STUUVA-TIETOKANTA SATAMIEN TYÖTURVALLISUUSTYÖN TYÖKALUNA

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu STUUVA-TIETOKANTA SATAMIEN TYÖTURVALLISUUSTYÖN TYÖKALUNA Raportti Heidi Nousiainen Kotka 2007 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 39. 1

Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, viestintäpalvelut, T. Helkiö Kannen piirrokset Mikko Kallavuo Painopaikka Solver Oy 07/2007 ISBN 978-952-5681-05-5 ISSN 1239-9094 2

Tiivistelmä Satama on työympäristönä työturvallisuuden kannalta haastava. Työympäristö muuttuu jatkuvasti laivojen ja lastien vaihtuessa ja säätilan muuttuessa. Satama on yhteinen työpaikka, jossa samalla suljetulla alueella työskentelee paljon erilaisia toimijoita. Kaikilla toimijoilla on vaikutusta sekä muiden sataman käyttäjien että koko sataman turvallisuuteen. Satamien sisäinen liikenne on vilkasta; työkoneet liikuttavat erilaisia lasteja, rekka-autot tuovat ja vievät satamasta tavaraa ja työntekijät liikkuvat sataman alueella kävellen, polkupyörällä ja henkilöautolla. Satamien yritykset ovat viime vuosina kiinnittäneen entistä enemmän huomiota satamien turvallisuuteen. Lainsäädännön muutokset ja sataman yritysten käyttöönottamat laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät ovat osaltaan parantaneet satamien turvallisuutta. Johtamisjärjestelmät ovat tuoneet mukanaan sattuneiden poikkeamien raportoinnin ja käsittelyn, mikä on tuonut lisää tietoa satamien riskeistä. Myös lainsäädäntö asettaa vaatimuksia sataman yritysten vaarojen tunnistamiseen ja riskien hallintaan. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa merenkulun tutkimus- ja kehitysyksikössä 12.1.2005 30.9.2007 käynnissä olleessa Satamien turvallisuustietokanta -hankkeessa on toteutettu internetissä toimiva Stuuva-tietokanta (www.stuuva.fi) satamissa sattuneiden turvallisuuspoikkeamien; läheltä piti -tapausten, tapaturmien, onnettomuuksien, ympäristöpoikkeamien ja materiaalivahinkojen, raportointia varten. Stuuva-tietokanta otettiin käyttöön Kotkan ja Haminan satamissa toimivissa yrityksissä keväällä 2006. Stuuva-tietokanta on uusi keino satamien työturvallisuustyössä: satamien eri toimijat raportoivat sattuneet turvallisuuspoikkeamat samaan tietokantaan, jonka kautta ne ovat kaikkien luettavissa. Stuuva-tietokannnan kautta tieto sattuneista turvallisuuspoikkeamista siirtyy yrityksestä ja satamasta toiseen. Toimijat saavat tietokannan kautta tiedon myös muualla sattuneista tapauksista ja voivat estää ennakolta vastaavien tapausten toteutumisen omassa toiminnassaan. Poikkeamien kautta saadaan tietoa satamien suurimmista vaaratekijöistä ja tätä tietoa saadaan Stuuva-tietokannan kautta levitettyä satamien toimijoille. Stuuva-tietokannan kautta saadaan liikkumaan satamien toimijoiden välillä myös tietoa riskienhallintatoimenpiteistä sekä hyviä turvallisuuskäytäntöjä. Stuuva-tietokannan kautta siirretään satamien turvallisuustyön painopistettä reagoivasta ennakoivan turvallisuustyön suuntaan. Yritys voi puuttua muualla sattuneiden poikkeamien syihin omassa toiminnassaan ennakolta ennen kuin mitään sattuu. Samoin yritys voi puuttua Stuuvatietokannan kautta esille nousseisiin riskeihin ennakolta. Lisäksi tietokannan avulla lisätään läheltä piti -tapausten raportointia ja käsittelyä. Ennakoivaan työturvallisuustyöhön panostamalla vähennetään toteutuneita poikkeamia ja samalla vähennetään poikkeamien selvittämiseen ja niistä toipumiseen kuluvaa työtä. Tietokannan avulla lisätään yhteistyötä satamien toimijoiden välillä. Satamien turvallisuustietokanta -hankkeessa on ollut mukana erilaisia eri toimijoita Kotkan ja Haminan satamista. Lisäksi hankkeessa on ollut mukana satamien ja satamien turvallisuuden asiantuntijoita. Stuuva-tietokannan lisäksi mukana olevat tahot on koottu yhteen keskustelemaan satamien ajankohtaisista turvallisuusasioista yhteistyökumppaneiden tapaamisissa. 3

4

Alkusanat Satamien turvallisuustietokanta -hankkeessa toteutettiin hankkeen nimen mukaisesti satamien turvallisuustietokanta, joka sai nimekseen Stuuva. Stuuva-nimi kuvaa satamien turvallisuutta ja on muunnos vanhasta satamaslangista. Stuuvari tarkoittaa ahtaajaa tai lastaajaa. Ruotsin verbi stuva tarkoittaa ahtaamista ja pakkaamista ja pakataanhan Stuuva-tietokantaan pieneen tilaan sattuneita turvallisuuspoikkeamia. Satamien turvallisuustietokanta -hankkeen päätavoite on parantaa satamien turvallisuutta Stuuva-tietokannan avulla. Stuuva-tietokanta tarjoaa uusia keinoja satamien turvallisuustyöhön ja se lisää yhteistyötä ja tiedonkulkua sataman toimijoiden välillä. Stuuva-tietokannalla Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun tutkimus- ja kehitysyksikkö haluaa omalta osaltaan olla mukana satamien työturvallisuustyössä. Haluan kiittää Satamien turvallisuustietokanta -hanketta rahoittaneita Euroopan Unionia, Kymenlaakson Liittoa sekä Työsuojelurahastoa hankkeen mahdollistamisesta. Lisäksi kiitän rahoituksesta yksittäisiä yrityksiä; Baltic Tank Oy, Dynea Finland Oy, Haminan Satama Oy, Kauko-Telko Oy, Kotkan kaupunki, Kotkan Satama Oy, Neste Oil Oyj, Oiltanking Sonmarin Oy, Onnettomuustutkintakeskus, Satamaoperaattorit ry, SGS Inspection Services Oy, Vopak Chemical Logistics Finland Oy ja VR Osakeyhtiö VR Cargo Kotka ja Hamina. Suuret kiitokset hankkeen aikaisemmalle projektipäällikölle Laura Haskolle, jonka ansiosta Satamien turvallisuustietokanta -hanke käynnistyi ja eteni. Kanssasi oli mukava työskennellä! Kiitos Laura avustasi myös projektipäällikön vaihdoksen jälkeen. Kiitokset myös hankkeen projektisuunnittelijana työskennelleelle Aki Korhoselle sekä hankkeeseen selvitystöitä tehneille opiskelijoille Timo Karhuselle ja Katja Kivistölle. Kiitos ohjausryhmään osallistuneille hankkeen ohjauksesta sekä kommenteista ja mielipiteistä; Eeva-Mari Lantta Oiltanking Sonmarin Oy, Riitta Kallström Kymenlaakson liitto, Tiina Sammalisto Satamaoperaattorit ry, Hannu Repo VR Cargo, Ilkka Tahvanainen Työsuojelurahasto, Markku Koskinen Kotkan Satama Oy ja Tapani Pasanen Haminan Satama Oy, Kiitokset avusta ja ohjauksesta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sisällä Tapani Salmenhaara, Jouni Laine, Anne Fransas, Päivi Piira ja Mari Turunen. Stuuva-tietokannan teknisestä toteutuksesta kiitän TkSoft Oy:tä; Erkki Korjuslommia ja Troy Korjuslommia. Kiitokset kaikille yhteistyöyrityksissä ja työterveyshuolloissa Stuuva-tietokantaan käyttäville. Kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneiden tapaamisiin osallistuneille. Heiltä on saatu paljon käyttäjäpalautetta ja kommentteja ja se on ollut erittäin arvokasta tietokantaa kehitettäessä. Satamien työturvallisuustyö jatkuu, ja Stuuva-tietokannan käyttö jatkuu edelleen Kotkassa 21.6.2007 Heidi Nousiainen 5

