IHMISEN ELÄMÄN JUHLAT

Transkriptio

1 IHMISEN ELÄMÄN JUHLAT

2 RISTIÄISET

3 TARJOILU

4 - lasten ystävät, kummit ja sukulaiset Joskus juhlassa on - leikkejä - syötävää ja juotavaa lapsille ja aikuisille SYNTYMÄPÄIVÄT

5 RIPPIJUHLAT (KONFIRMAATIO) Tavallisesti 15-vuotiaana: kesäkoulu tai iltarippikoulu Konfirmaatio kirkossa ja ensimmäinen ehtoollinen Alba Kirkko + kotiin Juhlissa on mukana oma perhe, kummit, sukulaisia ja ystäviä. Juhlassa on tavallisesti tarjolla kakkua ja kahvia. Kun on käynyt rippikoulun, on mahdollisuus saada kirkkohäät ja tulla lapsen kummiksi. Lapsesta tulee nuori

6 RIPPIJUHLAT

7 Kihlaus on vapaaehtoinen ja tarkoittaa julkista lupausta mennä naimisiin. Kihlauksen merkiksi pari ostaa sormukset. Vihkiä voi kirkossa tai maistraatissa Suomalaisista pareista 80 % menee naimisiin kirkossa. Kirkkohäät ovat yleensä isot ja juhlavat pidot. KIHLAJAISET JA HÄÄT

8 SIVIILIVIHKIMINEN - HÄÄT Jos jompikumpi vihkiparista tai molemmat eivät kuulu kirkkoon, avioliitto vahvistetaan tuomarin edessä (maistraatissa). Tämä tilaisuus on yleensä vaatimaton, vain kaksi pakollista todistajaa.

9 HÄÄT Häät Pienet juhlat ystävien kanssa tai perheen kanssa tai isot juhlat, joissa on paikalla suku, ystävät, työtoverit jne. Morsian, sulhanen, kaaso, bestman Juhlissa leikkejä, ohjelmaa, puheita, ruokaa, juomaa, tanssia

10 HÄÄT

11 SYNTYMÄPÄIVÄT 50-vuotissyntymäpäivä on suomalaisessa perinteessä ensimmäinen tärkeä syntymäpäivä Ystävät, perhe, suku ja työpaikka muistavat päivänsankaria Kun vieraat tulevat, nostetaan onnittelumaljat. Tarjolla on usein hyvää ruokaa tai vain kahvia sekä suolaisia ja makeita leivonnaisia. Lahjat ovat yleensä koruja, kirjoja, koriste-esineitä ja paljon ruusuja. Muistellaan mitä syntymäpäiväsankari on tehnyt elämässä tähän asti. Joskus suomalaiset lähtevät pakoon 50-vuotisjuhliaan lomamatkalle. Suomessa yleinen tapa on juhlia merkkipäiviä 50-vuotispäivästä lähtien aina tasakymmeninä 70 vuoteen asti, minkä jälkeen on aihetta juhlia joka viides vuosi.

12 SYNTYMÄPÄIVÄT

13 YLIOPPILASJUHLAT Abiturientti = ylioppilaskokelas Penkinpainajaiset, penkkarit ja penkkariajot Ylioppilaskirjoitukset Ylioppilaslakki

14

15

16 HAUTAJAISET Kuoleman ja hautaamisen aikaväli on noin kaksi viikkoa. Siunaus toimitetaan yleensä kirkossa, kappelissa tai hautausmaalla. Ennen siunaamisen alkamista arkku on auki, jolloin omaiset ja ystävät voivat käydä jättämässä jäähyväiset vainajalle. Muulloin hautajaisten aikana arkku on kiinni. Nykyään suositumpi on uurnahautaus. Siunaustilaisuudessa pappi puhuu ja ihmiset laulavat virsiä. Omaiset ja ystävät laskevat arkulle kukkatervehdykset ja lukevat muistolauseen. Muistotilaisuus Haudalla ihmiset laulavat virren ja sen jälkeen joku omaisista esittää kutsun muistotilaisuuteen. Muistotilaisuudessa tarjotaan ainakin kahvit ja aika usein myös lämmin ruoka. Tilaisuudessa luetaan sukulaisten ja ystävien lähettämät adressit. Pappi ja lähiomaiset muistelevat vainajaa, lauletaan virsiä ja esitetään myös muuta, yleensä musiikkiohjelmaa.

17 Kuolinilmoitus on yleensä sanomalehdessä. Kun seurakunnan jäsen kuolee, ilmoitetaan siitä kirkonkellolla. Kuolinpäivänä suruliputetaan (lippu puolitangossa) vainajan kodissa ja mahdollisesti työpaikalla. Hautajaisissa vaatteet ovat tummia.