IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO

1998 IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO Venäjää, Baltian maita ja muita siirtymätalouksia koskevia keskeisiä taloustapahtumia vuonna 1998 SUOMEN PANKKI. BANK OF FINLAND Siitymätalouksien tutkimuslaitos. Institute for Economies in Transition

Idäntalouksien viikko - sisällys vuonna 1998 Viikko 53/98 Venäjä ei maksanut vanhojen velkojensa korkoa. Venäjän budjettiehdotus eteni duumassa. Venäjä sopi yhdentymisestä Valko-Venäjän kanssa ja ratifioi ystävyyssopimuksen Ukrainan kanssa. Venäjän teollisuustuotanto supistuu ja työttömyys nousee, mutta kauppataseen ylijäämä kasvaa. Viron valtionbudjetti vuodelle 1999 hyväksytty. Latvian talouskasvu hidastunut. Idäntalouksien katsauksia 6/98 ilmestynyt. Rahoitusmarkkinat. Viikko 52/98 Venäjä jäädyttänee neuvostoaikaisten velkojensa maksun. Gazpromin osakkeet Ruhrgasille. Duuma hyväksyi osan verolaeista ensimmäisessä käsittelyssä. Baltian maiden BKT:n kasvu hidastunut tuntuvasti. Inflaatiovauhti hidastui kaikissa Baltian maissa. EU:n Wienin-huippukokous pettymys Latvialle ja LiettualIe. Swedbank myi osan Hansapankista puolalaiselle Bank Handlowylle. IMF ennustaa Venäjän talouden supistuvan voimakkaasti ensi vuonna. Rahoitusmarkkinat. Viikko 51198 Hallitus sai valmiiksi budjettiehdotuksen. Duuma hyväksyi muutokset tuotannonjakosopimuslakiin. Yksityistämistulot jäljessä tavoitteestaan, yksityistämiskäytäntöön tulossa muutoksia. Baltian maiden 1999 budjetit tasapainossa. Viron kansallisuusasetus. Baltian maiden vienti kärsi Venäjän kriisistä. Viron ja Liettuan valuuttavarannot. Pekka Sutela: The Road to the Russian Market Economy. Selected Essays, 1993-1998 on ilmestynyt. Rahoitusmarkkinat. Viikko 50/98 Budjetin käsittelyä siirrettiin jälleen. Hallituksen veroehdotukset. Venäjän verotulot kasvoivat marraskuussa. Jäädytetyt talletukset vapautettiin. Inflaatio kiihtyi marraskuussa, ruplan heikkeneminen jatkui. Liettuan valuuttavaranto laskussa. Idäntalouksien katsauksia 5/98 ilmestynyt. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 49/98 IMF:n toimitusjohtaja Michel Camdessus Moskovassa. Venäjän hallitus aikoo alentaa arvonlisäveroa ja yritysten voittoveroa. Venäjän liberaalit muodostamassa ryhmittymää. Uusi instituutio pelastamaan Venäjän pankkijärjestelmää. Latviaan uusi hallitus. Virossa ja Latviassa puhuttavat puhelinyhtiöt. Suorien sijoitusten määrä siirtymätalousmaihin laskussa. Rahoitusmarkkinat. Viikko 48/98 Venäjä pyrkii ulkomaanvelkojensa uudelleenjärjestelyyn. Venäjän hallitus harkitsee eri budjetti vaihtoehtoja. Kansanedustaja Galina Starovoitova murhattiin Pietarissa. Venäjällä osakkeiden hinnat nousseet ja rupla heikentynyt. Sairaalla Jeltsinillä pitkä vieraslista. Euroopan jälleenrakennus:" ja kehityspankki EBRD arvioi Itä-Euroopan talousuudistuksia. NY -maiden pääministerikokous Moskovassa. Rahoitusmarkkinat. Viikko 47/98 Hallituksen virallinen talousohjelma julkisuuteen. Velkamoratorion määräaika meni umpeen.. Venäjän pankkijärjestelmän pelastussuunnitelma hahmottuu. Kriisi puolitti Venäjän tuonnin syyskuussa. Teollisuustuotanto alas, työttömyys ylös. Venäjä APECin jäseneksi. Moskovan pormestari löysi syyllisen Venäjän kriisiin. Skandinaviska Enskilda Banken Baltian markkinoille. Viron pankkisektorilla lisää muutoksia. Baltian maiden vienti Venäjälle vähentynyt voimakkaasti. Rahoitusmarkkinat. Viikko 46/98 Venäjän hallitus esitteli talousohjelmaansa duumalle. Venäjän velkajärjestelyistä alustava sopimus. Venäjän inflaatio hidastui lokakuussa. USA:lta ja Euroopan unionilta elintarvikeapua Venäjälle. Uusia veronkiertomuotoja paljastunut Venäjällä. Boris Jeltsinin presidenttikausi päättyy vuonna 2000. Latvian inflaatio edelleen Baltian alhaisin. Työttömyys kasvanut erityisesti Latviassa. Liettuan hallitus palauttaa kansalaisten 1990-luvun alussa menettämiä talletuksia. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 45/98 IMF suhtautuu hallituksen talousohjelmaan kriittisesti. Venäjän hallitus ehdottaa budjettivajeen kattamista keskuspankin avustuksella. Venäjän verotulot kasvoivat lokakuussa. Venäjä myy osan Gazpromista. Euroopan komissio saattaa aloittaa jäsenyysneuvottelut Latvian kanssa ensi vuonna. Venäjän kriisi vaikuttaa Baltiassa eniten Latvian pankkisektoriin. Baltian pörssit laskeneet selvästi tänä vuonna. IMF maksaa Ukrainalie EFF-lainaerän. Rahoitusmarkkinat. Viikko 44/98 Venäjän hallitus julkisti talousohjelmaluonnoksensa. Venäjä ja EU ponnistelevat yhdessä Venäjän talouskriisin lopettamiseksi; presidentti Jeltsin sairaslomalle. Köyhyysrajan alapuolella elävien osuus Venäjällä kasvaa. Venäjän ministeriöt ennustavat 100-130 % inflaatiota. Venäjän valuuttamarkkinoiden jaosta kahteen istuntoon saatetaan luopua. Ulkomaiset suorat sijoitukset Baltiaan kasvussa. Ukraina odottaa uutta EFF-Iainaerää. Rahoitusmarkkinat. Viikko 43/98 Venäjän hallitus haluaa lykätä laina- ja rästivelvoitteiden hoitamista. Venäjän BKT ja teollisuustuotanto laskevat, kauppataseen ylijäämä supistuu; työttömyysaste vielä vakaa. Venäjän teollisuus vaatii valtion tukea. Venäjän pankkijärjestelmän uudistus törmää lainsäädäntöön. Venäjän yksityistäminen jää tänä vuonna suunniteltua vähäisemmäksi. Ruplan kurssi hienoisessa laskussa, osakkeiden hinnat sahaavat. Viron ja Liettuan vaihtotaseiden alijäämät edelleen suuria. Teollisuustuotanto supistui IVY -maista eniten Venäjällä.. Rahoitusmarkkinat. Viikko 42/98. Loppuvuoden hätätilabudjettia valmistellaan, verotulot supistuvat. Pääministeri Primakov haluaa lisätä ulkomaalaispankkien toimintaa Venäjällä. Venäjän tuonti supistui 45 % syyskuussa. Tuontitulleihin ja arvonlisäveroon helpotuksia. Puolet kuuden venäläispankin tileistä siirretty Sberbankiin. Korjauksia inflaatiolukuihin? Venäjän maatalouden veloille lykkäystä. Tehostettu alkoholivalvonta Venäjällä voimaan 1. marraskuuta. Latvia ja Kirgisia hyväksyttiin WTO:n jäseniksi. Latviassa edelleen Baltian alhaisin inflaatio. