VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMISEN ESTEET JA KEHITTÄMISTARPEET Raportti kyselystä ajalla 1.9.2014-15.9.2014 Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset -työryhmä
Sisältö 1. Kartoituksen toteuttaminen ja sisältö 3 2. Vastaajien perustiedot 3 3. Verotukseen liittyvät esteet 4 4. Lainsäädäntöön liittyvät esteet 4 5. Hallinnolliset ja käytännölliset esteet 5 6. Vapaaehtoistoiminnan asemaan yhteiskunnassa, lainsäädäntöön ja koordinaatioon liittyvät kehittämistarpeet 6 7. Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiskohteiden tärkeysjärjestys 7 Liitteet 2
1. Kartoituksen toteuttaminen ja sisältö Eurooppalaisen vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmassa suositellaan varmistamaan, että vapaaehtoisten oikeudet ja velvollisuudet tunnistetaan, niitä kunnioitetaan ja että vapaaehtoiset ovat niistä tietoisia. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittaa (2012/C 181/26), että jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan, että lainsäädäntö mahdollistaa vapaaehtoistyön ja kannustaa siihen, suojelee vapaaehtoistyöntekijöitä ja poistaa heidän toimintaansa haittaavia oikeudellisia esteitä. Suomen nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa linjataan, että järjestöt ovat yleishyödyllisiä ja voittoa tavoittelemattomia toimijoita, joilla on suuri merkitys suomalaiselle demokratialle ja ihmisten hyvinvoinnille. Hallituskauden aikana laaditussa valtioneuvoston demokratiapoliittisessa selonteossa linjataan, että vapaaehtoistyön edellytyksiä kehitetään, vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämistarpeita selvitetään ja ohjeistuksia täsmennetään. Työryhmän olisi tarkoitus selvittää ministeriöiden koordinointivastuita vapaaehtoistoimintaa koskevan lainvalmistelun sekä vapaaehtoistoiminnan yleisten edellytysten luomisen osalta. Vapaaehtoistoiminnan erityisenä haasteena on nähty sääntelyn epäselvyys. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset -työryhmä ja Kansalaisareena ry toteuttivat ajalla 1.9.2014-15.9.2014 kyselyn, jolla kartoitettiin niitä esteitä, joita vapaaehtoistyötä koordinoivat ja organisoivat yhteisöt näkevät vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä sekä sitä, miten vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä pitäisi heidän mielestään parantaa. Kyselyn tulokset voidaan hyödyntää vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksiä kehitettäessä. 2. Vastaajien taustayhteisöjen tiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 217 yhteisöä, joista suurin osa (132) edusti alueellista/paikallista järjestöä. Valtakunnallisten keskusjärjestöjen osuus oli 42 ja muiden valtakunnallisten järjestöjen 28. Yhteisöistä yli puolet (111) ilmoitti toimivansa sosiaali- ja terveyssektoreilla. Senioreita ja ikäihmisiä yhteisöistä edusti 43 vastaajaa, lapsia ja nuorisoa 13 vastaajaa. Palkattuja työntekijöitä oli 162 yhteisöllä. Valtaosalla näistä yhteisöistä oli palkattuja työntekijöitä yhdestä neljään. 119 yhteisössä toimii vuosittain 1-50 vapaaehtoista, 42 yhteisössä 51 100 vapaaehtoista, 33 yhteisössä 101 500 ja lopuissa yhteisöissä vieläkin enemmän, jopa yli 10 000 vapaaehtoista. Vastaajat koostuivat palkatuista vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreista (43), yhteisön luottamushenkilöistä (49), yhteisön muista palkatuista työntekijöistä (66), vapaaehtoisista vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreista (17) ja vapaaehtoisista (38). 3
