Ympäristölautakunta 51 21.05.2015 Ympäristölupa kiinteälle valmisbetoniasemalle, Lujabetoni Oy, Iisalmi 122/11.01.00/2015 Ymplk 21.05.2015 51 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh. 0400 144 453 1. ASIA Ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupa kiinteälle valmis be to ni ase mal le, Iisalmi Hakemus sisältää myös ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisen pää tök sen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta. 2. HAKIJA Lujabetoni Oy Harjamäentie 1 71800 Siilinjärvi Hakijan yhteyshenkilö on Jukka Leskinen, puh. 044 585 2452, s-pos ti: jukka.leskinen@luja.fi 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laitoksella tuotetaan valmisbetonia. Laitoksen toimialatunnus on 26 610. Lujabetoni Oy:n Y-tunnus on 0871011-1. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Laitoksen sijaintipaikka on Iisal men kaupungin Ulmalan kylässä Iisalmen Sahat Oy:n kiinteistön mää rä alal la (kiinteistötunnus 140-10-60-16), osoitteessa Pie la veden tie 77 D, 74510 Iisalmi. Kiinteistön omistaa Iisalmen Sahat Oy. Lujabetoni Oy:llä ja Iisalmen Sa hat Oy:llä on vuokrasopimus valmisbetonituotetehtaan alueesta (1,5 ha) vuoden 2015 loppuun saakka. Koordinaatit: pohjoinen 7043714 ja itä 511817 (ETRS-TM35FIN). 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 21.1.2015 ja sitä on täydennetty
23.2.2015. 5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Kiinteällä betoniasemalla on ympäristösuojelulain (527/214) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 8 g) mukaan oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n 7 b) kohdan mukaan kiin teän valmisbetonitehtaan ympäristöluvan ratkaisee kunnan ympä ris tön suo je lu vi ran omai nen. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAA VOI TUS TI LAN NE Kyseessä on olemassa oleva toiminta, joka on aiemmin toiminut Iisal men Sahat Oy:n toimintaa koskeneen ympäristöluvan alaisena. Siilinjärven Lujabetoni Oy:llä on Inspecta Sertifiointi Oy:n myön tä mät SFS-EN ISO 9001:2008 laatujärjestelmän sertifikaatti, SFS-EN ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmän sertifikaatti ja OHSAS 18001:2007 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifikaatti. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 laitosalue sijoittuu T21.803 Pel to sal men teollisuusalueelle sekä pv1 21.651 - merkinnällä osoi tetul le Peltosalmi-Ohenmäki pohjavesialueelle. Iisalmen kun nan valtuus ton 16.6.2008 hyväksymässä muutetussa asemakaavassa laitos alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Laitosalueen länsireuna rajautuu vesialueiksi (W ja W-1) sekä sa ta ma-alu eek si (LS) merkittyihin alueisiin. Laitosalueen ete lä reu na rajautuu yleisen tien alueeksi (LT) merkittyyn alueeseen. 7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitos sijaitsee I-luokan vedenhankinnan kannalta tärkeällä poh ja vesi alu eel la (Peltosalmi-Ohenmäki 0814002). Pohjavesialueen ko konais pin ta-ala on 8,37 km2, josta pohjaveden muodostumisalueen pin ta-ala on 6,20 km2. Peltosalmen vedenottamo sijaitsee noin 200 met rin etäisyydellä toiminta-alueen eteläpuolella ja Kyllikinrannan ve den ot ta mon lähin vedenottokaivo sijaitsee valmisbetonitehtaasta noin 900 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Pohjaveden pää vir taussuun ta harjussa on toiminta-alueelta kohti Kyllikinrannan ve den ot tamoa. Kyllikinrannan ja Peltosalmen pohjavedenottamoilla on Itä-Suo men vesioikeuden antama suoja-aluepäätös vuodelta 1984. Lu ja be to ni Oy:n valmisbetonitehdas sijoittuu päätöksen mukaiselle kau ko suo ja vyö hyk keel le. Laitos sijaitsee Iisalmen Sahat Oy:n omistaman kiinteistön mää rä-
alal la (kiinteistötunnus 140-10-60-16). Tilan muut alueet ovat Ii salmen Sahat Oy:n käytössä. Lähin asuinkäytössä oleva kiinteistö sijait see noin 100 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät asuinkäy tös sä olevat kiinteistöt sijaitsevat Pielavedentien toisella puolella noin 250 metrin etäisyydellä. Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai maisema-alueita. Alu een läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelu-, Natura-, tai mai se man suoje lu aluei ta eikä kulttuuriperinnön kannalta tärkeitä kohteita. Lä hin kulttuuriperintökohde, muinaismuisto sijaitsee Kauppis-Heikin kou lun alueella, noin 630 metrin päässä. Noin 600 metriä lai tok ses ta itään kulkee 5-tie. 8. LAITOKSEN TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Kyseessä on valmisbetonitehdas, joka myy, valmistaa ja kuljettaa val mis be to nia yksityisille rakentajille sekä rakennusteollisuudelle. Teh das on kokoluokaltaan/kapasiteetiltaan nykymittakaavassa pieni-kes ki ko koi nen. Tehtaalla tuotetaan valmisbetonia keskimäärin noin 20 000 m3 vuodes sa (± 5 000 m3). Tehtaan pääsääntöinen toiminta-aika on ar kipäi vi sin (maanantai-perjantai) klo 06.00 17.00. Toimintaa on tarpeen ajoittain suorittaa myös viikonloppuisin (lauantai-sunnuntai), noin 5 kertaa vuodessa ja ajoittain myös yöaikaan, noin 2 kertaa vuo des sa. Viikonloppuisin ja vuorokauden ympäri tapahtuva toi min ta on välttämätöntä silloin, kun asiakkailla on kiireellisiä kohteita ja beto noin te ja halutaan tehdä lisäkustannuksista huolimatta ra ken nuskoh teen aikatauluvaatimusten mukaan. Esimerkiksi suuret sil ta be tonoin nit vaativat tällaista, ja jopa 48 tunnin yhtäjaksoisia käyn ti ai ko ja. Yksittäisen tuotantovuorokauden tuotantomäärät vaihtelevat voi makkaas ti 0 ja noin 300 m3:n välillä, mutta voivat olla satunnaisesti suurem pia kin. Tehtaan kapasiteetti riittää vuorokaudessa noin 550 m3:n toimituksiin saakka. Polttoaineita ei käsitellä tai säilytetä tehtaalla. Betonitehtaalla käy tetään biohajoavia öljyjä kolmessa vaihdelaatikossa ja öljyjen ko konais mää rä on noin 10 litraa. Laitoksella ei ole polttonesteen ja ke lupis tet tä, vaan ajoneuvot tankataan yleisillä huoltoasemilla. Koneita ei huolleta alueella. Toimisto- ja sosiaalitilat lämmitetään sähköllä. Tehdastilojen läm mitys, raaka-aineiden lämmitys sekä kuumavesi tuotetaan kau ko lämmöl lä (noin 300 MW/vuosi) Iisalmen Sahat Oy:n tehtaiden kautta.
