ilmiö Miten vietämme joulua? Perinteet tekevät joulun mistä tuntee joulun? Ainakin yhdessäolosta, itse tekemisen riemusta ja herkullisesta ruoasta sekä kiireestä, hössötyksestä ja vaikeista valinnoista. kotiliesi tutki suomalaisten naisten joulunviettoa. Pekka Sakki/Lehtikuva teksti Ninni Sandelius kuvat lehtikuva ja skoy kuvitus Anu Nieminen Moni vastaajista toivoo myös tulevaisuuden joulujen olevan perinteitä täynnä. 16 17
lestä pahinta joulussa. Yli puolet nuorista kertoo stressaantuvansa joulusta. Vielä useamman mielestä myös äidit ja anopit stressaavat joulua liikaa. Nuoret naiset vieroksuvat suurieleisiä joulusiivouksia, lahjojen metsästystä ja yleistä kiireen tuntua. Vaikka he itse yrittäisivät välttää jouluun liittyvää stressiä, äitien hössötys tarttuu. Nuoret joutuvat lapsuuden kotiin palatessaan työleirille, väistelevät kiristyvää tunnelmaa ja huolestuvat edellisen sukupolven naisten jaksamisesta. Nuorista paistaa myös häivähdys huonoa omatuntoa siitä, että jouluvalmistelut kasautuvat vuodesta toiseen juuri äitien kontolle. Moni nuori toivoo, että äidit suhtautuisivat jouluun rennommin eivätkä asettaisi itselleen ja muille joulun viettoon osallistuville liian korkeita odotuksia. Kiinnostavaa kyllä, vanhempien naisten vastauksissa stressaaminen ei korostu, sillä kiireestä ja kiristyneistä hermoista mainitsee vain 16 prosenttia 50 65-vuotiaista naisista. En kaipaa kultaakaan Maskot/Lehtikuva Perheen miehillä on jouluvalmisteluissa yleensä jokin erityistehtävä huolehdittavanaan. 18 S e valtaa taas sielun ja sydämen tuo hopun ja vie hermot. Niistä sen tuntee, joulun! Juhlapyhistä jaloin nostattaa meissä tunteita ja odotuksia, stressiä ja ristiriitoja. Kotilieden toimitus halusi selvittää, miten suomalaiset naiset suhtautuvat jouluun. Mitä tunteita ja muistoja joulu herättää? Arvostavatko parikymppiset naiset joulussa eri asioita kuin viisikymppiset naiset? Ovatko jouluperinteet muuttuneet, vai onko kinkku vielä juhlapöydän kunkku? Kotilieden joulututkimukseen haastateltiin 20 65-vuotiaita naisia eri puolilta Suomea. Vastauksista voi päätellä, että joulu on rakkaiden perinteiden tiivistymä ja tärkeä juhla. Perinteistä huolimatta joulusta halutaan tehdä rento ja omintakeinen tapahtuma, jossa on sijaa myös uusille traditioille. Joulussa tärkeintä on yhdessäolo. Siitä suomalaiset naiset ovat yhtä mieltä. Yhdessäolon ja rauhan merkitys on vahvistunut myös nuorten naisten (20 34 vuotta) mielissä. Jos aiemmin parasta oli lahjojen saaminen, niin nuoriksi aikuisiksi kasvaneet naiset arvostavat yhteistä aikaa läheistensä kanssa. Yhdessäolon kääntöpuoli on yksinäisyys. Koska jouluna kuuluu viettää aikaa yhdessä rakkaimpien kanssa, yksinolo tuntuu entistäkin kolkommalta. Etenkin yksin elävien naisten mieliin hiipi alakulo, vaikka he viettäisivätkin joulun perheensä parissa. Äidin hommat on niin kiireiset Myös kiireetön tunnelma ja joulurauha ovat monelle tärkeitä ihanteita. Niiden tavoittelu tuntuu kuitenkin aiheuttavan päinvastaisia tuntemuksia. Etenkin nuorten naisten joukossa kiire ja kiristyneet hermot ovat monen mie- Joulussa tärkeää on tunnelmointi: aistikokemukset, muistot ja rauhan tuntu. Samaan aikaan joulu on myös verratonta kulutusjuhlaa. Markkinahenkisyys sopii harvan mielestä yksiin joulun hengen kanssa. Jopa 89 prosenttia vastaajista pitää joulua ainakin jossain määrin liian kaupallisena ja materialistisena. Yltynyt kuluttaminen vaivaa etenkin vanhempia naisia. 