6

Sisällys TIIVISTELMÄ 3 ALKUSANAT 5 1 JOHDANTO 9 2 HANKKEEN TAUSTA 11 2.1 Suomen satamat 11 2.2 Satamien vaaratekijät 11 2.3 Satamien tapaturmat 12 2.4 Turvallisuuspoikkeamien raportointi 13 3 HANKKEEN TAVOITTEET 15 4 HANKKEEN TOTEUTUS 16 4.1 Toteutusmalli 16 4.2 Stuuva-tietokanta 17 4.3 Käyttäjätasot 19 4.4 Raportointilomake 21 4.5 Stuuva-tietokannan käyttöönotto 21 4.6 Tapaamiset 23 4.7 Tiedotus 24 5 STUUVA-TIETOKANNAN VAIKUTUKSET 25 5.1 Poikkeamien raportointi 25 5.2 Ennakoiva turvallisuustyö 28 5.3 Tiedonkulku 29 5.4 Yhteistyö 30 5.5 Henkilöstön osallistuminen 31 6 HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA JATKOTOIMENPITEET 34 7 YHTEENVETO 37 LÄHTEET 39 LIITTEET Liite 1. Stuuva-logo Liite 2. Raportointilomake Liite 3. Raportointikampanjan julisteet 7

8

1 Johdanto Satama on työturvallisuuden kannalta haastava toimintaympäristö. Työympäristönä satama muuttuu jatkuvasti laivojen ja lastien vaihtuessa. Satamissa työtä tehdään ulkona ja sääolot sekä vuodenaikojen vaihtelu vaikuttavat toimintaympäristöön. Työ satamissa on työkoneiden kehityksen myötä muuttunut fyysisesti raskaasta eri tavalla kuormittavaksi. Liikenteen lisääntyminen satamissa sekä työkoneiden ja työmenetelmien muutokset ovat lisänneet satamien sisäistä liikennettä. Nämä kaikki tuovat omat riskinsä satamassa työskentelyyn. Satama on tyypillinen yhteinen työpaikka, jossa samalla suljetulla alueella työskentelee useita erilaisia toimijoita. Kaikkien näiden työskentelyllä on vaikutusta muiden toimijoiden ja koko sataman työturvallisuuteen. Satamien työturvallisuuden parantamiseksi vaaditaan sataman toimijoilta yhteistyötä. Erityisen tärkeää on avoin tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Vuonna 2004 satamissa astui voimaan kansainvälinen turva-asioita (engl. security) säätelevä ISPS -koodi (International Ship and Port Facility Code 2004). Turva-asioihin liittyvien kysymysten lisäksi työturvallisuuteen (engl. safety) on viime vuosina kiinnitetty satamissa aikaisempaa enemmän huomiota. Työturvallisuusasioissa yhteistyö sataman yritysten välillä kuitenkin haki tällöin vielä muotoaan. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun toimialalla nousi esille idea satamien työturvallisuuden kehittämisestä ja Satamien turvallisuustietokanta -hankkeen suunnittelu aloitettiin syksyllä 2004. Satamien turvallisuustietokanta -hanke käynnistyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun tutkimus- ja kehitysyksikössä (T & K -yksikössä) 12.1.2005. Hankkeen tarkoituksena oli luoda satamien toimijoille yhteinen tietokanta satamissa sattuneiden turvallisuuspoikkeamien raportointiin. Tavoitteena oli saada satamien eri toimijat raportoimaan sattuneet turvallisuuspoikkeamat tähän yhteiseen tietokantaan. Tietokannan kautta voidaan jakaa eri toimijoille tietoa sattuneista poikkeamista ja niiden pohjalta esille nousseista riskeistä. Jakamalla tietoa riskeistä toimijat voivat ennakolta estää riskien toteutumisen omassa toiminnassaan. Hankkeen päätavoitteena oli satamien työturvallisuuden parantaminen Stuuva-tietokantaan voi raportoida satamissa sattuneista turvallisuuspoikkeamista läheltä piti -tapaukset, tapaturmat, onnettomuudet, ympäristöpoikkeamat ja materiaalivahingot. Vaikka hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli kerätä työturvallisuuteen liittyviä poikkeamia, päätettiin myös laatu- ja ympäristöpoikkeamat ottaa mukaan, sillä yleensä poikkeamalla on vaikutuksia turvallisuuteen, ympäristöön ja laatuun. Satamien yrityksissä oli yhdistetty tai oltiin rakentamassa yhdistettyjä laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Yrityksillä oli mahdollisuus ottaa Satamien turvallisuustietokanta halutessaan ainoaksi raportointikanavaksi, johon talletetaan raportit kaikista poikkeamista. Samaan raporttiin on mahdollisuus tallettaa kaikki oleellinen tieto poikkeamasta ja sen vaikutuksista työntekijöihin, ympäristöön sekä materiaaliin. Satamien turvallisuustietokanta kohdistettiin Kotkan ja Haminan satamiin ja niissä toimiviin yrityksiin, jotta tietokantaa voitiin kehittää ja testata pienemmällä joukolla yrityksiä. Koska 9

Kotkan ja Haminan satamissa on riittävän monipuolisesti edustettuna erilaisia toimijoita ja lastausmuotoja, katsottiin alueen olevan erinomainen tietokannan kehittämisen pohjaksi. Erityisesti, koska nämä kaksi satamaa sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan Kaakkois-Suomessa, kokemusten vaihto satamien välillä ja yhteistyökumppaneiden tapaamisten järjestäminen sujuivat vaivattomasti. Satamien turvallisuustietokanta -hanke rajattiin koskemaan sataman toimijoita sataman portilta satamalaiturille. Tällä alueella tapahtuva toiminta kuului hankkeeseen. Aluksissa tapahtuva toiminta on mukana vain lastauksen ja purkauksen aikana, jos sitä tekee maapuolen henkilökunta. Hankkeen kohderyhmä rajattiin koskemaan vain vakituisesti satamassa toimivia. Näin esimerkiksi kuljetusyritykset jäivät pois hankkeen kohderyhmästä. Hankkeessa toteutettiin Stuuva-tietokanta internetiin osoitteeseen www.stuuva.fi. Tietokannan suunnittelun tueksi tutustuttiin yhteistyöyritysten poikkeamaraportointijärjestelmiin sekä yritysten työturvallisuustoimintaan. Samaan aikaan käynnistettiin tarjouskilpailu tietokannan toteuttajasta. Tietokannan toteutti ulkopuolinen yritys pääkäyttäjien asettamien vaatimusten pohjalta. Tietokannan toimintoja pääkäyttäjät ovat suunnitelleet yhteistyössä yhteistyöyritysten kanssa. Yhteistyöyrityksistä kerättiin vaatimuksia ja toiveita tietokannan kehittämisen tueksi ja käyttäjiltä kerättiin koko hankkeen ajan palautetta ja kokemuksia tietokannan käytöstä. Stuuva-tietokanta otettiin käyttöön Kotkan ja Haminan satamissa keväällä 2006. Tietokannan käyttöönoton jälkeen on erityisesti panostettu yritysten raportointiaktiivisuuden lisäämiseen, jotta Stuuva-tietokanta saadaan osaksi satamien jokapäiväistä työturvallisuustyötä. Stuuva-tietokannan kautta tieto satamissa sattuneista poikkeamista kulkee toimijalta toiselle. Raportoiduista poikkeamista yritys voi ennakolta ottaa opiksi ja estää vastaavien tapausten toistuminen omassa toiminnassaan. Stuuva-tietokanta on lisännyt sataman toimijoiden välistä yhteistyötä turvallisuusasioissa. Tietokannan lisäksi yhteistyötä ovat lisänneet yhteistyökumppaneiden tapaamiset, jotka ovat koonneet yhteen satamien yritysten eri henkilöstöryhmien edustajien lisäksi satamien turvallisuuden asiantuntijoita. Näissä tapaamisissa on tietokannan kehittämisen lisäksi keskusteltu tietokannan kautta esille nousseista satamien riskeistä. 10