Laitos on liitetty viemäriverkkoon, ja laitoksen käyttövesi otetaan vesi joh to ver kos ta. 8.2. Raaka-aineet Valmisbetonitehtaan tuotannossa käytettäviä raaka-aineita ovat ki viai nes, sementti ja muut sideaineet, vesi sekä betonin yleisesti käytös sä olevat lisäaineet. Raaka-aineiden määrät ja varastointi on esitet ty taulukossa 1. Taulukko 1. Valmisbetonin raaka-aineet. Toiminnassa käytetään vuosittain 38 000 tonnia kiviainesta, 7 000 ton nia sementtiä, 6 000 m3 vettä ja 13 tonnia betonin lisäaineita. Teh taal la käytetään seuraavia lisäaineita: Frobe betonin huokostin, Jää kar hu betonin jäätymistä estävä lisäaine, SikaRetarder Hidastin ja Sikament-EVO notkistin. Kiviainekset ja sideaineet varastoidaan niille tarkoitetuissa sii los toissa. Raaka-aineena käytettävä kiviaines toimitetaan tehtaalle autoilla ja varastoidaan siiloihin/maataskuihin (4 kpl), joiden yhteinen ti lavuus on 280 m3. Sementti varastoidaan teräksisessä siilossa, johon so pii sementtiä noin 50 tonnia. Muut raaka-aineet sekä betonin li säai neet suojataan asianmukaisilla valuma-altailla ja säilytetään ny kyisen rakennukset sisällä sateelta suojassa. Lisäaineet tulevat teh taalle 1 m3:n konteissa, joka varastoidaan betoniaseman vanhassa va limo hal lis sa ja niiden alla on 1 m3:n vetoinen teräksinen suo ja-al las. Silika varastoidaan suursäkeissä, pakkasbetonin lisäaine va ras toidaan 16 kg:n muovisäkeissä sisätiloissa ja teräskuidut va ras toi daan suursäkeissä varastotiloissa, kuten muovikuidutkin an nos pus seis sa.
8.3 Betonin valmistus Kiviainekset ja sideaineet kuljetetaan tehtaalle rekka-autoilla ja pu retaan siilostoihin/maataskuihin. Betoni valmistetaan annostelemalla vaa oil la betonisekoittimeen kiviainekset, sideaineet ja betonin li sä aineet. Valmis sekoitettu betoni lastataan betonisekoitussäiliöautoihin ja kuljetetaan käyttökohteeseen. Raaka-aineita toimitetaan tehtaalle noin 5 10 kuormaa viikossa. Valmisbetoni tehdään tietokoneohjatulla vapaapudotussekoittimella, jos sa raaka-aineet sekoitetaan keskenään. Kun annos on valmis, sekoi tin tyhjennetään betoniauton pyörintäsäiliöön. Betonimassa toi mite taan suoraan asiakkaille pyörintäsäiliöautoilla. Päivittäisen val mistuk sen päättyessä sekoitin pestään. Pesuvesi tyhjennetään be to niau ton säiliöön ja kuljetaan alueella olevalle pesupaikalle, sen en simmäi seen altaaseen. Vapaapudotussekoittimen pesussa muo dos tuu noin 0,2 0,3 m3 jätevettä päivittäin. Vesi valmisbetonitehtaalle tulee Iisalmen kaupungin ve si joh to verkos ta. Tehtaalla on oma vesijohtoliittymä Pielavedentien suuntaan, jo ta kautta tehtaan käyttämä vesi otetaan kesäaikaan. Talviaikaan ve si joh to ve si tehtaalle otetaan Iisalmen Sahat Oy:n kautta si sä ti lo jen putkea pitkin. Raaka-aineiden lämmitys sekä kuumavesi tuotetaan kaukolämmöllä (noin 300 MW/vuosi) Iisalmen Sahat Oy:n tehtaiden kautta. Val misbe to ni teh taan käyttämä sähköenergia on noin 122 MW vuodessa. Valmistusprosessi toimii ohjatusti tietokoneella. 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen Laitos sijaitsee I-luokan vedenhankinnan kannalta tärkeällä poh ja vesi alu eel la (Peltosalmi-Ohenmäki 0814002). Peltosalmen ve den ot tamo sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä toiminta-alueen ete lä puolel la ja Kyllikinrannan vedenottamon lähin vedenottokaivo si jait see valmisbetonitehtaasta noin 900 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Poh ja ve den päävirtaussuunta harjussa on toiminta-alueelta kohti Kyl li kin ran nan vedenottamoa. Vesi valmisbetonitehtaalle tulee Iisalmen kaupungin ve si joh to verkos ta. Tehtaalla on oma vesijohtoliittymä Pielavedentien suuntaan, jo ta kautta tehtaan käyttämä vesi otetaan kesäaikaan. Talviaikaan ve si joh to ve si tehtaalle otetaan Iisalmen Sahat Oy:n kautta si sä ti lo jen putkea pitkin.
Saniteettitilojen jätevedet johdetaan piha-alueella olevaan um pi säi liöön, josta ne tyhjennetään imuautolla ja toimitetaan jä te ve den puhdis ta mol le. Betoniautojen pesupaikka koostuu maanpinnan tasolla olevasta laatas ta, jonka päälle kuljetussäiliön vedet valuvat. Kuljetussäiliön ta kaosa voidaan joissakin ajoneuvoissa peruuttaa ensimmäisen altaan pääl le, jolloin valtaosa pesuvesistä ja mukana olevasta kiin to ai nekses ta valuu suoraan ensimmäiseen altaaseen. Pesupaikan laatta viet tää kohti ensimmäistä allasta ja laatalla kertyvät vedet valuvat rei än kautta ensimmäiseen altaaseen. Betoniautojen pesuvedet johdetaan selkeytysaltaiden kautta pai nevie mä ril lä kaupungin jätevesiviemäriin noin 130 m3 vuodessa. Selkey tys al las on kolme altainen järjestelmä, jossa pesuveden se mentti lii ma ja kiintoaines valuu altaan pohjalle ja kirkastunut vesi pum pataan viimeisestä altaasta pumppaamon kautta kaupungin jä te ve sivie mä riin. Allas on hyväksytty käyttöön 8.1.2007 pidetyssä tar kastuk ses sa ja viemäröinnin suunnitelmat on ympäristöasioiden tu losalue hyväksynyt vuonna 2006. Jätevesien johtamisesta kaupungin jä te ve si ver kos toon on tehty sopimus vesilaitoksen kanssa. Pe su vesien selkeytys on käytännössä toiminut hyvin, mistä merkkinä voidaan pitää sitä, ettei pumppaamoa ole tarvinnut korjata vuosien aika na lainkaan. Jätevedenpumppaamo on herkkä sementtiliimalle ja se voi pumppaamoon joutuessaan jumittaa pumppaamon. Viipymäaika kussakin altaassa (1-3) on noin vuorokausi ja kahdesta en sim mäi ses tä altaasta vedet valuvat ylivuotona noin vuorokauden ai ka na seuraavaan altaaseen. Kolmannesta altaasta vettä pum pataan takaisin autojen pesuun tai jos allas täyttyy, niin vesi virtaa putken kautta pumppaamoon ja sen kautta viemäriin. Ensimmäisen altaan tilavuus on noin 30 m3, toisen noin 5 m3 ja kolmannen altaan noin 15 m3. Altaiden päällä on teräksinen ritilätaso, jonka päällä seiso mal la autojen kuljetussäiliöiden peseminen onnistuu helpommin. Al taat ovat kattamattomia, mutta pakkasilla veden pinnan jää ty mi nen ohuelti ei ole tuottanut ongelmia. Altaiden pinnassa mahdollisesti olevan öljyn määrää tarkkaillaan sään nöl li ses ti ja jos sitä havaitaan havaittava kerros, niin öljyinen ve si imetään pinnasta imuautolla. Käytössä olevilla pesuasemilla ei ole havaittu öljyä ja käytännössä öljyä altaisiin ei voi joutua, koska au to jen alustat yms. pestään muualla ja pesuasema tehtaalla on tarkoi tet tu vain betonin kuljetussäiliön pesuun. Pesuasemalla ei myöskään pestä bensiinikäyttöisiä ajoneuvoja lainkaan. Betoniautojen pesuvesi on selkeytyksen jälkeenkin lievästi emäk sistä, mutta ei aiheuta vahinkoa putkistoille. Emäksisyys laimenee nopeas ti putkistossa happamien jätevesien seassa. Hakemuksessa on
