Teatterikorkeakoulun hallintojohtosääntö Hallituksen 18.11.2008 hyväksymä 1. LUKU: Yleistä 1 Johtosäännön tarkoitus Tämä johtosääntö määrittää Teatterikorkeakoulun hallinnon yleiset perusteet yliopistolain (645/1997) ja yliopistoasetuksen (115/1998) pohjalta. Yliopiston hallitus hyväksyy yliopiston johtosäännöt. Yliopiston toimielimet antavat ohjeita ja määräyksiä toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. 2 Hallinnon yleiset tavoitteet Hallinnossa noudatettavilla menettelyillä tuetaan yliopiston perustehtävien toteutumista, luodaan edellytyksiä korkeatasoiselle päätöksenteolle, hyvälle hallinnolle ja palveluille, edistetään vuorovaikutteista johtamista, yhdenvertaisuutta ja avoimuutta sekä vahvistetaan yliopiston yhteisöllisyyttä ja henkilöstön ja opiskelijoiden motivaatiota. 2. LUKU: Organisaatio ja johtamisjärjestelmä 3 Rakenne ja hallintoelimet Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat rehtori ja hänen tukenaan vararehtori(t), hallitus, opetusneuvosto, tutkimusneuvosto sekä hallinto- ja tukipalveluyksikkö. Yliopistossa on laitoksia sekä yhteisiä keskuksia opetuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen järjestämiseksi. Laitosten ja keskusten hallintoa hoitavat johtaja ja johtoryhmä. Yliopistossa on maksullista palvelutoimintaa harjoittava esitys- ja teatteritekniikan asiantuntijayksikkö Teakon, jonka toiminnasta vastaavat toiminnanjohtaja ja johtokunta. Yliopistossa on maksullista palvelutoimintaa harjoittava koulutus- ja kehittämispalvelut yksikkö, joka toimii hallintojohtajan alaisuudessa osana hallinto- ja tukipalveluyksikköä. 4 Laitokset ja keskukset Laitokset vastaavat perustutkintokoulutuksesta edustamillaan taiteenaloilla. Laitokset ovat: * ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitos * tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos * tanssitaiteen laitos * teatteritaiteen laitos 1(16)
* valo- ja äänisuunnittelun laitos. Hyväksytty 18.11.2008 Yhteisen opetuksen keskus vastaa yhteisestä opetuksesta, avoimen yliopiston opetuksesta sekä yliopistossa annettavan koulutuksen kehittämisestä. Yhteisen opetuksen keskus toimii tiiviissä yhteistyössä laitosten kanssa. Tutkimuskeskus vastaa tutkimustoiminnasta ja sen koordinoinnista sekä yliopiston jatkotutkintokoulutuksesta. Tutkimuskeskus toimii tiiviissä yhteistyössä laitosten kanssa. 5 Hallinto- ja tukipalveluyksikkö Hallinto- ja tukipalveluyksikkö tukee yliopiston johtoa, laitoksia, keskuksia ja muita yksiköitä tehtäviensä toteuttamisessa ja vastaa yliopiston tarvitsemien hallinto- ja tukipalveluiden järjestämisestä.. Hallinto- ja tukipalveluyksikön toiminnasta ja rakenteesta säädetään hallintojohtajan antamassa työjärjestyksessä. Yksikkö laatii työjärjestyksen yhteistyössä rehtorin, vararehtoreiden sekä laitosten ja keskusten johtajien kanssa. 6 Pääkaupunkiseudun seitsemän yliopiston palvelukeskus Teatterikorkeakoululla on yhdessä Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun, Svenska handelshögskolanin, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa yliopistolain 14 :n 4 momentin mukainen yhteinen Pääkaupunkiseudun seitsemän yliopiston palvelukeskus Pave. Palvelukeskus toimii Teknillisen korkeakoulun yhteydessä. Palvelukeskuksen tehtävistä ja hallinnosta määrätään erillisessä johtosäännössä, jonka kunkin yliopiston hallitus vahvistaa. Instituutin palveluista sovitaan palvelusopimuksella kunkin yliopiston kanssa erikseen. 