Talvivaara Lupamenettelyjen tarkastelua Tutkija Mika Flöjt 14.9.2011 Mika Flöjt 1
Talvivaaran lupamenettelyjen tarkastelua Näkökulmat: Talvivaaran uraani on aina tiedetty Ympäristölupa 2007 puutteellisin tiedoin Muutoslupa vesistöpäästöihin Ympäristöluvan 2007 tarkistus menossa Uraanin talteenottoluvan käsittely menossa Kaivospiirin laajennushakemus käynnissä YVA :n ja lupamenettelyyn vaikutusmahdollisuudet Entä nyt? 14.9.2011 Mika Flöjt 2
TALVIVAARA Talvivaaran uraani on aina tiedetty KTM (nyk. TEM) rahoitti uraanin etsintää 70 -luvulla Esim. TEM maksoi 50 % Outokumpu Oy:n uraanitutkimuksista v. 72 (500 000 mk) Lisäksi Outokumpu Oy anoi 100 % rahoitusta geologin palkkaukseen uraaninetsintään 1973-76, (yht. n. 200 000 mk) TEM maksoi vuosittaisten raporttien perusteella TEM hyväksyi uraani fosforiprojektin vuosille 1973-1977 Rahat momentilta atomienergian rauhanomainen käyttö Outokumpu Oy kairasi v. 73 aikana Sotkamossa neljä reikää. Positiivinen tulos saatiin ja paikannettiin kriitillinen horisontti. Uraanipitoisuus lävistyksessä oli luokkaa 0.04%U ja U:P2O5= 1:100. (Outokummun raportti KTM:lle) 14.9.2011 Mika Flöjt 3
TALVIVAARA Talvivaaran uraani on aina tiedetty TEM hyväksyi v. 74 Outokumpu Oy:n ehdotuksesta Uraani-fosforiprojektin geologiksi Luk Olli Äikkään, joka oli tekemässä pro gradu työtä Sotkamon uraanifosforiittiesiintymästä 1975 uraani-fosforiprojekti siirrettiin Outokumpu Oy:ltä Geologiseen tutkimuslaitokseen (nykyisin GTK) Uraaniprojektin mukana Olli Äikäs siirtyi GTK:een, johon perustettiin uraaniryhmä. Outokummun uraaniaineistot siirtyivät GTK:lle 14.9.2011 Mika Flöjt 4
TALVIVAARA Talvivaaran uraani on aina tiedetty 70 luvun lopussa Talvivaaran mustaliuskeiden uraanipitoisuudet ja määrät hahmottuivat GTK:n raportti Talvivaaran mustaliuskeista: Jos muita metalleja sisältävään liuskeeseen liittyy anomaalinen uraanipitoisuus, voidaan uraania saada sivutuotteena edellyttäen, että rikastustekniset ja metallurgiset ongelmat hallitaan. GTK:n tutkimusraportti M 19/3432/-80/2/60 Olli Äikäs 5.12.1980 14.9.2011 Mika Flöjt 5
TALVIVAARA Talvivaaran uraani on aina tiedetty Talvivaaran uraanivaranto Punaiseen Kirjaan 1981 Talvivaaran uraani liitettiin Suomea koskeneeseen raporttiin vuonna 1981. IAEA:n tilastoissa tämä Talvivaaran uraanivaranto arvio (3000 9000 t U) on ollut siitä asti Suomen mahdollisina sivutuotevaroina kategoriassa muut kuin tavanomaiset varat (Unconventional Resources). Punaisen kirjan työryhmässä (Joint NEA/IAEA Uranium Group) ovat Suomea edustaneet Kalevi Kauranne, Jouko Talvitie, Kauko Puustinen ja Olli Äikäs. (GTK) OECD/NEA:n kehityskomiteassa Suomea edustaa Jorma Aurela (TEM). A naturally occurring, anomalous concentration of uranium (OECD/IAEA Red Book 2005): Uraaniesiintymän kokoa arvioidaan sen sisältämällä metallimäärällä. Suuren esiintymän alarajana voidaan pitää 1 000 t uraania (UNESCO 1984; GTK Spec. Paper 35, 2006). GTK ja STUK: URAKKA raportti 2007 s. 39. 14.9.2011 Mika Flöjt 6
Canada is the world s largest producer and exporter of uranium
Uraanin louhinnan kannattavuus GTK:n mukaan uraanimalmin louhinnan kannattavuus riippuu, kuten muidenkin malmiesiintymien, mm. arvometallipitoisuudesta, malmin koosta, louhintakohteen syvyydestä, maantieteellisestä sijainnista jne. Uraaniesiintymän koon tulisi olla satoja tuhansia tonneja, uraanisisällön 10 000 tonnia U ja malmin pitoisuuden vähintään 0.1 % eli kilo uraania malmitonnissa, jotta louhinta kannattaisi (GTK 2007). Kuitenkin, jos uraani on kytköksissä mm. kultaan taloudellisuus raja tulee helpommin vastaan. (Prof. Saarnisto 2007.) Uraani voidaankin saada useiden kaivoksien sivutuotteena (Energiateollisuus 2007.) Kuitenkin ympäristö- ja terveysvaikutukset pysyvät samana myös näissä esim. Kultauraani (Kuusamo)- ja nikkeliuraanikaivoksissa. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa (2009) Länsi-Euroopan ydinenergiaorganisaatio kehui, kuinka lähitulevaisuudessa uraania tullaan saamaan nikkeli- ja fosfaattikaivoksien sivutuotteena. (siis esim. Talvivaara ja Sokli)
GTK: Talvivaara & uraanivyöhyke (punaisella) oranssi salmiakki tunnettu U-malmio)
GTK:n kartta: Talvivaara & punainen uraanivyöhyke
Tuhkankylä ja Talvivaaran nikkeliuraanikaivos
Talvivaaran Kolmisopin kaivospiiri uraanivyöhykkeellä
TALVIVAARA Talvivaaran uraani on aina tiedetty Uraanipitoisuudet Kainuun mustaliusketutkimuksissa 1991 ICP- massaspektometrillä määritetyt uraani- ja toriumpitoisuudet Jormualla ja Talvivaarasssa GTK M19/3344/-91/1/30 Kirsti Loukola-Ruskeeniemi (Suomen Akatemia) 28.2.1991 Mika Flöjt 17
TALVIVAARA Talvivaaran uraani on aina tiedetty Uraanin talteenottokokeita OMG Kokkola Me ajettiin näitä bioliuotuksen talteenottokokeita Kokkolassa silloisen OMG:n tiloissa. Silloin katsottiin hyvin tarkkaan, että mihinkä uraani menee näissä sakoissa. Ja kaikissa niissä kokeissa, joita koeliuotuksen aikana tehtiin, niin uraani meni kipsisakkaan, ja todettiin että sille ei ollut mitään tehtävissä. (Marja Riekkola-Vanhanen luennossaan Sotkamossa Tenetin koululla 1.2.2011) 14.9.2011 Mika Flöjt 18
TALVIVAARA Talvivaaran uraani on aina tiedetty Uraanin talteenottokokeita Tekesin rahoituksella Vuonna 2006 me selvitettiin Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kanssa tätä uraanin talteenottoa tästä liuoksesta, ja silloin TEKES oli sitä osaltaan kustantamassa. Katsottiin vuoden verran talteenotto läpi. Silloin todettiin, että ei löydy semmoista tapaa, jolla uraani saataisiin sieltä talteen taloudellisesti. Ja se jäi sitten siihen. Se tutkimusraportti on varmaan vielä olemassa. (Marja Riekkola-Vanhanen luennossaan 1.2.2011 Sotkamossa Tenetin koululla) 14.9.2011 Mika Flöjt 19
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 antama Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa (Nro 33/07/1) luvassa ei mainintaa uraanista, koska (?) Talvivaara Projekti Oy ei ympäristölupa -hakemuksessaan maininnut uraania eikä uraanin erottumista bioliuotuskasasta liuokseen ja päätyvän kipsisakkaaltaisiin Kainuun ympäristökeskus YVA prosessin yhteenveto - lausunnossaan ei maininnut uraania (ei aiottu hyödyntää) TEM ei kaivospiirikäsittelyissään nostanut tietämäänsä uraanivarantoa esille Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto oli tietämätön (?) Talvivaaran alueen nimeämisestä uraanivarantoalueeksi 14.9.2011 Mika Flöjt 20
Sari Myllyoja, ELY keskus, Uraanihankkeen ympäristövaikutusten arviointi, 26.1.2011 Ja ajatellaan minkä takia tarvittiin tämä YVA menettely, niin YVA asetuksen 6 on, että semmoinen luonnonvarojen otto ja käsittely, ja nimenomaan uraanin louhinta, -rikastaminen ja käsittely, niin se vaatii tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Ja sen takia tässä Talvivaaran uraanihankkeessa tehtiin tämä ympäristövaikutusten arviointi. lf 21