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 41/98 Venäjän talouspoliittiset linjaukset suuri erimielisyyden aihe. Masljukovin kriisiohjelma tuo lisää rajoituksia. Venäjän mielenosoituspäivä 7. lokakuuta. Latviassa Kansanpuolue voitti parlamenttivaalit ja kansalaisuuslain muutokset hyväksyttiin. Myllerrys Viron rahoitusmarkkinoilla jatkuu. Ukraina ja IMF erimielisiä kotimaisen velan uudelleenjärjestelyistä. Rahoitusmarkkinat. Viikko 40/98 Primakovin hallitus muotoutumassa vaivalloisesti. Vaiapääministeri Masljukovin linjauksia uudeksi talousohjelmaksi julkistettu, Venäjän keskuspankin pääjohtaja Viktor Geraschenko julkisti oman antikriisiohjelmansa. Venäjän keskuspankin järjestely liikepankkien likviditeetin lisäämiseksi tuotti tulosta. Moskovan valuuttapörssiin kahdet markkinat. Venäjän verotulot alentuneet kriisin seurauksena voimakkaasti. Venäjän inflaatio kiihtyi. ' Venäjän BKT ja teollisuustuotanto jatkoivat supistumistaan elokuussa. Ukrainaa uhkaa maksukyvyttömyys. Swedbank osti Skandinaviska Enskilda Bankenin osuuden Hansapankista. Rahoitusmarkkinat. Viikko 39/98 Akateemikkojen kriisiohjelma suosittaa rahaemissiota ja valuutan säännöstelyä.,venäjän, hallitus edelleen muodostamatta. Venäjän hallitus neuvottelee velkojen uudelleenjärjestelystä. Keskuspankki pysäytti MICEXin kaupankäynnin lähes kahdeksi päiväksi käynnistääkseen maksulii-, kenteen. Venäjän keskuspankki osti vanhoja velkapapereita lisätäkseen liikepankkien likviditeettiä. Venäjän keskuspankki peruutti vienti- ja tuontimaksuja koskeneen määräyksensä. Venäjä ja Ukraina suunnittelevat yhteistyön tiivistämistä. ' Skandinaviska Enskilda Bankenin omistusosuus Hansapankista nousi 10 prosentista 18.6 prosenttiin. Venäjän kriisin vaikutuksia arvioidaan Baltiassa. Rahoitusmarkkinat. Viikko 38/98 Primakov Venäjän pääministeriksi, Geraschenko keskuspankin johtoon. Kuivuus ja tulvat kutistivat Venäjän viljasadon. Venäjän rupla kääntyi taas laskuun, keskuspankki lyhensi kaupankäyntiaikaa MICEXissä. Pankki sektorin epäselvä tilanne jatkuu. Keskuspankin uudet vientiä ja tuontia koskevat määräykset astuivat voimaan 2.9. Venäjän korkein oikeus kumosi eläkemaksujen korotuksen. Maailmanpankki myönsi 600 milj. dollarin lainan Ukrainalle. Virossa elokuun valuuttavaranto ylös, Liettuassa alas. Latviassa henkilöä kohden laskettu BKT Baltian maiden alhaisin. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 37/98 Jevgeni Primakovista uusi pääministeriehdokas. Venäjän keskuspankin pääjohtaja Sergei Dubinin erosi maanantaina 7.9. Venäjän rupla vahvistui ensimmäistä kertaa sitten elokuun 17 :nnen päivän. Venäjän ulkoinen velka. Hätääntyneet tallettajat yrittävät nostaa talletuksiaan pankeista. Venäjän talouskriisin vaikutukset vaihtelevia Baltiassa. Latviassa Baltian maiden alhaisin inflaatio elokuussa. IMF myönsi Ukrainalle 2.2 rnrd. dollarin lainan. Seminaari Venäjän taloudesta. Rahoitusmarkkinat. Viikko 36/98. Duuma kaatoi pääministeriehdokkaan ja vallanjakosopimuksen; presidentit Jeltsin ja Clinton tapasivat. Rupla laskussa, rahoitusmarkkinat halvaantuneet. Pankkisektorilla.näköpiirissä konkursseja, fuusioita ja kansallistamista. Kriisiryhmä esittää valtion säätelyn lisäämistä. IMF:n lainaerä lykkääntyy. Ulkomaisten pankkien lainat Venäjälle ja muulle Itä-Euroopalle. Latviassa talletuspako neljänneksi suurimmasta pankista. Ruotsalaispankit kiinnostuneita virolaisesta Hansapankista. Teollisuustuotanto kasvoi alkuvuonna kaikissa Baltian maissa. Rahoitusmarkkinat. Viikko 35/98 Venäjän taloudellinen ja poliittinen kriisi syvenee, rupla jyrkässä laskussa. Venäjän pankkisektorin uudelleenjäijestelyt ovat alkaneet, pankkien lukumäärä romahtaa. Venäjä ilmoitti lyhytaikaisen velkansa uudelleenjärjestelyn ehdoista. Talouskriisi vaikeuttaa Venäjän yksityistämissuunnitelmia. Ruplan devalvoitumisen vaikutukset Baltiassa. Rahoitusmarkkinat. Viikko 34/98 Ruplan vaihteluväliä muutettiin, pääomaliikkeitä rajoitettiin ja velkoja uudelleenjärjestellään. IMF kehottaa Venäjän hallitusta pitäytymään sovitussa talousohjelmassa.. Ruplan kriisi poiki nimityksiä ja eroja. Devalvaation vaikutus venäläisiin pankkeihin. Luokituslaitokset alensivat Venäjän luokitusta. Venäjän BKT ja teollisuustuotanto supistuivat heinäkuussa. Ruplan devalvoitumisen ensivaikutukset Baltiassa. Rahoitusmarkkinat

Viikko 33/98 Tilanne Venäjän rahoitusmarkkinoilla synkkä. Venäjän hallituksen uusi finanssi suunnitelma loppuvuodelle julkistettu. Maailmanpankki hyväksyi 1.5 mrd. dollarin lainan Venäjälle. Venäjän inflaatio hidastui edelleen. Venäjän suuret öljy-yhtiöt tilille veroveloistaan. Tuontitullien korotus voimaan Venäjällä tällä viikolla. Latviassa Baltian matalin inflaatio heinäkuussa. Baltian vaihtotaselukuja. Metsä-Serla ei investoi Latvian sellutehtaaseen. Rahoitusmarkkinat. Viikko 32/98 Venäjän hallitus julkaisi loppuvuotta koskevanyksityistämisohjelmansa. Fitch mca laski Venäjän pitkäaikaisen ulkomaisen velan luokitusta. Federaation ensi vuoden budjetin valmistelu on aloitettu. Venäläisten pankkien vaikeudet jatkuvat. Hiilikaivostyöläisten lakot Siperiassa jatkuvat. Viron BKT kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 9.3 %. Valtio myy 15 % Latvian kaasuyhtiöstä. Ukrainan EFF-laina IMF:n johtokunnan käsittelyyn elokuun lopulla.. R$oitusmarkkinat. Viikko 31/98 Venäjän keskuspankki laski ohjauskorkoaan, markkinoilla silti epävarmuutta:. Venäjä aikoo myydä osan Gazpromista~ Venäjän ja EU:n välinen tekstiilikaupan sopimus allekirj oitettiin virallisesti.. Venäjän vuosien 1995-1997 BKT-Iukuja tarkistettu. Presidentti Jeltsin nimitti Juri Masljukovin kauppa- ja teollisuus ministeriksi.. Moody's laski Hansapankin luottoluokitusta. Latviaan rakenteilla yksi Euroopan suurimmista sellutehtaista. Ensimmäinen yksityineneläkerahasto Saules Stars haki toiinih.lpaa Latviassa. Liettuan presidentti kaatoi vetollaan lain pääomatulojen verotuksesta. MeritaNordbanken saattaa osallistua liettualaisen pankin yksityistämishuutokauppaan. Rahoitusmarkkinat. Viikko 30/98 IMF myönsi Venäjälle jättilainan, mutta pienensi ensimmäistä maksuerää. Venäjän talouden antikriisiohjelma on hyväksytty. Venäjän BKT laski edelleen kesäkuussa. Uusi suunnitelma Tokobankinvelkajärjestelyille.. Duuma hylkäsi jälleen Venäjän maalakikokoelman. Duuma hyväksyi muutoksettuotannonjakosopimuslakiin. Baltian maiden kauppataseen alijäämät kasvavat. Baltian maiden teollisuustuotanto kasvussa, tuottajahintojen nousu maltillista. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 29/98 Venäjä saa jättilainan IMF:ltä. Venäjän inflaatio ennätyksellisen alhaalla. Pääministeri Sergei Kirijenko vieraili Japanissa ja Kiinassa. Rosneftin tarjouskilpailu siirtyy syksyyn. Venäjän alueet eivät pysty maksamaan "maatalousobligaatioitaan". Venäjän parlamentti hyväksyi vakuuksia koskevan lain. Baltian osakemarkkinat myös ylös Venäjän vanavedessä. Virossa kaksi suurta pankkifuusiota, Hoiupankissa rikostutkinta. Liettuan parlamentti päätti pääomatulojen verotuksesta. Rahoitusmarkkinat. Viikko 28/98 Alustavat tiedot IMF:n lisälainasta Venäjälle eivät tyynnyttäneet markkinoita. Gazprom suostuu maksamaan verorästejään. Duuma jatkoi antikriisiohjelman käsittelyä. Venäjä ja Kazakstan allekirjoittivat Kaspianmerta koskevan sopimuksen. Lakkoilevat kaivostyöläiset katkaisivat Siperian radan toistamiseen kahden kuukauden sisällä. Baltian maiden alkuvuoden talouskasvu voimakasta, kesäkuun inflaatio alhaisin Latviassa. Pankkien lainananto kasvoi Baltiassa. Järjestelyt konkurssiin menneen Maapankin talletusten korvaamiseksi jatkuvat. Rahoitusmarkkinoiden valvonta uudistuu Latviassa. Rahoitusmarkkinat. Viikko 27/98 Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoa 60 prosentista 