MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA



Samankaltaiset tiedostot
MERIPELASTUSOPAS Yleistä

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

MERIPELASTUSOPAS SC

MERIPELASTUSOPAS OSC

MERIPELASTUSOPAS ACO

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 247/2009 vp

SAR-yhteistoimintasuunnitelma. Osat 3 6

Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden luokittelu

Versio (14) MERIPELASTUSTOIMEN JA MONIALAONNETTOMUUDEN JOHTAMISEN PERUSTEET

"MONIALAISIIN MERIONNETTOMUUKSIIN VARAUTUMINEN"

PELASTUSTOIMEN HYÖDYNTÄMINEN MERELLISISSÄ LAIVAONNETTOMUUKSISSA

MERIPELASTUSOPAS SMC

MERIPELASTUSOHJE 2010

Sisältö. 1.Tausta ja tavoitteet. 2. Arktinen SAR ja sen haasteet. 3. Arktinen meripelastuskoulutus 4. Innovaatiotarpeet

3.4.2 Etsintä- ja pelastustoimien käynnistäminen

SAR-yhteistoimintasuunnitelma. Osat 3 6

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

SISÄLLYS. N:o Laki

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA

Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ANS M1-6 ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

MERELLISIIN TEHTÄVIIN LIITTYVÄT VALTAKUNNALLISET KOULUTUSJÄRJESTELMÄT

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

MERELLISEEN SUUR- JA MONIALAONNETTOMUUTEEN LIITTYVÄ KESKEINEN NORMISTO

Versio (9)

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

MERIPELASTUS - MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

Satakunnan pelastuslaitos

MERIPELASTUSTOIMEN VIESTIOHJE

Esiupseerikurssi 62 Rajavartiolinja

PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

VIESTINTÄ MERELLISESSÄ MONIALAISESSA SUURONNETTOMUUDESSA Meripelastustoiminnan erityispiirteet

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2001 vp. hallituksen esityksen etsintä- ja pelastuspalvelua. merellä koskevan vuoden 1979 kansainvälisen

PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA

HE 71/2001 vp. siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina Kia Vertio Sisäasiainministeriö

MERIPELASTUS - MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ - Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

MERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla

MIRG yhteistyön voimaa merellä s. 46

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Maanalaiset tilat pelastustoiminnan kannalta

KEMPPILÄNKATU VSP2, Päivystävän päällikön toiminta

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät Ylitarkastaja Teemu Luukko

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit?

MERIPELASTUS SUOMEN MERIPELASTUSTOIMEN VASTUUALUEELLA SODAN AIKANA

Versio (5)

Esitys Liikenne- ja viestintäministeriölle MUUT VIRANOMAISVERKON (VIRVE) KÄYTTÖÖN OIKEUTETUT TAHOT Suomen Virveverkko Oy

Vapepa eli vapaaehtoinen Pelastuspalvelu

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Versio (8)

VESSEL TRIAGE Miten palvelee meripelastustoimintaa?

MERELTÄ TUNTUREILLE KAUPUNGEISTA ERÄMAIHIN

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Ulkoinen pelastussuunnitelma

Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas Dia 1

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Ilmailun etsintä- ja pelastuspalveluohje

Tekniikka. Palopäällystön koulutus ... OPINNA YTETYO RAJAVARTIOLAITOKSEN JA ALUEEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTYO MERELLISISSA ONNETTOMUUKSISSA

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

1

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

LÄÄKINNÄLLINEN PELASTUSTOIMINTA MERELLISESSÄ SUURONNETTOMUUDESSA

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

Kymenlaakson pelastuslaitos.

Pelastustoiminnan käsitteitä

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Suorituskykyselvitys arktisten maiden lento- ja meripelastustoiminnasta, koulutus- ja harjoitusyhteistyön sekä tiedonvaihdon kehittäminen.

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

RAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

Alueellinen varautuminen. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.