Sari Myllyoja, ELY keskus, ympäristövaikutusten arviointi, 26.1.2011 Kun puhuttiin tästä lainmukaisuudesta ja YVA menettelystä, kun se varsinainen YVA menettely oli silloin aikaisemmin, että oliko se uraani se siellä mukana vai eikö ollut vai kenties oli. Sitä ei silloin sitä uraania ajateltu talteen otettavaksi, ja YVA menettely kulki sen mukaisesti. Nyt kun yhtiö ilmoittanut hakevansa sitä talteen, niin YVA asetuksessa on sanottu, että tämä uraanin talteenotto vaatii YVA menettelyn. Siinä ensimmäisessä YVAssa kysyttiin mitä Talvivaarassa otettiin talteen ja ne on siinä arvioitu. Ja nyt kun tämä uraani tuli tähän uutena, niin sehän nyt YVAtaan asianmukaisesti ja lain mukaisesti näin. lf 22
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Vaasan hallinto-oikeuden käsittely 2008 Hallinto-oikeuden kuvaus eräästä valituksesta ja sen täydennyksestä C kumppaneineen on vaatinut, että hallinto-oikeus ottaa huomioon Talvivaaran kaivosalueella ja erityisesti Kolmisopen esiintymän kohdalla olevan uraaniesiintymän, joka maasta ylös kaivettuna on vaarallista kaikelle elolliselle. Esiintymä tarkoittaa vesilain 2 luvun 5 :n mukaisten vaikutusten varmistumista ja luvan epäämisperustetta. Kaivosyhtiö ei ole esittänyt tietoa esiintymästä hakemusasiakirjoissa 14.9.2011 Mika Flöjt 23
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Vaasan hallinto-oikeuden käsittely 2008 Talvivaara vastineessaan pyysi hallinto-oikeutta hylkäämään C:n valituksen täydennyksessä esitetyt vaatimukset ja väitteet. Uraani on asianmukaisella ja soveltuvien säädösten edellyttämällä tavalla tutkittu ja tuotu esille ympäristö- ja vesitalousluvan hakuprosessissa sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Tutkimukset ja mittaukset osoittavat, että Talvivaaran laajennetulla kaivospiirin alueella esiintyvä uraani on pitoisuudeltaan niin köyhää, ettei asian erityinen huomioon ottaminen yhtiön ympäristö- ja vesitalousluvan ehdoissa ole tarpeen. Jo yhtiön laatimassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on määritetty useiden eri alkuaineiden pitoisuus ja uraanin osalta päädytty 0,005 %:n pitoisuuteen. Samoin ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen liitteessä on lueteltu Kuusilammen louhoksen sivukivinäytteiden alkuainekoostumuksia, joista neljän tutkitun näytteen uraanipitoisuus on vaihdellut 0,0015-0,0024 %:n välillä. Valittajien kartassa uraaniesiintymäksi on merkitty Losonalussuo, joka sijaitsee noin 8 km laajennetun kaivospiirin länsirajasta luoteeseen. Tutkitut uraanipitoisuudet siinä ovat vaihdelleet 0,02-0,12 %:n välillä. Erittäin alhaisten pitoisuuksiensa johdosta se ei tule olemaan uraaniesiintymänä taloudellisesti hyödynnettävä. Esiintymässä mustaliuskeita on vain sivukivinä eikä uraanimalmin isäntäkivinä. 14.9.2011 Mika Flöjt 24
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Vaasan hallinto-oikeuden käsittely 2008 Ympäristökeskus totesi C:n toimittaman valituksen täydennyksen osalta, ettei uraani YVA prosessissa ja ympäristölupaprosessissa esille tulleiden tietojen perusteella aiheuta alueella ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristökeskus viittasi perustelunaan arviointiselostuksen kohtaan 4.6.4 (bioliuotuksessa liukenematon kiviaines), jossa yhtiö on kuvannut bioliuotuksen jälkeen kasaan jääneitä metallipitoisuuksia Ympäristökeskuksen perustelu on virheellinen: 1. Perustelee vain yhtiön antamilla tiedoilla 2. Tulkitsee niitäkin väärin (osaamattomuutta tai tahallisuutta): Mittaustiedot oli kolonnikasasta, jota mitattiin bioliuotuksen jälkeen. Joten tulokset tarkoittavat, että bioliuotuksen jälkeen jää bioliuotuskasoihin uraania yhtä paljon kuin moreeniin. Tämä on räikeä tulkintavirhe, jolla kansalaisen oikeusturvaa rikottiin tämän oikeuskäsittelyn yhteydessä. 14.9.2011 Mika Flöjt 25
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Tässä yhteydessä kannattanee palauttaa mieleen, että samassa arviointiselostuksen kohdassa 4.6.4 (bioliuotuksessa liukenematon kiviaines), yhtiö on kuvannut myös: (bioliuotuksen jälkeen kasojen malmille tehtyjen) kokeiden loppunäytteistä on myös tehty röntgendifraktioanalyysit, joista ei kyetty lainkaan tunnistamaan sulfidimineraaleja niiden vähäisestä määrästä johtuen. (Tämäkin tarkoittaa sitä, että yhtiö tiesi kaikkien sulfidimineraalien liukenevan prosessiliuokseen, mutta vielä tänäänkään yhtiöllä ei ole ollut esittää ratkaisua sulfidien hallintaan.) 14.9.2011 Mika Flöjt 26
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Vaasan Hallinto-Oikeuden käsittely 2008 Hovioikeuden perustelu hakijan C muutoksenhaun hylkäämisestä: Kaivospiirin alueella mustaliuskeissa olevat uraanipitoisuudet ovat niin alhaisia, etteivät ne aiheuta nyt käsiteltävänä olevan kaivostoiminnan yhteydessä luvan myöntämisen esteenä olevia haitallisia vaikutuksia tai muutoksia lupamääräyksiin. ON SYYTÄ EPÄILLÄ, ETTÄ HALLINTO-OIKEUS PÄÄTYI TÄHÄN RATKAISUUN YMPÄRISTÖKESKUKSEN VIRHEELLISEN TULKINNAN JOHDOSTA 14.9.2011 Mika Flöjt 27
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Kaivoksen tarkkailusuunnitelma 2008 Kainuun ympäristökeskus hyväksyy hyväksytyn ympäristöluvan perusteella Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelman 10.3.2008 B valittaa ympäristöluvan tarkkailumääräyksistä: Radioaktiivisuuden ja uraanin määrittäminen tulee sisältyä kaikkiin vesinäyte-, kiviaines- ja sivukivitarkkailuihin. Yhtiön vastine: Asianosainen ihmettelee kun ei ole löytänyt tarkkailusuunnitelmasta tarkkailua radioaktiivisuudesta tai uraanista. Näiden määrittäminen tulee B:n mielestä sisältyä kaikkiin vesinäyte-, kiviaines- ja sivukivitarkkailuihin. Talvivaaran malmikivessä uraanin määrä on vähäinen edustaen tavanomaista pitoisuutta mustaliuskeille. Jos uraanista aiheutuisi haittaa, niin sen seuranta ja valvonta kuuluisi pikemminkin työsuojelukuin ympäristöviranomaiselle. Kainuun ympäristökeskuksen ratkaisu: Louhittaviin malmeihin tai sivukiviin ei ympäristökeskuksen käsityksen mukaan liity uraanimalmeja tai -mineralisaatioita ja uraanin tarkkailuun ei siten ole katsottu olevan tarvetta. 14.9.2011 Mika Flöjt 28
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Talvivaaran toiminta esim. v. 2009 uraanin suhteen 1. kaivoksen uraanipitoisille pölypäästöille ei lupaa eikä tarkkailua 2. Torium ja uraanin hajoamistuotteet jäävät bioliuotuskasoihin (ei lupaa eikä tarkkailua) 3. Uraani erottuu bioliuotuskasoista liuokseen (yhtiö tiesi) (ei lupaa eikä tarkkailua) 4. Liuoksen uraanista n. 10 % menee nikkeliin sitoutuneena Harjavaltaan (ei lupaa)(harjavallassa tuotantoongelmia uraanin johdosta. Harjavalta sai STUK:lta uraaniluvan 31.12.2009) 5. Liuoksen uraanista n. 90 % menee kipsisakka-altaisiin (yhtiö tiesi) (ei hakenut lupaa) Kipsisakka-altaita ei ole rakennettu uraanijätealtaan vaatimien turvamääräysten mukaisiksi. Vuotaneet ja tulvineet ympäristöön. Ei ELY:n & STUK:in tarkkailua uraanin ja sen myrkyllisten ja radioaktiivisten johdannaisten osalta. Muistettava uraani on herkästi vesiliukoinen. 6. Kipsisakka-altaasta ylivuotovesiä lasketaan vesistöön, ei uraanijäämien tarkkailuvelvoitetta Huom. Koska alkuperäisessä YVA:ssa ei mainittu uraania ei myöskään perustilaselvitystä sen osalta suoritettu ennen kaivoksen avaamista. 1. 2, 3. 5, 6. 14.9.2011 Mika Flöjt 29 4.