80 prosenttiin. Duuma aloitti antikriisiohjelman käsittelyn. IMF myönsi Venäjälle 670 milj. dollarin lainaerän. Venäläiset pankit voivat saada keskuspankilta lainaa toisten pankkien saneeraukseen. Yksityishenkilöt pääsevät GKO-markkinoille. Tetra Laval vetäytyy Svetogorskista (Enso). Yksityishenkilöiden talletusten korkotulojen verotus poistettiin Virossa. Viron keskuspankki haki Maapankin konkurssiin. IFC ja EIB laskivat ensimmäisinä liikkeelle kruunumääräisiä Eurobondeja. Kysymys tulli vähennysten poistamisesta puhuttaa Latviassa. Liettuan Telecom yksityistettiin. Rahoitusmarkkinat. Viikko 26/98 Päätöstä Venäjän EFF-lainaerän kohtalosta odotellaan edelleen. Venäjä neuvottelee uudesta 10-15 mrd. dollarin luotosta. Venäjän valtio laski liikkeelle 2.5 mrd. dollarin 30 vuoden obligaation. Venäjän rahoitus- ja osakemarkkinat rauhalliset.. Venäjän BKT laskija inflaatio hidastui. Viron hallitus ja keskuspankki jatkavat talouden kiristystoimenpiteitä. Osa selvitystilassa olevan Maapankin lainoista ja talletuksista siirtyy Uhispankkiin. Latvian parlamentti hyväksyi kiistellyt muutokset kansalaisuuslakiin ylimääräisessä istunnossa 22. kesäkuuta. Idäntalouksien katsauksia 4/98 ilmestynyt. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 25/98 Venäjän markkinoiden tunnelma epävakaa. IMF kokoontuu päättääkseen $ 670 lainan maksusta Venäjälle. Raakaöljyn hinta ennätysmäisen alhaalla. Viron maksutasetiedoissa muutoksia. Viron lait yhdenmukaistetaan EU:n lakeja vastaaviksi kahdessa vaiheessa. Liettuan BKT:n ennustetaan kasvavan ensi vuonna 7 prosenttia. Liettuan valtio jatkaa pankkiomistuksiensa järjestelyjä. Muutoksia Liettuan pörssilistauksissa. Rahoitusmarkkinat. Viikko 24/98 Venäjän keskuspankki laski ohjauskorkonsa. Standard & Poor's ja Fitch mca laskivat Venäjän valuuttaluottojen luokitusta. Tokobankille uutta pääomaa. Venäjän tilastokomitean johtaja pidätetty. Virolainen Maapank selvitystilaan, keskuspankki kiristää kirjanpitomääräyksiä. Viron inflaatio hidastui selvästi. Liettuan keskuspankki muuttaa valuuttakurssijärjestelmänsä toimintatapaa hieman. Suomen vienti Venäjälle ja Baltiaan kasvoi voimakkaasti.. Mustanmeren taloudellinen yhteistyöjärjestö perustettiin. Rahoitusmarkkinat. Viikko 23/98 Moody's laski Venäjän pitkäaikaisen velan luokitusta. Verovelallisten kohtelua kiristetään Venäjällä. Rosneft-yhtiöstä uusi tarjouskilpailu. Jeltsin allekirjoitti viisi uutta vallanjakosopimusta alueiden kanssa. Keskusvalta pyrkii tiukentamaan otettaan alueista. Viron BKT kasvoi 11.4 % vuonna 1997. Hoiupank saa ehkä suurtappion viime vuoden osakeannista. Uhispankin ja Tallinna Pankin osakkeenomistajat hyväksyivät fuusion. Latviassa hyväksyttiin laki pankkitalletusten suojasta. Rahoitusmarkkinat. Viikko 22/98 Epävarmuus Venäjän markkinoilla jatkuu, keskuspankki nosti ohjauskorot 150 prosenttiin. IMF-lainaerän kohtalo edelleen avoin. Rosneftin tarjouskilpailussa ei yhtään tarjousta. Venäjän hiilikaivoslakot päättyivät. Valtataistelu leimahti Pohjois-Kaukasiassa. Kokonaistuotanto muuttumaton vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Venäjällä. Myös Baltian pörssit laskivat.. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 21/98 Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoja 50 prosenttiin markkinoiden pelätessä devalvaatiota. Venäjän budjettitulot ja -menot ensimmäisellä neljänneksellä 1998. Venäjän keskuspankki ilmoitti pankkivalvonnan uudistuksista. Aleksandr Lebed Krasnojarskin kuvernööriksi, Sergei Katanandov Karjalan johtoon. Pääministeri Kirijenko puuttui Venäjän hiilikaivoslakkoihin. Baltian maiden kauppataseiden alijäämät kasvavat. Luotonanto kasvaa taas voimakkaasti Virossa. Rahoitusmarkkinat. Viikko 20/98 Venäjän keskuspankin mukaan valtion velanhoitomenot ovat liian suuret. Venäjän keskuspankki määräsi tilapäishallituksen Tokobankille. Viro aloittaa infrastruktuuri yritysten yksityistämisen tänä vuonna. Viron inflaatio hidastui huhtikuussa. Pankkien lainananto kasvaa Baltiassa. Euroopan jälleenrakennus-ja kehityspankki (EBRD) ennustaa Itä-Euroopanja entisen Neuvostoliiton alueelle 2.5 % talouskasvua vuodeksi 1998. Suorat sijoitukset siirtymätalouksiin lisääntyivät kolmanneksella vuonna 1997. Itsenäisten valtioiden yhteisön IVYn huippukokous lähes ilman tuloksia. Rahoitusmarkkinat. Viikko 19/98 Venäjän hallitus nimitetty. Venäjän hallitus odottaa valtion omaisuuden tuottavan budjettiin 17.5 miljardia ruplaa tänä vuonna. Venäjän inflaatio hidastuu edelleen. Tshubaisin valinnasta huolimatta epävarmuus EES:n ympärillä jatkuu. Ulkomaalaisten sijoitukset Venäjän pankkisektoriin lisääntyivät 70 % vuonna 1997. Ruplan johdannaismarkkinat kehittyvät, mutta valuuttakaupassa edelleen rajoituksia ulkomaalaisille. Latvian vaihtotaseen vaje 8 % BKT:sta viime vuonna. Pääosa Baltian pankeista voitollisia viime vuonna, Liettuan valtion pankit ongelmissa. Ukrainan ja llv1f:n lainajärjestelyt edelleen auki. Rahoitusmarkkinat. Viikko 18/98 Sergei Kirijenko Venäjän pääministeriksi. ED muutti Venäjän kauppapoliittista luokitusta. Venäjän hallitus hyväksyi asetuksen yritysten budjettivelkojen uudelleenjärjestelyistä. Lebedja Katanandov aluevaalien ensimmäisen kierroksen voittajia. Ruplan johdannaismarkkinat kehittyvät. Virossa ja Latviassa valtiontalous viime vuonna ylijäämäinen, Liettuassa pieni alijäämä. Hansapankin ja Hoiupankin fuusio toteutuu sittenkin. Liettuassa Hermis Bank myötämielisempi Vilniaus Bankin ostotarjoukselle. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 17/98 Venäjän duuma hylkäsi Kirijenkon myös toisessa äänestyksessä. Venäjän verokoodeksi hyväksyttiin duuman ensimmäisessä käsittelyssä. Venäjän BKT:n kasvu pysähtyi ensimmäisellä neljänneksellä? Yksityinen maanomistus etenee Venäjän alueilla. Chicagon pörssi (CME, Chicago Mercantile Exchange) lanseerasi ensimmäisenä Venäjän ulkopuolisena pörssinä ruplaan perustuvia johdannaisia. Venäjän ja Japanin huipputapaamisessa sovittiin taloudellisista ohjelmista, mutta sopimus Kuriilien saarista ei edistynyt. Uhispankja Tallinna Pank allekirjoittivat fuusiosopimuksen. Latvian BKT kasvoi viime vuonna 6.5 %. Baltian maiden kauppataseiden alijäämät kasvoivat edelleen helmikuussa. ECE ennustaa kasvua Itä-Eurooppaan. Rahoitusmarkkinat. Viikko 16/98 VenäjäjaIMF lähemmäs sopimusta. Venäjän pääministeriprosessi jatkuu. Venäjän inflaatio ennätyksellisen alhaalla. Jeltsin suhtautuu kriittisesti sijoittajien oikeuksia koskevaan lakiluonnokseen. Venäjän ongelmapankkien ottolainaus tarkkailuun. Venäjän mielenosoituspäivä 9. huhtikuuta ei saanut massoja liikkeelle. Baltian maiden työttömyys maaliskuussa. Viroon talletussuoja. Liettuan suurin yksityinen pankki haluaa ostaa toiseksi suurimman. IMF ja OECD ennustavat kasvua siirtymätalouksiin. Rahoitusmarkkinat. Viikko 15/98 Venäjän pääministerikysymys yhä avoin. Venäjän kauppataseen ylijäämä pieneni. Venäjän valuuttavaranto kasvoi maaliskuussa. Virossa edelleen Baltian nopein inflaatio. Viron vaihtotaseen vaje 13 % BKT:stä vuonna 1997. Virossa valuuttavaranto alas, Liettuassa ylös. Liettuan bruttokansantuote kasvoi voimakkaasti 1997. Liettuan valtio järjestelee pankkiomistuksiaan. Idäntalouksien katsauksia 3/98 ilmestynyt. Rahoitusmarkkinat. Viikko 14/98 Venäjän, Saksan ja Ranskan valtionpäämiehet tapasivat Moskovassa. Venäjän konsolidoitu budjettivaje 4.4 % vuonna 1997. Venäjällä erimielisyyttä valtionsektorin supistuksista. Venäjä laskee tariffejaan. Uhispank ja Tallinna-pankki aloittavat fuusioneuvottelut. Kommunistit ja sitoutumattomat vahvoilla Ukrainan parlamenttivaaleissa. Armenian uudeksi presidentiksi Robert Kotsharjan. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 13/98 Jeltsin erotti Venäjän hallituksen. Venäjän osake- ja rahamarkkinat epävakaat. Öljyntuottajamaat sopivat tuotannon rajoittamisesta. Venäjän BKT:n kasvu hidastui, teollisuustuotannon kasvu pysyi samana. Venäjän valtio myy viimeisen omistamansa öljy-yhtiön Rosneftin. Venäjän keskuspankin pääomavaatimus uhkaa pieniä pankkeja. V alko-venäjän keskuspankki kielsi ulkomaalaisilta kaupankäynnin ruplilla. Baltian maiden kauppataseiden alijäämät kasvoivat tammikuussa. Rahoitusmarkkinat. Viikko 12/98 Suomen kauppa Venäjän kanssa kasvoi vuonna 1997 selvästi. Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyi vuoden 1998 budjetin. Venäjän keskuspankki laski taas jälleenrahoituskorkoa. Ulkomailla olevien venäläispankkien omistusta koskeva lainmuutos voimaan. Suorat investoinnit Venäjälle olivat 4 miljardia dollaria vuonna 1997. Dresdner Kleinwort Benson arvioi Rosneftin arvoksi 2.3 miljardia dollaria. Uhispank Viron suurin pankki helmikuun lopussa. Tallinna sai luottoluokituksen. Idäntalouksien katsauksia 2/98 ilmestynyt. Rahoitusmarkkinat. Viikko 11/98 Venäjän 1998 yksityistämisohjelma. Venäjällä aloitettiin maan myynti. Kansainvälinen luottoluokituslaitos Fitch IDeA säilytti Venäjän luokituksen ennallaan, mutta Moody's alensi luokitustaan. Venäjän duuma hyväksyi 4.3. luottolaitosten konkursseja koskevan lain. Ukraina ja Venäjä alustavaan sopimukseen kaasu velkojen maksamisesta. Venäjä uhkasi Latviaa taiouspakotteilla. IVY:n pääministerikokouksessa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä yritystasolla. Virossa talouskasvu Baltian nopeinta kolmannella neljänneksellä. Viron inflaatio edelleen korkealla. Rahoitusmarkkinat. Viikko 10/98 Venäjän budjetti hyväksyttiin duumassa. Presidentti Jeltsin vaihtoi ministereitä. Venäjän keskuspankki laski kahden viikon sisällä toistamiseen ohjauskorkoa. Venäjän kauppataseen ylijäämä supistui. Venäjän uusi konkurssilaki tuli voimaan. 1. maaliskuuta. Venäjä ja Ukraina sopivat taloudellisesta yhteistyöstä. Ukrainan talous vuonna 1997. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 9/98 Venäjän duuma ei hyväksynyt hallituksen muutosehdotuksia vuoden 1998 budjettiin. Venäjä ja IMF jatkoivat talousohjelmaansa vuodella. Venäjän bruttokansantuote kasvoi 1.3 % tammikuussa.. Venäjän tullitarjous WTO:n jäsen maille työn alle. Japani myöntää Venäjälle 1.5 miljardin dollarin lainan. Venäjän maalakikokoelma uusiksi. Paikallispuhelujen hinnannosto ja Liettuan Telecomin yksityistäminen puhuttavat Liettuassa. Erilaiset tilastopohjat vaikeuttavat Baltian maiden työttömyyden arviointia. Liettuan ulkomaankauppa. Rahoitusmarkkinat. Viikko 8/98 Presidentti Jeltsin vaatii hallitukselta todellisia tuloksia. Venäjän keskuspankki laski ohjauskorkoa. Venäjän teollisuustuotannon kasvuvauhti hidastui. Ulkomaisia autonvalmistajia houkutellaan Venäjälle. Sidankon optiolaina mitätöitiin. Latvian yksityistäminen vaarassa hidastua. Baltian maiden kauppataseet ennätysalijäämiin.. Baltian maiden yhteistyö osakemarkkinoilla etenee. Rahoitusmarkkinat. Viikko 7198 Presidentti Jeltsin vierailulla Italiassa. Venäjän inflaatio hidastui edelleen. Venäläisiä öljy-yhtiöitä arvopaperikomission tarkastukseen. Venäjä tuskailee lainanoton kalleuden kanssa. Monien venäläispankkien taloudellinen asema epävakaa. Virossa Baltian nopein inflaatio. Viron ja Liettuan valuuttavarannot supistuivat. Hansapankinja Hoiupankin fuusio lykkääntyy. Virossa Baltian maiden alhaisin työttömyys. Rahoitusmarkkinat Viikko 6/98 Venäjä nosti jälleenrahoituskorkoa. Vuoden 1998 budjetin käsittely Venäjän duumassajatkuu. Kolme venäläisyritystä maailman 500 suurimman joukossa. Venäjä korotti tuontitullejaan helmikuun alusta. Baltian maiden Eurooppa-sopimukset astuivat voimaan helmikuun alussa. Ulkomaiset suorat sijoitukset Keski- ja Itä-Euroopan maihin kasvussa. Idäntalouksien katsauksia 1/98 ilmestynyt. Uusi kuukausijulkaisu: Russian Economy, The Month in Review. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 5/98 Venäjän osake- ja rahamarkkinat hermostuneita. Jeltsin julkisti talouden toimintaohjelman. Venäjän uusi laki selventää konkurssi menettelyä. Venäjän keskuspankki säilyttää osuutensa suurista pankeista. Pankkien määrä väheni Venäjällä. EU:n ja Venäjän vapaakauppa-alueen edistämiseksi perustettu yhteistyöneuvosto kokoontui ensimmäisen kerran. Baltian pankit kasvoivat 1997. Itämeren maiden pääministerit kokoontuivat. IVY -yhteistyö etenee hitaasti ja vain yhteisön sisäisissä ryhmittymissä. EU-jäsenyysneuvottelut viiden Keski- ja Itä-Euroopan maan sekä Kyproksen kanssa alkavat 31. maaliskuuta Brysselissä. Rahoitusmarkkinat. Viikko 4/98 Venäjän pääministeri uudisti hallituksensa työnjakoa. Venäjän talous 1997. Venäläiset öljy-yhtiöt JUKOS ja Sibneft fuusioituvat. Venäjän uusi konkurssilaki voimaan. Venäjän valmisteverot nousevat. Venäjän elintaso oletettua korkeampi? Aasian talouskriisin vaikutus siirtymätalouksien riskiluokitukseen. Rahoitusmarkkinat. Viikko 3/98 Venäjän vuoden 1998 budjetin käsittely duumassa lykkääntyy. IMF maksaa Venäjälle 670 milj. dollarin lainaerän. Venäjän keskuspankki rajoittaa venäläisten pankkien lainanottoa ulkomailta. Venäjän palkkarästien kohtalo avoin. Osakekurssien muutokset suuria Venäjällä. Venäjän uuden ruplan lyhenne on RUB. Viron Hansapankja Hoiupank fuusioituvat. Viro ei ota käyttöön tulleja ennen WTO-jäsenyyttä. Latvian keskuspankki noteeraa lyhyitä markkinakorkoja. Latviassa Baltian alhaisin inflaatio joulukuussa. KIE-maiden talouskasvu jatkuu, inflaatio hidastuu ja kauppataseen alijäämät pysyvät korkein. Rahoitusmarkkinat. Viikko 2/98 Muutoksia Venäjän tuloverolakiin. Venäjän inflaatio 11 % vuonna 1997. Venäjän vienti supistuu ja tuonti kasvaa. Venäjän hallitus hyväksyi luonnoksen eläkeuudistuksesta. AssiDomän lopettaa paperin tuotannon Karjalassa. Venäjän rautatiet pysyvät valtion hallussa. Vuoden 1991 venäläistalletusten kompensointi jatkuu. Viron ja Liettuan vaihtotaseet. Valdas Adamkus Liettuan uudeksi presidentiksi. Rahoitusmarkkinat.

