Ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen (n. 1427-1626) Olaus Magnus ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen 1500-luvulla 1
Maanmittaus määrittää mittauksin maastokohteiden sijaintia, muotoa ja kokoa (pinta-ala). Maanmittauksen avulla tehdään karttoja tai muita maanmittaustoimituksia (maanjakoja, nyk. muodostetaan kiinteistöjä) Geodesia, tiede, joka mittaa ja esittää maapallon muotoa ja kohteiden sijaintia sen pinnalla. Käytännön maanmittauksen tieteellinen pohja. Nykyään maanmittaus ja kartografia perustuvat digitaaliseen paikkatietoon (GIS, Geographical Information Systems) Kartta, yksinkertaistettu ja mittakaavaan pienennetty, karttamerkein ja selityksin varustettu, mittauksin tehty kuva alueesta. Suuri mittakaava 1:2000, pieni mittakaava 1:200 000 Kartasto, standardisoitu karttalehtien sarja (esim. pitäjänkartasto tai peruskartasto) Atlas l. karttakirja, yhtenäinen sidottu kartasto Projektio, matemaattinen menetelmä, jolla maapallon pinta muutetaan kaksiulotteiseksi tasokartaksi Karttakoordinaatisto: leveyspiirit ja pituuspiirit 2
Karttaa voidaan hyödyntää lähteenä, sen avulla voidaan havainnollistaa historiallista muutosta (eriaikaiset päällekkäiskartat) ja sitä voidaan käyttää tutkimustulosten esittämisessä (teemakartta) Kartta kertoo maailmankuvasta (erit. 1500-luvun kartat) sekä asutuksesta, maanomistuksesta, elinkeinoista ja verotuksesta ja alueellisesta perusrakenteesta (liikenneyhteydet, tuotantolaitokset, asuinrakennukset, muinaisjäänteet, luonnonolot. Näitä erit. 1600-maakirjakartoissa). Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus näkyy kartoissa (raivaus, metsittyminen, kaskeaminen, kuivatukset, maankohoaminen). Varsinkin kylä- ja talohistorian kannalta kartat tärkeitä. Kaupunkikartat kuvaavat asemakaavoituksen ja kaupunkimiljöön muutosta. Kartat valaisevat ympäristö-, nimistö- ja maisemahistoriaa Karttojen vinjeteissä esiteltiin kansallisesti tärkeitä aiheita (Ruotsin rautateollisuus ja sotavoima 1600-luvulla) Kartat kertovat maantiedon, maanmittauksen, geodesian ja maanmittareiden ja kartan valmistuksen (värianalyysi) historiasta. Kartta on myös taidehistoriallinen lähde. Maanmittausta jo Kaksoisvirtainmaassa ja Egyptissä (tulvan alta paljastuneen maan mittaamista. Tähtitaivas kalenterina) Erathostenes (k. 196 ekr.) ja Maan ympärysmitta (39 500 km, oikea 40 000) Rooman agrimensorit (centuriaattijako, mittalaitteena groma) Kirjallisia maantieteellisiä kuvauksia (Tacitus, Plinius) Keskiajan T-O-kartta (symbolinen esitys kristikunnasta) ja portolaanikartat Välimereltä Al-Idrisin maailmankartta 1154 http://fi.wikipedia.org/wiki/abu_abdillah_muhammad_alidrisi 3
Kirkonmies ja oppinut Ruotsin viimeinen katolinen piispa Teki aneiden keruu matkan Pohjois-Norjaan ja Ruotsiin Kävi Torniossa ja Pellossa Aluksi Kustaa Vaasan lähettiläs, mutta myöhemmin riitaantui tämän kanssa Kierteli Euroopassa ja asui mm. Danzigissa, Roomassa ja Venetsiassa Vanhempi veli Johannes Magnus, arkkipiispa ja historiankirjoittaja Maailman tunnetuimpia ja erikoisimpia karttoja Kaksi ensipainosta (1539 puukaiverrus) säilynyt, Münchenissä ja Upsalassa. Toisesta painoksesta (Lafreri 1572, kuparik.) säilynyt 10 kpl. Yksi HYK:ssä. Ensimmäinen tunnistettava kuva Pohjolasta Karttaa tukee Pohjoisten kansojen historia 1555 ja kaksi selityskirjasta. Yhdessä muodostavat ensyklopedisen panoraaman lumen ja jään Pohjolasta Carta marina = merellinen kartta (myös Carta gothica) Carta marinassa yhteydet ja innovatiivisuus (kekseliäisyys) keskeisiä teemoja 4