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 korkein hallinto-oikeus 28.12.2010 Yhtiö valitti Hallinto-oikeuteen ympäristökeskuksen asettamasta vakuusvaatimuksesta, ja Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi yhtiön valituksen Hallinto-oikeus muutti Talvivaara Oy:n valituksesta lupamääräystä siten, että se mahdollisti, paitsi pankkitalletuksen ja omavelkaisen pankkitakauksen, vaihtoehtoisesti myös suomalaisen tai ulkomaisen vakuutuslaitoksen antaman takauksen tai takuun, esimerkiksi takausvakuutuksen, jonka edunsaajana on valvontaviranomainen. Ympäristökeskus valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallintooikeuden ratkaisusta Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristökeskuksen valituksen ja pysytti Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisun voimassa. Korkein oikeus määräsi ympäristökeskuksen korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja 5000. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta yhtiö on katsonut, että kysymys ei ole tulkinnanvaraisesta asiasta, vaan lain, oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden yksiselitteisestä tulkinnasta. Viranomaisen valitusta on pidettävä kokonaisuudessaan perusteettomana ja oikeusjärjestyksen vastaisena. Asiassa merkitykselliset tulkintaseikat olisivat olleet luettavissa ja löydettävissä suoraan ympäristöhallinnon omista ohjeista. Näissä oloissa oikeudenkäynti on johtunut viranomaisen virheestä, minkä vuoksi on kohtuutonta, että yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. 14.9.2011 Mika Flöjt 30
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Muutoslupa (31.3.2011) jätevesien johtamiseen kipsisakka-altaan ohi suoraan jälkikäsittely-yksiköihin Talvivaaran perusteli muutoshakemustaan: Yhtiö ei halua johtaa metallien talteenottolaitoksella puhdistettuja prosessivesiä kipsisakka-altaan kautta jälkikäsittely-yksiköille, koska puhdistettuun prosessiveteen voi kipsisakka-altaassa kontaminoitua aineita, jotka saattaisivat edellyttää veden uudelleen puhdistamista. Yhtiö korostaa, että metallien talteenottolaitoksella on erillinen laitosyksikkö (loppuneutralointi), jossa puhdistetaan prosessivettä ja kyseinen laitos on suunniteltu tätä toimenpidettä varten. Alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa lähtökohtana oli, että prosessin ylijäämävedet käsiteltäisiin metallien talteenottolaitoksen viimeisessä prosessivaiheessa (loppuneutralointi) ja ne johdettaisiin kipsisakka-altaan kautta jälkikäsittely-yksiköihin ja edelleen luontoon. Kipsialtaaseen on mahdollisuus varastoida myös kaivoksen tyhjennysvesiä. Tuotannon ylösajossa, etenkin murskauksessa, olleiden teknisten vaikeuksien vuoksi kipsialtaassa olleita kaivosvesiä ei saatu tyhjennettyä altaasta ennen tehtaan käynnistymistä ja altaan käyttöönottoa lopulliseen tarkoitukseen. Kaivoksen pohjavesissä luontaiset metallistasot ja happamuus ylittävät lupapäätöksen raja-arvot jonkin verran. Sen vuoksi yhtiö haluaa johtaa tehtaan ylijäämävedet kipsialtaan ohi suoraan jälkikäsittelyyn. Tällöin voidaan varmistua siitä, että lupaehdot täyttyvät. Tällä muutoksella ei käytännössä ole vaikutusta poisjohdettavien vesien laatutasoon verrattuna alkuperäiseen johtamistapaan. 14.9.2011 Mika Flöjt 31
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Muutoslupa (31.3.2011) jätevesien johtamiseen kipsisakka-altaan ohi suoraan jälkikäsittely-yksiköihin Jätevesienkäsittelyään on Yhtiö vastineessaan 14.2.2011 kuvannut mm. seuraavasti: Kesällä ja syksyllä 2010 havaittiin Salmisessa ja Kalliojärvessä ph:n laskua Ylijäämävesissä on rikkiyhdisteitä, jotka reagoivat viiveellä ja aiheuttavat ph:n laskun vesistössä, vaikka vesi olisi prosessin jälkeen emäksistä. V. 2010 aikana lisätty hönkäkaasujen pesukapasiteettia huomattavasti suunnitellusta. Tästä johtuen hönkäkaasujen pesuliuoksia johdettu loppuneutralointiprosessiin. Hajukaasut pestään lipeäpesureilla, joissa lipeä reagoi rikkivedyn kanssa ja syntyvä natriumvetysulfidi johdetaan tehtaan saostusprosesseihin hyötykäytettäväksi. Natriumvetysulfidi on emäs, jota on käytetty myös loppuneutraloinnissa korvaamaan poltettua kalkkia. Pesuliuokset sisältävät huomattavan määrän sulfaatteja ja sulfideja. Tämän johdosta käsitellyissä vesissä on ollut sulfideja, jotka myöhemmin hapettuessaan sulfaateiksi laskevat ph:ta. Selvityksen perusteella on havaittu myös sulfaattipitoisuuden lisääntymistä hönkäkaasujen pesuissa muodostuvan liuoksen johtamisesta loppuneutralointiprosessiin. Yhtiö on sopinut Kainuun ELY-keskuksen kanssa, että happamoitumista aiheuttava ongelma poistetaan vähentämällä loppuneutralointiin päätyvää pesuliuosmäärää ja muuttamalla ylijäämävesien jälkikäsittelyä. Prosessimuutokset hönkäpesureiden pesuliuosten johtamiseksi muualle prosessiin ja sulfaatti- ja sulfidipitoisuuden vähentämiseksi loppuneutraloinnin tuoteliuoksesta ovat käynnissä. Niiden arvioitu valmistumisaika on 31.3.2011. Sulfaatti-, rauta ja mangaanipitoisuuksien pienentäminen edellyttäisi lisäksi muutoksen loppuneutralointiprosessin olosuhteisiin (alkalointikemikaalien määrän kasvu, jolloin liuoksen ph nousee). Lupaehdoissa on liuoksen happamuuden raja-arvona tällä hetkellä ph 9,5. Raudan ja mangaanin tehokas poisto edellyttäisi, että ph voidaan nostaa tasolle 10 10,5 ja tähän yhtiö pyytää lupaviranomaiselta hyväksyntää. (tätä lupaahan ei yhtiö sitten saanut) 14.9.2011 Mika Flöjt 32
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Muutoslupa (31.3.2011) jätevesien johtamiseen kipsisakka-altaan ohi suoraan jälkikäsittely-yksiköihin Jätevesienkäsittelyään on Yhtiö vastineessaan 14.2.2011 kuvannut mm. seuraavasti: Loppuneutraloinnista ympäristöön (jälkikäsittely-yksiköihin) johdettavan veden pitoisuudet ovat vaihdelleet yhtiön omana seurannan mukaan seuraavasti: Fe 5 20 mg/l, Mn 30 100 mg/l. Yhtiön käsityksen mukaan näiden metallien osalta ei ole tarvetta asettaa erillisiä lupaehtoja, koska niitä ei ole aiempaankaan lupapäätökseen sisällytetty. Sulfaatin osalta käyttökelpoista poistomenetelmää ei ole mahdollista toteuttaa ilman pitkäkestoisia lisäselvityksiä. Uraanipitoisuuksissa ei ole havaittu muutoksia eikä raja-arvon asettamiselle ole perustetta. Prosessijäteveden laatua analysoidaan kolme kertaa vuorokaudessa. Esitys suljetusta kierrosta laaditaan ympäristö- ja vesitalousluvan päivitykseen. Vesitaseen laatiminen liittyy luvan päivitykseen ja yhtiö jättää lupamääräyksien tarkistamishakemuksen 31.3.2011 Yhtiö on tiedustellut kalakuolemista, mutta ei ole saanut konkreettista näyttöä siitä, että näin on tapahtunut yhtiön toiminnan seurauksena eikä ole myöskään saanut kuolleita kaloja, joita olisi voitu lähettää tutkittavaksi. Talvivaaran alueella ei ole tapahtunut patomurtumaa vaan vuoto on tapahtunut padon pohjalle asennettuun muoviin tulleen kahden reiän kautta. Päästön jälkeen ympäristövaikutuksia on seurattu ja analysoitu päivittäin ja tulokset on raportoitu lupapäätöksen edellyttämällä tavalla valvontaviranomaiselle. 14.9.2011 Mika Flöjt 33