50 65-vuotiaista vastaajista 61 prosenttia on sitä mieltä, että joulussa pahinta on markkinahumu, kun taas 20 34-vuotiaista vain 39 prosenttia ajattelee niin. Naisten mielestä kaupat sonnustautuvat jouluun kovin aikaisin, mikä haalistaa joulutunnelman ostosvimmaksi. Tavaran tuputtaminen tiedotusvälineissä ja kaupoissa häiritsee monen jouluun rauhoittumista. Kulttuurimme on maallistunut, ja se näkyy myös tärkeimmässä kristillisessä juhlassamme. Kulutuksen ideologia on osin korvannut jouluun liitetyn kristillisen sanoman. 90 prosenttia naisista ajattelee, että joulun kristillisen sanoman merkitys on vähentynyt. Silti kristillisellä perinteellä on monelle henkilökohtaista merkitystä. Parasta joulussa Yhdessäolo läheisten kanssa 57 % Pahinta joulussa Kaupallisuus 52 % Lämmin ja kiireetön tunnelma, rauha 38 % Liiallinen hössötys 44 % Kiire ja kiristyneet hermot 25 % Jouluruoka 20 % Kaikki kaunis 19 % Tuttuus ja turvallisuus, perinteet 16 % Lahjojen ostaminen ja saaminen 18 % Lumettomuus ja pimeys 14 % Joulun tunnelma on rauhallinen, turvallisuuden tunnetta ja taikaa täynnä. Se kirjaimellisesti lämmittää. Pahinta on yksinäisyyden tunne, joka väkisinkin hiipii sinkkuihmisen mieleen juuri jouluna. Perheessämme on ollut tapana sopia kaikki riidat ja pahat sanat ennen jouluun rauhoittumista. Perheessäni on aina ennen joulua ollut tapana tehdä suursiivous. Se aiheuttaa kiirettä ja riitelyä.. 19
Sanoma on sitä merkityksellisempi mitä iäkkäämpi vastaaja on. 20 34-vuotiaista 47 prosenttia pitää kristillisyyttä merkityksellisenä jossain määrin, kun taas 50 65-vuotiaista näin ajattelee 73 prosenttia. Naisten ajatuksissa kristillisyys liittyy jouluisaan tunnelmaan eikä niinkään uskonnon harjoittamiseen. Vaikka kristillinen tapakulttuuri tuntuisi vieraalta eikä nainen edes kuuluisi kirkkoon, se on joulun aikaan kutsuva ja tunnelmallinen paikka, jossa voi nauttia kynttilöiden, joululaulujen ja toiveikkaan jouluevankeliumin sanomasta. Moni käy myös sytyttämässä kynttilöitä haudoille tai laulamassa kauneimpia joululauluja. Toisia lapsuuteen kuulunut joulukirkko ei enää aikuisena viehätä, ja perinteestä on suosiolla luovuttu. Joitakin vastaajia joulun uskonnollinen puoli enkeleineen ja hartaine lauluineen jopa ärsyttää. Kuusen luota kuusen luokse 80 prosenttia nuorista naisista haluaisi tehdä itse lahjoja. 62 prosenttia tekeekin niin ainakin jossain määrin. Koska yhdessäolo, perinteet ja perhe ovat joulun ytimessä, päätöstä siitä, missä ja kenen kanssa joulu vietetään, on hankalaa tehdä. Avioerojen jäljiltä jotkut nuoret naiset ovat lapsesta saakka poteneet syyllisyyttä siitä, että jouluja ei vietetty tasapuolisesti kummankin vanhemman luona. Tutkimuksen perusteella naiset surivat isien syrjään jäämistä ja yksinäisyyttä joulun aikaan. Kun naisten elämäntilanne vaihtuu, joulunviettopaikasta on neuvoteltava aina