarkistamisen valmistelusta vastaa valmistelutyöryhmä (katso kokoonpano johdannosta), joka on vastannut strategian kokonaisvalmistelusta.

14 VANHUSPALVELUT Päämäärä Väestön tarpeisiin vastaavat palvelut turvallisessa toimintaympäristössä Päämäärän saavuttamista tukevat tavoitteet Turvallinen ja esteetön asuin- ja liikkumisympäristö Toimenpiteet Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) näkökulman huomioiminen asuin- ja liikenneympäristön suunnitteluvaiheessa Vastuutaho, aikataulu ja resurssit Mittarit Liikenneympäristön turvallisuuden seuranta Liitu-ohjelman avulla Selvitetään mahdollisuudet parantaa liikkumisen ja tienylityksen turvallisuutta esim. keskisaareke- ja kevyen liikenteen väyläjärjestelyillä Härkätien ja Myllypellontien risteysalueella Tekninen toimi 2010 - Selvitetään mahdollisuudet parantaa liikkumisen ja tienylityksen turvallisuutta esim. ajorataa kaventamalla Härkätien ja Postitien risteyksessä Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät, vammaiset) näkökulman huomioiminen toimitilojen ja asuntojen suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja peruskorjaamisessa Kunnan esteettömien asuntojen määrä Monipuoliset ja aktivoivat harrastus- ja osallistumismahdollisuudet Tiivis ja suunnitelmallinen yhteistyö järjestösektorin kanssa aktivoivien harrastus- ja osallistumismahdollisuuksien järjestämisessä Ikääntyville henkilöille tarjotaan kohdennettuja liikuntaryhmäpalveluja. Liikuntapalveluja järjestetään niin, että niitä on saataville Suvirannan palvelukeskuksen asukkaille. Sosiaalitoimi / Vapaa-aikatoimi 2010 Ryhmiin osallistuneiden määrät Toimiva neuvonta- ja palveluohjausjärjestelmä Selvitetään mahdollisuus suunnitella kunnan keskustaan vanhuksille/vammaisille suunnattu esteetön ulkoilureitti, jonka varrella riittävä määrä levähdyspaikkoja ja penkkejä Ajantasaiset palveluesitteet saatavilla kunnan eri toimipisteissä sekä kunnan ja kuntayhtymän kotisivuilla Palveluista tiedottamisessa hyödynnetään kotiin jaettavia kuntatiedotteita. Sosiaalitoimi 2010- Vapaa-aikatoimi 2010 Asiakaspalaute

15 Kotona asumisen mahdollistava palvelujärjestelmä Kotitapaturmien ja murtumien ennaltaehkäisy 80 ja 85 vuotta täyttäneille tarjottavien ennaltaehkäisevien kotikäyntien yhteydessä kartoitetaan kotitapaturmariskit Sosiaalitoimi 2010 Lonkkamurtumat Ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä ja niiden yhteydessä sovituista asioista tiedotetaan myös omaiselle Kotihoidon asiakkaiden kotitapaturmariskit kartoitetaan hoitokäyntien yhteydessä Tekninen toimi 2010 - Muutostöiden määrä Asiakkaan tarvekartoitukseen perustuva riittävä ja yksilöllinen kotihoito Tarvittavien muutostöiden nopea ja joustava toteuttaminen pieniä muutostöitä vaativissa kunnan asunnoissa. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit niille 80 ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole säännöllisten palvelujen piirissä Ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä ja niiden yhteydessä sovituista asioista tiedotetaan myös omaiselle Toimintakykymittareita hyödynnetään henkilökohtaisen arvioinnin tukena asiakkaan palvelutarvetta selvitettäessä Sosiaalitoimi 2010 Asiakkaiden määrä, % käynteihin oikeutetuista Kotihoidon asiakkaat, % ikäluokasta Asiakkaan kotona selviämistä ja omaishoitajan jaksamista tukeva omaishoidon tuen järjestelmä Toimivat kuljetuspalvelut Tavoitteelliset hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä niiden seuranta ja päivittäminen Omaishoitajan vapaapäivien toteutuksen turvaaminen Päivä- ja kerhotoiminnan tarjoaminen tiiviissä yhteistyössä seurakunnan ja järjestösektorin toimijoiden kanssa Sosiaalitoimi 2010 - Kuljetuspalveluiden myöntämisen yhtenäiset kriteerit koko kunnan alueella. Uusi kriteeristö valmistellaan vuoden 2010 aikana. Sosiaalitoimi 2010 Omaishoitajien vapaapäivien käyttö Ryhmiin osallistuvat Kriteeristö valmistunut ja otettu käyttöön,pvm Kuljetuspalveluiden käyttö