2 Hankkeen tausta 2.1 Suomen satamat Suomea voidaan pitää saarena, sillä suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse satamien kautta. Suomen viennistä noin 90 % ja tuonnista noin 70 % hoidetaan meriteitse (Liikenne- ja viestintäministeriö 2006). Satamien merkitys Suomen kansantaloudelle on siis merkittävä. Suomen suurin satama tavaraliikenteen määrän perusteella on Porvoossa. Toiseksi suurin satama on Helsingissä. Kymenlaakson satamat Kotkassa ja Haminassa ovat tavaraliikenteen määrän perusteella Suomen kymmenen suurimman sataman joukossa; vuonna 2006 Kotkan satama oli Suomen kolmanneksi suurin satama ja Hamina yhdeksänneksi suurin. Sekä Kotkan että Haminan satamat ovat molemmat kasvavia satamia ja niiden läpi kulkevan liikenteen odotetaan tulevaisuudessa kasvavan. (Merenkulkulaitos 2007.) Kymenlaakson satamilla on suuri merkitys alueellisesti. Satamat työllistävät suuren osan alueen työikäisestä väestöstä. Kuten Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen selvitys osoittaa Kymenlaakson satamien aluetaloudelliset vaikutukset työllisyys- ja tulovaikutusten kautta ovat merkittäviä. (Helminen et. al. 2007.) 2.2 Satamien vaaratekijät Työympäristönä satama on jatkuvasti muuttuva, mikä asettaa haasteita satamien työturvallisuustoiminnalle. Sataman olosuhteet muuttuvat sääolojen, satamassa käyvien laivojen ja sataman läpi kulkevien lastien mukaan päivittäin. Myös satamassa satunnaisesti työskentelevät henkilöt vaihtuvat päivittäin. Työturvallisuuden kannalta sataman toimintaympäristö on haastava. ISPS -määräykset (International Ship and Port Facility Code 2004) tekevät satamasta suljetun alueen, jossa toiminta rajoittuu porttien sisäpuolelle. Satama on tyypillinen työturvallisuuslain tarkoittama yhteinen työpaikka, jossa suljetulla alueella työskentelee useita toimijoita. Sataman haltijan lisäksi satamissa työskentelee runsaasti erilaisia toimijoita mm. ahtausliikkeiden, nesteterminaalien, kuljetusyritysten ja viranomaisten palveluksessa. Näiden kaikkien toiminnalla on vaikutusta koko sataman työturvallisuuteen. Siksi turvallisuuden parantamisessa keskeinen rooli on tiedonkululla eri toimijoiden välillä. Sataman työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi ei riitä, että tunnetaan oman yrityksen toiminnan riskit, vaan satamaympäristön riskejä tulee tuntea laajemmin, jotta osataan ennakolta varautua yrityksen henkilöstöön ja toimintaan kohdistuviin vaaroihin. Työturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön muutokset ovat osaltaan parantaneet myös satamien työturvallisuutta. Vuonna 2002 uudistunut työturvallisuuslaki (738/2002) asettaa vaatimuksia 11

sataman ja sen yritysten työturvallisuudelle. Työturvallisuuslaki asettaa erityisiä vaatimuksia yhteisille työpaikoille. Myös Valtioneuvoston asetus alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta (633/2004) asettaa vaatimuksia satamien työturvallisuustoiminnalle. Satamien suurimpana riskitekijänä pidetään nykyisin sisäistä liikennettä. Satamien liikenteen kasvu on lisännyt entisestään satamien sisäistä liikennettä. Tavaroiden vaakasiirtojen lisääntyminen ro-ro -alusten, joissa lastaus ja purku tapahtuvat vaakatasossa pyöräkuljetuksina suoraan oikealle paikalle alukseen, lisääntymisen ja kehittymisen myötä on kasvattanut siirtolaitteiden määrää satamissa. Tämä on aiheuttanut satamien sisäisen liikenteen vilkastumisen. Siirrettävien taakkojen koko on kasvanut ja sen myötä riskit ovat kasvaneet. Näkyväisyys siirtolaitteista on usein rajoittunut ja siirtolaite raskaan taakan kanssa vaatii pitkän pysähtymismatkan. Työkoneiden lisäksi tämä on ongelmana junissa. (Penttinen 2000; Santala 2004.) Erityisesti ongelmallista satamissa on risteävä liikenne. Sataman alueella liikkuvat työntekijät ja vierailijat kävellen, polkupyörillä ja henkilöautoilla ja lasteja kuljetetaan työkoneilla ja rekkaautoilla sekä junilla. Satamissa on paljon kulmia, joissa näkyväisyys kulman taakse on huono. Ongelmallisia kohtia ovat myös tasoristeykset. Valtioneuvoston asetus alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta (633/2004) on osaltaan parantanut satamien sisäisen liikenteen turvallisuutta. Asetus asettaa vaatimuksia satama-alueen liikennejärjestelyille sekä konttien käsittely- ja varastointialueiden rajaukselle. Henkilöliikenteen turvallisuutta parantaa näkyvä varoitusvaatetus, jota satama-alueella on käytettävä. (Vna alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta 2004.) Sisäisen liikenteen lisäksi satamissa aiheuttavat vaaroja erilaisten lastien käsittely. Raskaiden taakkojen vaakasiirtojen lisäksi taakkoja nostetaan. Nesteterminaalissa vaaroja aiheuttaa erilaisten kemikaalien käsittely, mikä voi pahimmillaan aiheuttaa suurenkin onnettomuuden. Myös pölyävät ja vuotavat lastit aiheuttavat vaaroja satamassa työskenteleville. (Penttinen 2000.) Lastin käsittely aiheuttaa fyysistä kuormitusta sataman varastoissa ja aluksilla, joissa lasteja sidotaan tai siirretään käsivoimin. Staattisista työasennoista aiheutuu fyysistä kuormitusta esimerkiksi trukkien ja nostureiden kuljettajille sekä valvomoissa. Lisäksi fyysistä ja henkistä kuormitusta aiheuttavat yötyö ja kiire. 2.3 Satamien tapaturmat Suomen satamissa sattuu vuosittain noin 500 työtapaturmaa (Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2006). Kuolemaan johtaneita työtapaturmia Suomen satamissa sattuu noin yksi vuodessa (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto). Näiden lukujen taustalla on runsaasti läheltä piti -tapauksia, joissa ei aiheudu henkilö- eikä materiaalivahinkoja. Satamien turvallisuustietokanta -hankkeessa projektihenkilöstö selvitti satamien turvallisuustilannetta satamissa sattuneiden työtapaturmien kautta. Sattuneita työtapaturmia analysoivat tarkemmin opiskelijat selvitystöissään. Satamissa sattuneita tapaturmavakuutuslain nojalla korvattuja työtapaturmia tarkastellessa suurimmiksi riskeiksi satamissa nousevat sisäinen liikenne ja lastioperaatiot. Suurin osa sata- 12