uudelleen. Nuoret sinkkunaiset viettävät joulua lapsuuden perheen luona lämpöä ja ihmisten hyvää tahtoa. tai ainakin jonkin perheenjäsenen kanssa. Joulua juhlitaan toisinaan myös ystävien kesken. Kun nuori nainen on parisuhteessa, valinnat mutkistuvat: vietetäänkö joulu yhdessä osittain, kokonaan vai erikseen? Tutusta ja turvallisesta lapsuuden perheen joulusta voi olla vaikeaa luopua. Haikeutta vahvistaa tieto siitä, että muu lapsuuden perhe on koolla ilman yhtä perheenjäsentä. Nuoret naiset lievittävät valinnan vaikeutta sopimalla, että joulu vietetään vuorovuosin oman ja puolison perheen parissa. Jako miesten ja naisten rooleihin ja tehtäviin korostuu jouluna. Perinteiden ylläpitäminen ja uusintaminen on tutkimuksen valossa etenkin naisten tehtävä: siivous, koristelut, lahjojen osto, ruoanlaitto ja tunnelman luominen ovat leimallisesti naisten varassa, kun miehille näyttää jäävän yksittäisten pistotehtävien suorittaminen. Perinteet tuntuvat velvoittavan, ja tästä syystä moni nuori nainen on huolissaan siitä, kuinka omanlaisen mutta samalla perinteitä kunnioittavan joulun järjestäminen onnistuu omin voimin. 57 % nuorista naisista sanoo stressaantuvansa joulusta. Oman kodin joulun rakentaminen tulee ajankohtaiseksi, kun parisuhde vakiintuu yhteiseen kotiin tai perheeseen syntyy lapsi. Oma lapsi muuttaa nuoren naisen joulunviettoa eniten: lapsi tuo jouluun uutta iloa ja merkitystä, sillä joulu on lasten juhla. Toisaalta lapsi saattaa sekoittaa suunnitelmat entisestään. Nuoren perheen on otettava kantaa, kuinka monen isovanhemman luo ehditään vai jäädäänkö kotiin. Paineilta ja ristiriidoilta ei vältytä, kun on sompailtava joulunpyhät mummolasta toiseen, jotta kukaan ei loukkaantuisi. Riemut tuo ja lahjat suo Vanhat, etenkin lasten tekemät joulukoristeet ovat tärkeitä kaiken ikäisille naisille. Nuorista naisista on hauskaa tehdä niitä edelleen. Puolet naisista haluaisi tehdä enemmänkin jouluaskarteluita tulevina jouluina. 78 prosenttia nuorista haluaisi siirtää askarteluperinnettä omille lapsilleen ainakin jossain määrin. Yhä useammalle nuorelle lahjat merkitsevät entistä vähemmän, mutta monia ne yhä riemastuttavat. Nuorille lahjojen saaminen on huomattavasti tärkeämpää kuin vanhemmille: 79 prosentille nuorista se on vähintään jossain määrin tärkeää, kun 50 65-vuotiaista vain 45 prosenttia pitää sitä jossain määrin tärkeänä. Lahjojen antaminen on silti ilon aihe. Eniten lahjoja annetaan lapsille, puolisolle ja omille vanhemmille. Ystäviä muistavat puolet vastaajista. Viisi pro- SKOY Sari Gustafsson/Lehtikuva Olen oppinut arvostamaan joulun rauhaa: sisältä kumpuavaa Tutkimuksen mukaan joulupöydän tunnelman luovat värit, kynttilät, juhlavat astiat ja kukat. 78 prosenttia nuorista haluaisi siirtää askarteluperinteen lapsilleen ainakin jossain määrin. 20 21