3. Verotukseen liittyvät esteet (n=122) Eniten verotukseen liittyviä ongelmia aiheuttivat vastaajien mukaan 1) epäselvyydet vapaaehtoisten kulukorvausten verovapaudessa (69), 2) epäselvyydet sallituissa ja verovapaissa kiittämisen ja kannustamisen tavoissa (66), ja 3) epäselvyydet verovapaiden aterioiden tarjoamisessa (29). Avoimissa vastauksissa tuotiin esille samoja ongelmia. Esimerkkeinä vapaaehtoisten kuluista mainittiin puhelin- ja internetkulut, sekä matkakulut. Yksityisautosta aiheutuvien matkakulujen korvaamisesta seuraa korvauksen maksajalle kilometrikorvauksen ilmoitusvelvollisuus, joka edellyttää muun muassa henkilötunnusten hankkimista tietoon. Ongelma on kohdistunut erityisesti maaseudulla tapahtuvan toiminnan yhteyteen. Kiittämisen ja kannustamisen osalta ongelmia ovat aiheuttaneet esimerkiksi asiantuntijoille ja oppaille suoritettavat pienet palkkiot, sekä pienien porkkanoiden, esimerkiksi lahjakorttien tai joululahjojen antaminen vapaaehtoisille kannustimena tai kiitoksena. Useassa vastauksessa tuotiin esille aterioita koskeva epäselvä ohjeistus. Vastaajat ovat kokeneet saaneensa ristiriitaista tietoa ja erilaisia ohjeistuksia siitä, saako aterian tarjota esimerkiksi kokopäiväiselle vapaaehtoiselle. Yleisesti ongelmia voidaan todeta aiheuttaneen verottajan epäselvät määritelmät esimerkiksi rajanvedossa talkootyön ja ammatinharjoittamisen välillä sekä epäjohdonmukaiset tulkinnat edellä mainituissa verotukseen liittyvissä tilanteissa. 4. Lainsäädäntöön liittyvät esteet (n=124) Lainsäädäntöön liittyvistä esteistä eniten on aiheuttanut ongelmia varainhankintaan liittyvä lainsäädäntö (arpajaislaki, hankintalaki, rahankeräyslaki), jonka nimesi esteeksi 79 vastaajaa. Hygieniasäännökset ovat aiheuttaneet ongelmia 36 vastaajalle. 40 vastaajaa ilmoitti esteeksi puuttuvasta lainsäädännöstä johtuvat mielivaltaiset viranomaistulkinnat. Varainhankinnan lupamenettelyä pidettiin liian hitaana johtuen poliisihallituksen arpaosaston ruuhkista ja byrokraattisista tulkinnoista ja rahankeräyslain jäykkyydestä. Nykyinen 4
lupamenettely ei mahdollista nopeita ja spontaaneja tapahtumia. Lisäksi todettiin, että rahankeräyslupa on kallis investointi erityisesti pienille yhteisöille, jolloin rahankeräyksen tuotto voi olla sama kuin rahankeräysluvan kulut. Esimerkkinä hygieniasäännösten aiheuttamista esteistä mainittiin vapaaehtoisten käyttö ruoanlaittamisessa. Tämän kaltainen toiminta ei ole ollut mahdollista hygieniasäännösten vuoksi, jonka seurauksena kustannukset ovat nousseet ja tilaisuuksien määrä resurssien puutteen vuoksi on vähentynyt, vaikka tarve olisi ollut suurempaa. Hygieniapassivaatimus ei mahdollista erilaisia spontaaneja tempauksia. 5. Hallinnolliset ja käytännölliset esteet (n=182) Runsaasti vastauksia sekä monivalinta- että tarkentavaan osuuteen keräsivät hallinnollisia ja käytännöllisiä esteitä koskevat kysymykset. Eniten hallinnollisia ja käytännöllisiä esteitä ovat aiheuttaneet 1) yhteisön yleiset taloudelliset toimintaedellytykset, esimerkiksi toiminta-avustusten saanti (99), 2) vaikeudet vapaaehtoistoiminnan koordinoimisessa (67), 3) epäselvyydet siitä, millaista vapaaehtoistyötä työtön saa tehdä ottaen huomioon esimerkiksi sosiaali- ja työttömyystuet (55), 4) riskien hallinta ja vakuutukset (54), 5) yhteistyökäytännöt ja rajapinnat vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön välillä (48), sekä 6) fyysiset esteet esim. kunnallisten tilojen käyttömahdollisuudet ja käyttömukavuus (43). Toiminta-avustusten osalta ongelmalliseksi on koettu kunnan/kaupungin toiminta-avustusten määrä, sen hakeminen joka vuosi, sekä myöntämisen ajankohta, esimerkiksi suhteessa toiminnan suunnitteluun. On pidetty huonona, että avustus on riippuvainen edellisen vuoden toiminnasta, sekä sitä, että yhteisö ei voi saada tukea kunnasta, jossa ei ole rekisterissä, vaikka toiminta kohdistuisi kuitenkin kyseiseen kuntaan. Toiminnan koordinoinnin kannalta pysyvän rahoituksen puute ja rahoituksen katkonaisuus ovat esteitä: projektiraha ei riitä vapaaehtoisten koulutukseen ja vapaaehtoistyön koordinointiin, eivätkä ne vapaaehtois- tai työllistettyjen voimin toimi. 5