Viikko 1/98 Ruplan uusi nimellinen arvo. Venäjän budjetti hyväksyttiin toisessa käsittelyssä. Venäjälle uusi yksityistämisministeri. Standard & Poor's laski arviotaan Venäjään taloudesta. Venäjän keskushallinto maksamassa palkkarästinsä. EU poistaa Venäjän ja Kiinan ei-markkinatalousmaiden listalta. Viron parlamentti hyväksyi vuoden 1998 budjetin. Paulauskas ja Ad~s Liettuan presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Eurooppa-neuvosto päätti itälaajentumisesta Luxemburgin huippukokouksessa 12.-13. joulukuuta. Ukrainan nopeutettava talousuudistustaan. Idäntalouksien yksikön nimi muuttuu. Rahoitusmarkkinat.

SUOMEN PANKKI Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Iikka Korhonen 2.1.1998 IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 1. Ruplan uusi nimellinen arvo. Ruplan arvosta pudotetaan tämän vuoden alusta kolme nollaa pois. Ensi vuoden alusta Venäjä siirtyy uuteen valuuttakurssijärjestelmään, jossa ruplan kurssi pyritään pitämään keskimäärin tasolla 6.1 RUR/USD vuoden 1998 aikana. Rupla saa vaihdella tästä kurssista ylös- ja alaspäin 15 %. Lisäksi tämän vuoden alusta poistuvat kaikki rajoitukset ulkomaalaisten sijoituksilta Venäjän valtion velkapapereihin. Venäjän budjetti hyväksyttiin toisessa käsittelyssä. Duuma hyväksyi budjetin toisessa käsittelyssä 25.12. äänin 231-155. Budjetista äänestettiin useaan kertaan jo jouluaattona, mutta budjetin hyväksymisen taakse saatiin tarvittava enemmistö vasta viidennellä yrittämällä. Yhteensä duuman pitää hyväksyä budjetti neljä kertaa. Kolmas käsittelykerta on alustavasti suunniteltu tammikuun 23. päiväksi. Venäjälle uusi yksityistämisministeri. Presidentti Jeltsin nimitti 20. joulukuuta Farit Gazizullinin yksityistämisministeriksi ja samalla varapääministeriksi. Maltilliseksi arvioitu Gazizullin seuraa tehtävässä Maksim Boikoa, joka joutui eroamaan marraskuussa. Gazizullin toimi aiemmin ensimmäisenä varayksityistärnisministerinä ja hänen uskotaan edeltäjänsä tapaan Anatoli Tshubaisin kannattajana jatkavan aiemmin harjoitetun yksityistämispolitiikan linjoilla. Standard & Poor's laski arviotaan Venäjään taloudesta. Luottoluokituslaitos Standard & Poor's laski perjantaina 19.12. arviotaan Venäjän talouden kehityksestä neutraalista negatiiviseksi. Venäjän pitkäaikaisten valuuttalainojen luottoluokitus, BB-, pidettiin ennallaan, mutta useiden analyytikkojen mukaan arvion muuttuminen ennakoi myös luottoluokituksen alentamista. Venäjän keskushallinto maksamassa palkkarästinsä. Keskushallinnon edustajien mukaan alueille on lähetetty joulukuun aikana yhteensä 5900 miljardia ruplaa (miljardi dollaria) palkkarästien maksua varten. Keskushallinnon palkkarästit ovat kuitenkin vain pieni osa koko ongelmasta. Joulukuun alussa Venäjän palkkarästien kokonaissumma oli 55 559 miljardia ruplaa (9.4 miljardia dollaria). EU poistaa Venäjän ja Kiinan ei-markkinatalousmaiden listalta. Venäjän ja Kiinan poistaminen kahdenkymmenen ei-markkinatalousmaaksi luokitellun maan listalta merkitsee muutosta maihin kohdistuvissa menettelytavoissa, joilla ED pyrkii polkumyynnin estämiseen alueellaan. Polkumyynnillä tarkoitetaan tuotteiden myyntiä EU:n alueella alle sen hinnan, joka tuotteista saadaan kotimaan markkinoilla. 1950-luvulta peräisin olevan säännön mukaan eimarkkinatalousmaiksi luokiteltujen maiden kohdalla varsinaisten markkinahintojen puuttuessa kotimaisen hinnan määrittely tapahtuu samankaltaisen markkinatalousmaan hintojen perusteella. Komission ehdotuksen mukaan Venäjän ja Kiinan kohdalla voidaan jatkossa käyttää maiden hintatietoja sellaisenaan, kuitenkin sillä ehdolla, että kyseessä oleva yritys on osoittanut toimivansa kilpailluilla markkinoilla. llman tällaista osoitusta samankaltaisen maan sääntö on edelleen voimassa. Komission ehdotus pitää vielä hyväksyä ministerineuvostossa. Luokituksen muutoksella on Venäjälle ja Kiinalle tärkeä poliittinen merkitys, sillä sen myötä EU tunnustaa maissa tehtyjen markkinauudistusten vaikutukset. Vuonna 1996 polkumyyntisäännöksillä oli vaikutus vain yhteen prosenttiin kummankin maan viennistä ED:n alueelle. Viron parlamentti hyväksyi vuoden 1998 budjetin. Valtion ensi vuoden budjetti on 54 miljoonaa kruunua ylijäämäinen ja budjettimenot ovat yhteensä 15 miljardia kruunua. Tämän vuoksi ylijäämä siirretään 500 miljoonan kruunun ns. vakauttamisrahastoon, jonka kasvattamisella on tarkoitus ehkäistä talouden ylikuumeneminen. Toistaiseksi rahastoon on siirretty sekä tämän vuoden ylijäämätuloja että käyttämättä jääneitä yksityistämistuloja.

Paulauskas ja AdamkuS Liettuan presidentinvaalien toiselle. kierrokselle. Joulukuun 21. päivänä järjestetyissä presidentinvaaleissa ei yksikään seitsemästä kandidaatista saanut yli puolta äänistä. Näin ollen kahdella ensimmäisellä kierroksella eniten kannatusta saaneet ehdokkaat Arturas Paulauskas (45 %) ja Valdas Adamkus (28 %) jatkavat toiselle kierrokselle, joka järjestetään 4.tammikuuta. Vaalin ensimmäisellä kierroksella äänesti kaikkiaan 72 % äänioikeutetuista. Eurooppa-neuvosto päätti itälaajentumisesta Luxemburgin huippukokouksessa 12.-13. joulukuuta. Neuvotteluprosessi käynnistyy 30. maaliskuuta 1998 ulkoministerien kokouksella, johon osallistuvat 15 jäsenmaata, 10 Keski- ja Itä-Euroopan maata sekä Kypros. Varsinaiset jäsenyysneuvottelut aloitetaan huhtikuun alussa Puolan, Unkarin, Tsekin tasavallan, Slovenian, Viron ja Kyproksen kanssa Samaan aikaan aloitetaan myös ns. valmistelevat neuvottelut Latvian, Liettuan, Bulgarian, Romanian ja Slovakian kanssa. Ukrainan nopeutettava talousuudistustaan. Ukrainan talouden suurimmat ongelmat ovat suuri budjettivaje ja rakenteellisten uudistusten viivästyminen. Budjettia rasittavat mm. palkka-, eläkeja sosiaali~aksurästit sekä verojen maksaminen tuotteina. Lisäksi valtion lainanotto keskittyy liikaa kotimaisiin lyhytaikaisiin lainoihin. Huolimatta IMF:n marras-joulukuussa myöntämistä kolmesta stand-byluoton erästä (yhteensä 153 milj. dollaria), Ukrainan budjettimenot vaativat edelleen huomattavaa lainan ottoa. Kansainvälisten valuuttailiarkkinoiden levottomuus marraskuussa merkitsi UkrainalIe ulkomaisten sijoittajien vetäytymistä maan velkasitoumusmarkkinoilta. ~oulukuun toisella viikolla valtion velkapapereiden korot nousivat 44 prosenttiin ja keskuspankki nosti lombard-koron 37:stä 45 prosenttiin. Budjettivajeen täyttämiseksi Ukraina on suunnitellut valtion omaisuuden myynnin nopeuttamista ja uusien valtion velkasitoumusten liikkeellelaskua. Suunnitelmissa on laskea liikkeelle velkasitoumuksia, jotka olisi mahdollista muuttaa yksityistettävien yritysten osakkeiksi. Joulukuun alussa Ukrainan parlamentti hyväksyi vuoden 1998 budjetin ensimmäisessä käsittelyssä Budjetin tulot ovat 20.6 mrd. grivnaa (10.6 mrd. dollaria) ja menot 24.9 mrd. grivnaa (12.8 mrd. dollaria). Budjettivaje on 4.4 mrd. gnvnaa.