mien työtapaturmista liittyy lastioperaatioihin, joilla tarkoitetaan aluksen lastausta ja purkua, lastin ja muiden tavaroiden siirtelyä satama-alueella ja varastoissa sekä lastin käsittelyä aluksella ja sataman varastoissa. Yleisimmät tapaturmia aiheuttavat työtehtävät ovat lastausta, varastointia ja purkamista tai lastin kuljettamista ja siirtämistä. Lastin käsittelyyn liittyviä tapaturmia aiheuttaneita työsuorituksia ovat esineiden käsitteleminen, taakan käsivoimin siirtäminen, käsikäyttöisillä työkaluilla, kuten lastin kiinnityslaitteille ja apuvälineillä, työskentely sekä kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaus tai siinä matkustaminen. Työtapaturmien yleisiä aiheuttajia ovat materiaalit, esineet, tuotteet ja sirpaleet, joita satamissa ovat mm. kuljetuksiin ja lastin siirtelyyn sekä lastin käsittelyyn liittyvät taakat ja kuormat. (Karhunen 2007; Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2006.) Satamien korvattuja työtapaturmia sattuu myös satamien sisäisessä liikenteessä. Työsuorituksen mukaan eniten tapaturmia sattuu henkilön liikkuessa satama-alueella. Myös kulkuneuvojen siirto ja niissä matkustaminen aiheuttavat työtapaturmia. Työtapaturmien aiheuttajat ovat usein erilaisia kulkuväyliä ja alustoja. (Karhunen 2007; Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2006.) Suurin osa satamien korvatuista työtapaturmista on liukastumisia, putoamisia ja kaatumisia tai fyysisestä kuormituksesta aiheutuneita tapaturmia. Yleisiä poikkeamia ovat myös työkoneiden hallinnan menettäminen, työkoneen rikkoutuminen ja lastin tai muiden varastoitujen tai siirrettävien tavaroiden tai työssä käytettävien laitteiden putoaminen. (Karhunen 2007; Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2006.) Satamissa sattuneet korvatut työtapaturmat ovat pääasiassa lieviä. Työtapaturmista aiheutuneet vammat kohdistuvat pääasiassa raajoihin. Myös selkään ja sormiin kohdistuu jonkin verran työtapaturmia. (Karhunen 2007; Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakki 2006.) Satamissa sattuneista kuolemaan johtaneista työtapaturmista suurin osa johtuu kulkuneuvon alle jäämisestä tai tavaroiden alle jäämisestä. Usea alle jääminen on johtunut puutteellisesta näkyväisyydestä, kun työkoneen kuljettaja ei ole havainnut uhria eikä uhri ole havainnut lähestyvää työkonetta. Myös putoaminen on johtanut useaan kuolemaan satamassa. Usein putoamiset ovat johtuneet työntekijän liukastumisesta laivan kannella tai lastin päällä. Myös tavaroiden tai kulkuneuvojen väliin jääminen on aiheuttanut satamissa kuolemaan johtaneita työtapaturmia. (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto.) 2.4 Turvallisuuspoikkeamien raportointi Satamien yrityksissä on otettu käyttöön laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmiä, jotka ovat nostaneet turvallisuusasiat esille yrityksissä. Enää pelkkä lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen ei riitä vaan vaadittu turvallisuustoiminnan taso on korkeampi. Johtamisjärjestelmät ovat tuoneet mukanaan poikkeamien käsittelyprosessit. Yrityksissä raportoidaan laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspoikkeamia ja näiden käsittelyyn on määritetty toimintatavat. Osassa sataman yrityksistä työntekijät raportoivat poikkeamat paperisilla raportointilomakkeilla, jotka toimitetaan työsuojelupäällikölle tai työsuojeluvaltuutetuille. Osalla yrityksistä on käytössä tietoteknisiä raportointijärjestelmiä. Osa näistä järjestelmistä on koko yrityksen konsernin laajuisia ja käytössä useissa toimipisteissä ympäri maailmaa. 13

Osassa sataman yrityksistä poikkeamien raportointikulttuuri on olemassa ja miltei kaikki poikkeamat raportoidaan. Osassa yrityksistä poikkeamista raportoidaan vain murto-osa. Kokonaisuutena satamissa sattuneista turvallisuuspoikkeamista raportoidaan nykyisin vain murto-osa. Sattuneet vakavat työtapaturmat yrityksissä raportoidaan, mutta ns. nollatapaturmat eli tapaturmat, jotka eivät johda lääkärissä käyntiin eivätkä aiheutua sairauspoissaoloja, jäävät usein raportoimatta. Nollatapaturmien lisäksi sattuneet läheltä piti -tapaukset jäävät usein raportoimatta. Läheltä piti -tapausten raportointikulttuuria ei satamissa vielä ole. Lisäksi läheltä piti -tapauksen käsitettä ei tunneta eikä tiedetä millaisia poikkeamia läheltä piti -tapauksina tulisi raportoida. Pelkästään sattuneiden poikkeamien raportointi ei kuitenkaan riitä parantamaan satamien työturvallisuutta. Yrityksissä raportoidut poikkeamat käydään usein läpi työsuojelutoimikunnan tai vastaavan ryhmän kokouksissa. Usein myös yrityksen johto käsittelee sattuneet poikkeamat vuosittain. Poikkeaman välittömän syyn korjaamiseksi toteutettavat toimenpiteet on usein jo toteutettu poikkeamaa käsiteltäessä. Harvoin kuitenkaan pohditaan syitä poikkeaman taustalla pidemmällä ja mietitään toimenpiteitä syiden poistamiseksi ja vastaavien tapausten toteutumisen estämiseksi. Yritysten työntekijät ovat harvoin mukana poikkeamien käsittelyssä. Yleensä poikkeaman taustalla olevia syitä sekä korjaavia toimenpiteitä pohtivat esimiehet ja työturvallisuushenkilöstö. Työntekijät saavat harvoin palautetta siitä, millaisiin toimenpiteisiin heidän raportoimansa poikkeaman korjaamiseksi on ryhdytty. Tällainen palaute on kuitenkin tarpeellista, jotta myös työntekijät tietävät poikkeamien raportoinnin johtavan toimenpiteisiin ja poikkeamia kannattaa siksi raportoida. Osa sataman yritysten raportoimista turvallisuuspoikkeamista on sellaisia, että toinen yritys on vastuussa toimenpiteistä poikkeaman korjaamiseksi. Yritykset lähettävät toisilleen raportteja tällaisista poikkeamista sähköpostilla tai faksilla. Poikkeaman raportoinut yritys ei välttämättä saa tietää, millaisiin toimenpiteisiin poikkeaman seurauksena toisessa yrityksessä on ryhdytty. Satamassa sattuneita poikkeamia käsitellään harvoin yhdessä sataman yritysten kesken, vaikka osa yritysten raportoimista poikkeamista on sellaisia, että kaikkien sataman yritysten tulisi olla niistä tietoisia. Joissain satamissa pidetään vuosittain yhteisiä tapaamisia eri toimijoiden kesken ja näissä käsitellään myös sattuneet turvallisuuspoikkeamat, jotka koskevat useita sataman toimijoita. Eri satamilla ei kuitenkaan ole olemassa yhteistä poikkeamien raportointi- ja käsittelykanavaa. 14

3 Hankkeen tavoitteet Satamien turvallisuustietokanta -hanke käynnistettiin vastaamaan satamien työturvallisuustoiminnan uusiin haasteisiin. Yhteisen tietokannan avulla lisätään satamien toimijoiden yhteistyötä työturvallisuusasioissa ja jaetaan tietoa satamissa sattuneista turvallisuuspoikkeamista. Satamien turvallisuustietokanta -hankkeen päätavoitteena on satamien työturvallisuuden parantaminen uusin keinoin. Konkreettinen Satamien turvallisuustietokanta -hankkeen tavoite oli luoda tietopankki, johon hankkeeseen osallistuvat yritykset raportoivat heille sattuneet turvallisuuspoikkeamat. Tieto poikkeamista jaetaan tietokannan kautta osallistuville yrityksille. Lisäksi yritykset voivat tietokannan kautta tehdä tilastoja ja koosteita raportoiduista poikkeamista sekä hyödyntää tietokantaan laadittua materiaalia. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli saada hankkeessa toteutettava tietokanta yritysten ja henkilöstön tietoon. Tietokannasta oli tarkoitus tehdä työkalu sataman yritysten työturvallisuustyöhön. Satamien turvallisuustietokanta -hankkeessa oli tietokannan toteutuksen lisäksi tavoitteena luoda hankkeeseen osallistuvien yritysten välille yhteistyöverkosto turvallisuusasioiden käsittelyyn. Sataman eri toimijoiden lisäksi yhteistyöverkostoon liitettäisiin satamien työturvallisuuden asiantuntijaorganisaatiot sekä työterveyshuollot. 15