Onnettomuustutkintakeskuksen katsaus

Koulutustarjonnan sisältökuvaukset ja hinnat v Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %)

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Merenkulun koulutusohjelma

Transkriptio:

MERIPELASTUSOPAS 2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA

Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7 (pdf. kansio) 952-491-117-5 (pdf. osa 1) 952-491-118-3 (pdf. osa 2) 952-491-119-1 (pdf. osa 3) 952-491-120-5 (pdf. osa 4) 952-491-121-3 (pdf. osa 5) 952-491-122-1 (pdf. osa 6) 1. painos 2006 Edita Prima Oy, Helsinki 2006

S I S Ä A S I A N M I N I S T E R I Ö 17.9.2005 R A J AVA RT I O L A I T O K S E N E S I K U N TA H e l s i n k i Rajavartiolaitos on Suomen johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä ihmishenkien pelastamiseksi merellä. Tämä vastuu sisältää varsinaisen etsintäja pelastustoiminnan johtamisen lisäksi myös meripelastustoimen suunnittelun, kehittämisen ja valvonnan, viranomaisten ja vapaaehtoisten toiminnan yhteensovittamisen sekä meripelastukseen liittyvän koulutus- ja valistustoiminnan järjestämisen. Rajavartiolaitoksen meripelastuksen toiminta- ja johtamismalli perustuu kansallisten säädösten ja määräysten lisäksi kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin. Päämääränämme on jatkuvasti se, että Rajavartiolaitos kykenee johtamaan kaikki vaativat meripelastustapahtumat ja käynnistämään pelastustoimenpiteet omalla kalustollaan kaikissa olosuhteissa ja turvallisuustilanteissa. Rajavartiolaitoksen meripelastusjärjestelmää testataan käytännössä vuosittain lähes 2000 meripelastustapahtumassa, joissa pelastetaan tai avustetaan noin 3500 ihmistä. Meripelastusjärjestelmän toimivuuden merkitys korostuu erityisesti suurissa monialaonnettomuuksissa, joissa vahinko uhkaa samanaikaisesti ihmishenkiä, ympäristöä ja omaisuutta. Tällöin saattaa olla kysymyksessä usean eri valtion, eri vastuuviranomaisten ja vapaaehtoisten sekä kaupallisen pelastusyrityksen yhteistyön järjestäminen viivyttelemättä kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla. Monialaonnettomuuksiin varautuminen edellyttää aktiivista yhteydenpitoa vastuullisiin toimijoihin, suunnittelua ja yhteisiä harjoituksia, sillä kaikkien pelastustehtävään osallistuvien toimintatapojen ja voimavarojen tunteminen jo ennalta on välttämätöntä. Onnettomuuksiin varautumisen kannalta on myös tärkeää, että Rajavartiolaitos välittää kaikille meripelastukseen osallistuville ja merellä liikkuville tietoa Suomen meripelastustoimen rakenteesta, resursseista ja toimintatavoista. Edellä esitettyyn liittyen Rajavartiolaitoksessa on laadittu vuonna 2003 kaikille meripelastustoimeen osallistuville ja muille merellä liikkujille Meripelastusohje. Tätä ohjetta täydentää nyt julkaistava Meripelastusopas, joka on tarkoitettu Rajavartiolaitoksen meripelastuskoulutuksen oppikirjaksi, tueksi meripelastuksen johtamiseen ja työkaluksi käytännön työtä tekeville meripelastuksen ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Meripelastusopas soveltuu myös yksityiskohtaiseksi tietolähteeksi kaikille merellisille toimijoille, alan oppilaitoksille ja meripelastustoiminnasta kiinnostuneille. Oppaan rakenne on toteutettu siten, että kukin toimija löytää helposti omaan alaansa ja tehtäväänsä liittyvää materiaalia. Eri tasoilla tapahtuva johtaminen meripelastustoimessa vaatii aina opittujen mallien ja toimintojen soveltamista. Meripelastustilanteiden moninaisuuden vuoksi opas on kirjoitettu siten, että esitetyistä toimintamalleista olisi hyötyä mahdollisimman monenlaisten tilanteiden johtamisessa ja käytännön suoritteissa. Rajavartiolaitoksen päällikkö Vara-amiraali Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Jaakko Smolander Jaakko Kaukanen