(2.2. mrd. dollaria) eli 4.3 % BKT:sta. Budjetin hyväksymisestä huolimatta parlamentissa esitettiin voimakasta kritiikkiä budjetin tulojen ja menojen pienuudesta ja vaadittiin lisää varoja mm. sosiaaliturvaan. Vaatimusten taustalla vaikuttavat myös vuoden 1998 maaliskuussa järjestettävät parlamenttivaalit. Ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi-lokakuun budjettivaje oli 5.1 mrd. grivnaa (2.2 mrd. dollaria) eli 7 % BKT:sta. Marraskuun valuuttamarkklnamyllerryksen seurauksena grivna ajautui useampaan otteeseen ulos valuuttaputkestaan (1.7-1.9 grivnaa/dollari), mutta pysytteli muuten suhteellisen vakaana vuonna 1997. Myös inflaatio on ollut maltillista, syys- ja lokakuussa noin 10 %. Ukrainan BKT laski tammi-syyskuussa 5 % ja teollisuustuotanto 2.4 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Elo-syyskuussa teollisuustuotanto on kuitenkin vuoden 1996 elo-syyskuuhun verrattuna kääntynyt hienoiseen kasvuun. ldäntalouksien yksikön nimi muuttuu. Suomen Pankin Idäntalouksien yksikkö muuttuu uuden vuoden myötä Siirtymätalouksien tutkimuslaitokseksi. Laitoksen tutkijakuntaa vahvistetaan. Idäntalouksien viikkokatsaus ja muu perinteinen seurantatoiminta jatkuu, ja tammikuussa aloitetaan uuden kuukausikatsauksen julkaiseminen. Valuuttakurssit, korko ja pörssi-indeksi Venäjällä 30.12.97 (ed. viikko) RURlUSD 5960 (5947), RUR/FIM 1098 (1104), GKO-korko 29.5 % (31.2 %), Moskova MT- indeksi 812 (+7.7%) Baltian pörssi-indeksit 30.12.97 Tallinna TALSE 260 (+2.6 %), Riika DJRSE 346 (+1.7 %), ViIna LITIN 891 (+0.1 %) Uutisaineisto on toimitettu eri lähteistä saadun informaation perusteella. Suomen Pankki ei takaa aineiston kattavuutta tai oikeellisuutta. Suomen Pankki I Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Puh 09-1831 I fax 09-1832294 I http://www.bof.filenv/finlitlitavko/itavko.stm

SUOMEN PANKKI Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Niina Pautola 8.1.1998.. IDANTALOUKSIEN VIIKKO 2 Muutoksia Venäjän tuloverolakiin. Presidentti Jeltsin allekirjoitti maanantaina 5.1. lain tuloverolain muutoksista. Lain mukaan Venäjän nykyinen 5-tasoinen tuloveroasteikko muuttuu kuusitasoiseksi. Alle 20000 ruplan vuosituloja verotetaan 12 %. Tätä korkeammat tulot jaetaan luokkiin 20 000 ruplan välein ja niitä verotetaan 15-35 %. Korkeimmassa tuloveroluokassa ovat 100 000 ruplaa ylittävät tulot. Uutta tuloveroasteikkoa sovelletaan vuoden 1998 alusta ansaittuihin tuloihin. Tuloverolakiin tehdyt muutokset ovat osa hallituksen ja parlamentin päätöstä toteuttaa verolakiuudistus vähitellen. Uuden tuloveroasteikon arvioidaan helpottavan fyysisten henkilöiden verotaakkaa ja supistavan tuloverosta saatavia budjettituloja viidenneksellä. Vuoden 1997 ensimmäisellä vuosipuoliskolla tuloverojen osuus liittovaltion budjettituloista oli 5.4 % ja alueiden budjettituloista 17.3 %. Venäjänintlaatio 11 % vuolll1a 1997. Venäjän tilastokomitean mukaan inflaatio hidastui vuonna 1997 selvästi vuoden 1996 21.8 prosentista. Viime vuoden tammikuussa vuosi-inflaatio oli vielä lähes 20 prosentin luokkaa,mutta laski tasaisesti vuoden aikana. Vuoden 1998 inflaatiotavoitteeksi ori viime viikolla toisessa käsittelyssä hyväksytyssä budjetissa asetettu 5.7 %. Venäjän vienti supistuu ja tuonti kasvaa. Venäjän tilastokomitean alustavien tietojen mukaan maan ulkomaankauppavaihto kasvoi 1997 tammi - marraskuussa 0.9 % vuoden 1996 vastaavasta ajankohdasta. Arvoltaan ulkoma8nk:auppavaihto oli 139 mrd. dollaria. Tuonti (61 mrd. dollaria) kasvoi kyseisenä aikana 6.5 % ja vienti (78 mrd. dollaria) laski 3 %.vuoteen 1996 verrattuna. Suurimmat muutokset tapahtuivat kaupassa IVY:n ulkopuolisten maiden kanssa. IVY-maiden ulkopuolinen tuonti kasvoi lähes 13 prosentilla ja vienti näihin maihin laski 3 prosentilla. Venäjän hallitus hyväksyi luolll1oksen eläkeuudistuksesta. Hallitus hyväksyi luonnoksen 18.12.97, mutta sitä ei kaikilta osiltaan ole vielä julkistettu. Ennakkotietojen mukaan ensimmäinen muutos nykyiseen eläke järjestelmään tapahtuisi jo 1.2.98, josta alkaen valtioneläkkeiden suuruus määräytyisi osittain tehtyjen työvuosien ja palkan mukaan. Muilta osin eläkeuudistus siirtyy alkamaan vuonna 2000. Ensimmäisen varatyöministerin Mihail Dmitrijevin mukaan eläke muodostuu tuolloin kolmesta osasta: alhaisesta valtion maksamasta perusosasta, pakollisesta eläkevakuutusmaksusta ja lisäosasta, jolla tarkoitetaan vapaaehtoisesti yksityisiin eläkerahastoihin säästettyä osuutta. AssiDomän lopettaa paperin tuotalll1on Karjalassa. Ruotsalainen metsäteollisuus yhtymä AssiDomän ilmoitti maanantaina 5. tammikuuta, että Segezhassa Karjalan tasavallassa oleva selluja paperitehdas lopettaa toimintansa kuluvalla viikolla. Tehdas on kattanut 80 % Venäjän paperisäkkitarpeesta ja työllistänyt 5 500 henkeä. Tehtaan johdon mukaan laitoksen rahoitusasema on viime kuukausina huonontunut, eikä yhtiön johto ole. saanut osakkeenomistajilta lisää käyttöpääomaa. AssiDomän omistaa paperitehtaasta 57 % lopun osakkeista kuuluessa venäläisille osakkeenomistajille. AssiDomänillä on ollut erimielisyyksiä venäläisten kanssa tehtaan vanhoista veloista, hakkuuoikeuksista, verohelpotuksista sekä viimeksi rahoituksesta. Presidentti Jeltsinin ja varapääministeri Nemtsovin joulukuisen Ruotsin-vierailun yhteydessä yrityksen johto kritisoi Venäjän byrokratiaa ja verojärjestelmää sanoen niiden estävän ulkomaisia investointeja Venäjälle. Yrityksen johto ja omistajat jatkanevat neuvotteluja tehtaan tilanteesta lähiaikoina. Venäjän rautatiet pysyvät valtion hallussa. Venäjän rautatieministerin Nikolai Aksjonenkon mukaan Venäjän rautateitä ei olla yhtiöittämässä eikä yksityistämässä tällä vuosikymmenellä.. Ministerin mukaan rautateiden hallinto ja varsinainen toiminta on edelleenkin pidettävä yhdessä, valtion monopolina ja rautatieministeriön alaisuudessa. Ministeriö odottaa hallitukselta lähiaikoina määräystä rautateiden aputoimintojen, mm. korjaamotoiminnan ja vaunukaluston yksityistämisestä. Ministeri Aksjonenkon mukaan veturit tulee säilyttää valtion omistuksessa, mutta esim. säiliövaunuista on jo nyt yli puolet siirtynyt öljy-yhtiöiden omistukseen.