4 Hankkeen toteutus 4.1 Toteutusmalli Satamien turvallisuustietokanta -hanke käynnistyi 12.1.2005 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun toimialan T & K -yksikössä. Koko hankkeen ajan hankkeessa työskenteli projektipäällikkö, jonka kanssa 16 kuukauden ajan hankkeessa työskenteli projektisuunnittelija. Hanketta toteutettiin aktiivisessa yhteistyössä Kotkan ja Haminan satamissa toimivien yritysten kanssa. Yhteydenpidosta hankkeen ja yritysten välillä vastasivat projektihenkilöstö sekä yritysten yhteyshenkilöt, joina toimivat yleensä yritysten työturvallisuusasioista vastaavat henkilöt. Lisäksi hankkeeseen koottiin ohjausryhmä, jossa suurimpien rahoittajien edustajien lisäksi olivat edustettuna Kotkan ja Haminan satamat ja niiden erilaiset toimijat. Kuvassa 1 on kuvattu Satamien turvallisuustietokanta -hankkeen organisaatio. Kuva 1. Satamien turvallisuustietokanta -hankkeen organisaatio. Hankkeen päärahoittajat olivat Euroopan Unioni, Kymenlaakson Liitto sekä Työsuojelurahasto. Lisäksi yksittäisistä yrityksistä hanketta rahoittivat Baltic Tank Oy, Dynea Finland Oy, Haminan Satama Oy, Kauko-Telko Oy, Kotkan kaupunki, Kotkan Satama Oy, Neste Oil Oyj, Oiltanking Sonmarin Oy, Onnettomuustutkintakeskus, Satamaoperaattorit ry, SGS Inspection Services Oy, Vopak Chemical Logistics Finland Oy ja VR Osakeyhtiö VR Cargo Kotka ja Hamina. 16

Satamien turvallisuustietokanta -hankkeen toteutus on esitetty kuvassa 2. Hanke aloitettiin tutustumalla mukana oleviin satamiin ja niissä toimiviin yrityksiin. Erityisesti tutustuttiin yritysten turvallisuustoimintaan ja poikkeamien raportointijärjestelmiin. Suurin osa hankkeen ajasta kului toteutettavan tietokannan suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon. Kuva 2. Satamien turvallisuustietokanta -hankkeen toteutus. Hankkeessa teetettiin kaksi opiskelijatyötä satamien työturvallisuudesta. Toinen opiskelijoista selvitti Suomen satamissa sattuneita työtapaturmia. Opiskelija selvitti satamissa sattuneet työtapaturmat tapaturmavakuutuslain nojalla korvatuista työtapaturmista sekä analysoi millaisia nämä tapaukset olivat. Toinen opiskelija selvitti TOT-tutkinnan pohjalta satamissa sattuneita kuolemaan johtaneita työtapaturmia sekä niiden syitä ja vaikutuksia satamien työturvallisuuteen. Satamien turvallisuustietokanta -hanke oli tarkoitus päättää 31.3.2007, mutta hankkeelle haettiin jatkoaikaa, jotta hankkeessa toteutetun tietokannan käytölle ei tulisi katkosta ennen jatkohankkeen alkamista. Satamien turvallisuustietokanta -hanke päättyy 30.9.2007. 4.2 Stuuva-tietokanta Satamien turvallisuustietokanta -hankkeessa toteutettiin internetissä toimiva satamien turvallisuustietokanta, joka nimettiin Stuuva-tietokannaksi. Stuuva-tietokanta toimii internetissä osoitteessa www.stuuva.fi. Stuuva-tietokannan logo on liitteessä 1. 17

Stuuva-tietokannan toteutti ulkopuolinen ohjelmistotoimittaja, joka valittiin tarjouskilpailun perusteella. Projektihenkilöstö määritti yhteistyöyrityksistä saatujen kommenttien ja kokemusten perusteella tietokannan vaadittavat ominaisuudet ja rakenteen. Yhdessä tietokannan toimittajan kanssa määritettiin tietokannan tietotekninen toteutus. Stuuva-tietokannan rakenne on esitetty kuvassa 3. Kuvassa on kuvattu tietokantaan raportoitujen turvallisuuspoikkeamien käsittely ja liikkumista tietokannassa. Kuva 3. Stuuva-tietokannan rakenne. Yritysten on mahdollista raportoida Stuuva-tietokantaan kaikki satamissa sattuneet turvallisuuspoikkeamat. Hankkeessa turvallisuuspoikkeamilla tarkoitetaan läheltä piti -tapauksia, tapaturmia, onnettomuuksia, ympäristöpoikkeamia ja materiaalivahinkoja. Yritys saa tiedon yrityksessä sattuneesta turvallisuuspoikkeamista omien raportointikäytäntöjensä mukaisesti. Osalla yhteistyöyrityksistä poikkeamat raportoidaan sähköistä raportointijärjestelmää käyttäen, osalla yrityksistä on käytössä paperilomakkeet poikkeamien raportointiin ja osassa yrityksistä tieto sattuneista poikkeamasta tulee henkilökohtaisesti työsuojeluvaltuutetuille, -päällikölle tai työnjohtajille. Yritys määrittelee itse, miten raportoidut turvallisuuspoikkeamat lisätään Stuuva-tietokantaan. Tietokantaan on mahdollista raportoida tapauksia ainoastaan tietokantaan rekisteröidyiltä tietokoneilta. Tietokoneiden rekisteröinti valittiin käyttäjien tunnistamistavaksi, sillä käyttäjätunnusta ja salasanaa pidettiin liian hankalana käyttäjäkuntaa ajatellen. Yrityksen rekisteröidyiltä 18

koneilta raportoitaessa poikkeamaraportti lisätään suoraan oikealle yritykselle. Näin vältetään asiattomien raporttien lisääminen tietokantaan sekä raporttien joutuminen väärälle yritykselle. Yritys on voinut rekisteröidä Stuuva-tietokantaan esimerkiksi taukotilojen tietokoneita niin, että yrityksen työntekijät pääsevät itse raportoimaan poikkeamat Stuuva-tietokantaan. Osa yrityksissä on ohjeistanut työntekijöitä raportoimaan poikkeamat yrityksen omien käytäntöjen mukaisesti ja yrityksen yhteyshenkilöt lisäävät poikkeamaraportit Stuuva-tietokantaan omilta rekisteröidyiltä tietokoneiltaan. Poikkeamat raportoidaan tietokantaan käyttäen raportointilomaketta, joka on esitetty liitteessä 2. Yrityksen raportoima poikkeama tulee pääkäyttäjän käsiteltäväksi, kun se raportoidaan Stuuvatietokantaan. Pääkäyttäjä poistaa raportista kaikki yritysten kanssa määritetyt luottamukselliset tiedot, joista poikkeaman raportoinut yritys on mahdollista tunnistaa. Näitä tietoja ovat mm. henkilöiden, koneiden ja kemikaalien nimet, paikat ja tiet sekä raiteiden numerot. Tietokanta poistaa automaattisesti osan näistä tiedoista jättäen julkaistavasta raportista pois tietyt monivalintakohdat kuten sataman. Loput luottamukselliset tiedot pääkäyttäjä poistaa käsin käytännössä lukien läpi avoimet tekstikentät ja poistaen näistä kirjatut luottamukselliset tiedot. Samalla, kun pääkäyttäjä julkaisee poikkeamaraportin Stuuva-tietokannassa, hän lisää siihen tietyt tapausta kuvaavat avainsanat. Avainsanojen avulla jaotellaan tapauksia ja niiden avulla on helpompi löytää samantyyppiset tapaukset. Avainsanaksi raportteihin on lisätty mm. tasoristeys, jolla löytyvät kaikki tasoristeyksissä sattuneet poikkeamat sekä sääolot. Julkaistut poikkeamaraportit ovat nähtävissä Stuuva-tietokannan etusivulla osoitteessa www.stuuva.fi Lue raportteja -linkin kautta. 4.3 Käyttäjätasot Stuuva-tietokannassa on viisi eri käyttäjätasoa. Ensimmäisen käyttäjätason muodostavat julkisen sivuston käyttäjät. Kuka tahansa satamassa työskentelevä tai satamassa satunnaisesti vieraileva pääsee tutustumaan julkaistuihin poikkeamaraportteihin. Julkaistuista poikkeamaraporteista on poistettu kaikki tiedot, joista yritys on mahdollista tunnistaa. Julkiselle sivustolle on myös koottu raporttien pohjalta materiaalia satamien työturvallisuudesta. Lisäksi julkisella sivustolla on tietoa Satamien turvallisuustietokanta -hankkeesta. Toisella käyttäjätasolla ovat ne Stuuva-tietokannan käyttäjät, jotka pääsevät rekisteröidyiltä tietokoneilta raportoimaan sattuneet poikkeamat. Heillä on mahdollisuus raportoida sattuneet turvallisuuspoikkeamat suoraan omalle yritykselleen. Lisäksi he saavat käyttöönsä julkisen käyttöliittymän materiaalin kuten julkaistut poikkeamaraportit. Kolmannen käyttäjätason muodostavat yritysten yhteyshenkilöt, jotka toimivat Stuuva-tietokannan pääkäyttäjinä yrityksessä. Yhteyshenkilöt kirjautuvat tietokantaan omilla henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksillaan. He saavat käyttöönsä oman yrityksensä raportit sellaisena, kuin ne ovat yrityksessä raportoitu. Välitön palaute -toiminnon kautta he saavat tiedon raportoimaansa turvallisuuspoikkeamaa vastaavista Stuuva-tietokantaan raportoiduista tapauksista. Poikkeamien samankaltaisuus määritetään pääkäyttäjän lisäämillä avainsanoilla. Lisäksi yritysten yhteyshenkilöt pääsevät tekemään hakuja kaikista Stuuva-tietokantaan raportoiduista tapauksista tai yrityksen omista raporteista. Yhteyshenkilöillä on mahdollisuus tehdä kuvaajia 19