Sosiaali- ja työttömyystukeen kohdistuvat vaikutukset keräsivät myös runsaasti avoimia vastauksia. Toivottiin selkeitä linjauksia siihen, kuinka paljon saa tehdä vapaaehtoistyötä työttömänä tai työkyvyttömänä, sekä millaisella alalla suhteessa omaan ammattiin. Kerrottiin, että TE-toimistosta on kielletty vapaaehtoistyöntekijää osallistumasta vapaaehtoistoimintaan. Toivottiin, että vapaaehtoistyön esteet työttömien osalta poistettaisi, koska se esimerkiksi edesauttaa työllistymismahdollisuuksia. Epäselvyyttä ovat aiheuttaneet järjestävän tahon ja vapaaehtoisen vastuut liikuntatapahtumissa tai toiminnasta hoitolaitoksissa ja palvelukodeissa. Todettiin esimerkiksi, että vapaaehtoiset eivät uskalla ulkoiluttaa vanhuksia puuttuvien vakuutusten vuoksi. Vakuutusten osalta kritisoitiin 70 vuoden ikärajaa: esimerkiksi eläkkeensaajajärjestöjen on vaikea saada vapaaehtoisia, koska vakuuttaminen ei onnistu. Lisäksi esteeksi on koettu se, että tapaturmavakuutus/ryhmävakuutus edellyttää tarkkoja tietoja toiminnasta, kuten ikäjakauman. Rajapinnat vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön välillä kytkeytyvät osaltaan myös verotus- ja vastuukysymyksiin. Toivottiin rajanvetoa siihen, mitkä tehtävät voivat olla vapaaehtoistoiminnan, ja mitkä ammattilaisten toiminnan piirissä. Vastauksissa todettiin, että ammatti-ihmiset pelkäävät työnsä vähentyvän vapaaehtoistyön myötä, joka on osaltaan vaikeuttanut yhteistyötä toimijoiden välillä. Tilojen osalta ongelmia ovat aiheuttaneet niiden vuokrista aiheutuvat korkeat kustannukset, yleisesti maksullistuneet toimitilat, tilojen saatavuus ja esteettömyys, epäkäytännölliset toimitilat, sekä varastojen puute. 6. Vapaaehtoistoiminnan asemaan yhteiskunnassa, lainsäädäntöön ja koordinaatioon liittyvät kehittämistarpeet (n=213) Kehittämistarpeiden osalta on huolehdittava lainsäädäntötasolla, että vapaaehtoinen ei ole se, johon ongelmatilanteiden riskit ja rangaistukset kohdistuvat. On kirjattava tuloverolakiin, että toiminnasta vapaaehtoiselle aiheutuneet kulut saa korvata verovapaasti. Lisäksi tarkennetaan minkälaista vapaaehtoistyötä työtön työnhakija voi tehdä ja määritellään selkeästi, miten vapaaehtoistyö eroaa ansiotyöstä sekä otetaan kantaa siihen, sekä miten työsuojelu ja työturvallisuus koskevat vapaaehtoista. 6
7. Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiskohteiden tärkeysjärjestys Kehittämiskohteiden tärkeysjärjestyksessä nousivat kärkeen 1) vapaaehtois- ja vertaistoimintaa edistävät yhteishankkeet ja rahoitusmallien kehittäminen, 2) toiminnan vastuukysymysten määrittäminen, 3) toimintaa tukeva kansallinen lainsäädäntö, 4) kaikkia palveleva tieto- ja välityssivusto netissä, 5) paikalliset vapaaehtoistoiminnan keskukset, 6) vapaaehtoistoiminnan kehittäminen kouluissa (mukaan opetussuunnitelmaan, perehdytys vapaaehtoistoimintaan), 7) koulutusohjelmat vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja johtamiseen, 8) vapaaehtoistoiminnan huomiointi hallitusohjelmassa, 9) valtakunnallisesti palveleva osaamis- ja infokeskus, sekä 10) opitun tunnistamisen välineiden kehittäminen. Avoimissa vastauksissa valtakunnallisen infokeskuksen perustamisesta tuli vastauksia sekä puolesta että vastaan. Toisaalta todettiin, että tukikeskus levittäisi tietoa ja hyviä käytänteitä, sekä kouluttaisi, mutta toisaalta todettiin keskittäminen vie pois ruohonjuuritason vaikutusvaltaa ja lisää byrokratiaa. 7
Liitteet Verotukseen liittyvät esteet Vastaajien määrä: 122 8
Lainsäädäntöön liittyvät esteet Vastaajien määrä: 124 9
Hallinnolliset ja käytännölliset esteet Vastaajien määrä: 182 10