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Muutoslupa (31.3.2011) jätevesien johtamiseen kipsisakka-altaan ohi suoraan jälkikäsittely-yksiköihin PSAVI:n vastaukset ELY:n, Sotkamon Kunnan ja Kajaanin kaupungin vaatimuksiin: Nyt on kyse luvanhaltijan hakemuksesta, jolla haetaan lupaa johtaa loppuneutraloinnissa käsitellyt jätevedet kipsisakka-altaan ohi jälkikäsittely-yksiköihin ilman, että jätevesipäästöt kasvavat tai muuttuvat. Kyse ei ole hakemuksesta, jolla haetaan muutosta ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksessä vahvistettuun varsinaiseen jätevesien käsittelyprosessiin, luparajoihin ja/tai käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuihin. Näin ollen tässä päätöksessä ei voida käsitellä näitä koskevia asioita Tarkkailuohjelmien sisällön kehittämisen osalta aluehallintovirasto viittaa Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräyksen 96 viidenteen kappaleeseen, joka antaa valvontaviranomaiselle mahdollisuuden tarkentaa tarkkailuohjelmia. Valvontaviranomainen voi puuttua myös mahdolliseen ympäristöluvan vastaiseen tilanteeseen ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla. Tiedot viittaavat siihen, että Talvivaaran kaivoksen jätevesikuormitus ja sen vesistövaikutukset poikkeavat olennaisesti ennalta arvioidusta ts. siitä mitä alkuperäisessä lupahakemuksessa on esitetty ja arvioitu ja siitä, mihin lupa on myönnetty. Tällaisessa tilanteessa valvontaviranomaisella on ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 1) kohdan nojalla mahdollisuus hakea muutosta ympäristö- ja vesitalouslupaan. Lupaviranomainen ei voi muuttaa lupaa ilman asianmukaista ja perusteltua hakemusta. Valvontaviranomaiset voivat esittää vaatimuksensa jätevesien käsittelyn tehostamisesta, uusista luparajoista, tarkkailun muuttamisesta ym. tämän käsittelyn yhteydessä esitetyistä asioista myös piakkoin käynnistyvän Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Luvanhaltijan tulee toimittaa tarkistamishakemus aluehallintovirastolle viimeistään 31.3.2011. Jätevesien käsittelyn tehostaminen ja luparajojen mahdollinen kiristäminen tulevat tällöin olemaan pelkästään ratkaisun perusteluissa mainitun lupamääräyksen 60 perusteella keskeisiä asioita. 14.9.2011 Mika Flöjt 34
TALVIVAARA PSAVI:n vastaukset AA:n vaatimuksiin: Ympäristölupa 2007 Muutoslupa (31.3.2011) jätevesien johtamiseen kipsisakka-altaan ohi suoraan jälkikäsittely-yksiköihin Kyseessä on YSL:n 58 :n mukainen ympäristöluvan muuttamista koskeva hakemus, joka käsitellään saman pykälän 3 momentin mukaisesti soveltuvin osin kuten lupahakemus. Tässä asiassa AVI on katsonut lausuntojen pyytämisen ELY:lta ja sijaintikuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta riittäväksi, koska luvanhaltija ei ole hakenut muutosta jätevesien johtamista koskeviin luparajoihin. Lisäksi luvanhaltija on todennut, ettei muutos lisää jätevesikuormitusta eikä sen haitallisia vesistövaikutuksia. Luparajat on hakemuksessa esitetty koskemaan loppuneutraloinnista jälkikäsittely-yksiköihin johdettavia vesiä samalla tavalla kuin kipsisakka-altaasta jälkikäsittely-yksiköihin johdettavia vesiä. AVI korostaa, että haitankärsijällä, kuten valvontaviranomaisella tai luvanhaltijalla, on ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 1) kohdan nojalla mahdollisuus hakea muutosta ympäristö- ja vesitalouslupaan, mikäli hän katsoo, että Talvivaaran kaivoksen jätevesikuormitus ja sen vesistövaikutukset poikkeavat olennaisesti ennalta arvioidusta. Haitankärsijät ja asianosaiset voivat myös esittää vaatimuksensa jätevesien käsittelyn tehostamisesta, uusista luparajoista ym. tämän käsittelyn yhteydessä esitetyistä asioista piakkoin käynnistyvän Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä (ks. edellä vastaus Kainuun ELY:lle). Kipsisakka-altaan toimivuus jätevesien käsittely-yksikkönä on yksi keskeinen asia lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Haitankärsijän tekemän ympäristönsuojelulain 58 :n muutoshakemuksen tai lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä vahingonkärsijä voi myös vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä AVI:lle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. 14.9.2011 Mika Flöjt 35
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Muutoslupa (31.3.2011) jätevesien johtamiseen kipsisakka-altaan ohi suoraan jälkikäsittely-yksiköihin PSAVI myönsi tämän luvan määräaikaisena. Lupa on voimassa siihen saakka, kunnes : Talvivaaran kaivoksen luvan nro 33/07/1 kohdassa "Lupamääräysten tarkistaminen määrätystä lupamääräysten tarkistamishakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman tai mahdollisesta ympäristösuojelun 58 :ssä tarkoitetusta luvanhaltijan, valvontaviranomaisen tai haitankärsijän tekemästä muutoshakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman. 14.9.2011 Mika Flöjt 36
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 yhteenvetoa Jälkeenpäin on ilmennyt, että ympäristölupavaiheessa kaivosyhtiö tiesi uraanin erottuvan bioliuotuskasoissa malmista PLS liuokseen ja menevän kipsisakka-altaaseen. (Yhtiön suorittamat uraanin talteenottokokeet liuotusnesteestä 2003-2006) Yhtiö ei kuitenkaan kuvannut niitä hakemukseensa. Täten uraanin ympäristövaikutukset bioliuotuskasoissa, kipsisakkaaltaassa ja siitä vesistöön johdettavissa jätevesissä jäivät YVA:ssa sekä ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa käsittelemättä. Lupaa uraanin sijoittamiseen kipsisakka-altaaseen ei haettu, eikä saatu. STUK:n johtavan asiantuntijan Esko Ruokolan arvio kipsisakkaaltaaseen päätyvän uraanin pitoisuudesta oli 1Bq/kg (uraaniseminaari Kuopiossa 19.10.2010), joten kipsisakka-altaan pitoisuuden perusteella olisi tullut tehdä ydinenergialain mukainen lupahakemus jo alunpitäen. 14.9.2011 Mika Flöjt 37
TALVIVAARA Ympäristölupa 2007 Luvan tarkistaminen käynnissä Yhtiön piti jättää hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 31.3.2011 mennessä Kaikkia tarvittavia suunnitelmia (esim. jätevesipäästöt) ei yhtiö ole ELY:n pyynnöstä huolimatta vielä toimittanut ELY on antanut aikaa lokakuun puoliväliin, jonka jälkeen pyydetään uhkasakon uhalla. Yhtiö luvannut toimittaa suunnitelmat lokakuun puoliväliin mennessä. HUOM. Tähän ympäristöluvan tarkistamisprosessiin voivat muutkin osapuolet esittää hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi ympäristösuojelun 58 :ssä tarkoitettu luvanhaltijan, valvontaviranomainen tai haitankärsijän tekemä muutoshakemus. 14.9.2011 Mika Flöjt 38