16 Onnistuneet hoito- ja hoivapalvelusijoitukset Asiakkaiden palvelutarpeista lähtevät, tarkoituksenmukaiset sijoitukset hoito- ja hoivapalveluyksiköihin SAS-ryhmän hyödyntäminen sijoituksia valmisteltaessa Toimintakykymittareiden käyttö yksilöllisen arvioinnin tukena onnistuneiden hoito- ja hoivapalveluyksikkösijoitusten varmistamiseksi. Selvitetään mahdollisuudet kehittää dementiaasiakkaiden asumisjärjestelyjä asiakasturvallisuuden ja hyvän hoidon periaatteita paremmin vastaaviksi Sosiaalitoimi / Härkätien ky 2010- Palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmäärät Selvityksen valmistuminen, pvm Tavoitteelliset hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä niiden seuranta ja päivittäminen Toimintakykyä ylläpitävän työotteen toteuttaminen kaikissa yksiköissä Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitävä työote kaikissa palveluissa Viriketapahtumien ja ryhmätoiminnan tarjoaminen palveluyksiköissä Sosiaalitoimi 2010 Henkilökunnan arvio Tapahtumien ja ryhmiin osallistuneiden määrät

17 VAMMAISPALVELUT Päämäärä Väestön tarpeisiin vastaavat palvelut turvallisessa toimintaympäristössä Päämäärän saavuttamista tukevat tavoitteet Turvallinen ja esteetön asuin- ja liikkumisympäristö Toimenpiteet Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) näkökulman huomioiminen asuin- ja liikenneympäristön suunnitteluvaiheessa Vastuutaho, aikataulu ja resurssit Mittarit Liikenneympäristön turvallisuuden seuranta Liitu-ohjelman avulla Selvitetään mahdollisuudet parantaa liikkumisen ja tienylityksen turvallisuutta esim. keskisaareke- ja kevyen liikenteen väyläjärjestelyillä Härkätien ja Myllypellontien risteysalueella Tekninen toimi 2010 - Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät, vammaiset) näkökulman huomioiminen toimitilojen ja asuntojen suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja peruskorjaamisessa Kunnan esteettömien asuntojen määrä Monipuoliset ja aktivoivat harrastus- ja osallistumismahdollisuudet Tiivis ja suunnitelmallinen yhteistyö järjestösektorin kanssa aktivoivien harrastus- ja osallistumismahdollisuuksien järjestämisessä Liikuntapalveluja järjestetään niin, että niitä on saataville Suvirannan palvelukeskuksen asukkaille. Sosiaalitoimi / Vapaa-aikatoimi 2010 - Ryhmiin osallistuneiden määrät Kotona asumisen mahdollistava palvelujärjestelmä Toimiva neuvonta- ja palveluohjausjärjestelmä Kattava palvelutarpeiden arviointi Asiakkaan kotona selviämistä tukeva palvelujärjestelmä Selvitetään mahdollisuus suunnitella kunnan keskustaan vanhuksille/vammaisille suunnattu esteetön ulkoilureitti, jonka varrella riittävä määrä levähdyspaikkoja ja penkkejä Ajantasaiset palveluesitteet saatavilla kunnan eri toimipisteissä sekä kunnan ja kuntayhtymän kotisivuilla Palveluista tiedottamisessa hyödynnetään kotiin jaettavia kuntatiedotteita. Asiakkaan henkilökohtaiseen tapaamiseen perustuva palvelutarpeen arviointi vammaispalvelulain edellyttämässä määräajassa ja laajuudessa. Asuinympäristön esteettömyyden ja toimivuuden tarkistus osana palvelutarpeen arviointia sekä palvelusuunnitelman laatimista (selvitetään myös tarve mahdollisille apuvälineille tai asunnon muutostöille) Sosiaalitoimi 2010- Vapaa-aikatoimi 2010- Sosiaalitoimi 2010 - Sosiaalitoimi 2010 - Asiakaspalaute Palvelujen piirissä olevien määrä Määräaikojen seuranta Toimenpiteet, joita arvioinneista seuraa (apuvälineet, etuudet, palvelut)