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 4 1.1 Meripelastustoimi Suomessa... 4 1.1.1 Hallinnollinen linja... 4 1.1.2 Operatiivinen linja... 5 1.2 Meripelastusvastuualueen rajat... 8 1.3 Yhteistoimintatasot... 9 1.4 Turvallisuusradioviestintä... 10 1.4.1 Viranomaisten välinen työnjako Suomessa... 10 1.4.2 VHF-rannikkoradioverkko... 11 1.4.3 MF-rannikkoradioverkko... 11 1.4.4 GMDSS-järjestelmän mukaisen hätäliikenteen käynnistäminen... 11 1.4.5 Hätäliikenteen edut rutiiniliikenteeseen verrattuna... 12 1.4.6 Viranomaisverkon (VIRVE) käyttö meripelastustilanteissa... 12 2. MERIPELASTUSTOIMEN JOHTAJA (SEARCH AND RESCUE CO-ORDINATOR, SC)... 4 2.1 Hallinnolliset tehtävät... 4 2.2 Operatiiviset tehtävät... 5 2.2.1. Operatiivisen organisaation toiminnan varmistaminen... 5 2.2.2. Johtoryhmätyöskentely... 5 2.2.3. Tiedottaminen... 6 3. MERIPELASTUSJOHTAJA (SEARCH AND RESCUE MISSION CO-ORDINATOR, SMC)... 5 3.1 Tehtävät... 5 3.2 Toiminta eri vaaratilanteissa... 6 3.2.1 Ilmoituksen vastaanotto... 6 3.2.1.1 Hätäilmoitus... 7 3.2.1.2 Katoamisilmoitus... 8 3.2.1.3 Hätäraketti-ilmoitus... 9 3.2.1.4 Meripelastustoimen sairaankuljetukset... 10 3.2.1.5 Muut sairaankuljetukset... 11

3.2.2 Etsintä- ja pelastustoiminnan käynnistäminen... 11 3.2.2.1 Tilannearvio... 11 3.2.2.2 Toiminnan perusajatus... 13 3.2.2.3 Etsinnän suunnittelu... 14 3.2.2.4 Pelastussuunnitelma... 16 3.2.3 Meripelastusyksiköiden hälyttäminen... 16 3.2.3.1 Tehtävänanto... 16 3.2.3.2 Onnettomuuspaikan johtajan asettaminen... 17 3.2.3.3 Lentotoiminnan koordinaattorin asettaminen... 17 3.3 Keskustyöskentely... 18 3.3.1 Keskuksen miehitys... 18 3.3.2 Keskuksen vahventaminen... 19 3.3.2.1 Keskuksen ja sitä tukevan henkilöstön tehtävät suuronnettomuusvalmiudessa... 20 3.3.3 Työvuororutiinit... 21 3.3.4 Johtamisvälineet... 23 3.4 Yhteistoiminta... 24 3.4.1 Meripelastuksen johtokeskukset... 24 3.4.2 Pelastustoimi... 27 3.4.2.1 Hätäkeskuslaitos... 27 3.4.2.2 Alueelliset pelastuslaitokset... 28 3.4.3 Lentopelastuspalvelu... 28 3.4.4 Muut viranomaiset... 29 3.4.4.1 Poliisi... 29 3.4.4.2 Merenkulkulaitos... 29 3.4.4.3 Puolustusvoimat... 31 3.4.4.4 Sosiaali- ja terveysviranomaiset... 31 3.4.4.5 Ympäristöviranomaiset... 31 3.4.4.6 Onnettomuustutkintakeskus... 32 3.4.4.7 Tulli... 32 3.4.4.8 Ilmatieteenlaitos... 32 3.4.4.9 Merentutkimuslaitos... 32 3.4.5 Vapaaehtoistoiminta... 33 3.4.6 Varustamot... 34 3.4.7 Alusten ja satamien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö... 34 3.5 Tiedottaminen... 34 3.5.1 Tavanomaiset merionnettomuudet... 34 3.5.2 Vakavat merionnettomuudet tai suuronnettomuudet... 34 3.5.3 Tiedottamisessa huomioitavat asiat... 35