oman yrityksen tai kaikkein yritysten raporteista. Esimerkiksi yrityshenkilö voi tehdä kuvan 4. mukaisen kuvaajan, joka kertoo missä työtehtävissä poikkeamia on sattunut. Kuva 4. Esimerkki kuvaajasta, jonka yhteyshenkilö voi tietokannasta tehdä. Kuvaaja on Haminan satamassa vuonna 2006 raportoitujen tapausten yhteenveto. Työterveyshuollot muodostavat Stuuva-tietokannan neljännen käyttäjätason. Työterveyshuolloista Stuuva-tietokantaa käyttävät pääasiassa työterveyshoitajat, mutta käyttöoikeuksia on annettu myös työterveyslääkäreille ja työfysioterapeuteille. Työterveyshuoltojen henkilöt kirjautuvat Stuuva-tietokantaan henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksilla. He saavat käyttöönsä edustamiensa yritysten muokkaamattomat raportit, jos yritys on antanut tähän sopimuksella luvan. Työterveyshuoltojen henkilöstö pääsee tekemään hakuja ja koosteita kaikista tietokantaan raportoiduista tapauksista. Yhteyshenkilöiden ja työterveyshuoltojen käytössä on Stuuva-tietokannan koostemateriaalipankki, johon pääkäyttäjä koostaa raportoitujen tapausten pohjalta materiaalia. Stuuva-tietokantaan raportoitujen tapausten pohjalta nousee esille vaaratekijöitä, joita nostetaan koostemateriaalin kautta yleiseen keskusteluun. Lisäksi koostemateriaalipankkiin lisätään ajankohtaista materiaalia satamien turvallisuuteen liittyen. Stuuva-tietokannassa yhteyshenkilöiden, työterveyshuoltojen ja pääkäyttäjien käytössä on keskustelupalsta. Keskustelupalstalla voidaan nostaa yleiseen keskusteluun vaaratekijöitä ja jakaa hyviä työturvallisuuskäytäntöjä. Stuuva-tietokannan pääkäyttäjinä toimivat projektihenkilöt, jotka muodostavat viidennen käyttäjätason. Heillä on laajimmat oikeudet tietokantaan. He toimivat tietokannan ylläpitäjinä ja saavat käyttöönsä kaiken tietokantaan raportoidun materiaalin sellaisena, kun se on yrityk- 20

sestä raportoitu. Tietokannan teknisestä ylläpidosta hankkeen aikana huolehtii tietokannan toimittaja. 4.4 Raportointilomake Kaikki yritykset raportoivat poikkeamat Stuuva-tietokantaan käyttäen samanlaista raportointilomaketta, joka on esitetty liitteessä 2. Raportointilomake jakautuu Stuuva-tietokannassa kuudelle sivulle. Suurin osa raportointilomakkeen kohdista on monivalintakohtia, joista raportin täyttäjä valitsee yhden tai useamman poikkeamaa parhaiten kuvaavan. Muutamia monivalintakohtia tarkennetaan avoimilla tekstikentillä, joihin raportin täyttäjä kirjoittaa omin sanoin kuvauksen. Avoimeen tekstikenttään kuvataan mm. mitä on tapahtunut, seuraukset sekä syyt. Raportointilomakkeen tietyt kohdat tarkentuvat riippuen raportoijan valinnoista; alemman tason valinnat tulevat näkyviin vasta, kun tietty kohta ylemmältä tasolta on valittu. Näin tarkentuvat mm. tapahtumapaikka ja satamatyyppi. Raportointilomake on neliosainen. Raportointilomakkeen ensimmäiset kohdat selvittävät, mitä on tapahtunut. Tämän jälkeen raportointilomakkeelle täytetään syyt poikkeaman taustalla eli selvitetään, miksi poikkeama on tapahtunut. Kolmannessa kohdassa raportointilomake ohjaa pohtimaan miten vastaavat tapaukset voidaan estää. Raportointilomakkeen viimeinen osa koostuu poikkeamaan liittyvistä lisätiedoista, kuten valokuvista, sekä raportoijan, silminnäkijöiden ja lisätiedon antajien yhteystiedoista. Raportoidun poikkeaman raportointilomakkeeseen voi lisätä kaiken poikkeamaan ja sen tutkintaan liittyvän sähköisen materiaalin. Raportointilomakkeessa on omat kohdat tutkintapöytäkirjoille, valokuville ja muulle poikkeamaan liittyvälle materiaalille. Kaikki kyseiseen poikkeamaan liittyvä materiaali on mahdollista tallentaa Stuuva-tietokantaa liitteeksi kyseisen poikkeaman raporttiin. Näin kaikki tapaukseen liittyvä materiaali on talletettu yhteen paikkaan, jossa se on kaikkien yrityksen yhteyshenkilöiden käytössä. Julkaistuista raporteista on mahdollista tehdä erilaisia hakuja. Suppeampi hakutoiminto on käytettävissä julkisella internetsivulla. Julkisella sivustolla voi tehdä hakuja päivämäärän, avainsanojen, tapahtuman ja poikkeaman valikkojen perusteella. Yhteyshenkilöillä on käytössään laajempi hakutoiminto. Yhteyshenkilöiden käyttöliittymässä hakuja voi tehdä melkein kaikkien raportointilomakkeen monivalintakohtien pohjalta. 4.5 Stuuva-tietokannan käyttöönotto Projektihenkilöstö oli koko Stuuva-tietokannan kehityksen ajan mukana tietokannan kehittämisessä ja suunnitteli toimintoja tietokantaan. Pääkäyttäjät saivat tietokannan eri toiminnot käyttöönsä heti niiden valmistuttua. He pääsivät testaamaan toimintoja välittömästi ja antamaan palautetta toiminnasta. Toimintoja muokattiin pääkäyttäjien palautteen perusteella ennen Stuuva-tietokannan esittelemistä muille käyttäjäryhmille. Koska pääkäyttäjät olivat jatkuvasti mukana tietokannan kehittämisessä, ei heille järjestetty erillistä koulutusta tietokannan käyttöön. 21