Panostan tunnelmaan ja koristeisiin, en niinkään siivoukseen. Resepti parhaaseen lahjaan Saajansa näköinen Laadukas Ekologinen Itse tehty Tarpeellinen Persoonallisesti paketoitu in äitiäni Eräänä jouluna pyys iset sortsit. kutomaan minulle villa tuli hitti Paras lahja ikinä! Niistä äitejään kaverini pyysivät omia t. tekemään samanlaise senttia naisista ei anna lahjoja ollenkaan. Eniten hikikarpaloita otsalle aiheuttavat omien vanhempien, puolison ja appivanhempien lahjat, koska heillä tuntuu olevan kaikkea. Naiset ovat kuitenkin kehittäneet lähipiirissään lahjaongelmaa helpottavia tapoja. Aikuisten kesken saatetaan arpoa jokaiselle oma lahjakummi, jolloin kaikki ostavat ja saavat vain yhden lahjan. Joskus päätetään, että aikuiset eivät vaihda lahjoja ollenkaan. Naisten mielestä määrää tärkeämpää on lahjan ajatus. Varsinkin itse tehtyjä lahjoja arvostetaan. Jopa 80 prosenttia naisista pitää itse tehtyjä lahjoja ainakin jossain määrin parempina kuin ostettuja. Naiset tekevät pukinkonttiin jouluherkkuja, kuten makeisia, sinappia ja hilloja tai käsitöitä, kuten villasukkia, kangaskasseja ja muita kodin tekstiilejä. Tutkimuksesta käy ilmi, että käsitöiden arvostus on kasvanut, vaikka niiden tekeminen olisikin vähentynyt. Käsin tehdyt tavarat ovat naisten mielestä ainutlaatuisia: niihin on nähty vaivaa ja uhrattu aikaa. Itse tehdyt lahjat välittä- Taas laikki launiit muistot... Joulun taikaa vät tunteita ja tuntuvat henkilökohtaisilta, ne annetaan suoraan sydämestä. Lisäksi niiden tekeminen rentouttaa tekijäänsäkin. Itse tehdyn lahjan ekologisuus on monelle tärkeä seikka. 80 prosenttia nuorista haluaisi tehdä lahjoja itse. 62 prosenttia onnistuu tavoitteessaan ainakin jossain määrin. Moni nuori kuitenkin kaipaa lisää inspiraatiota ja ohjeita. Ajanpuute on suurin syy olla tekemättä lahjoja itse. Jos aika on kortilla, moni tahtoo panostaa kauniiseen paketointiin. Siten kaupasta ostettu lahjakin saa ripauksen persoonallisuutta. Jouluna meidän perheessä, jossa muuten helposti riidellään ja korotetaan ääntä, kaikki yrittävät parhaansa mukaan olla ystävällisiä ja avuliaita toisilleen. Joulunvietto läheisten luona on muuttunut entistä tärkeämmäksi, koska tajuan, etteivät he tule olemaan luonani aina. Minusta on aivan upeaa herätä keskellä yötä ja kulkea pitkin hiljaista asuntoa, jota valaisevat hämyisästi erilaiset jouluvalot. Kattilat täynnä puuroo Kun minä olin pieni, meillä ei ollut radiota. Menimme sitten tätini luokse joulukirkkoa kuuntelemaan. Sinne oli kolme kilometriä, ja lähdimme aamulla äidin kanssa matkaan. Olin ihan pieni, ja lapaseni jäljet jäivät polun viereen, kun metsäpolku meni niin syvässä lumessa. Se jäi mieleeni. Ruoka on joulun yksi suurimmista kohokohdista, siitä ovat naiset samaa mieltä. Jouluruoan suunnittelu, tekeminen ja syöminen ovat kaikki tärkeitä ohjelmanumeroita joulunvietossa. Kaikilla on omat suosikkinsa, joita on ehdottomasti saatava joulupöytään. Ruokaa valmistetaan runsaasti, eikä kenenkään tarvitse kursailla, sillä jouluna saa syödä niin paljon kuin jaksaa ja haluaa. Ruoka rytmittää jouluaaton Kun vanhemmat ovat eronneet, ja molemmat ovat tahoillaan uusissa naimisissa, pitää ehkä vähän sumplia, kuka on missäkin. Ennen joulua aina kysytään, kenen aattovuoro olikaan ja kenen luo mennään. Mutta olemme pyrkineet siihen, että jossain kohtaa joulua olisi perhe koossa. Yli 50-vuotiaiden naisten mielestä yksi joulun parhaista puolista on kaikki kaunis. 