esi tet ty VTT:n vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen tuloksia be to ni teol lisuu den jätevesien laadusta. Betoniautojen pesupaikan viereen on syksyllä 2006 rakennettu varas to laa tan ylijäämäbetonia ja pesupaikan selkeytysaltaista nos tet tavaa kiintoainesta varten. Varastolaatalla säilytetään myös vä häi nen määrä työmaalta kuljetusautojen mukana palautuvaa käyt tä mät tä jäänyttä betonia. Pääasiallisesti varastolaatalla säilytetään ja kui vate taan kuljetussäiliöiden pesun mukana altaisiin päätyvää ja al tai den pohjalle laskeutuvaa kiviainesta ja sementtiliimaa. Altaiden poh jal le kertynyt kiintoaines nostetaan säännöllisin väliajoin va ras to laa tal le kuivumaan ja kuivumisen jälkeen ylijäämäbetoni ja altaasta nos tet tu kuivatettu kiintoaines kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Va ras to laat ta on muotoiltu niin, että kuivumisen myötä laatalle kertyvät ve det valuman pesuaseman ensimmäiseen selkeytysaltaaseen laatan reu nas sa olevasta aukosta. Sadevedet kerätään nykyisiin sadevesikaivoihin ja pumpataan kokoo ja kai vos ta pesuaseman viimeiseen altaaseen. Alueella ei ole ton tin ulkopuolista sadevesiviemäröintiä purkusuuntaan, johon sa deve det voitaisiin purkaa. Alueelle ei tulla rakentamaan hiekan- ja öljyn ero tus jär jes tel mää, koska piha-alueella ei käsitellä öljytuotteita. Toi saal ta koko piha-alueen vesiä ei teknisesti edes ole mahdollista joh taa erottimien kautta alueen laajasta pinta-alasta johtuen. Hie kanja öljynerottimien kautta viemäröitävät alueet ovat yleensä pie ni alaisia (muutamia satoja neliöitä) alueita, kuten huol to ase ma kent tiä. Piha-alueelle kertyvät vedet eivät huomattavasti poikkea normaalisti alu eel le kertyvistä sadevesistä. Alueelle kertyvien sadevesien laa tua voidaan verrata vaikka marketin pysäköintialueelle kertyviin ve siin. Betonitehdasalueella sadevesien mukana on mahdollisesti pie niä määriä betonilietettä tai sementtiliimaa, jotka kuitenkin pääosin jäävät sadevesiverkoston kaivojen hiekka/sakkapesiin, josta ne ajoit tain poistetaan imuautolla. Hakijan mukaan toiminnasta ei kohdistu maaperään päästöjä normaa li ti lan tees sa. Käytettävät kemikaalit (betonin lisäaineet) va ras toidaan ja käytetään katetuissa sisätiloissa. Alueella ei suoriteta polt toai nei den jakelua. Alueella käytettävät ajoneuvot tullaan tank kaamaan yleisillä huoltoasemilla. Mahdolliset poikkeustilanteet (esi merkik si ajoneuvojen polttoainesäiliöiden rikkoontumiset) hoidetaan yleis ten ohjeiden mukaisesti pelastuslaitoksen ohjeiden mukaan, eivät kä ne poikkea normaalista tieliikenteen riskeistä. 9.2 Päästöt ilmaan Sideainesiilon (sementti) täytössä syntyy pölyä, jonka syntymistä ehkäis tään tarkoitusta varten valmistetulla tekstiilisuodattimella. Sii lon
katolla oleva poistoilmasuodatin on varustettu sähkötoimisella ra vistuk sel la. Suodatin on merkiltään Kamet 20, jonka suodatin pin ta-ala on 20 m2. Sementtisiilon suodattimen pölynpoistoarvo siilon täyt tövai hees sa on 10 mg/m3. Suodattimen ilmanläpäisykyky on 500 m3/min (P=150 Pa). Suodatin tarkistetaan (kuntoa seurataan ja se vaihdetaan tar vit taessa) käyttöohjeen mukaisesti ja tarkastusmerkintä dokumentoidaan käyt tö- ja huoltojärjestelmään. Suodattimen huoltoväli on kuukausi. Käy tet tä vät tekstiilisuodattimet ovat betonitehtaissa yleisesti käy tössä ja ne täyttävät suodattimille asetetut ympäristövaatimukset. Betoniautoista syntyy normaaleja liikenteen pakokaasuja. Pölyämistä aiheutuu autojen liikennöinnistä. Piha-alueen haitallista pö lyä mis tä ehkäistään kesäisin kastelemalla vedellä. 9.3 Melu ja tärinä Valmisbetonitehtaan meluvaikutuksia on Ramboll Finland Oy:n toimes ta arvioitu perustuen Espoon valmisbetonitehtaalla tehtyihin mittauk siin, jotka on esitetty hakemuksessa. Arviossa on todettu, että val tio neu vos ton päätöksen (993/1992) mukainen päiväajan kes ki ääni ta son ohjearvo (55 db LAeq) vakituiseen asumiseen käytettävällä kiin teis töl lä alittuu 75 metrin etäisyydellä betoniasemasta. Iisalmen teh taal la lähin vakituisesti asuttu kiinteistö on noin 100 metrin etäisyy del lä, jolloin sillä havaittava melutaso jää alle ohjearvon. Arvion mu kaan yöaikaisen (klo 22 07) keskiäänitason ohjearvo (50 db LAeq) alittuu 130 metrin etäisyydellä. Meluarvioinnin mukaan Ii salmen valmisbetonitehdas sijaitsee kuitenkin kuopassa suhteessa muu hun ympäristöön ja tämä osaltaan vaimentaa tehokkaasti melun le viä mis tä varsinkin asutuksen suuntaan. Lisäksi on arvioitu, että todel li set melualueet ovat todennäköisesti vielä pienemmät johtuen muis ta vaimennustekijöistä, kuten maaperä, topografia ja peit tei syys. Liikennemelun osalta tehdyn arvioinnin perusteella on todettu, että be to ni ase man liikenteen aiheuttamalle meluvyöhykkeelle ei sijoitu häi riin ty viä kohteita. Betonisekoitin ja kuljettimet aiheuttavat tärinää, joka hakijan yleisen ko ke muk sen mukaan on niin vähäistä, ettei sitä voi mittauksin ha vaita tehdasalueen ulkopuolella. Vähäistä ja hetkellistä tärinää voi syntyä kiviaineksen ja sementin siirtymisen tehostamisessa käy tet ty jen täryjen, eli vibrojen käynnistä. Iisalmen valmisbetonitehdas si jait see lisäksi soraisen pohjamaan alueella ja soraperäisessä maassa tä ri nä kulkeutuu huonosti ympäristöön verrattuna esim. sa vi pi toi seen maahan.