Vapaaehtoistoiminnan asemaan yhteiskunnassa, lainsäädäntöön ja koordinaatioon liittyvät kehittämistarpeet (1 = tärkeä, 7 = ei tärkeä) Vastaajien määrä: 213 Vastaajien määrä: 213 Vapaaehtoisen asema ja oikeudet on kirjattava auki On määriteltävä selkeästi, miten vapaaehtoistyö eroaa ansiotyöstä Kirjataan tuloverolakiin, että kaikki toiminnasta vapaaehtoiselle aiheutuneet kulut saa korvata verovapaasti Tarkennetaan, minkälaista vapaaehtoistyötä työtön työnhakija voi tehdä Otetaan kantaa siihen, miten työsuojelu ja työturvallisuus koskevat vapaaehtoista Kevennetään vapaaehtoistyön järjestäjien hallinnosta taakkaa ja turvataan siten myös omaehtoisen ja pienimuotoisen toiminnan edellytykset Turvataan vapaaehtoistoiminnan omalla lainsäädännöllä vapaaehtoistyöntekijänasema ja toimintaedellytykset Huolehditaan lainsäädäntötasolla siitä, että vapaaehtoinen ei ole se, johon ongelmatilanteiden riskit ja rangaistukset kohdistuvat Kehitetään vapaaehtoistoimintaa kouluissa ja kasvatuksessa Kehitetään työyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa ja luodaan sille kannusteita Luodaan rahoitusmalleja, jotka kannustavat yhteisöjä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen Määritellään vapaaehtoistoiminnan kehittämisen vastuutaho Perustetaan valtakunnallinen tukikeskus, joka kokoaa ja tiedottaa ohjeista ja tiedoista, koordinoi v-toimintaan liittyvää kehittämistä, koulutusta ja työnohjausta sektorirajat ylittäen; seuraa kansainvälistä keskustelua ja kehittämistä ja vaikuttaa myös kansainvälisesti Kehitetään paikallisista vapaaehtoistoiminnan keskuksista ja kumppanuustaloista korkeatasoisia vapaaehtoistoiminnan osaamiskeskuksia Vapaaehtoistoiminnassa opitun tunnistamista on kehitettävä 1 2 3 4 5 6 7 Yhteensä Keskiarvo 68 51 24 14 17 10 21 205 2,88 74 55 21 9 14 10 23 206 2,79 93 35 12 15 8 8 26 197 2,69 87 34 23 8 7 14 25 198 2,78 67 42 31 15 16 13 16 200 2,87 69 46 26 16 13 12 17 199 2,81 60 34 24 34 13 18 14 197 3,08 83 42 20 17 11 6 20 199 2,64 73 43 27 12 13 15 19 202 2,85 51 39 37 21 17 11 17 193 3,08 62 36 32 21 8 19 20 198 3,07 47 33 36 27 13 15 23 194 3,32 34 47 40 26 17 17 19 200 3,36 53 47 33 19 21 14 15 202 3,05 47 47 32 31 16 10 14 197 3,04 Muuta, mitä? 7 2 1 1 2 1 5 19 3,63 Yhteensä 975 633 419 286 206 193 294 3006 3 11
Kerro mielipiteesi seuraavien vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiskohteiden tärkeysjärjestyksestä (1 = tärkein, 12 = vähiten tärkein) Vastaajien määrä: 213 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Yhteensä Keskiarvo Paikallisesti palvelevat vapaaehtoistoiminnan keskukset Valtakunnallisesti palveleva osaamis- ja informaatiokeskus 51 24 31 15 15 10 15 12 3 15 4 9 204 4,5 27 23 22 15 25 26 11 18 8 11 6 9 201 5,26 Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa edistävät yhteishankkeet ja rahoitusmallien kehittäminen 51 34 31 14 14 14 6 10 4 8 8 9 203 4,22 (RAY, Veikkaus ja julkishallinto esimerkiksi) Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen (esim. osaamiskeskusten tehtävänä) Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa tukeva kansallinen lainsäädäntö 13 14 19 15 23 19 23 9 16 13 18 14 196 6,43 51 26 26 22 13 15 10 9 4 9 4 11 200 4,34 Kaikkia palveleva tieto- ja välityssivusto internetissä 45 17 37 18 19 17 6 10 13 5 6 6 199 4,45 Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen kouluissa 43 28 28 20 16 14 10 12 5 7 9 10 202 4,59 Koulutusohjelmat vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja johtamiseen Vapaaehtoistoiminnan vastuukysymysten määrittäminen 40 23 32 18 17 16 12 4 13 8 9 8 200 4,72 51 28 29 22 16 16 8 9 6 7 4 9 205 4,2 Vapaaehtoistoiminnan huomiointi hallitusohjelmassa 34 27 28 18 13 18 17 8 7 6 12 11 199 4,96 Tarvitaan opitun tunnistamisen välineiden kehittämistä (esim.vapaaehtoiskortti Volunteer 22 16 23 20 20 10 12 11 13 13 15 16 191 5,96 portfolio) Jokin muu, mikä? 4 0 2 0 0 0 1 0 0 1 3 7 18 8 Yhteensä 432 260 308 197 191 175 131 112 92 103 98 119 2218 5,14 12