22 Koristeltu koti Minä muistan, kuinka äiti koristeli. Hän laittoi ikkunaan pumpulipalloja nauhaan tai sellaiseen rihmaan. Ne olivat kuin lumihiutaleita. Meillä on hirveän hauska perinne: meidän joulukalenterimme. Se on iso ja puinen, ja siinä on 24 laatikkoa, joissa on vetimet. Sieltä voi löytyä ihan mitä vain. Kun asuin vielä kotona, avasimme luukun pikkuveljen kanssa vuorotellen. Viimeisen luukun avaavat kaikki lapset yhdessä. Siellä on aina sama kortti, jossa lukee: tulkaa antamaan jouluhali mammikselle. Ennen vanhaan kaikki kiiltopaperit säästettiin. Kaupan koristeita ei ollut, paitsi joulutähti ja Suomen liput. Niin, joka kohta säästettiin, jossa kiilsi se paperi. lukuun aikana. Loput koristelut tehdään perusteellisen joulusiivouksen jälkeen. Vaihdan verhot, pöytäliinat ja pyyhkeet muutamaa päivää ennen aattoa. Herkkua monenlaista viiniä ja valkoviiniä. Ja glögiä, jota on väkevöitetty. Sukulaistädilläni on oma salainen sinappireseptinsä, jonka toivoisin vielä joskus saavani haltuuni. Kun laittaa omalle porukalle jouluruoan ja sitä jää aina niin paljon yli, joskus tulee mieleen, että kutsuisi vähäosaisia ja antaisi sitten heillekin. Leipomiset ovat minulla vähentyneet. Ostan tortutkin melkein valmiina, ettei ole enää sitä kääntämistä ja kaulimista niin kauheasti. Niin kauan kuin minun ruoansulatukseni toimii, kinkku ei häviä! Imelletyn perunalaatikon teko on aina kuulunut isälleni. Se on hänen bravuurinsa. Laitettiin juhlavaatteet päälle. Radiosta kuunneltiin joulukirkko. Isä nousi aina yöllä syömään. Hän aina odotti, että tulisi joulu, että saisi yöllä syödä. Ja kyllä hän pitikin perinteestä kiinni. Ennen ruokailua luetaan joulu-evankeliumi ja lauletaan Enkeli taivaan. Lapsena vahvinta oli varmaan kotikalja, mutta nykyään on puna- Joulu alkaa jouluvalojen ripustamisella marraskuun alussa. Kynttilät löytävät paikkansa jou- Mielestäni joulussa on parasta odottaminen: koko se joulukuu, pienet lahjojen hommaamiset ja paketoinnit ja korttien lähettämiset, se hössötys siinä joulun alla. Ja totta kai kaikki timantisoituu aattoon. SKOY Seppo Saarentola Meillä on ollut sään tönä pukea kaikki lahjaksi saatu va atetus päälle, joten jollakulla saattaa loppuillasta olla villatumput, pipo, pyjama, t-paitoja, villasukkia ja laskettelulasit yllään. ikille Nykyään aika on ka kä sitä kultaakin kalliimpaa ei an liikaa, kenelläkään tunnu olev on entistä joten ajan antaminen suurempi uhraus. Minut valtaa joulun päivinä rauha ja kiitollisuus. Minun tekee mieli mennä jopa kirkkoon, vaikka muulloin se ei tulisi mieleenikään. 23
Meidän isä osallistuu lähinnä syömiseen. viettoa, ja monet pitävät tiukkaa kuria siitä, mihin kellonaikaan syödään riisipuuro ja juhla-ateria. Toisaalta joululle on ominaista omaan tahtiin syöminen: pähkinöitä, suklaata ja hedelmiä voi napostella milloin lystää. Moni nauttii myös yösyöpöttelystä ja monenlaisista joululeivonnaisista. Perinteiset jouluruoat pitävät pintansa myös nuorten naisten joukossa. Ruoista suosituimmat ovat riisipuuro, kinkku ja lanttu-, porkkana- ja perunalaatikko. Joulupöydän kruunaa liha. Perinteisen kinkun rinnalla maistuvat myös kalkkuna tai karjalanpaisti. Myös vegaaniset kinkut, kuten seitankinkku, ovat