Kiviaineskuljetusten purkuvaiheessa neljään ns. vastaanottotaskuun syn tyy hetkellistä kovempaa ääntää, joka kantautuu hieman muuta me lua kauemmaksi ympäristöön. Hakijan mukaan teollisuuslaitoksen ja teollisuuskaava-alueella si jaitse va na laitoksen valmisbetonitehtaan aiheuttama melutaso on ko konai suu te na vähäinen ja alittaa yleiset ohjearvot tehdasalueen ul kopuo lel la. 9.4. Toiminnassa muodostuvat jätteet Ylijäämäbetonia syntyy sekä työmailta palautuvina pieninä an nok sina että myllyn ja betoniautojen pesujätteenä. Yhteensä yli jää mä be tonia syntyy vuodessa noin 900 tonnia. Ylijäämäbetoni kuivataan laatal la, jolta vedet valuvat selkeytysaltaaseen. Kuivunut ja ko vet tu nut ylijäämäbetoni toimitetaan ympäristöluvan omaavan alihankkijan kaut ta kierrätykseen. Jätebetonin hyötykäyttöä pyritään entisestään li sää mään käyttämällä alihankkijoita, joilla on lupa käyttää yli jää mäbe to nia maanrakentamisessa, jolloin vältytään jätebetonin kul jet ta mises ta kaatopaikalle. Selkeytetty betoniautojen pesuvesi hyö dyn netään uudelleen autojen pesussa lähes täysin suljetun kier ron-jär jestel män periaatteella. Sekajätettä (sisältää paperin ja muovin) syntyy sosiaalitiloissa noin 1,4 tonnia vuodessa ja sen toimitetaan yleiseen jätteenkeräykseen vuo si so pi mus ten mukaisesti. Tehdasalueella sekajäte kerätään osittain maanalla olevaan molok-säiliöön. Sekajätteen määrä on niin pie ni, että sitä ei tehtaalla tehtävillä toimenpiteillä hakijan mukaan voi da käytännössä enää vähentää. Sekajätteen mahdollinen hyödyn tä mi nen polttoaineena toteutuu Iisalmen kunnallisen jät teen keräyk sen aikataulussa. Pahvijätettä syntyy lähinnä pakkausmateriaaleista ja vuonna 2014 si tä kertyi tehtaalla noin 3,9 tonnia. Pahvijäte kerätään vaihtolavalle, jos ta pahvinkeräävä yhteistyökumppani noutaa ne edelleen kier rätet tä vik si. Metallijätettä toiminnassa ei synny. Loisteputket, öljyt ja muut mahdolliset vaaralliset jätteet toimitetaan vä lit tö mäs ti pois tehdasalueelta erityisjätteenkäsittelyyn heti huol totöi den päätyttyä. Jäteöljyjä tulee vuodessa noin 10 20 litraa ja ne toi mi te taan huoltohenkilökunnan toimesta huollon päätyttyä pois tehtaal ta asianmukaiseen käsittelyyn. Jos lisäaineita vanhenee, ne toimi te taan Ekokem Oy:n kautta vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Toiminnassa muodostuvat jätteet/vuosi ja niiden käsittely on seu raava:
9.5 Liikenne Valmisbetoniasemalta on liittymä Sahatielle samassa paikassa, jossa Levytie liittyy Sahatiehen. Sahatien kautta tehtaan liikenne liittyy Pie la ve den tiel le, joka on yleinen tie. Pielavedentien kautta val mis beto ni kuljetetaan kohteisiin eri puolelle maakuntaa. Tehtaan raa ka-aineet tulevat pääosin moottoritien kautta Pielavedentielle ja edel leen tehtaalle. Raaka-aineita toimitetaan tehtaalle noin 5 10 kuor maa viikossa. Tontin liikennejärjestelyt on toteutettu niin, että turha kaluston siir tämi nen tontilla minimoituu. Tehtaan normaalin toiminnan aiheuttama be to ni au to jen liikennemäärä on pääosin 20 60 ajoneuvokäyntiä vuo ro kau des sa. Lisäksi liikennettä syntyy tehtaan henkilöstön hen kilö au tois ta. 9.6 Energian käyttö ja polttoaineiden varastointi Valmisbetonitehtaan käyttämä sähköenergia on noin 122 MW vuodes sa ja Iisalmen Sahat Oy:n tuottamaa kaukolämpöä (kiviaineksen ja tilojen lämmitys) käytetään noin 300 MW vuodessa. Lisäksi kul jetus ajo neu vot (alihankkijat) käyttävät dieseliä. Prosessin käyttämää energiaa ei nykyisellä tekniikalla voida tek nista lou del li ses ti enää vähentää. Kiinteistöjen lämmitykseen käy tet tävää energiaa voidaan vähentää tulevaisuudessa mahdollisesti remon toi mal la kiinteistön lämmöneristystä muiden kun nos sa pi to remont tien yhteydessä esimerkiksi parantamalla ovien ja ikkunoiden eris tys tä. Laitoksella ei ole polttonesteen jakelupistettä, vaan ajoneuvot tan kataan yleisillä huoltoasemilla. Tehtaalla ei huolleta työkoneita eikä ajo neu vo ja. 9.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Tehtaan tekninen ratkaisu (suodattimet yms.) vastaa val mis be to niteol li suu den nykyisin käytössä olevaa tekniikkaa. Betoniasemat eivät ole ns. IPPC-laitoksia, eikä niille ole laadittu BREF-do ku ment teja. Tehtaan toiminnalliset ratkaisut vastaavat valmisbetoniteollisuuden par hai ta käytäntöjä.
