BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi



Samankaltaiset tiedostot
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

LÄHIENERGIA Innovaa/oleiri. Seinäjoki Pekka Peura

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Yhdyskunnan energiaratkaisut Pekka Peura

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Maaseudun uusi rooli

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Hajautettu energiantuotanto kohti dikotomiaa? Pekka Peura

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Joutsan seudun biokaasulaitos

BIOMODE LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Hanna Kunttu. Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MARKUS KAARLELA KEHITYSPÄÄLLIKKÖ GASUM OY

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus Jari Kangasniemi

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja Pekka Peura

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset

ENERGIAOMAVARAINEN KYLÄ

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Aurinkoenergia- ja pienvesivoimatuotannon investointituet. Lammi Manu Hollmén

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

Ympäristönäkökohdat - maatalous

Biokaasua liikenteeseen Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Liikenteen biopolttoaineet

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere Pekka Peura

Maatalouden biokaasulaitos

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Gasum Jussi Vainikka 1

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia Pekka Peura

Hallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta. Talousvaliokunta Eleonoora Eilittä

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Biokaasubussit Vaasaan

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Energiailta Salo lot Campus

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Transkriptio:

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan energiainstituutti. Hankeohjelman tavoitteet ovat: 1. Biokaasun liikennekäytön aloittaminen Vaasan ja Seinäjoen seudulla 2. Uuden liiketoiminnan synnyttäminen biokaasun ympärille 3. Hyvien käytäntöjen ja tiedon levittäminen 4. Maaseudun biokaasupotentiaalin selvittäminen ja hyödyntämisen edistäminen erityisesti pohjalaisissa maakunnissa

Miksi biokaasu liikenteen polttoaineeksi Uusiutuva Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Liikenne: lisääntyy eniten EU:ssa, eniten riippuvainen öljystä Pienimmät päästöt, jopa negatiiviset Erityisesti tärkeää kaupunkiliikenteessä Muut päästöt: pienimmät Kypsää tekniikkaa Yli 7 milj. ajoneuvoa Tankkausasemia: 450 Italia, 700 Saksa, 75 Ruotsi Muita etuja: Halpaa, kannattavia investointeja, hyvää businesta Varmaa Tehokasta

BIOKAASUPOTENTIAALI Maksimipotentiaali Teknis-taloudellinen potentiaali 1000 t/a TWh/a H TWh/a H TWh/a Yhdyskuntajäte 860 0,9-1,3 45 0,5-0,8 45 0,5-0,8 Elintarviketeoll. jäte 430 0,4-0,6 50 0,2-0,3 50 0,2-0,3 Jätevesiliete 160 0,9 25 0,2 50 0,5 Lanta ja olki 25000 30-140 10 3,0-14 30 9-42 Peltobiomassat 1900 6,8 * 2,1 * 2,1 Kaatopaikkakaasu 0,7 ** 0,7 ** 0,7 YHTEENSÄ 30-140 6,7-18 13-46 Osuus polttoaineen kulutuksesta Suomessa (46,52 TWh/a) 86-322 % 8-39 % 28-99 % Lähde: Asplund, Korppi-Tommola ja Helynen 2005: Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen 2015. Jyväskylän yliopisto ja JSP. * Kesantopellon tuotanto nurmiheinällä, ala 35000 ha ** Nykyiset 100 % + 10 % lisäys vuodessa

EDELLYTYKSET Koko ketju Tuotanto Jalostus Siirto Jakelu Käyttö Arvoketjun kaikki em. osat huomioidaan Biomode hankeohjelman toteutuksessa ja niitä kehitetään ohjelmaan kuuluvien erillisten projektien avulla

RAHOITUS Seinäjoen seudun elinkeinokeskus 60000 Laihian kunta 9000 VASEK (Vaasan seutu) 21000 Vaasan kaupunki 30000 Pohjanmaan liitto 90000 EP:n liitto 90000 Valtio; haetaan Maaseutuohjelmasta 180000

STRATEGIA Kahden alueellisen infrastruktuurin perustaminen (Seinäjoki, Vaasa) Väli-Suomen yhtenäinen jakelu- ja käyttöverkosto Verkoston laajentaminen aluekeskuksista pohjois-etelä sekä itä-länsi suunnassa Liityntä maakaasun jakeluun