Vuoden 1991 venäläistalletusten kompensointi jatkuu. Presidentti Jeltsin antoi 2.12.1997 asetuksen vuosina 1992-95 arvonsa menettäneiden sää5töpankkitalletusten osittaisesta kompensoinnista. Asetus koskee vuosina 1917-20 syntyneiden kansalaisten talletuksia. Ennen vuotta 1917 syntyneiden talletukset kompensoitiin aiemmin viime vuonna. Korvaussummat vaihtelevat talletusajan pituuden mukaan 600-1 000 uuteen ruplaan per talletus, joita arvion mukaan on yhteensä n. 6 miljoonaa kappaletta. Tämänkertaisten korvausten kokonaissumma on 5 miljardia uutta ruplaa. Viron ja Liettuan vaihtotaseet. Viron vaihtotaseen vaje kasvoi vuoden 1997 kolmannella neljänneksellä 1 338 miljoonaan kruunuun (93 miljoonaa dollaria). Vuoden 1996 vastaavana ajankohtana vaihtotaseen alijäämä oli 850 miljoonaa kruunua (71 miljoonaa dollaria). Viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Viron vaihtotaseen alijäämä oli 4 350 miljoonaa kruunua (304 miljoonaa dollaria). Vuoden 1996 vastaavana ajanjaksona alijäämä oli 2 745 miljoonaa kruunua (228 miljoonaa dollaria). Myös Liettuassa vaihtotaseen alijäämä kasvaa. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä alijäämä oli 614 miljoonaa litiä (153 miljoonaa dollaria), kun vuoden 1996 vastaavana ajankohtana alijäämä oli 465 miljoonaa litiä (116 miljoonaa dollaria). Viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Liettuan vaihtotaseen alijäämä oli 2377 miljoonaa litiä (594 miljoonaa dollaria). Vuoden 1996 vastaavana ajanjaksona alijäämä oli 1 501 miljoonaa litiä (375 miljoonaa dollaria). Valdas Adamkus Liettuan uudeksi presidentiksi. Kilpailu Valdas Adamkusin ja vaalien ensimmäisellä kierroksella eniten kannatusta saaneen Arturas Paulauskasin välillä oli tasainen. Adarnkus, 71, sai 50 % ja Paulauskas, 44, sai 49 % äänistä. Adamkusin vaaliohjelman mukaan Liettuan taloutta tulisi entisestään liberalisoida. Lisäksi Adamkus korostaa markkinatalousuudistusten jatkamisen sekä yksityistämisen nopeuttamisen tärkeyttä. Ulkopolitiikassa Adamkus pitää tärkeimpänä maan suhteiden tiivistämistä Venäjään, Euroopan unioniinja NATOon. Merkittävimpiä sisäpoliittisia tavoitteita ovat kansalaisten hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan parantaminen. Presidentinvaalin toinen äänestyskierros järjestettiin 4. tammikuuta ja vaaleissa äänesti kaikkiaan 74 % äänioikeutetuista.. Valuuttakurssit, korkoja pörssi-indeksi Venäjällä 6.1.98 (ed. viikko) RURlUSD 5.963 (5960), RURIFIM 1.096 (1098), GKO-korko 32.3 % (29.5 %), MoskovaMT- indeksi 832 (+2.5%) Baltian pörssi-indeksit6.t.98 Tallinna TALSE 291 (+12.1 %), Riika DJRSE 351 (+1.2 %), VilnaUTIN 906 (+1.7 %) Uutisaineisto on toimitettu eri lähteistä saadun informaation perusteella. Suomen Pankki ei takaa aineiston kattavuutta tai oikeellisuutta. Suomen Pankki I Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Puh 09-1831 I fax 09-183 2294 I http://www.bof.filenv/finlit/itavko/itavko.stm

SUOMEN PANKKI Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Timo Harell 15.1.1998 IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 3 Venäjän vuoden 1998 budjetin käsittely duumassa Iykkääntyy. Alustavasti 23.1. alkavaksi suunniteltu budjetin kolmas käsittely siirtyy pidettäväksi 4.2. Neljännen eli viimeisen käsittelyn arvioidaan alkavan helmikuun 10. päivän tienoilla Toisessa käsittelyssä joulukuussa hyväksyttyyn budjettiin on jo tehty tuhansia muutosehdotuksia. IMF maksaa Venäjälle 670 milj. dollarin lainaerän. Kansainvälisen valuuttarahaston johtokunta päätti torstaina 8.1. maksaa Venäjälle marraskuussa 1997 maksamatta jääneen erän EFF-Iuotosta. Lykkäämisen syynä olleet veronkanto-ongelmat huolestuttavat IMF:n edustajia edelleenkin, mutta rahasto pitää Venäjän hallituksen laatimaa suunnitelmaa tilanteen korjaamiseksi hyvänä. Venäjän inflaatio on edelleen hidastunut, rakenneuudistukset ovat päässeet käyntiin ja talous on kääntynyt kasvuun. Venäjän tilastoviranomaisten alustavien tietojen mukaan vuonna 1997 BKT kasvoi 0.4 %. Vuodeksi 1998 maan hallitus ennustaa kahden prosentin kasvua. Venäjän keskuspankki rajoittaa venäläisten pankkien lainanottoa ulkomailta. Venäjän keskuspankin ilmoituksen mukaan venäläiset pankit saavat ottaa ulkomailta lainaa korkeintaan nelinkertaisesti niiden osakepääoman verran tai 28 % niiden koko taseen loppusummasta. Rajoitus koskee lainanottoa ulkomaalaisilta pankeilta ja kansainvälisiltä joukkovelkakirjalainamarkkinoilta. Päätöstä perusteltiin vastauksena viime kuukausien levottomuuteen kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, ja tarkoituksena on välttää tilanne, jossa jokin venäläinen pankki joutuisi vaikeuksiin ulkomaalaisten sijoittajien kieltäytyessä jatkamasta sen rahoittamista. Venäjän palkkarästien kohtalo avoin. Presidentti Jeltsinin vaatimus palkkarästien maksamisesta vuoden 1998 alkuun mennessä ei ilmeisesti ole täysin toteutunut. Pääministeri Viktor Tshernomyrdinin mukaan hallituksella ei ole kattavia aluetason tietoja palkkarästit maksamisesta. Alueilta tulleet ristiriitaiset tiedot perustuvat lähinnä joukkotiedotusvälineiden satunnaisiin haastatteluihin. Ainakin puolustus sektorin palkkarästit ovat vielä maksamatta. Varafinanssiministeri Aleksei Kudrinin mukaan ne on tarkoitus maksaa puolen vuoden sisällä. Osakekurssien muutokset suuria Venäjällä. Osakekurssit ovat vaihdelleet tällä viikolla varsin paljon Venäjällä. Maanantaina osakkeet laskivat peräti 14 % Kaakkois-Aasian osakkeiden vanavedessä, mutta tiistaina osakkeet nousivat taas noin 7 %. Keskiviikkona osakkeet päätyivät noin prosentin verran alas. Venäjällä odotetaan epävarmuuden jatkuvan ainakin niin kauan, kunnes Kaakkois-Aasian markkinat rauhoittuvat. Myös Viron osakemarkkinoilla viikko on ollut varsin rauhaton. Maanantaina osakkeiden yleistä hintakehitystä kuvaava T ALSE-indeksi laski 10 %. Tiistaina indeksi nousi noin prosentin, mutta keskiviikkona Hansapankin ja Hoiupankin fuusiouutinen nosti näiden pankkien osakkeiden hintoja niin paljon, että TALSE nousi lähes 10 %. Myös muut pankkiosakkeet nousivat. Muissa Baltian maissa osakekurssit ovat vaihdelleet huomattavasti rauhallisemmin. Venäjän uuden ruplan lyhenne on RUB. Venäjän keskuspankki ilmoitti maanantaina 5.1., että Venäjän uudesta ruplasta käytetään ISO 4217-standardin mukaista Swift-koodia 643 RUB. Viron Hansapank ja Hoiupank fuusioituvat. Viron suurin pankki, Hansapank, ja kolmanneksi suurin, Hoiupank (Säästöpankki), ilmoittivat keskiviikkona 14.1. yhdistymisestään. Hansapankin vanhat omistajat saavat 63 % ja Hoiupankin omistajat 37 % uuden pankin osakkeista. Uudesta pankista tulee Viron ja koko Baltian suurin pankki, jonka taseen loppusumma on noin 20 miljardia kruunua (1.4 miljardia dollaria). Esimerkiksi Latvian suurimman pankin, Parex Bankin, taseen loppusumma on noin 490 miljoonaa dollaria. Virossa uuden pankin markkinaosuus on noin 45 %. Fuusio on vielä hyväksyttävä pankkien yhtiökokouksissa ja lisäksi tarvitaan Viron keskuspankin lupa. Uuden pankin nimeksi tulee ilmeisesti Hansapank. Fuusiouutisen jälkeen molempien pankkien osakkeet nousivat voimakkaasti Tallinnan pörssissä.