löytäneet tiensä joulupöytään. Suosituimpien laatikoiden rinnalle on noussut bataattilaatikko. Kalaherkut ja mäti ovat entistä suuremmassa roolissa joulupöydässä. Jälkiruokana suositaan laajalti luumun, karpalon tai puolukan maustamia kiisseleitä ja jäädykkeitä, mutta myös rahkat ja kakut maittavat. Jouluruoka on kunnioitettu instituutio, eikä 57 prosenttia naisista halua muutoksia joulupöytään. Uusia ruoka- lajeja kokeillaan harkiten, ja uutta inspiraatiota etsitään etenkin jälkiruokiin ja leivonnaisiin. Ruokavaliot ja eettiset valinnat vaikuttavat joihinkin valintoihin. Kasvissyöjille halutaan tarjota muutakin kuin laatikoita, ja ruoan alkuperä ja luomu kiinnostavat monia. Itse tekemisen trendi ulottuu myös joulupöytään. Monelle on itsestään selvää, että valtaosa joulupöydän antimista on tehty alusta asti itse. Moni uskaltautuu nyt tekemään itse aiemmin valmiina ostamansa tuotteen. Toisaalta 81 prosenttia naisista on sitä mieltä, että osa jouluruoista voi toisinaan olla einestiskistä hankittua. Esimerkiksi valmislaatikot maistuvat monelle, kun ne maustetaan kermalla ja katetaan kauniisti esille. Einekset myös helpottavat muutenkin kiireistä jouluun valmistautumista. Moni vannoo puolivalmisteiden, kuten torttutaikinan ja laatikkososeiden nimeen. Joulun juomakulttuuri on muuttunut. Kun isoäidin aikaan pöytään kuului kotikalja, nyt alkoholia kuluu enemmän. Joulun aikaan maistellaan viiniä, likööriä, glögiä ja olutta, kukin oman maun mukaan. 83 % Suhde jouluruoan laittoon on erilainen sukupolvittain. Isoäidit muistelevat perinteisiä ruokalajeja ja seuraavat ylpeinä, kun nuorempi polvi jatkaa suvun perinteitä. Tavallista on, että isoäidin aikaisesta joulupöydästä on haluttu säilyttää muutama herkku modernimpien mieltymysten rinnalla. Äitien sukupolvi on hellassa kiinni: he suunnittelevat ja organisoivat joulumenun ja koettavat ottaa huomioon jokaisen mieltymykset. Jouluruoan valmistus on äitien tonttia. Toisinaan kokonaisvastuu on isällä, mutta useimmiten isillä on jokin kunniatehtävä, johon muut eivät saa puuttua, kuten kinkun paisto tai sinappisilakoiden tekeminen. Koska ruoanlaitto on enimmäkseen äitien harteilla, perinteiset suvussa kulkevat reseptit ja kikat eivät aina välity nuorelle sukupolvelle, joka kunnostautuu rosolliainesten pilkkomisessa tai pöydän kattamisessa. Nuoret naiset alkavat pohtia jouluruokaa entistä tarkemmin, kun he saavat omia lapsia. Ruokaperinteiden välittäminen sukupolvelta toiselle sekä omien joulutapojen luominen ovat sekä ilo että velvollisuus. 83 prosenttia nuorista haluaisikin oppia jonkin perinteisen jouluruoan valmistamisen. Korkea luku kielii siitä, että nuoret osallistuvat jouluruoan valmistamiseen lähinnä apulaisina. 15 prosenttia nuorista ei osallistu jouluruokien laittoon lainkaan. Jouluruokien valmistamista halutaan opetella, ennen kuin on liian myöhäistä. Muun muassa kinkun paistamiseen liitetään mystiikkaa, johon nuoret naiset haluaisivat vihkiytyä. nuorista naisista haluaisi oppia jonkin perinteisen jouluruoan valmistamisen. Joulupöydän kyläilijät Hummus Sushi 24 Vegaaniset kinkun korvikkeet Tsatsiki Lammas Äiti on laittanut kystä kyllä