18 Kotona asumisen mahdollistava palvelujärjestelmä Asiakkaan kotona selviämistä tukeva palvelujärjestelmä Tavoitteelliset hoito- ja palvelusuunnitelmat ja ajantasaiset erityishuolto-ohjelmat sekä niiden seuranta ja päivittäminen Henkilökohtaisen avun järjestäminen vammaispalvelulain määrittelemässä laajuudessa Sosiaalitoimi 2010 - Palvelujen piirissä olevien määrä Onnistuneet asumis- ja laitospalvelusijoitukset Toimivat kuljetuspalvelut Asiakkaiden palvelutarpeista lähtevät, tarkoituksenmukaiset asumis- ja laitospalvelusijoitukset Kuljetuspalveluiden järjestäminen vammaispalvelulain määrittelemässä laajuudessa Tavoitteelliset hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä niiden seuranta ja päivittäminen Asiakkaan, omaisten sekä työntekijöiden yhteistyönä tehtävä, avun tarpeeseen pohjautuva arviointi sijoitusten perustana Sosiaalitoimi 2010 - Sosiaalitoimi 2010 - Kuljetuspalveluiden käyttö Asumis- ja laitospalveluasiakkaiden määrä Yksilöllisyyttä ja omatoimisuutta tukevan työotteen toteuttaminen kaikissa palveluissa Yksilöllisyyttä ja omatoimisuutta tukevan työotteen käyttäminen kaikissa vammaispalveluissa Sosiaalitoimi 2010 - Henkilökunnan arvio

Liite 1: Tilastolliset indikaattorit 19 Vanhuspalvelut Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvia 75 vuotta täyttäneitä % vastaavanikäisestä väestöstä Asunnon varustetaso puutteellinen tai tuntematon, yli 65 vuotiaat, % kaikista yli 65 vuotiaiden asuntokunnista (ARA) 2003 2005 2007 2008 Loimaan seutukunta Varsinais- Suomi 58,5 59,4 59,6 59,0-57,9 86,9 88,8 87,6 85,2 89,3 41,9 45,7 48,3 48,5 45,7 89,1 47,1 26,1 11,7 (2007) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 7,0 5,7 4,0 3,8 3,8 3,0 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodinhoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidontuen piirissä 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 85 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 4,8 7,3 5,1 4,8 3,5 5,7 6,9 8,1 8,3 11,2 - - - 28,4 (kuntatilasto) 35,9 4,4 3,9 12,0 14,4 8,0 7,4 6,9 0,0 0,4 2,5 3,4 11,2 25,4 4,5 6,1 2771 2920 3072 2872 2814 2466 2429 3491 3703 3815 3189 2526 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 62,2 65,0 63,1 65,2 64,9 7,6 10,2 12,1 13,3 12,5 9,0 8,0 8,7 8,4 11,6 60,0 9,8 10,8

Liite 1: Tilastolliset indikaattorit 20 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 3,9 4,3 4,2 3,3 32,6 33,2 34,0 36,0 34,0 14,8 14,3 11,9 11,3 13,4 2,6 29,0 12,1 Lähteenä Sotkanet, ellei erikseen muuta mainittu Vammaispalvelut Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana Vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa 18-64 vuotiaita asiakkaita Vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa 65 vuotta täyttäneitä asiakkaita 2003 2005 2007 2008 Loimaan seutukunta 7 7 11 16 666 - - 4 5 193 - - 7 11 450 Varsinais- Suomi 7912 2270 5393 Henkilökohtaisen avustajatoiminnan piirissä asiakkaita vuoden aikana 0 1 1 1 25 252 Omaishoidon tuki, 0-17-vuotiaat hoidettavat vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut 0 1 2 2 36 492 Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana 0 0 0 0 19 328 Vammaisten työ- ja päivätoiminnan piirissä asiakkaita 31.12, kunnan kustantamat palvelut Vammaisten asumispalvelut (ympärivuorokautinen henkilökunta), 31.12, kunnan kustantamat palvelut Vammaisten asumispalvelut (ei henkilökuntaa yöllä), 31.12, kunnan kustantamat palvelut Vammaisten laitospalveluissa asiakkaita 31.12, kunnan kustantamat palvelut Lähteenä Sotkanet, ellei erikseen muuta mainittu - - 7 6 105 - - 5 5 46 - - 1 1 38 - - 3 3 24 1090 436 195 266

Liite 1: Tilastolliset indikaattorit 21 Talous Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa/asukas Terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Vanhusten laitospalveluiden käyttökustannukset yhteensä, euroa /asukas Vammaishuollon laitospalveluiden käyttökustannukset yhteensä, euroa /asukas Kotipalveluiden käyttökustannukset yhteensä, euroa/asukas Muiden vanhusten ja vammaisten palveluiden käyttökustannukset yhteensä, euroa / asukas Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon käyttökustannukset yhteensä, euroa / asukas 2003 2005 2007 2008 Loimaan seutukunta Varsinais- Suomi 2017 2234 2450 2796 3004 2900 876 978 1049 1300 1398 1369 1142 1256 1401 1496 1606 1532 426 463 567 586 589 540 698 770 812 889 985 984 377 501 0 0 84 202 57 80 66 94 52 39 92 99 103 109 183 152 173 179 769 851 633 292 - - 151 163 186 217 Lähteenä Sotkanet, ellei erikseen muuta mainittu