Viro ei ota käyttöön tulleja ennen WTO-jäsenyyttä. Viro on käynyt jäsenyysneuvotteluja Maailman kauppajärjestön (WTO) kanssa kolme vuotta ja neuvottelujen odotetaan päättyvän tänä keväänä. Viime vuoden syyskuussa Viron hallitus hyväksyi suojatulleja koskevan lain, jonka mukaan hallituksella on halutessaan oikeus periä tullimaksu sellaisen maan tuonnilta, jonka kanssa Virolla ei ole vapaakauppasopimusta. Tällä hetkellä yli puolella Viron kauppakumppaneista on vapaakauppasopimus Viron kanssa. Tullia voi periä korkeintaan kuuden kuukauden ajan. Viron hallituspuolueen kokoomuksen mukaan tullien käyttöönotto on ristiriidassa Viron aikaisemmin harjoittaman liberaalin talouspolitiikan kanssa ja voi hidastaa WTO-jäsenyysneuvotteluja. WTOjäsenyyden lykkääntyminen puolestaan hidastaisi Viron pääsyä EU:n jäseneksi, sillä EU-jäsenyys edellyttää WTO-jäsenyyttä. Kysymys maatalouden tukimaksuista on niin ikään ollut yksi vaikeimpia WTO-neuvotteluissao Viron ehdotuksen mukaan tukea tulisi maksaa 8 % maatilan tuotosta, kun taas WTO:n periaatteiden mukaan tuki saa olla 5 %. Latvian keskuspankki noteeraa lyhyitä markkinakorkoja. Latvian keskuspankki ilmoitti 12. tammikuuta alkavansa noteerata rigibid- ja rigibor-korkoja (Riga Interbank Offered Rate ja Riga InterbankBid Rate). Noteeraukset perustuvat kuuden suurimman pankin tarjouksiin rahamarkkinoilla yhden, kolmen ja seitsemän päivän sekä yhden, kolmen ja kuuden kuukauden maturiteeteissa. Viron keskuspankki alkoi noteerata talibor- ja talibid-korkoja tammikuussa 1996. Latvias$a Baltian alhaisin inflaatio joulukuussa. Joulukuussa 1997 kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli Latviassa 7.0 % (marraskuussa 7.4 %), Liettuassa 8.4 % (8.9 %) ja Virossa 12.5 % (12.4 %).... KIE-maiden talouskasvu jatkuu, inflaatio hi~astuu ja kauppataseenalijäämät pysyvät. korkein. EU-k~mission mukaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden BKT:iden arvioidaan kasvavan tänä vuonna keskimäärin 3.8 % ja ensi vuonna 4.5 %. Viime vuonna KIE-maiden taloudet kasvoivat keskimäärin 3.2 prosenttia.' Keskimääräisen inflaation ennustetaan hidastuvan viime vuoden 53.8 prosentista 15.4 prosenttiin tänä vuonna ja hidastuvan edelleen 11.6 prosenttiin ensi vuonna, mikä johtuu pääasiassa tilanteen paranemisesta Bulgariassa ja Romaniassa. Kauppataseen alijäämän on arvioitu pysyttelevän keskimäärin 9 prosentissa BKT:sta. (EU-komission talouskasvuennusteet poikkeavat jonkin verran OECD:n ennusteista, ks. Idäntalouksien viikko 51-52/97.). BKT 98 (97) Iilflaatio 98 (97) Kauppatase 98 (97) Bulgaria 1.2 (-7.4) 35 (1000) 2.7 (4.1) Latvia 4.1 (3.5) 7 (8.5) -22.1 (-20.7) Liettua 5.4 (5) 8.6 (9.2) -21.3 (-18.7) Puola 4.7 (6) 16 (15) -10 (-9.8) Romania 2.2 (-3) 30 (125) -4.4 (-5.5) Slovakia 4.5 (5.3) 7 (6.4) -9.1 (-9.6) Slovenia 4.3 (3.4) 8.9 (9.2). -5.3 (-5.2) Tshekki 2.6 (1.2) 9.5 (8.9) -8.5 (-10.5) Uilkari 3.8 (3.1) 14 (18.2) -7.2 (-6.5) Viro 4;7 (5.2) 8.5 (10.8) -25.4 (-27.8) Valuuttakurssit, korko ja pörssi-indeksi Venäjällä 13.1.98 (ed. viikko) RUR/USD 5.98 (5.96), RURJFIM 1.08 (1.10), GKO-korko 31.1 % (32.3 %), MoskovaMT- indeksi 694 (-16.5%) Baltian pörssi-indeksit 13.1.98 Tallinna TALSE 261 (-1004 %), Riika DJRSE 346 (-1.3 %), ViIna LITIN 892 (-1.5 %) Uutisaineisto on toimitettu eri lähteistä saadun informaation perusteella. Suomen Pankki. ei takaa aineiston kattavuutta tai oikeellisuutta. Suomen Pankki I Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Puh 09-1831 I fax 09-1832294 I http://www.bof.fiienv/finlitlitavko/itavko.stm

SUOMEN PANKKI Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Merja Tekonierni 22.1.1998 IDÄNTALOUKSIEN VIIKKO 4 Venäjän pääministeri uudisti hallituksensa työnjakoa. Ensimmäisten varapääministerien Anatoli Tshubaisin (42) ja Boris Nemtsovin (38) vastuualueita vähennettiin, kun pääministeri siirsi päätöksellään 16. tammikuuta Tshubaisilta finanssiministeriön ja Nemtsovilta energiaministeriön valvonnan itselleen. Tshubais valvoo tästä lähtien mm. tulli-, arvopaperi- ja valuutta-asioita sekä verovirastoaja veropoliisia, konkurssi virastoa ja alkoholimonopolia. Hän vastaa myös talousuudistusohjelmien kehittämisestä ja toteuttamisesta. Finanssiministeriöstä Tshubaisille jäivät edelleen budjetti- ja veronkeruuasiat. Nemtsov koordinoi ja valvoo vastaisuudessa energia-, kuljetus- ja viestintämonopoleja, rautatieministeriötä sekä asumista ja rakentamista. Venäjän talous 1997. Venäjän tilastokomitean mukaan bruttokansantuote vuonna 1997 kasvoi 0.4 %. Tuotannon supistuminen näyttää siis pysähtyneen. Vuonna 1996 bruttokansantuote supistui 4.9 %. Joulukuussa bruttokansantuote nousi 1.2 % vuoden 1996 joulukuuhun verrattuna, ja marraskuussa vuosimuutos oli 1 %. Vuonna 1997 Venäjän nimellinen bruttokansantuote oli 2 675 000 mrd. ruplaa eli noin 460 miljardia dollaria. Teollisuustuotanto kasvaa tilastojen mukaan nopeammin kuin koko bruttokansantuote. Tilastokomitecan mukaan teollisuustuotanto nousi viime vuonna 1.9 %. Joulukuussa vuosimuutos oli 4.2 % ja marraskuussa 3.7 %, eli tilastojen mukaan teollisuustuotannon kasvu saattaa olla kiihtymässä. Vientitulojen kannalta tärkeällä energiasektorilla raakaöljyn tuotanto kasvoi viime vuonna 1.3 %, kun taas maakaasun tuotanto laski 5.5 %. Myös hiilen tuotanto laski, 4;8 %. Viljantuotanto kasvoi viime vuonna. Tilastokomitean mukaan nettoviljantuotanto oli 1997 88.5 miljoonaa tonnia. Kasvua vuodesta 1996 oli peräti 28 %. Talouden käännettä ja kotimaisen kysynnän kasvua indikoi myös tuonnin kasvu. Esimerkiksi marraskuussa 1997 tuonnin arvo oli Venäjän tilastokomitean mukaan 5.8 miljardia dollaria, kun marraskuussa 1996 tuonti oli 4.9 miljardia dollaria. Tammi-marraskuussa 1997 Venäjän kauppataseen ylijäämä oli 18.3 miljardia dollaria, kun vuoden 1996 vastaavana ajanjaksona se oli 23.5 miljardia. Viennin arvoa supisti 1997 mm. öljyn hinnan lasku kansainvälisillä markkinoilla. Joulukuussa Venäjän työttömyysaste oli 9 % eli työttöminä oli 6.4 miljoonaa ihmistä. Vuoden 1996 joulukuussa työttömyysaste oli 9.3 % eli myös työttömyyden hienoinen lasku näyttää puhuvan talouden elpymisen puolesta. Venäläiset öljy-yhtiöt JUKOS ja Sibneft fuusioituvat. Venäjän toiseksi suurin öljy-yhtiö JUKOS ja seitsemänneksi suurin Sibneft ilmoittivat fuusioitumisestaan maanantaina 19. tammikuuta. Uusi öljy-yhtiö JUKSI tulee olemaan Venäjän suurin ja kattamaan Venäjän raakaöljyntuotannosta noin viidenneksen. Maailman öljyntuottajien joukossa uusi yhtiö on brittiläisen BP:n ja hollantilaisbrittiläisen Shellin jälkeen kolmanneksi suurinja yhtiön mukaan sen tunnetut öljyvarat ovat maailman suurimmat, 13.9 mrd. tynnyriä. Pääministeri Viktor Tshernomyrdin piti fuusiota Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden merkittävänä tapauksena. Uuden yhtiön pääjohtajaksi nimitettiin JUKOSin hallintoneuvoston puheenjohtaja Mihail Hodorkovski. Asiantuntijat näkevät fuusion taustalla valmistautumisen taijouskilpailuun Venäjän viimeisestä valtion omistamasta suuresta öljy-yhtiöstä Rosneftista. Huhtikuiseen tarjouskilpaan on lähdössä ainakin kolme vahvaa blokkia: Sidanko-BP (Vladimir Potanin), Gazprom-Shell (Rem Vjahirev) ja JUKSI (Boris Berezovski), joka vielä etsii ulkomaista rahoituskumppaniaan. Valtion arvioidaan saavan Rosneftin yksityistämisestä jopa kaksi miljardia dollaria. Venäjän uusi konkurssilaki voimaan. Presidentti Jeltsin allekirjoitti federaation uuden konkurssilain 8. tammikuuta. Laki koskee sekä yrityksiä, että yksityisiä kansalaisia. Vanha, vain yrityksiä koskenut konkurssilaki oli hyväksytty 19. marraskuuta 1992.