Stuuva-tietokanta otettiin käyttöön yhteistyöyrityksissä Kotkan ja Haminan satamissa huhtikuussa 2006. Alla listatut yritykset ottivat Stuuva-tietokannan käyttöönsä: - Basf Oy - Baltic Tank - Dynea Finland Oy - Eurolashing Oy - Finnsteve Oy - Hamina Multimodal Terminals Ky - Haminan Satama Oy - Kauko-Telko Oy - Kotkan Satama Oy - Kotkan kaupunki - Multi-Link Terminals Oy - Neste Oil Oyj - Oiltanking Sonmarin Oy - Oy Saimaa Terminals Ab - RP Kuljetustekniikka - SGS Inspection Services Oy - Stella Stevedorica Oy - Steveco Oy - Tulli - VR Cargo - Valdoring Oy - Vopak Chemical Logistics Finland Oy. Lisäksi tietokantaa käyttävät asiantuntijoista Satamaoperaattorit ry ja Onnettomuustutkintakeskus. Yritysten yhteyshenkilöt koulutettiin Stuuva-tietokannan käyttöön kolmessa samansisältöisessä koulutuksessa huhti toukokuussa 2006. Yhteyshenkilöinä yrityksessä toimivat yleensä turvallisuuspäälliköt, työsuojelupäälliköt tai työsuojeluvaltuutetut. Käyttöönottokoulutuksissa jaettiin yhteyshenkilöille käyttäjätunnukset sekä käytiin läpi Stuuva-tietokannan eri toiminnot ja miten yhteyshenkilöt voivat niitä hyödyntää. Stuuva-tietokannan käyttöönoton jälkeen yhteistyöyrityksissä järjestettiin infotilaisuuksia Stuuva-tietokannasta ja sen käytöstä. Infotilaisuuksiin osallistui osassa yrityksistä koko henkilöstö ja osassa yritysten työturvallisuushenkilöstö. Näissä tilaisuuksissa projektihenkilöt esittelivät Satamien turvallisuustietokanta -hanketta sekä Stuuva-tietokantaa ja sen käyttöä. Tilaisuuksissa kerrottiin työntekijöille, miten he voivat hyödyntää tietokantaa. Työterveyshuoltojen käyttöliittymä valmistui lokakuussa 2006. Työterveyshuoltojen henkilöstö koulutettiin Stuuva-tietokannan käyttöön omassa koulutuksessa lokakuussa 2006. Koulutuksessa jaettiin työterveyshuoltojen henkilöille käyttäjätunnukset sekä opastettiin heitä Stuuvatietokannan käyttöön. Tarpeiden mukaan tietokannan käytössä opastettiin myös käyttäjäkoulutusten jälkeen. Sekä yhteyshenkilöillä että työterveyshuoltojen henkilöstöllä oli mahdollisuus ottaa yhteyttä tietokannan käyttöön liittyvissä ongelmissa pääkäyttäjiin. Pääkäyttäjät olivat ongelmatilanteissa tarvittaessa yhteydessä tietokannan toimittajaan. 22

Yritysten raportointiaktiivisuuden lisäämiseksi järjestettiin 2006 2007 vuodenvaihteessa raportointikampanja. Samalla muistutettiin yrityksiä Stuuva-tietokannasta. Raportointikampanja rakennettiin Stuuva-hiiren ja hänen työtoverinsa Töhön ympärille. Stuuva ja Töhö ovat kuvassa 5. Stuuva ja Töhö seikkailivat raportointikampanjaa varten toteutetuissa julisteissa viidessä eri sataman vaaratilanteessa: tien ylityksessä, konttialueella, laivan kiinnityksessä, nesteterminaalissa sekä tasoristeyksessä. Julisteiden kuvat on esitetty liitteessä 3. Lisäksi raportointikampanjaa varten toteutettiin flaijereita. Julisteita ja flaijereita lähetettiin yhteistyöyrityksiin ja yritykset laittoivat niitä esille toimipisteisiinsä. Kuva 5. Raportointikampanjan Töhö (vas.) ja Stuuva. Kuvat on piirtänyt Mikko Kallavuo. 4.6 Tapaamiset Koko Satamien turvallisuustietokanta -hankkeen ajan on yhteystyöyrityksille järjestetty yhteistyökumppaneiden tapaamisia. Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä kuusi yhteistyökumppaneiden tapaamista noin kolme kertaa vuodessa. Tapaamisiin kutsuttiin yritysten Stuuva-käyttäjien lisäksi myös muita turvallisuudesta vastaavia henkilöitä yhteistyöyrityksistä sekä satamien turvallisuuden parissa työskenteleviä henkilöitä. Jokaisessa yhteistyökumppaneiden tapaamisessa on ollut mukana Stuuva-tietokantaa käyttävistä yrityksistä yli puolet. Lisäksi tapaamisiin on osallistunut edustajia työturvallisuuden asiantuntijaorganisaatioista kuten Uudenmaan työsuojelupiiristä, vakuutusyhtiöistä ja Onnettomuustutkintakeskuksesta. Yhteistyökumppaneiden tapaamisissa tiedotettiin yhteistyökumppaneille hankkeen senhetkinen tilanne sekä hankkeen ajankohtaiset asiat. Kaikissa tapaamisissa oli jokin teema, jonka ympärille tapaaminen rakentui. Stuuva-tietokantaa kehitettäessä teema oli usein jokin tietokannan kehittämiseen liittyvä. Yhteistyökumppaneiden tapaamisissa kerättiin yhteistyökumppaneiden 23

näkemyksiä tietokannan kehittämisen tueksi. Stuuva-tietokannan valmistuttua teemaksi nostettiin Stuuva-tietokannan kautta nousseita turvallisuusriskejä. Tapaamisissa käsiteltiin yhdessä mm. vuonna 2006 raportoiduista tapauksista tehdyt yhteenvedot sekä yhteenveto satamien työtapaturmista. Tapaamisten lopuksi esiteltiin hankkeen jatkosuunnitelmia. Työterveyshuolloille järjestettiin hankkeen aikana kaksi tapaamista. Tapaamisissa olivat edustettuina melkein kaikki yhteistyöyritysten työterveyshuollot. Ensimmäisessä tapaamisessa työterveyshuoltojen edustajille esiteltiin Satamien turvallisuustietokanta -hanketta sekä suunniteltiin yhdessä työterveyshuoltojen käyttöliittymää. Toinen tapaaminen järjestettiin työterveyshuoltojen käyttöliittymän käyttöönottokoulutuksena, jossa esiteltiin valmista tietokantaan ja erityisesti työterveyshuoltojen käyttöliittymää. 4.7 Tiedotus Satamien turvallisuustietokanta -hankkeen tiedotuksessa pääpaino on ollut hankkeen sidosryhmille tiedottamisessa. Yhteistyökumppanit on pidetty ajan tasalla hankkeen tilanteesta tiedottamalla nykytilanteesta jokaisessa yhteistyökumppaneiden tapaamisessa. Lisäksi tiedotusta sidosryhmille hoidettiin sähköisesti. Aluksi tiedotettiin sähköpostin kautta. Stuuva-tietokannan valmistuttua tietokannan kautta on lähetetty uutiskirjeitä, joilla on tiedotettu hankkeen ajankohtaisista asioista. Lisäksi tiedottamiseen on hyödynnetty Stuuva-tietokannan keskustelupalstaa sekä julkisen etusivun Ajankohtaista-palstaa. Projektihenkilöt ovat myös kirjoittaneet artikkeleja hankkeesta ja Stuuva-tietokannasta yhteistyöyritysten henkilöstölehtiin. Näitä artikkeleja on koottu Stuuva-tietokannan etusivun Ajankohtaista-palstalle. Lisäksi Satamien turvallisuustietokanta -hankkeesta on artikkeli Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vuonna 2007 julkaistussa tutkimusjulkaisussa. Satamien turvallisuustietokanta -hankkeessa laadittiin lisäksi esitteitä, joilla tiedotettiin hankkeesta. Esitteitä jaettiin erilaissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa kertomaan hankkeesta. Lisäksi toteutettiin roll up, joka on ollut esille seminaareissa ja tilaisuuksissa, joissa on ollut läsnä sataman toimijoita. Hankkeen lopussa on tarkoitus järjestää laajempi loppuseminaari, joka kokoaa yhteen kaikki Stuuva-tietokannan käyttäjät sekä yritysten yhteyshenkilöt että työterveyshuollot. Lisäksi seminaariin kutsutaan laajempi joukko asiantuntijoita, kuin yhteistyökumppaneiden tapaamisiin on kutsuttu. Ulkoinen tiedotus on kohdistettu paikallisesti Kotkan ja Haminan seudulle sekä kansallisesti satama-alalle ja työturvallisuuden parissa työskenteleville. Ulkoinen tiedotus on ollut pääasiassa lehtiartikkeleja. Hankkeessa järjestettiin tiedotustilaisuus lehdistölle Stuuva-tietokannan käyttöönoton jälkeen. Lehdistötilaisuuden pohjalta kirjoitettiin hankkeesta lehtiartikkeleja. Projektihenkilöt ovat pitäneet muutamia luentoja Stuuva-tietokannasta ja satamien työturvallisuudesta myös muille kuin hankkeen kohderyhmälle. Luentoja on pidetty mm. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun ja logistiikan perusopiskelijoille sekä koulutus- ja työelämäpalvelujen kursseilla. Lisäksi pidettiin yleisöluento yhteistyössä Merikirjaston kanssa Kotkan Meripäivien yhteydessä kesällä 2006. 24