Talvivaaran uraanijätealtaan kipsisakka-altaan tulviminen APU: Talvivaaran keväinen vuoto sisälsi uraania (28.09.2010 Juha Kauppinen) Kaivoksen vastuuvalvoja kuvailee tilannetta kaivoksella lähes kaaoksenomaiseksi. Ympäristön uraanipitoisuuksia ei ole vieläkään mitattu. Talvivaara-yhtiö tiedotti maaliskuun 18. päivä, että sen kaivoksen kipsisakka-altaassa on tapahtunut vuoto. Asia uutisoitiin laajasti, mutta sitä ei kerrottu, että vuodon mukana pääsi ympäristöön uraania sisältävää lietettä. Kuukausi ennen vuotoa, helmikuun 8. päivä, Talvivaara tiedotti aikeistaan ryhtyä ottamaan talteen uraania, ja kertoi samalla, että nykyisessä systeemissä kaivoksesta nostettava uraani päätyy prosessisakkojen keruualueena toimivaan kipsisakka-altaaseen. Talvivaaran kaivoksen vastuuvalvoja Ilkka Haataja Kainuun ELY-keskuksesta vahvistaa Avulle, että maaliskuinen vuoto tapahtui juuri tässä samassa altaassa, johon uraani kaivoksen prosesseissa päätyy. - Kyllä, juuri samasta altaasta on kyse, Haataja sanoo. Haatajan mukaan kaivoksen uraani kertyy tuohon altaaseen suurelta osin. - Talvivaarassa uskottiin ensin, että vuodosta selvitään tukkimalla allas ja pumppaamalla vuotanut liete pois, Haataja kertoo. - Mutta se (liete) tosiaan karkasi. Ei nyt voi sanoa, että kaaoksenomaisesti mutta lähes kaaoksenomaisesti, hän kuvailee. http://www.apu.fi/artikkeli/talvivaaran-kevainen-vuoto-sisalsi-uraania
Keväisessä vuotoa koskevassa tiedotteessaan Talvivaara-yhtiö kertoi virheellisesti, että vuoto olisi havaittu tuona päivänä. 18.3. päivätyssä tiedotteessa sanottiin: Talvivaaran kaivoksella on havaittu tänään vuoto kipsisakka-altaassa. Tiedotteen perässä oli yhtiön ympäristöpäällikön nimi. Todellisuudessa yhtiö oli huomannut vuodon jo kaksi päivää aikaisemmin, tiistaina 16.3., klo 17.00. Tarkka aika selviää Avun haltuunsa saamasta raportista, jonka on niin ikään laatinut yhtiön ympäristöpäällikkö. Kipsisakka-allas vuoti kolmena päivänä 16.-18.3. Kipsisakka-altaan pohjassa havaittiin vuoto 16.3.2010 noin klo 17.00. Välittömästi aloitettiin uppopumppujen asennus ja toimenpiteet vuotokohdan paikkaamiseksi tiivistämällä kivituhkaa vuotokohtaan. Seuraavana yönä noin klo 00.30 vuotokohta saatiin tukittua, Talvivaaran raportissa kirjoitetaan. Aamulla 17.3.2010 uppopumpuille tuleva virtaama oli suurentunut, joka viittasi siihen, että allas vuotaa pohjasta uudestaan. Vuotoa alettiin tukkia seitsemältä aamulla ja se saatiin tukittua iltapäivällä kolmelta, raportissa kerrotaan. 18.3.2010 aamuna vuotovesimäärä oli lisääntynyt ja kipsisakka-altaasta vuotava vesi muuttui kirkkaasta tummaksi noin klo 6.30. Varmuustoimena aloitettiin alapuolisen padon tekeminen klo 07.00. Tämän jälkeen koitti Haatajan mainitsema lähes kaaoksenomainen tilanne. Vuoto lisääntyi voimakkaasti klo 09.00 aikoihin. Lietettä tuli niin paljon ja niin suurella voimalla, että kaivoksen lounaispuolella kulkeva vanha Lahnasjärven tie murtui ojarummun kohdalta, raportissa kerrotaan. Tällöin alettiin tehdä uutta patoa kaksi kilometriä alavirtaan, Lumelantien kohdalle. Pato oli klo 10.30 siinä laajuudessaan valmis, että virtaus saatiin pysäytettyä, raportissa todetaan. Alimmalla padolla, suopainanteessa, sijaitsee valtava luonnollinen laskeutusallas. Se on kaivoksesta lounaaseen, Kortelammen ja Myllysuon välissä. Altaan koko on Talvivaaran raportin mukaan noin 400 000 kuutiometriä. Tässä altaassa uraania ja muuta metallia sisältävä kipsiliete on lillinyt kevään ja kesän yli. - Metallit laskeutuvat ja saostuvat ja jäävät kiinteään osaan altaan pohjalle. Sitä (lietettä) on vatvottu siellä altaassa tähän asti. Ja se mikä jää kirkkaana ylitse, lasketaan ympäristöön, Haataja kertoo. Uraania ja muita metalleja sisältävän kipsilietekerroksen päälle jäänyt kirkas vesi on yhtiön raportin mukaan johdettu lounaan suuntaan Mourunpuroon. Yhtiön ympäristöluvasta selviää, että tähän suuntaan johdetut vedet virtaavat Mourunpurosta ensin Kivijärveen ja sieltä noin 20 kilometriä pitkään, erämaiseen Laakajärveen, jonka rannalla on mökkejä.
Pöyry 2007: Kaivoksen käyttötarkkailussa - louhinnan edistyminen - liuotuksen eteneminen ja erityisesti metallien liukenemisen seuranta (kuuluu liikesalaisuuden piiriin, tiedot toimitetaan luottamuksellisena valvovalle viranomaiselle) - malmin siirrot primääriliuotuksesta 2 vaiheen liuotukseen - kaivoksen ja metallitehtaan tuotantomäärät - liikennemäärät - kemikaalien, polttoaineiden ja energian kulutus - louhoksesta pumpatut vesimäärät ja vesistöön johdettava vesimäärä - johdettu vesimäärä Nuasjärvestä ja Kolmisopesta - jäteveden puhdistusprosessien toiminta; käyttöajat, toimintahäiriöt - pölynpoistolaitteiden käyttöajat ja häiriöt - tuotetut jätteet; määrä, laatu ja sijoitus - pöly- ja meluhavainnot - sivukivialueen täyttömäärä ja täyttöalueen laajuus - jälkihoitotoimet; laajuus, toteutustapa, käytettyjen menetelmien toimivuus - alueiden kunnossapito; vesien hallintajärjestelyt ja tieverkko - poikkeustilanteet, ympäristövahingot ja -onnettomuudet - näytteenottopäivät ja paikat (ympäristöpäällikkö vastaa seurannasta) - pintavalutuskenttien ja kosteikkojen toimintaa sekä ympäryspenkereitä tarkkaillaan silmämääräisesti, tarkastukset ja mahdollisesti niissä havaitut viat ja puutteet sekä niiden korjaus kirjataan käyttöpäiväkirjaan (lisäys lupamääräyksen kohdasta päästötarkkailu) - kaikki mahdolliset muut tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin tai niiden vaikutuksiin Merkinnät tehdään Kainuun ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Päiväkirja säilytetään kaivoksella ja sen ylläpidosta vastuullisen henkilön yhteystiedot ilmoitetaan Kainuun ympäristökeskukselle. Päiväkirja säilytetään niin kauan kuin toimintaa jatketaan. Siitä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. Vuosiyhteenveto toimitetaan lisäksi päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttajalle vuosiyhteenvedon laadintaa varten.
Vesipäästöjen seurannassa (Pöyry 2007) Näytteistä määritetään päivittäin: ph kiintoaineen hehkutusjäännös Ni Cu ja Zn Kerran viikossa näytteistä määritetään em. lisäksi: lämpötila Al happi As hapen kyllästysaste Ba alkaliniteetti Ca kokonaiskovuus Cd sähkönjohtavuus Co CODMn Cr kiintoaine Fe Cl Hg SO4 Mg kok.n Mn NO3 N Na NH4 N Sb kok.p V PO4 -P öljyhiilivedyt - Mutta ei siis mm. uraania ja uraaninjäämiä! Vaikka se on myrkyllistä ja radioaktiivista.
Jätevesipäästöjä kahteen vesistöön Talvivaaran kaivosalue sijaitsee Oulujoen ja Vuoksen vesistöalueen vedenjakajalla. Vesiä on suunniteltu johdettavan kaivosalueelta molempiin vesistöihin. Oulujoen suuntaan purkureitti kulkee Salmisen, Kalliojärven, Kalliojoen, Kolmisopen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen kautta Nuasjärveen. Vuoksen vesistöalueen puolella purkureitti on Ylä-Lumijärvi, Lumijoki, Kivijärvi, Kivijoki ja Laakajärvi. Pyöry 2007, s. 5
Rikkipäästöt jatkuva ongelma Käyttöönoton jälkeen vuoden sisällä määritetään poistokaasun rikkivetypitoisuudet sekä nikkelin (Ni), sinkin (Zn), kuparin (Cu), koboltin (Co) ja arseenin (As) pitoisuudet kolmen näytteen mittaussarjalla ja tämän jälkeen samoin kolmen vuoden välein (taulukko 1). Yhdenkään mittaussarjan näytteen rikkivetypitoisuus ei saa ylittää raja-arvo 50 mg/m3(n) kuivassa kaasussa. Edellä mainittujen metallien yhteenlaskettu pitoisuus ei saa ylittää yhdessäkään näytteessä 1 mg/m3(n) kuivassa kaasussa. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=74893&lan=f Pöyry Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma 2007 Nyt Rikkipäästöjä on pyritty kesän aikana eliminoimaan, mutta ongelma on siirtynyt lipeäpesun myötä vesistöön..