Kaasualue Suomessa - biokaasu (Vaasa, Seinäjoki, Jyväskylä) - maakaasu (Etelä-Suomi)

Biokaasu liikenteeseen Vaasassa? BIOMODE Investointien valmisteluhanke, 300000 Investoinnit erikseen: Stormossen Vaasan rooli: halpa polttoaine, ostotakuu Näkyvyys Ensimmäinen infrastruktuuri Suomessa Vaasa energiakaupunki, tien näyttäjä Tulevaisuuden ratkaisu joka tapauksessa Talous Kannattava investointi, toimiva kokonaisuus Halpaa polttoainetta Kriittinen massa, muna-kana ongelma Investointi varmistettava, ajan oloon siirtyy markkinaehtoiseksi

AUTOT VAASAN SEUDULLA, esimerkki Stormossen Laihia 100 % 50 % 100 % 50 % Kaasua; MWh/a Bensiini-eqv. 1000 l/a 9110 1330 4560 670 2040 300 1020 150 Henkilöautot 455 230 102 51 Paikallisbussit Taksit Jakeluautot Henkilöautot 4 20 30 91 4 15 10 33 5 10 7 5 31 Henkilöautot: ajoa km/a 20000 kulutus MWh/a 300 Paikallisbussit 100000 80 Taksit 80000 150 Jakeluautot 20

130 Nm3/h YHDYSKUNTA- JÄTTEEN REAKTORI 2 KAATOPAIKKA- KAASUN TALTEENOTTO 100 Nm3/h OMA KÄYTTÖ ~200 Nm3/h (Nm3/h) 75 Nm3/h SOIHTU SÄHKÖ LÄMPÖ MYYTY KAASU KAASUVARASTO TILAVUUS 1100 Nm 3 PAINE 1 bar 200 Nm3/h (Nm3/h) 65 Nm3/h 60 Nm3/h 10 Nm3/h 75 Nm3/h BIOKAASUN PUHDISTUS- JA PAINEISTUS- YKSIKKÖ 200 bar BIOKAASU- VARASTO 1 Kap. 2500 Nm3 200 bar BIOKAASU- VARASTO 2 Kap. 2500 Nm3 200 bar BIOKAASU- VARASTO 3 Kap. 2500 Nm3 200 bar 70 Nm3/h JÄTEVEDEN- PUHDISTAMO- LIETTEEN REAKTORI 1 SATELLIITTITANKKAUSASEMA Kap. 350 Nm3 250 bar

Koko ketju (jalostus, siirto ja jakelu) Jalostus ja siirto Jakelu Bensiinilitraekvivalentteja /a 400000 litraa 400000 litraa 400000 litraa Investointi 775000 500000 275000 - investointituki Talous Käyttökulut /a 80000 70000 10000 Tuotot /a 280000 215000 280000 Myyntihinta (veroton) 0,70 /l 0,54 /l 0,70 /l - omakustannushinta 0,53 /l 0,39 /l 0,54 /l - kate 0,17 /l 0,15 /l 0,16 /l Investoinnin nykyarvo (NPV), 7 vuotta, ei jäännösarvoa 355000 Takaisinmaksuaika 3,9 vuotta Diskontattu takaisinmaksuaika Ostotakuun arvo/a (koko tuotanto omakustannushintaan) 4,4 vuotta 210000 Oletuksia: Biokaasua 75Nm3 /h, tuotanto 300 d/a Taloudellinen pitoaika 7 a Oman pääoman tuottovaatimus 10 %, diskonttauskorko 7,25 % Vierasta pääomaa 50 % investoinnista, korko 4,50 %, tasalyhennys vuosittain ALV 0 %, ei tuloveroja

Riskin pienentäminen Ajoneuvot Runsas työpanos aktiiviseen hankintaan (neuvottelut); Uudet ja käytetyt ajoneuvot, konvertointi - taksit - yritykset - yksityiset Muu käyttö Teollisuus - Wärtsilä - muun (neste)kaasun korvaus Neuvontaa ja koulutusta Osaamisen siirtäminen kaupungin korjaamolle

KIITOS! Vaasan Energiainstituutti VEI