Valmisbetonitehtaan käyttämä sähköenergia on noin 122 MW vuodes sa ja Iisalmen Sahat Oy:n tuottamaa kaukolämpöä (kiviaineksen ja tilojen lämmitys) käytetään noin 300 MW vuodessa. 10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan teollisuusalueella sijaitseva ja pääosin vain arkisin päi vä ai kaan toimiva tehdas ei vaikuta häiritsevästi yleiseen viih tyvyy teen ja ihmisten terveyteen. Valmisbetoniasemalla ei hakijan mukaan ole merkittäviä vaikutuksia luon toon, luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Myös kään merkittäviä vaikutuksia lähivesistöön ei hakijan mukaan ole, sillä jätevesiä ei johdeta suoraan vesistöön. Hakijan mukaan valmisbetoniasemalla ei ole merkittäviä vaikutuksia il man laa tuun, koska sementtisiilo on varustettu asianmukaisin suodat ti min ja piha-alueen pölyämistä hillitään kastelemalla. Myöskään merkittäviä vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen ei valmis be to ni ase man toiminnasta normaaliolosuhteissa hakijan mukaan ole. Osa alueen luonnollisista sadevesistä imeytyy piha-alueelta maa han ja osa sadevesistä pumpataan pohjavesialueen ul ko puo lelle. Mahdollisissa vahinkotapauksissa toimitaan yhtiön ohjeistuksen ja pelastuslaitoksen ohjeiden mukaan. Hakijan mukaan valmisbetoniasemasta ei ole merkittäviä vai ku tuk sia melun tai tärinän osalta lähiympäristöön. Aseman alue sijaitsee painan tees sa muuhun ympäristöön verrattuna, mikä vaimentaa te hokkaas ti leviävää melua. Alueen maaperä johtaa huonosti toi min nas ta aiheutuvaa vähäistä tärinää. Ympäristölle valmisbetoniaseman toiminnasta ei aiheudu mer kit tävää haittaa. Tontti sijaitsee teollisuusalueella syvässä painanteessa ja lähistöllä ei ole asutusta eikä häiriintyviä luontoarvoja. Be to ni aseman toiminnasta johtuen autojen ja rekkojen liikennettä ympäristöön syn tyy, mutta alueen yleiseen viihtyvyyteen tai toimintaan tällä ei ole vai ku tus ta, joka eroaisi nykyisestä Pielavedentien liikenteestä. Alueel le sijaitsee huomattavasti isompi sahalaitos. 11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan käyttötarkkailu hoidetaan laitevalmistajien ohjeiden ja Luja be to ni Oy:n laatujärjestelmän mukaisesti. Päästöjen tarkkailu hoidetaan silmämääräisesti normaalin toiminnan tark kai lun ohessa. Pölyämistä tarkkaillaan silmämääräisesti ja mah-
dol li sia häiriö/onnettomuustilanteita seurataan muun toiminnan ohes sa. Hakijan mukaan normaalin aistinvaraisen toi min nan tark kailun lisäksi ei erillistä vaikutusten tarkkailua tarvita. Pohjaveden tarkkailu tullaan järjestämään omana tarkkailuna tai yhteis tark kai lu na Iisalmen Sahat Oy:n kanssa. Toimintaa tarkkaillaan normaaleilla valmisbetoniaseman mit taus laitteil la (mm. materiaalien ja energian kulutus) ja poikkeuksiin rea goidaan tehtaan toimintamallien mukaisesti. Toiminnan määrät ja mahdolliset toiminnanhäiriöt raportoidaan vuosit tain lupaa valvovalle viranomaiselle. Poikkeukselliset häiriöt ja mah dol li set ympäristöön vaikuttavat onnettomuustapaukset ra por toidaan valvovalle viranomaiselle välittömästi. Hakijan mukaan toi minnan laatu ja laajuus huomioiden ei erillisiä tarkkailuohjelmia tarvita. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Valmisbetonituotannon ympäristöriskit ovat vähäiset. Tehtaalla ei käy te tä myrkyllisiä aineita. Käytettävät kemikaalit säilytetään suo jatuis sa tiloissa. Lujabetoni Oy:llä on sertifioidut laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmät. Lujabetoni Oy:n Iisalmen tehtaalla on 3.1.2014 päivitetty turvallisuussuunnitelma/pelastussuunnitelma. Pelas tus suun ni tel ma päivitetään vähintään kerran vuodessa. Teh taal le on laadittu kattava ohjeistus hätätilanteisiin reagoinnista Lu ja be to ni Oy:n ympäristö- ja toimintajärjestelmän mukaisesti. Tehtaan tehdaspäällikkö toimii vastuuhenkilönä toiminta-, kun nos sapi to- ja turvallisuusjärjestelmien noudattamisessa sekä toi meen pa nija na. Mahdollisia poikkeustilanteita voivat olla mm. tulipalo, lii ken ne on netto muu det tehdasalueella, materiaalien purun yhteydessä ta pah tu vat vuodot, tehtaan toiminnassa tuleva häiriö tai poikkeukselliset sääolo suh teet. Lujabetoni Oy:llä on poikkeuksellisia tilanteita varten laadit tu tehdaskohtaisesti pelastussuunnitelma, jossa poik keuk sel li set tilanteet ja toiminta niiden aikana/jälkeen on kuvattu yk si tyis koh taisem min. Henkilökunta on koulutettu toimimaan pe las tus suun ni telman mukaisesti. 13. HAKEMUS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA MUU TOK- SEN HAUS TA HUOLIMATTA Hakija hakee ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista toiminnan täytän töön pa no lu paa muutoksenhausta huolimatta.