MTV3: Poliisi aloitti tutkinnan kaivosyhtiö Talvivaaran jätteidenkäsittelystä (2.9.2011) Talvivaara: Huoli on yhteinen Talvivaaran mukaan yhtiö ei ole rikkonut lakia jätevesiasiassa. Kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen totesi eilen MTV3:lle, ettei yhtiöön ole tullut virallista tietoa mahdollisista tutkintapyynnöistä. Ruokonen vakuuttaa, että vesiasiassa on jo tapahtunut edistystä. - Huoli on yhteinen. Meillä on isot tutkimussuunnitelmat meneillään siitä, miten me parannamme vesien käsittelyä kaivoksessa. Ruokosen mukaan tällä hetkellä ongelma tehtaalta lähtevässä vedessä on kohollaan oleva natriumsulfaatti. - Natriumsulfaatti on puolestaan lähtöisin siitä, että olemme ryhtyneet pesemään hajukaasuja lipeällä aikaisemmin vesipesun sijasta. Tämä lipeä on nyt siirtynyt sinne vesiin. (MTV3)
Kansalainen ja ympäristövaikutusten arviointi keskustelua kuulemistilaisuudessa ELY:n kommentti kuulemistilaisuudessa: Sitä ei silloin sitä uraania ajateltu talteen otettavaksi, ja YVA menettely kulki sen mukaisesti. Kansalaisena uskon, että ympäristövaikutusten arviointi tulee tehdä niille kaikille aineille, jotka jäävät ympäristöön. Arvioinnissa selvitetään voiko niistä aiheutua haittaa. ELY:n kommentti kuulemistilaisuudessa; Nyt kun yhtiö ilmoittanut hakevansa sitä talteen, niin YVA asetuksessa on sanottu, että tämä uraanin talteenotto vaatii YVA menettelyn. Kansalaisena uskon, että erityisille haitallisille aineille, kuten uraani, on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi vaikka ko. ainetta ei otettaisiinkaan talteen lf 46
Ely-keskuksen tehtävänä on valvoa, että Talvivaara noudattaa ympäristölupaansa. Talvivaaran lähijärviin laskema jätevesi on sisältänyt ennakoitua enemmän mm. sulfaatteja, rautaa ja mangaania. Aiemmin kesällä Ely-keskus kehotti alueen ihmisiä välttämään järvien vesien käyttöä esimerkiksi löylyvetenä, koska tutkimustietoa puuttuu siitä, miten mangaani- ja sulfaattipitoinen vesi käyttäytyy höyrystyessään. Neuvo koski Kalliojärven, Kivijärven, Salmisen, Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijoen vesiä. --------------------------------------------------------- Talvivaaran päästöistä ympäristöön ovat paikalliset koonneet materiaalia nettiin: http://talvivaaraymparisto.nettisivu.org/
MTV3 45 min: (7.9.2011) Talvivaaran petetyt lupaukset Viranomaiset ovat asettaneet vesiongelmien hoitamisen rajapyykiksi lokakuun puolivälin. Silloin suunnitelmien pitäisi olla kunnossa. Ruokosen mukaan aikaraja on yhtiölle sopiva ja yhteisesti sovittu. - Teemme suunnitelmia siitä, miten tulemme kierrättämään vettä, vähentämään kemikaaleja ja puhdistamaan vesiä. Ihannetilanne olisi, jos jätevesiä ei laskettaisi tehtaalta lainkaan luontoon. - Suljettu vesikierto on tavoitteena. Vuotuinen epätasainen sademäärä aiheuttaa kaivoksen vesitaseen hallintaan haasteita, Ruokonen kertoo. Huom! Vaasan hallinto-oikeusprossissa yhtiö vaati luopumaan suljetun vesikierron vaateesta, ja muistutti että heille on annettu lupa päästää vesistöön 150 m3 / tunnissa.
Vireillepano lupamuutoksiin MTV:n nettisivuilla Talvivaarasta: "Yhtiö vetosi vastauksessaan siihen, että viranomainen ei ole asettanut ympäristöluvassa tiettyjä luparajoja mangaanille, sulfaatille ja raudalle. " - > Nyt siis voi tehdä vireillepanon ja pyytää, että viranomainen heti muuttaa ympäristölupaa ja siinä asettaa noille luparajat. Samalla voi vaatia tarkistettavaksi muut veden tilaan vaikuttavien päästöjen luparajat, kuten ph ja hapen kulutus. Lisäksi tietysti rikkipäästölupamuutokset. Kyseisen luparajamuutokset ovat riippumattomia poliisin tutkimuksista. Vireillepanon voi tehdä osakaskunnat tai esim. luonnonsuojelupiiri jne.
TALVIVAARA Uraanin talteenottolupa hakemus valtioneuvostolle jätetty 20.4.2010 Talvivaara tiedotti 9.2.2010 aikovansa aloittaa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton ja hyödyntämisen puolituotteena. Yhtiö on jo aloittanut selvitykset tuotantoprosessin muuttamiseksi siten, että liuoksen sisältämä uraani voidaan ottaa hyötykäyttöön. Nykyisessä tuotantoprosessissa uraani päätyy erittäin alhaisina pitoisuuksina prosessisakkojen keruualueena toimivaan kipsisakka-altaaseen. Paikalla olivat myös STUK:lta johtava asiantuntija Esko Ruokola ja Pohjois-Suomen aluelaboratorion johtaja Dina Solatie sekä geologi Olli Äikäs GTK:sta Talvivaara jätti valtioneuvostolle lupahakemuksen uraanin talteenottoon 20.4.2010. YVA arviointiohjelma jätetty ELY keskukselle 1.6.2010 14.9.2011 Mika Flöjt 50
TALVIVAARA Uraanin talteenottolupa YVA arviointiohjelma jätetty ELY:lle 1.6.2010 Ohjelmassa Yhtiö kuvaa: Nykyisin uraani päätyy osin metallirikasteiden mukana lopputuotteen jatkojalostajille ja osin muiden louhittavan malmin sisältämien ja toistaiseksi hyödyntämättömien raaka-aineiden tapaan kipsisakka-altaisiin. Talvivaaran alueen kallioperä ja nikkelimalmi sisältävät luonnonuraania pieniä pitoisuuksia. Kallioperän uraanipitoisuudet eivät kuitenkaan ole riittäviä, jotta malmi voitaisiin luokitella uraanimalmiksi. Talvivaara ei ole käynnistämässä alueella uraanikaivostoimintaa. Uraanin talteenottoa varten ei nykyisen toiminnan lisäksi louhita malmia, eikä muutenkaan muuteta nykyisiä kaivostoimintoja. Talteen otettavaa luonnonuraania ei väkevöidä ydinpolttoaineeksi Talvivaaran laitoksessa vaan se kuljetetaan ns. puolituotteena ulkomaille jatkojalostettavaksi energiantuotannossa käytettäväksi uraaniksi. Puolituotteen, uraaniperoksidin, tuotantomäärä on 350 500 tonnia vuodessa (30 vuoden aikana siis jopa yli 30 000 tonnia!) 14.9.2011 Mika Flöjt 51
TALVIVAARA Uraanin talteenottolupa YVA arviointiohjelma jätetty ELY:lle 1.6.2010 14.9.2011 Mika Flöjt 52
TALVIVAARA Uraanin talteenottolupa YVA arviointiohjelma jätetty ELY:lle 1.6.2010 Ohjelmassa Yhtiö kuvaa metallien tuotantoprosessia (4.3): Talvivaaran nykyisessä metallien tuotantoprosessissa on neljä päävaihetta: louhinta, murskaus, bioliuotus ja metallien talteenotto. Bioliuotus mahdollistaa nikkelin erottamisen matalapitoisestakin malmista taloudellisesti. Liuotuksessa hyödynnetään alueen luontaista bakteerikantaa. Metallien talteenotossa nikkeli, kupari, sinkki ja koboltti saostetaan liuotuskasalta saatavasta, metalleja sisältävästä liuoksesta, jolloin saadaan tuotetuksi metallisulfideja. 14.9.2011 Mika Flöjt 53
TALVIVAARA Uraanin talteenottolupa YVA arviointiohjelma jätetty ELY:lle 1.6.2010 Ohjelmassa Yhtiö kuvaa uraanin talteenottoprosessia (4.4): Talvivaaran alueen kallioperä ja nikkelimalmi sisältävät luonnonuraania pieniä pitoisuuksia. Uraani liukenee Talvivaaran päätuotteiden tapaan pääliuokseen. Liuoksen uraanipitoisuudet ovat pieniä (noin 25 mg/l), mutta uraani voidaan ottaa talteen uusimman tekniikan mukaisella uuttomenetelmällä. Uraanin talteenottolaitos toimii kaivoksen tuotantoprosessin kiinteänä osana. Talteenottoprosessiin otettava raaka-aine on metallien saostusprosessien prosessiliuos sinkkisulfidisakeuttimen ylitesäiliöstä, kuparin ja sinkin saostuksen jälkeen. Prosessissa käsiteltävä syöttöliuoksen määrä on mitoitettu metallisaostuksen liuosmäärän mukaisesti 1800 m3 tunnissa. Uraanin talteenoton jälkeen liuos jatkaa ylitteenä neutralointivaiheeseen ja siitä edelleen nykyiseen nikkelin ja koboltin yhteissaostukseen. 14.9.2011 Mika Flöjt 54