4. LENTOTOIMINNAN KOORDINAATTORI (AIRCRAFT CO-ORDINATOR, ACO)... 4 4.1 Lentotoiminnan koordinaattorin käyttäminen... 4 4.2 Lentotoiminnan koordinaattorin tehtävät... 5 4.2.1 Lentoturvallisuuden ylläpito... 5 4.2.2 Pelastustoiminnan tukeminen... 5 4.3 Yhteistoiminta meripelastusjohtajan / onnettomuuspaikan johtajan kanssa... 5 4.4 Ilmaliikenteen hallinta... 6 4.5 Lentomenetelmät / lentotoiminta... 7 4.5.1 Search-procedure (ilma-alusten järjestäminen etsintään)... 7 4.5.2 Rescue VFR-procedure (pelastus-/avakuointioperaation ilmaliikenteen järjestäminen näkösääolosuhteissa)... 8 4.5.3 Rescue IFR-procedure (pelastus-/evakuointioperaation ilmaliikenteen järjestäminen huonon sään olosuhteissa)... 9 4.6 Muuta... 10 4.6.1 ACO-menetelmä - kaavake (ACO procedure form)... 10 4.6.2 Olosuhteiden määrittäminen... 10 5. ONNETTOMUUSPAIKAN JOHTAJA (ON-SCENE CO-ORDINATOR, OSC)... 4 5.1 Onnettomuuspaikan johtajan tehtävät... 4 5.2 Onnettomuuspaikan johtajan toimenkuva... 5 5.3 Onnettomuuspaikan johtajan varustus... 5 5.4 Onnettomuuspaikan johtoryhmä... 6 5.5 Onnettomuuspaikan johtajan ja meripelastusjohtajan yhteydenpito... 7 5.6 Etsintä-/pelastussuunnitelman tarkoitus ja toteuttaminen... 7 5.6.1 Pelastussuunnitelman vaiheet ja sisältö... 8 5.6.2 Pelastussuunnitelman pääpiirteet... 8 5.6.3 Onnettomuuspaikan johtajan nyrkkisäännöt... 11

6. SRU - ETSINTÄ- JA PELASTUSYKSIKKÖ (SEARCH AND RESCUE UNIT, SRU)... 5 6.1 Tehtävät... 5 6.1.1 Meripelastusyksikkö... 5 6.1.2 Tehtävään valmistautuminen ja lähtö... 19 6.1.3 Tulo alueelle ja dokumentointi... 20 6.1.4 Viestiliikenne... 21 6.2 Etsintä... 24 6.2.1 Etsintä avomerellä... 24 6.2.2 Etsintä saaristossa... 27 6.2.3 Etsintä pimeällä... 28 6.2.4 Etsinnän apuvälineet... 29 6.2.5 Taulukot... 31 6.2.6 Toimintakyvyn ylläpito... 32 6.2.7 Etsintä talvella... 33 6.3 Pelastaminen... 37 6.3.1 Pintapelastus ja ihmisen nostaminen alukseen... 37 6.3.2 Karilta irrottaminen ja hinaaminen... 42 6.3.3 Evakuointi... 50 6.3.4 Tulipalo ja räjähdys aluksella... 54 6.3.5 Öljyt ja vaaralliset aineet... 56 6.3.6 Ensiapu, triage ja yhteistoiminta sairaankuljetusyksikön kanssa... 57 6.3.7 Muita meripelastusyksikön tehtäviä... 64 6.4 Työturvallisuus... 67 6.4.1 Pukeutuminen... 67 6.4.2 Välineet... 68 6.4.3 Miehitys... 68 6.4.4 Työmenetelmät... 69 6.4.5 Pelastautuminen... 69 6.5 Meripelastusyksikön päällikön tehtävät... 73 6.5.1 Suunnittelu... 73 6.5.2 Tehtävien jako ja toimintakyvyn ylläpito... 74 6.5.3 Johtaminen... 75 6.5.4 Yhteistoiminta... 77 6.6 Yhteistoiminta ilma-aluksen ja pintayksikön välillä... 79 6.6.1 Lentokone... 80 6.6.2 Helikopteri... 81 6.7 Hätämerkit... 85 LYHENTEET... 87