Perusteluina hakija esittää, että toiminnanaloitusluvan myöntäminen on perusteltua, koska toiminnasta ei mahdollisen muutoksenhaun aika na aiheudu sellaisia ympäristövaikutuksia, joita olisi tarpeen saattaa ennalleen ja tehtaan nykyiset ympäristövaikutukset ovat tie dos sa ja ovat vähäisiä. Lisäksi hakija esittää aloittamisluvan ha ke mi sen perusteina, että toiminta-alueella on jo ollut käynnissä vuo si kym meniä ja hakemuksen aiheena on vain luvanhaltijan muutos ja mah dol liset pienet tarkistukset lupaehtoihin. Nykyinen valmisbetoniasema on siirtynyt Lujabetonille yri tys kaup pojen myötä vuonna 2005 ja toiminta on jatkunut kohteessa kes key tykset tä siitä asti. Lujabetoni Oy on tehnyt valmisbetonitehtaalle isoja in ves toin te ja, joilla on parannettu mm. viemäröintiä ja jätevesien käsit te lyä viranomaisten asettamien ehtojen mukaiseksi. Toiminnan aika na Lujabetoni Oy:n tietoon ei ole tullut toiminnasta aiheutuvien häi riöi den aiheuttamia valituksia. Lujabetoni Oy:llä on pitkäaikaisia asiakassopimuksia, joissa Lu ja beto ni on luvannut toimittaa betonia säännöllisesti tietyillä ehdoilla. Toi min ta perustuu toimintavarmuuteen ja asiakkaiden odotusten täyt tä mi seen. Näin ollen mahdollinen toiminnan keskeyttäminen lupa pää tök ses tä mahdollisesti tehtävien valitusten vuoksi aiheuttaisi lu van ha ki jal le suuria ja pitkävaikutteisia vaikutuksia asia kas suh teisiin. Hakija esittää lupaviranomaiselle vakuuden suuruudeksi 10 000 euroa ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. 14. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Vuokrasopimus 30.9.2014 - Tehdasalueen alustava pilaantuneisuustutkimus 19.6.2006, Ramboll - Kartta vuokratusta määräalasta - Tiedot Peltomäki-Ohenmäki pohjavesialueesta - Kartta naapurikiinteistöstä sekä naapuriluettelo - Asemakaavakartta (1:2 000) 16.6.2008 69 - Perustelut toiminnan jatkamiseksi muutoksenhausta huolimatta - Tieto valmisbetonitehtaan vesienkäsittelysuunnitelman hy väk sy mises tä - Betonin valmistuksen lisäaineiden käyttöturvallisuustiedotteet (4 kpl) - Sopimus kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitokseen ja sen käytös tä 29.9.2006 - Meluarviointi Lujabetoni Oy:n valmisbetonitehtaalle Iisalmeen, Ram boll
- Yleiskartta (1:10 000) - Asemapiirros (1:500) - Kaupparekisteriote 18.12.2014 - Lupahakemuksen täydennys 20.2.2015 - Sertifikaattitodistukset (3 kpl) - Pelastussuunnitelma 3.1.2014 - Varastolaatan rakennekuvat (4 kpl) (1:50, 1:20) - Pesupaikan kartta (1:50) ja leikkaus (1:50) sekä periaatekuva - Valmisbetoniaseman rakennuspiirustuksia (9 kpl) (1:100, 1:2 000, 1:200) - Suodattimen tiedot 10.8.2008, todistus 31.10.2007 ja huol to suun nitel ma 10.2.2015 15. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 15.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Iisalmen kaupungin ilmoi tus tau lul la 27.2. 30.3.2015. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkais tu 26.2.2015 Iisalmen Sanomat -lehdessä. Kuulutuksesta on lisäk si annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti kos kee. 15.2 Tarkastukset ja neuvottelut Lujabetoni Oy:n valmis betonituotetehtaan sijaintipaikalla on suo ritet tu tarkastus 5.5.2015. Tarkastusmuistio on liitetty ha ke mus asia kirjoi hin. 15.3 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ELY-kes kuksel ta, kunnan terveydensuojeluviranomaiselta sekä Ylä-Savon Vesi Oy:ltä. Ympäristölautakunnalle 20.4.2015 saapuneessa lausunnossaan Poh jois-sa von ELY-keskus esittää seuraavaa: Toiminta sijoittuu I-luokan Peltosalmi-Ohenmäen (0814002) poh jave si alu eel le ja pohjavesialueen vedenottamoille vahvistetun suoja-alu een kaukosuojavyöhykkeelle. Peltosalmen vedenottamo si jaitsee noin 200 metrin etäisyydellä toiminta-alueen eteläpuolella ja Kyl li kin ran nan vedenottamon lähin vedenottokaivo sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä toiminta-alueen pohjoispuolella. Pohjaveden pää vir taus suun ta harjussa on toiminta-alueelta kohti Kyllikinrannan ve den ot ta moa. Lujabetoni Oy:n alueelle on vuonna 2006 laadittu alustava maa pe-
rän pilaantuneisuustutkimus. Tutkimusalueella on paikoin havaittu val tio neu vos ton asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puh distus tar peen arvioinnista (214/2007) annetun kynnysarvotason yli olevia pitoisuuksia öljyhiilivetyjä sekä dioksiineja. Korkeimmat öl jy hii live ty pi toi suu det löytyvät tehdasrakennuksen lattian alta (470 mg/kg) ja dioksiinien osalta pihamaalta (0,000018 mg/kg). Välittömiä kunnos tus töi tä ei alueella tutkimuksen johdosta tehty. ELY-keskus katsoo, että maaperän pilaantuneisuustutkimuksessa ha vai tut pitoisuudet eivät tällä hetkellä aiheuta välitöntä kun nos tustar vet ta kiinteistön nykyisellä käytöllä sekä pohjavesialue huo mioiden, mutta kyseiset pitoisuudet erityisesti lattian alla olevien öl jy hii live ty jen osalta tulee huomioida, mikäli alueella suoritetaan purkutaik ka rakennustöitä. ELY-keskus kuitenkin muistuttaa, että ky sei nen tutkimus on tehty yhdeksän vuotta sitten, joten se ei mah dol li ses ti kaikilta osin kuvaa alueen nykytilaa. Toiminnan vaikutuksia on toiminnan sijainnin ja luonteen vuoksi seurat ta va. Pohjaveden seurantaohjelmaan tulee sisältyä poh ja ve den laadun tarkkailua toiminnassa käytettävien pohjavedelle hai tal lis ten aineiden osalta. Lisäksi pohjavedestä tulee analysoida ainakin seuraa vat parametrit: väri, sameus, happi, ph, sähkönjohtavuus ja öl jyhii li ve dyt. Mikäli valmisbetonitehtaan pohjoispuolella ei ole öl jyis ten näytteiden ottoon soveltuvaa pohjaveden havaintopaikkaa, tulee ase man välittömään läheisyyteen, sen pohjoispuolelle asentaa tarkoi tuk seen soveltuva pohjaveden havaintoputki. Pohjaveden laatua on seurattava kerran vuodessa. Analyysitulokset tulee lähettää tiedok si Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Muutoin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa ym pä ris tö lu pa ha kemuk ses ta. Ympäristölautakunnalle 9.3.2015 saapuneessa lausunnossaan kunnan terveydensuojeluviranomainen esittää seuraavaa: Ympäristölupahakemuksen perusteella toiminnasta ei aiheudu merkit tä vää riskiä pohjavedelle. Hakemuksen liitteenä on esitetty me luar vioin ti, jonka mukaan betoniaseman meluvyöhykkeelle ei sijoitu häi riin ty viä kohteita. Ympäristöterveysvalvonnan tiedossa ei ole melu va li tuk sia nykyisen toiminnan osalta. Ympäristöterveysvalvonnalla ei ole ympäristölupahakemuksesta huo mau tet ta vaa. Ympäristölautakunnalle 8.4.2015 saapuneessa lausunnossaan Ylä-Sa von Vesi Oy esittää seuraavaa: Toiminta sijoittuu Peltosalmi-Ohenmäen tärkeälle I-luokan poh ja ve-