5
6
7
8
9
Kartta ja innovaatioiden leviäminen Pyhiinvaeltajat Ulkomainen opinkäynti (Saksaan ja Ranskaan) Kauppa Itämeren alueella Ulkomaiset kirkonrakentajat Saksasta Luostarit Kustaa Vaasan valtaannousu ja kansallisen armeijan perustaminen loivat tarpeen tekniselle asiantuntemukselle Ruotsilla ei ollut laivastoa Oman laivaston perustaminen Venäjän sodat 1500-luvulla. Joukkojenkuljetukset Suomenlahdella itään matalakulkuiset alukset (kaleerit) Kaleerimestareita Ruotsiin 10
Pohjola ilmaantuu kartalla Identiteetti ja brändi syntyy Aktivoi pohjoisen ja etelän vuorovaikutusta Miksi Carta marina herätti kiinnostusta? Luonnonvarat, Pohjanmaan laivanrakennus, meritie itään auki Skandinavian pohjoispuolelta Carta marina oli innovaatio: painettu kartta Ruotsalais-venetsialaisen yhteistyön tulos: Olaus vastasi sisällöntuotannosta, venetsialaiset teknisestä toteutuksesta ja markkinoinnista 11
Quirini, venetsialainen merenkulkija Lähti Kreetalta Branbanttiin 1432 Joutui merihätään ja haaksirikkoutui Lofoottien luona Röstin saarella Palasi kotiin ja laati matkakertomuksen Olaus Magnuksen mesenaatti ja Carta marinan kustantaja Venetsiassa oli Hieronimo Quirini, Pietro Qurinin sukulainen Olaus halusi ottaa karttaansa viittauksen kustantajansa kuuluisaan sukulaiseen http://brunelleschi.imss.fi.it/michaelofrhodes/ 12
Olaus Magnuksen mukaan Kustaa Vaasa rekrytoi venetsialaisia kaleerimestareita Pohjanmaalle Ei muita lähteitä mutta täysin yleisen käytännön mukaista 1600-luvun alussa venetsialaisia varmuudella Suomessa Totta tai tarua, Ruotsin kaleerilaivasto syntyi kuin tyhjästä nopeasti Juhana III aikana Ruotsilla maailman 4. suurin kaleerilaivasto (Juhanan renessanssi hovi) 13
Helsinki perustetaan 1550 Syynä myös kaleerilaivaston tukikohtatarve Helsingin perustaminen ennakoi Viaporin rakentamista 1748 Helsinki syntynyt kahteen otteeseen 1550 ja 1748. Taustalla kummallakin kerralla saaristolaivasto Perustettiinko Viapori kaleerilaivaston takia?synnyttikö kaleeri Helsingin? Maistraatin ptk, oikeusasiat, 1741, 278-279. Jussarön luona rantaan ajautunut Fru Maria niminen alus. Sukelluskomissaari Anders Srömborg lähti Pohjan pitäjään myymään laivan (kaljuutin) vakuutuksenottajien laskuun. 14
Kopernikus, Kepler (herättivät eloon jo antiikin aikana tunnetun aurinkokeskeisen mallin) Galilei ja Juppiterin kuut Kaukoputki Mittapöytä (1590-luku) ja graafinen menetelmä Kolmiomittaukset (Tyko Brahe) Kolmioverkkomittaukset (hollantilainen Snellius) 15
Buisseret, David, The Mapmakers`Quest. Depicting New Worlds in Renaissance Europe. Cane, Nicholas, Mercator. The Man Who Mapped the Planet. Dilke, O.A.W., The Roman Land Surveyors.An Intoduction to the Agrimensores. Ehrensvärd, Ulla, Pohjolan kartan historia. Fredrikson, Erkki, Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla. Huhtamies, Mikko, Maan mitta. Maanmittauksen historia Suomessa 16332008 Poutanen, Markku (toim.). Maan muoto. Ursan julkaisuja 86. Rantatupa, Heikki (toim.), Kartta historian lähteenä. Suomen maanmittauksen historia 1-3. Woodward, David (ed.), The History of Cartography. (esim. Vol 3.) 16