TALVIVAARA Uraanin talteenottolupa YVA arviointiohjelma jätetty ELY:lle 1.6.2010 Ohjelmassa Yhtiö kuvaa uraanin talteenottolaitoksen päästöjä ja jätteitä (4.7.1): Uraanin talteenotolla on kuitenkin vaikutusta kaivoksen jätteiden koostumukseen. Ilman uraanin talteenottoa osa uraanista päätyy Talvivaaran metallien talteenottolaitokselta kipsisakka-altaalle sakkaan sitoutuneena, kuten muutkin malmista bioliuotuksessa liukenevat aineet, joita ei oteta talteen nykyisessä seostusprosessissa. Uraanin talteenotto vähentää kipsisakka-altaalle päätyvän uraanin määrää. Kipsisakan uraanipitoisuus on nykyisinkin ollut pieni eikä sillä ole ollut merkitystä kipsisakan ympäristöominaisuuksiin tai vaikutuksiin. Luonnonuraanin säteily on vähäistä eikä tehdyissä mittauksissa ja ylilennolla tehdyssä säteilykartoituksessa (Kuva 6-10) havaittu kipsisakka-altaan alueella poikkeavia säteilytasoja. 14.9.2011 Mika Flöjt 55
TALVIVAARA Uraanin talteenottolupa YVA arviointiohjelma jätetty ELY:lle 1.6.2010 Ohjelmassa Yhtiö kuvaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (5) Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (268/1999)perustuva menettely, jonka tarkoituksena on arvioida merkittävien hankkeiden ympäristövaikutukset, tutkia mahdollisuudet haitallisten vaikutusten vähentämiseen sekä turvata kansalaisten osallistumismahdollisuudet hankkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hankkeeseen sovelletaan YVA-asetuksen 5 :n hankeluettelon kohtaa: 2) luonnonvarojen otto ja käsittely: d) uraanin louhinta, rikastaminen ja käsittely lukuun ottamatta koelouhintaa, koerikastamista ja muuta vastaavaa käsittelyä 14.9.2011 Mika Flöjt 56
TALVIVAARA Uraanin talteenottolupa YVA arviointiohjelma jätetty ELY:lle 1.6.2010 Huomautus näin jälkikäteen arviointiohjelmasta: Arviointiohjelma oli rajattu uraanin tuotannon viimeiseen vaiheeseen, uuttoprosessin tarkasteluun Tässä ei toteudu ympäristöministeriön ohjeen tavoitteet: HANKEKUVAUS ohje (ympäristöministeriön ohjesivu, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=14147&lan=fi): Jotta hankkeesta aiheutuvat vaikutukset voidaan arvioida, on hankeen kaikki keskeiset osat kuvattava riittävän yksityiskohtaisesti. Hankkeesta tulee kuvata: - sen vaihtoehtojen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, - kuvaus toiminnasta kuten tuotteista, tuotantomääristä, raaka-aineista, liikenteestä, käytetyistä materiaaleista - arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä Hankekokonaisuuden määrittäminen on tärkeää, koska se ratkaisee mitä vaikutuksia YVAssa otetaan huomioon. Jos jokin kokonaisuuden osa jää tarkastelusta pois, jää myös osa vaikutuksista tarkastelun ulkopuolelle. Näin ei saada oikeata kuvaa hankkeen ympäristövaikutuksista. 14.9.2011 Mika Flöjt 57
TALVIVAARA Uraanin talteenottolupa lausunnot arviointiohjelmasta 31.8.2010 TEM toteaa lausunnossaan arviointiohjelmasta mm: Väitteeseen siitä, että kaivostuotteen pitämiseksi uraanimalmina uraanipitoisuuden pitäisi olla riittävän suuri, sisältyy asiavirhe. Ydinenergialain mukaista kaivos- ja rikastustoiminta, kun tavoitteena on uraanin tai toriumin tuottaminen, eikä pitoisuuteen liittyviä lisävaatimuksia ole asetettu. Lisäksi ydinenergialain esitöistä (HE 16/1985), 2 1 momentin 2 kohdan yksityiskohtaisista perusteluista käy ilmi, että ydinenergialain mukaista kaivostoimintaa voi olla myös Talvivaaran hankkeen kaltainen sivutuotanto, riippumatta pitoisuuksista. Siitä lähtien, kun uraania tai toriumia aletaan hyödyntämään, on toiminta tuosta lähtien katsottava ydinenergialaissa tarkoitetuksi toiminnaksi. Uraanikaivos-termiä ei ydinenergialaki tunne, eikä sillä siten ole ydinenergialain soveltamisen kannalta merkitystä. 14.9.2011 Mika Flöjt 58
TALVIVAARA Uraanin talteenottolupa Oma huomautus: Ei ydinenergialaki tunne myöskään termejä uraanin erotus tai talteenotto Ydinenergialain perusteella lupa annetaan uraanin tuotantoon, hallussapitoon ja varastointiin. Kyllä ympäristön vaikutusten arviointikin, joka tehdään tämän luvan myöntämisperusteiksi, tulee tehdä koko uraanin tuotantoon (koko prosessi, ei vain talteenottovaihe), sekä varastointiin Nyt tehty uraani YVA käsittelee vain osan uraanin tuotantoprosessista, ja lupa on haettu vain uraanin talteenottoon. Ei kata esim. bioliuotuskasan kaasupäästöjä ja uraaninhajoamistuotteita. Huom. Talteenotto termi näkyy arviointiselostuksen kansilehteä myöten ja myös erotustermiä viljellään mediassa. Tämä on tahallista YVA-prosessin väärinkäyttöä 14.9.2011 Mika Flöjt 59
TALVIVAARA Uraanin talteenottolupa Ympäristöministeriö uraanin louhinnasta 3.3.2006 Ympäristöministeri Enestam: Uraanin louhinta lisätään YVA-asetuksen hankeluetteloon "YVA-lain tarkistuksen yhteydessä annettavaan uuteen asetukseen voidaan jo tässä yhteydessä lisätä uraanin louhinta siten, että siihen sovellettaisiin YVA-menettelyä aina kaivoksen koosta riippumatta. Tällainen ratkaisu on jo nykyisessä YVA-asetuksessa asbestin osalta", ministeri Enestam jatkaa. 14.9.2011 Mika Flöjt 60
TALVIVAARA Säteilyturvallisuudesta STUK antaa lausunnot Jorma Aurela TEM (Kuopion uraaniseminaarissa 19.10.2010): Me pistetään tämä lausuntopyyntö esimerkiksi STUK:lle, niin ei se säteilyturvakeskus taatusti kuuntele poliitikkoja, se on täysin poliitikoista riippumaton elin. Ja se antaa sitten lausunnon siitä turvallisuudesta. Toisaalta: Säteilyturvakeskuksen neuvottelukunnan kokous 29.11.2010 Kohta 3. Muut ajankohtaiset asiat Talvivaaran nikkelikaivoksen uraaninerotushanke on poikinut vilkkaan kansalaiskeskustelun. Osa keskusteluun syötetyistä tiedoista on harhaan johtavia, ja tämä on ruokkinut aiheetonta huolta uraanin erotukseen liittyvistä riskeistä. STUKilta kaivattiin Talvivaaran uraaniasioista keskusteluun aktiivisempaa panosta ja selkeämpää kieltä. Mietittiin, miten STUK voisi auttaa Talvivaaraa kertomaan asian oikean laidan. Mietittiin myös poliittisten toimijoiden, esimerkiksi ministerien vastuuta, velvollisuutta ja mahdollisuutta korjata julkisuudessa olevia vääriä tietoja. Nykyinen ympäristöministeri on hankalassa tilanteessa kertomaan Talvivaarasta mitään, joten lähinnä työ- ja elinkeinoministeri voisi halutessaan rauhoitella keskustelua. Lisähuomio: STUK:in johtoa ja TEM:min virkamiehiä kuuluu Atomiteknilliseen seuraan, missä myös jäseniä uraanienergiayhtiöt. ATS:n tehtävänä on sääntöjen mukaan 14.9.2011 edistää uraanivoiman käyttöä Suomessa. Mika Flöjt 61
TALVIVAARA Säteilyturvallisuudesta STUK antaa lausunnot Jorma Aurela (Kuopion uraaniseminaarissa): Me pistetään tämä lausuntopyyntö esimerkiksi STUK:lle, niin ei se säteilyturvakeskus taatusti kuuntele poliitikkoja, se on täysin poliitikoista riippumaton elin. Ja se antaa sitten lausunnon siitä turvallisuudesta. STUK on myöntänyt OMG Kokkola Chemicalsille luvan uraanin tuottamiseen, varastointiin ja hallussapitoon jo 90-luvun puolivälistä. STUK uudisti luvan v. 2009 lopulla kymmeneksi vuodeksi. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.12.2009 uusima ympäristölupa OMG Kokkola Chemicalsille sivuuttaa uraanin käsittelyn kokonaan. STUK myönsi nro 7/Y42214/2009 (31.12.2009) Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle ydinenergialain 21 :n ja ydinenergia-asetuksen 41 :n mukaisen luvan tuottaa ja pitää hallussa sekä varastoida nikkelin jalostusprosessin yhteydessä syntyviä ydinaineita STUK:in edustaja Kuopiossa: Ei meille tullut mieleenkään, että YVA olisi pitänyt tehdä 14.9.2011 Mika Flöjt 62
14.9.2011 63
MITÄ SÄTEILY ON? NÄKYMÄTÖNTÄ MAUTONTA & HAJUTONTA Uraani ja sen hajoamistuotteet ovat myrkyllisiä ja radioaktiivisia. Uraani on myös hyvin vesiliukoista -> hallintaongelma -> vesistöjen- ja pohjavesien saastumisriski suuri.