si alu eel le. Lujabetoni Oy:n toiminta-alue sijaitsee 900 m päässä Ylä-Sa von Vesi Oy:n Kyllikinrannan vedenottamosta, jonka ve den otto on nykyisin n. 300 m3/vrk. Kyllikinrannan laitokselta johdetaan vet tä yhteensä n. 1900 m3/vrk, joka on n. 36 % Iisalmen ve den tuotan nos ta. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta on Lujabetoni Oy:n toimin ta-alu eel ta vedenottamolle päin. Keväällä 2006 Lujabetonin hallinnoimalle alueelle on tehty pi laan tunei suus tut ki mus, jossa ei havaittu sellaisia öljyhiilivety-, ras kas metal li-, dioksiini- ja furaanipitoisuuksia, jotka edellyttäisivät kun nos tustöi tä alueella. Lujabetonin toiminta-alueella ei ole tapahtunut va hinko ja, jotka olisivat aiheuttaneet maaperän pilaantumisriskiä. Sa niteet ti ti lo jen jätevedet johdetaan piha-alueella olevaan umpisäiliöön, jos ta ne tyhjennetään imuautolla ja toimitetaan jä te ve den puh dis tamol le. Betoniautojen pesuvedet johdetaan kolmen selkeytysaltaan kaut ta paineviemärillä kaupungin jätevesiviemäriin n. 130 m3 vuodes sa. Betonitehtaan piha-alueen sadevedet kerätään nykyisiin sade ve si kai voi hin ja pumpataan kokoojakaivosta pesuaseman vii meiseen selkeytysaltaaseen ja sieltä viemäriin. Betonitehdasalueella sade ve sien mukana on mahdollisesti pieniä määriä betonilietettä ja sement ti lii maa, jotka kuitenkin pääosin jäävät sadevesiverkoston kaivo jen hiekka/sakkapesiin, josta ne ajoittain poistetaan imuautolla. Alu eel le ei tulla rakentamaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmää, koska piha-alueella ei käsitellä öljytuotteita. Polttoaineita ei käsitellä/säilytetä tehtaalla, mutta betonitehtaalla käy te tään biohajoavia öljyjä kolmessa vaihdelaatikossa. Öljyjen koko nais mää rä on n. 10 litraa. Kaikkien alueella työtä tekevien tulee olla tietoisia pohjaveden pilaan tu mis ris keis tä. Työntekijöillä tulee olla selkeät toimintaohjeet häi riö ti lan tei den varalle. Myös uusien työntekijöiden pe reh dy tyk sessä tulee huomioida ympäristöasiat. Hakemuksessa on mainittu, että teh taal le on laadittu kattava ohjeistus hätätilanteisiin reagoinnista Lu ja be to nin ympäristö- ja toimintajärjestelmän mukaisesti, mikä on tär keää pohjavesialueen riskien vähentämiseksi. Ympäristö- ja toimin ta jär jes tel män auditointi tulisi tehdä säännöllisesti. Ylä-Savon Vesi Oy ei puolla toistaiseksi voimassa olevaa ym pä ris tölu paa, sillä toiminnan kehitystä ja vaikutuksia on helpompi seu ra ta, jos ympäristölupa on määräaikainen. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mie li pitei tä. 15.4 Hakijan vastine Hakija on 30.4.2015 toimittanut vastineen saapuneiden lausuntojen
joh dos ta. Vastineessaan hakija toteaa seuraavaa: Ylä-Savon Vesi Oy:n lausunto: Ylä-Savon Vesi Oy esittää lausunnossaan, ettei toiminalle tulisi myön tää toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Perusteluina lau sun nos sa on mainittu helpompi toiminnan ja vaikutusten seu ranta. Hakijan käsityksen mukaan ympäristölupa voidaan myöntää toistai sek si voimassaolevana. Jos toiminnan luonne muuttuu oleel li sesti, tai jos toiminnasta aiheutuu konkreettista haittaa Ylä-Savon Veden toiminnalle, voidaan myös toistaiseksi voimassa olevaan lupaan teh dä tarvittaessa muutoksia uuden lupakäsittelyn kautta. Lu van haki jal la ei ole aikomusta muuttaa toiminnan luonnetta alueella siten, et tä siitä aiheutuisi aikaisempaa enempää haittaa Ylä-Savon Veden toi min nal le. Muilta osin Ylä-Savon veden lausunnossa mainitut asiat mm. henkilöstöntoiminta-ohjeista häiriötilanteissa on otettu huo mioon Lujabetonin ympäristö- ja toimintajärjestelmissä ja teh das koh taises sa pelastussuunnitelmassa. Muilta osin hakijalla ei ole kom mentoi ta vaa Ylä-Savon veden lausuntoon. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen (Ylä-Savon SOTE kun ta yh tymän ympäristöterveydenhuollon yksikkö) lausunto: Luvanhakija on saanut tiedoksi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lausun non ja hakijalla ei ole lisättävää annettuun lausuntoon. Pohjois-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskuksen lau sunto: Lujabetoni Oy toimii alueella ja kiinteistöllä vuokralla ja Lujabetoni Oy:llä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa kiinteistön vuokra-ajan jälkeen mah dol li ses ti tapahtuvaan rakennuksen purkamisen aikana tehtäviin kun nos tus töi hin. Tutkimuksessa löytyneet pitoisuudet niin öl jy hii li vety jen kuin dioksiinien osalta ovat aikaisempien toimijoiden peruja. Mah dol li set rakennuksen purkamisen jälkeen tehtävien toi men pi teiden määrittely kuuluu hakijan käsityksen mukaan mahdollisen pur kulu van käsittelyn yhteyteen. Myös hakijan käsityksen mukaan pi toisuu det ovat niin pieniä, etteivät ne aiheuta tässä vaiheessa tarvetta kun nos tus toi men pi teil le. Voimassaolevan Iisalmen sahojen ympäristöluvan (jonka mukaisesti Lu ja be to ni on tähän asti toiminut) mukaan pohjavettä on tarkkailtu ker ran vuodessa tehdasalueen pohjoisosassa sijaitsevasta put kes ta. Nykyinen pohjavesiputki sijaitsee valmisbetoniaseman poh jois puolel la muutamien satojen metrien päässä valmisbetoniasemasta ja sijaitsee ELY-keskuksen lausunnossaan esittämässä suunnassa, eli valmisbetoniasemalta pohjoisen suuntaan. Iisalmen sahojen edustajan kanssa käydyissä keskusteluissa tuli esil le, että vuosien aikana tutkituista pohjavesinäytteistä ei ole ha-
vait tu haitta-aineita. Lujabetonin käsityksen mukaan erilliselle uu delle pohjavesiputkelle ei ole tarvetta. Pohjavettä voidaan tarkkailla edel leen kerran vuodessa nykyisestä pohjavesiputkesta otettavista näyt teis tä, joista analysoidaan ympäristöluvassa määrättävät pa ramet rit. Tutkittavia parametreja määriteltäessä tulee kuitenkin huomioi da se, että valmisbetoniasemalla käsitellään suhteellisen vähän eri lai sia kemikaaleja (lähinnä valmisbetonin lisäaineet), joita ei normaa li olois sa pääse laitoksen ulkopuolelle. Valmisbetonitehtaan osal ta esimerkiksi dioksiinien ja furaanin analysointiin ei ole tar vet ta. ELY-keskuksen lausunnossaan esittämä analyysiluettelo on ha ki jan mielestä vähintään riittävä ja hakijan mielestä kerran vuodessa tehtä vä tarkkailu on riittävää nykyisissä olosuhteissa. Iisalmen sahoilla on oma ympäristölupaprosessi vireillä Alue hal lin tovi ras tos sa ja heillä ei vielä ole tiedossa, että millaisia tark kai lu velvoit tei ta heiltä tullaan vaatimaan. Pohjaveden tarkkailun jär jes tä mises tä on alustavasti keskusteltu Iisalmen sahojen kanssa. Alus tavas ti on sovittu, että pohjavedentarkkailu tullaan suorittamaan yhteis työs sä ns. yhteistarkkailuna, kunhan molempien ympäristölupien lu pa mää räyk set selviävät. Käytännössä sahatoiminnalta vaadittava tark kai lu tullee olemaan laajempaa ja näin ollen Lujabetoni tulee osal lis tu maan yhteistarkkailuun vain niiltä osin, kun siltä nyt kä sit telys sä olevassa ympäristöluvassa tullaan vaatimaan. Jos kahden eri ym pä ris tö lu van vaatimukset ovat kovin erilaisia, voidaan tarkkailu hoi taa omalta osaltaan yksin Lujabetonin osalta. Tarvittaessa ym päris tö lu van saatua lainvoiman voidaan erillinen näyt teen ot to suun ni telma pohjavedentarkkailusta toimittaa valvovalle viranomaiselle. Muilta osin hakijalla ei ole kommentoitavaa ELY-keskuksen lau suntoon. Valmistelijan päätösehdotus: 16. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta myöntää Lujabetoni Oy:lle ympäristöluvan Ii salmen kaupungissa Ulmalan kaupunginosassa Iisalmen Sahat Oy:n kiinteistön määräalalla (kiinteistötunnus 140-10-60-16), si jait se val le kiinteän valmisbetoniaseman toiminnalle. Hakemuksessa esi te tyn lisäksi toiminnassa on noudatettava päätöksessä annettuja lu pamää räyk siä. 16.1 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölautakunta myöntää Lujabetoni Oy:lle ym pä ris tön suo je lulain 199 :n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseen ennen ym pä ristö lu van lainvoimaiseksi tuloa.
17. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset 17.1 Tehtaalla tuotetaan betonimassaa vuodessa enimmillään 25 000 m3. Laitoksen toiminta-aika on yleensä maanantaista per jan taihin klo 6.00 17.00 ja poikkeuksellisesti yöaikaan (noin 2 kertaa vuo des sa) ja viikonloppuisin (noin 5 kertaa vuodessa). Poikkeavista toi min ta-ajois ta tulee etukäteen ilmoittaa lähimpien häiriintyvien kiinteis tö jen omistajille sekä ympäristöluvan valvojalle. Perustelut: Määräys on tarpeen, jotta viranomainen voi arvioida, milloin toiminta on muuttunut niin oleellisesti, että on perusteltua edellyt tää hakemaan uutta ympäristölupaa. Tuotantomäärä vaikuttaa osal taan toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja viihtyisyyshaittojen esiin ty mi seen. Betonimassan käyttömäärä on hakijan ilmoituksen mu kai nen. Toiminta sijaitsee teollisuusalueella. Betoniaseman toiminta-aika on ra jat tu hakemuksen mukaiseksi. Yöt ja viikonloput, jolloin asema on toi min nas sa, on oltava valvojan tiedossa mahdollisten haittoja koske vien yhteydenottojen varalle sekä naapureiden tiedossa koska kysees sä on normaalista poikkeava toiminta. (YSL 7-8, 52 NaapL 17 ) 17.2 Luvan saajan on nimettävä toiminnan valvonnasta ja pää tök sen määräysten noudattamisesta vastaava henkilö, jonka nimi ja yh teystie dot on ilmoitettava ympäristöluvan valvojalle. Perustelut: Vastuuvalvojan nimeäminen on tarpeen laitoksen asianmu kai sen toiminnan varmistamiseksi. Yhteystietojen ilmoittaminen on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi. (YSL 52 ) 17.3 Betonin tuotannossa käytettävän energian ja veden kulutusta on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vähentämään laitteistojen sään nöl li sel lä huollolla, kunnossapidolla ja käytön optimoinnilla. Toimin nan har joit ta jan on oltava riittävästi selvillä toimialansa par haan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöön ot toon. Perustelut: Määräys on tarpeen toiminnasta aiheutuvan ym pä ris tökuor mi tuk sen minimoimiseksi ja ympäristöhaittojen ennalta eh käi semi sek si. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toi min nassa periaatteena on, että käytetään parasta käyttökelpoista tek niikkaa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä har joit ta mansa toiminnan aiheuttamista haitallisista vaikutuksista sekä niiden vähen tä mis mah dol li suuk sis ta sekä varauduttava käyttämään so vel tuvin osin uutta tekniikkaa (YSL 6-8, 52, 53 )
17.4 Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta on koko nai suu des saan järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epä siis teyt tä, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pohja- tai pintavesille tai muuta hait taa ympäristölle tai lähiasutukselle. Perustelut: Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä terveys hait taa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa lähiasutukselle. Esi merkik si varastoalueiden siisteys mahdollistaa vuotojen aikaisen ha vaitse mi sen. (YSL 16, 17, 52 ja 58, JL 13, 72 73 ). Melu, pöly ja päästöt ilmaan 17.5 Valmisbetonitehtaan toiminta toteutettava siten, että siitä ai heutu va melu ei ylitä lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä klo 7.00 22.00 tasoa 55 db (LAeq) ja klo 22.00 7.00 tasoa 50 db (LAeq). Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa ylittää klo 7.00 22.00 tasoa 45 db (LAeq) ja klo 22.00 7.00 tasoa 40 db (LAeq). 17.6 Piha-aluetta on tarvittaessa kasteltava pölyämisen estämiseksi. Pö lyn torjuntaan ei saa käyttää suolaa. Siilojen pölysuodattimien kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja niiden tehokkuus on tarvittaessa varmistettava mittauksin. Suo dat ti men rikkoutuessa tai pölyämistä aiheuttavissa häiriötilanteissa on toi minta keskeytettävä, eikä toimintaa saa jatkaa ennen kuin vika on kor jattu. Perustelut: Määräykset ovat tarpeen sen varmistamiseksi, ettei toimin nas ta aiheudu lähiasutukselle kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa. Me lu ta so ra jat perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohje ar vois ta 993/1992. Suolan käyttäminen pölyntorjunnassa on kiellet ty, koska kyseessä on pohjavesialue. Suodattimien kuntoa tarkkai le mal la varmistutaan niiden moitteettomasta toiminnasta. Piha-alu een voi myös päällystää asfaltilla tai vastaavalla materiaalilla. Pääl lys te tyt piha-alueet on pidettävä puhtaana hiekasta pölyhaitan mi ni moi mi sek si. (YSL 52, 62, NaapL 17, VNa 993/1992 2 ) Jätevedet ja niiden käsittely 17.7 Selkeytysaltaat on tyhjennettävä sinne kertyneestä kiin to ainees ta niin usein, ettei niiden selkeytysteho missään olosuhteissa heik ke ne. 17.8 Viemäriin johdettavat jätevedet on käsiteltävä Iisalmen veden oh jei den mukaisesti siten, ettei niistä aiheudu haittaa vie mä ri lai toksen henkilökunnalle, viemäriverkolle, puhdistamolle tai jäteveden ja liet teen käsittelylle ja hyötykäytölle. Luvan saajan on ilmoitettava Ii-