5 Stuuva-tietokannan vaikutukset 5.1 Poikkeamien raportointi Stuuva-tietokanta otettiin käyttöön yhteistyöyrityksissä huhtikuussa 2006. Yhteyshenkilöiden koulutuksissa yrityksiä pyydettiin raportoimaan Stuuva-tietokantaan vanhat yrityksessä sattuneet turvallisuuspoikkeamat vuodelta 2005 sekä tulevat tapaukset. Tietokantaan on kesäkuun 2007 alkuun mennessä raportoitu 218 turvallisuuspoikkeamaa. Pääosa tapauksista vuosilta 2005 2007, muutamia tapauksia on raportoitu vuosilta 2002 ja 2004. Kuvassa 6. on esitetty eri raporttien jakautuminen eri poikkeamille. Osa poikkeamista on raportoitu useampaan kuin yhteen poikkeamaluokkaan. Eniten Stuuva-tietokantaan on raportoitu läheltä piti -tapauksia, joista on 112 raporttia. Paljon on raportoitu myös onnettomuuksia (53 raporttia) ja tapaturmia (37 raporttia). Materiaalivahinkoja (17 raporttia) ja ympäristöpoikkeamia (4 raporttia) on raportoitu vain muutamia. Kuva 6. Stuuva-tietokantaan raportoidut turvallisuuspoikkeamat. Haminan satamassa sattuneita turvallisuuspoikkeamia on raportoitu 87 ja Kotkan satamassa 130. Yhdestä turvallisuuspoikkeamasta puuttuu tapahtumapaikka. Kuvassa 7. on esitetty millaisia poikkeamia on raportoitu Haminan satamassa. Vastaavasti kuvassa 8. on Kotkan satamasta raportoidut poikkeamat. Molemmissa satamissa on raportoitu eniten läheltä piti -tapauksia; Haminassa läheltä piti -tapauksia on raportoitu 37 ja Kotkassa 76. Haminan satamassa toiseksi eniten on raportoitu tapaturmia, yhteensä 27 raporttia. Kotkassa toiseksi eniten on onnettomuuksia, 38 raporttia. Loput raportoiduista poikkeamista Haminan satamassa ovat onnetto- 25

muuksia (15 raporttia) ja materiaalivahinkoja (9 raporttia), ympäristöpoikkeamia ei ole Haminassa raportoitu. Kotkan satamassa loput raportoidut tapaukset ovat tapaturmia (11 raporttia), materiaalivahinkoja (8 raporttia) ja ympäristöpoikkeamia (4 raporttia). Lukuja tulkitessa täytyy huomioida, että poikkeama voidaan merkitä useampaan poikkeamaluokkaan. Kuva 7. Haminan satamasta raportoidut turvallisuuspoikkeamat. Kuva 8. Kotkan satamassa raportoidut turvallisuuspoikkeamat. 26

Stuuva-tietokannan käyttöönoton jälkeen on erityisesti kiinnitetty huomiota raportointiaktiivisuuden lisäämiseen. Käyttäjäkoulutuksilla, yrityksissä järjestetyillä infotilaisuuksilla sekä lehtijutuilla henkilöstölehdissä tuotiin Stuuva-tietokantaa hankkeessa mukana olevien yritysten tietoon. Aktiivisella tiedotuksella haluttiin pitää Stuuva-tietokanta käyttäjien mielessä sekä lisätä raportointiaktiivisuutta. Tietokannan käyttöönoton aikaan raportointiaktiivisuus olikin runsasta ja melkein kaikki yhteistyöyritykset raportoivat poikkeamia tietokantaan. Alkuvuonna 2005 yritykselle sattuneiden poikkeamien lisääminen Stuuva-tietokantaan lisäsi raportoitujen tapausten määrää tietokannan käyttöönoton yhteydessä. Vanhojen raporttien lisääminen oli yhteyshenkilöille hyvä tapa opetella tietokannan käyttöä. Samalla he saivat kokemusta tietokannan käytöstä ja pystyivät antamaan käyttäjäpalautetta. Kesän 2006 aikana raportointiaktiivisuus hieman hiipui, mikä lomien lisäksi varmasti johtuu siitä, että yritykset olivat jo lisänneet Stuuva-tietokantaan vuoden alussa sattuneet tapaukset. Poikkeamia kuitenkin raportoitiin tietokantaan jatkuvasti. Vuodenvaihteessa 2006 2007 raportointiaktiivisuuden lisäämiseksi käynnistettiin raportointikampanja. Raportointikampanjan tarkoituksena oli raportointiaktiivisuuden lisäksi muistuttaa yhteistyökumppaneita Stuuva-tietokannan käytöstä. Raportointikampanja lisäsi jonkin verran raportointiaktiivisuutta, ja poikkeamia raportoivat myös henkilöt, jotka eivät aiemmin juurikaan olleet tapauksia raportoineet. Poikkeamien raportoinnista muistutettiin myös kaikissa yhteistyökumppaneiden tapaamisissa, joita hankkeen aikana järjestettiin. Yhteistyöyritykset voidaan jakaa raportointiaktiivisuuden mukaan kolmenlaisiin. On yrityksiä, jotka raportoivat koko hankkeen ajan poikkeamia aktiivisesti Stuuva-tietokantaan. Näistä yrityksistä kaikki yrityksen sisällä raportoidut tapaukset raportoidaan myös Stuuva-tietokantaan. Mukana on myös yrityksiä, joista tulee satunnaisesti raportteja tietokantaan. Näissä yrityksissä tietyt käyttäjät raportoivat poikkeamia aktiivisesti Stuuva-tietokantaan, mutta kaikkia tapauksia ei tietokantaan raportoida, sillä kaikki raportoijat eivät ole yhtä aktiivisia. Kolmas ryhmä ovat yritykset, joista ei juurikaan raportoida tapauksia Stuuva-tietokantaan. Näistä yrityksistä raportoitiin yhteyshenkilöiden koulutusten kotitehtävänä muutamia vanhoja tapauksia, mutta sen jälkeen tapauksia ei ole yrityksistä raportoitu. Stuuva-tietokannan käytön kannalta onneksi viimeiseen ryhmään kuuluvia yrityksiä on vain muutamia. Lisäämällä yritysten raportointiaktiivisuutta saadaan Stuuva-tietokantaan kerättyä poikkeamaraporttien kautta tietoa satamien turvallisuusvaaroista ja riskeistä. Sattuneet poikkeamat ovat osoitus vaaroista ja niihin tulee puuttua. Myös poikkeamien taustalla olevat syyt tulee selvittää, jotta tunnistetaan turvallisuuspuutteet, joihin korjaavat toimenpiteet tulee kohdistaa. Tämän vuoksi yrityksille on hankkeen aikana painotettu raportoinnin tärkeyttä. Pidemmällä aikavälillä on tarkoitus vähentää satamissa sattuneiden turvallisuuspoikkeamien määrää, mikä tarkoittaa myös raportoitujen tapausten määrän vähenemistä. Turvallisuuspoikkeamien raportoinnissa pelkkä raporttien määrä ei riitä, vaan myös raporttien laatuun tulee kiinnittää huomiota. Stuuva-tietokannan raportointilomakkeen laadinnassa on huomioitu millaista tietoa poikkeamista tarvitaan vastaavien tapausten toteutumisen estämiseksi. Tämän vuoksi tärkeitä raportointilomakkeen kohtia ovat poikkeaman syyt ja toimenpiteet, joihin poikkeaman takia on ryhdytty sekä tieto siitä, miten vastaavat tapaukset voidaan estää. Vaikka näiden kohtien tärkeyttä on painotettu yhteyshenkilöille, niiden täyttäminen on silti vajavaista. Poikkeaman raportoijat merkitsevät poikkeaman syyt, mutta usein syiden tarkempi kuvailu jää kirjoittamatta. Tämä tieto on kuitenkin tärkeää poikkeamien torjuntatyössä, ja siksi syitä tulee kuvailla tarkemmin. Esimerkiksi syynä trukin ja rekan törmäykseen rekan tullessa 27