PUOLIINTUMISAIKA Puoliintumisaika = puolet ytimistä on hajonnut kevyemmiksi ytimiksi Radioaktiivinen aine hajoaa kevyemmiksi alkuaineiksi Syntyvä aine voi myös olla radioaktiivinen Vapautuu ionisoivaa säteilyä Uraanin isotooppien radioaktiivisuuden puoliintuminen U238: 4.5 miljardia vuotta U235 : 700 miljoonaa vuotta Uraanin 23-portaisen hajoamisketjun lopullinen
Los Alamos National Laboratory's Chemistry Division http://periodic.lanl.gov/elements/84.html Polonium-210 Weight by weight it is about 250 billion times as toxic as hydrogen cyanide.
Radonin erittyminen Gammasäteily Pölyäminen (radium, arseeni,...) Suojapadon murtuminen Rikastusjäte eroosio tulvat rankkasateet onnettomuudet rakennevirheet Pohjavesi Suodattuminen uraani, arseeni,... + U radionuklidit
Uraanikaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskejä URAANIKAIVOSTOIMINNAN RISKIT OVAT SUURIA - Suomessa ei juurikaan ole keskusteltu uraanikaivosten kiistattomista haitoista, millä epäilemättä on ollut vaikutus uraanivoiman (ydinvoiman) kannatukseen Suomessa. - Uraanikaivostoiminnan terveys- ja ympäristöriskejä (IAEA 2005) ovat: 1) Liukoisten radioaktiivisten ja kemiallisesti myrkyllisten materiaalien joutuminen pohjaveteen ja vesistöihin. 2) Louhinta- ja murskausjätealtaiden pettämisestä aiheutuvat katastrofit ja hidas saastuminen. 3) Radioaktiivisesti ja kemiallisesti myrkyllisen pölyn leviäminen ilmavirtojen myötä ihmisiin, eläimiin, kasvistoon, vesistöihin ja kaloihin. 4) Radon-kaasun päästöt: radonin ja sen hajoamistuotteiden leviäminen ilmavirtojen mukana laajalle alueelle. 5) Kemiallisten yhdisteiden vuotaminen vesistöihin ja pohjaveteen: kaivosten ja malmirikastamoiden jätteet sisältävät mm. raskasmetalleja, happoja, ammoniakkia ja myrkyllisiä suoloja. 1 Lähde: IAEA 2005, Ari Lahti 2006.
Although radon is a gas... its byproducts are solids and lodge in the lungs... Radon Progeny (chart ) Radon Progeny (chart )... in fact 85% of the lung dose is from alpha-emitting polonium
Australia s Ranger Uranium Mine Pit 3 Flooded World s Third Largest Uranium Producer Underwater http://www.stockinterview.com/news/03092007/ranger-flooded- ERA.html A Loss of Up to 4 Million Pounds U3O8 in 2007? Kaivos esitetty turvallisena ja modernina uraanikaivoksena: 18.01.2007 klo 22.35 TV2 Silminnäkijä Uraanin Kirous
Uraanikaivoksien ja laitosten vuotoja 2010 Talvivaara uraanijäteallas tulvii ympäristöön 2009 Ranska uraanilaitoksien vuodot pohjavesiin ja vesistöihin. 2007 Port Hope, Ontariojärvi, Kanada. Uraanilaitos suljetaan, kun uraania ja kemikaaleja on vuotanut maaperään. Cameco yhtiö tunnustaa 9 henkilön saastuneen vuodoista. 2007 Ranger kaivos, Australia tulvii Syklonin rankkasateista. 2006 Cicar Lake Kanada, tulvii pohjavesien tulviessa kaivokseen. Kaivos joudutaan sulkemaan. 2004 Ranger Australia, uraanijätettä sekoittuu uraanikaivoksen työntekijöiden juomaveteen sekä valuu jokeen 2003 Olympic Dam, Australia, 110 000 litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön 2002 Beverley Australia 60 000 litraa radioktiivista jätettä valuu ympäristöön putkivuodon takia 2002 Olympic Dam Australia, 420 000 litraa radioaktiivista jätettä valuu ympäristöön. 2001 Ontario järvi Kanada, uraanintuotannon jätteitä valui Ontariojärveen Cameco yhtiön tuotantoalueelta. 1994 Olympic Dam, Australia, Jätepato vuosi yli kaksi vuotta. Vähintään 5 miljoonaa kuutiota saastunutta vettä pääsi ympäristöön. 1993 Kanada RioAlgom yhtiön kaivosjätteitä vuosi McCabe järveen. 1984 Key Lake, Saskatchewan, Kanada, Cameco, Prosessiveden varastointiallas vuosi ympäristöön puutteellisen valvonnan takia. 1979 Church Rock, New Mexico, USA, United Nuclear. Padon seinä petti, 370 000 m3 radioaktiivista vettä, 1 000 tonnia saastuneita sedimenttejä vuosi ympäristöön. Rio Puerco -joen sedimentit saastuivat yli 110 kilometrin matkalta. 1979 Union Carbide, Uravan, Colorado, USA, Padon seinä petti sulavan lumen vaikutuksesta 1977 Homestake, Milan, New Mexico, USA. Homestake Mining Company. Padon vuoto jäteputken halkeaman takia 30 000 m3 vuosi kaivosalueelle. 1977 Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Western Nuclear padon pettäminen, 40 kuutiota jätemaata valuu ympäristöön. 1976 Kerr-McGee, Churchrock, New Mexico, USA. Patomateriaalien toimimattomuudesta johtuva patovuoto. 1971 Western Nuclear, Jeffrey City, Wyoming, USA. Patoaltaan vuoto rikkoontuneen jäteputken takia. Lähteet: Port Hope Concerned Citizens, STUK, Uraaniton.org, Wise-Uranium.
Terveysriskit Yhden maailman suurimman eli 59 000 Saksan uraanikaivostyöntekijää koskeneen tutkimuksen mukaan kaivostyöntekijöillä selkeästi korkeampi keuhkosyöpäriski. (Lähde: Grosche et al. 2006 in British Journal of Cancer).
CIIRAD: But the radiological situation is reversed as soon as the uranium extraction begins : Radioactive dust is transferred to the atmosphere by mining operations, the extraction and crushing of ore, uranium milling, management of waste rocks and tailings. This has to be emphasised because some of the nuclides contained in the uranium decay chains (such has thorium 230) are very radiotoxic when inhaled. When inhaled, a given activity of actinium 227 (part of the 235U decay chain) gives a radiation dose 5 times higher than the same activity of plutonium 238. Radon gas is transferred to the atmosphere by the vents of the mines and by diffusion from radioactive rocks and tailings. Surface and / or underground water is contaminated by uranium and its by products. Some of them are very radiotoxic when ingested. Lead 210 and polonium 210 for example are among the most radiotoxic elements. When ingested, a given activity of polonium 210 gives a radiation dose 4.8 times higher than the same activity of plutonium 239. Huge amounts of waste rocks, with activities exceeding the normal activity of the earth crust by one to two orders of magnitude are dispersed into the environment and may be used for landfill, road construction or even building. Huge amounts of radioactive tailings (with typical total activities exceeding 100,000 and even 500,000 Bq/kg) are generated. Source: Radiological hazards from uranium mining Author : Bruno Chareyron, Nuclear Physics Engineer and manager of the laboratory of the French Commission de Recherche et d'information Indépendantes sur la Radioactivité (CRIIRAD). Bruno.chareyron@criirad.org Presentation made at the conference Coping with Nuclear Waste 27-29 April 2007, Stockholm
CIIRAD Uranium extraction increases health risks from now The activities of uranium ores have an important variability. Typical ore with a uranium content of 0.2 % has a 238U activity of about 25,000 Bq/kg. The total activity, including all the 238U by-products and the 235U decay chain will therefore exceed 360,000 Bq/kg. Such material should be managed with a great deal of caution due to the risks of exposure to ionizing radiation. As long as the ore remains buried underground - the depth being a few tens and even a few hundreds of meters - the radiation levels at the surface of the earth remain low and usually have the same order of magnitude as of typical natural radiation levels. Except in places where the ore reaches the ground surface (typically a few square metres), the protection offered by the soil is sufficient to reduce the risks for the people living in the area : Alpha and beta particles are stopped by a thin layer of soil (much less than 1 cm.) Even penetrating gamma radiation does not cross a layer of soil of a few meters. Most of the radon gas remains trapped inside the soil. Because of its short half-life (3.8 days) it disintegrates inside the soil during its migration before reaching the biosphere. The amount of nuclides in underground water remains low if the minerals containing uranium are trapped in unpermeable layers. Source: Radiological hazards from uranium mining: Author : Bruno Chareyron, Nuclear Physics Engineer and manager of the laboratory of the French Commission de Recherche et d'information Indépendantes sur la Radioactivité (CRIIRAD). Bruno.chareyron@criirad.org Presentation made at the conference Coping with Nuclear Waste 27-29 April 2007, Stockholm
GTK:n kartta: Talvivaara & punainen uraanivyöhyke