7 Johtamisjärjestelmä Yliopiston toiminnasta ja toiminnanohjauksesta vastaa rehtori, tulosyksiköiden osalta niiden johtajat. Tulosyksiköt ovat: laitokset, keskukset, hallinto- ja tukipalveluyksikkö sekä Teakon. Hallinto- ja tukipalveluyksikkö voi jakautua useammaksi itsenäisiksi tulosyksiköiksi työjärjestyksessä mainitulla tavalla. Yliopiston yleiset tavoitteet määritetään strategiassa. Koulutuksesta, taiteellisesta toiminnasta ja tutkimuksesta vastaavat työnjakonsa mukaisesti 3 mainitut toimielimet sekä professorit. Koulutuksen sisällölliset tavoitteet määritetään koulutusohjelmittain yliopiston tutkintovaatimuksissa. Perus- ja jatkotutkintokoulutuksesta säädetään tätä johtosääntöä tarkentavasti erillisissä tutkintosäännöissä. Henkilöstöjohtamisesta vastaavat työnantajavirkamiehet. Jokaisella työntekijällä on määrätty esimies. Henkilöstöä ja taloutta koskevat ohjeet antaa hallintojohtaja. 2(16)
2. LUKU: Hallintoelinten kokoonpano, toimivalta ja tehtävät 8 Hallituksen kokoonpano, valinta ja toimikausi Hallituksen muodostavat - rehtori - vararehtori(t) - 3 professoria - 3 muuta henkilökuntaan kuuluvaa kuin professoria ja jatko-opiskelijaa - 3 perustutkinto-opiskelijaa - 1 jatkotutkinto-opiskelija - 3 korkeakoulun ulkopuolista henkilöä. Rehtori toimii hallituksen puheenjohtajana, vararehtori varapuheenjohtajana. Muilla hallituksen jäsenillä kuin rehtorilla ja vararehtorilla on henkilökohtainen varajäsen. Professorit, muu henkilökunta ja jatkotutkinto-opiskelijat valitsevat jäsenet ja varajäsenet keskuudestaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla. Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunta valitsee keskuudestaan perustutkinto-opiskelijajäsenet ja -varajäsenet. Hallitus valitsee ulkopuoliset jäsenet ja varajäsenet rehtorin esityksestä. Vaalien järjestämisestä määrätään erillisellä johtosäännöllä. Hallituksen toimikausi on kaksi lukuvuotta kerrallaan. 9 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on: (1) hyväksyä strategia sekä muut taloutta ja toimintaa koskevat laajakantoiset suunnitelmat; (2) päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; (3) antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; (4) päättää tulosyksikkörakenteesta; (5) hyväksyä johtosäännöt, taloussääntö ja muut vastaavat määräykset; (6) valita vararehtori(t) rehtorin esityksestä sekä päättää rehtorin valintamenettelystä; (7) nimittää professori ja hallintojohtaja virkaan; (8) määrätä jäsenet ja varajäsenet opetusneuvostoon ja tutkimusneuvostoon sekä laitosten ja keskusten johtoryhmiin; (9) päättää uusien perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrästä; (10) erottaa opiskelija määräajaksi; (11) päättää promootiosta sekä kunniatohtorin arvon ja professorin arvonimen antamisesta. 10 Rehtorin vastuu ja tehtävät Rehtori johtaa yliopiston toimintaa sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja laadunvarmistuksesta. Rehtori ratkaisee sellaiset yleistä hallintoa koskevat asiat, joista ei toisin ole säädetty tai määrätty. Hän edustaa yliopistoa sekä käyttää puhevaltaa viranomaisissa ja tuomioistuimissa. Rehtorin tehtävänä on lisäksi: 3(16)
(1) neuvotella ja hyväksyä yliopiston tulossopimus opetusministeriön kanssa; (2) neuvotella ja hyväksyä sisäiset tulossopimukset tulosyksiköiden johtajien kanssa sekä jakaa yliopiston määrärahat; (3) perustaa, sijoittaa ja lakkauttaa yliopiston virat; (4) päättää professorin viran opetusalasta, tehtävistä, kelpoisuusvaatimuksista ja viran täyttämisestä kutsusta sekä tarkastaa professorin viran täyttöprosessi ja virkaehdotus; (5) nimittää muu opetus- ja tutkimushenkilöstö kuin professori virkaan, nimittää yliopiston dosentit sekä ottaa opetus- ja tutkimushenkilöstö yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen; (6) myöntää virkavapaus hallintojohtajalle ja yli vuoden kestävä virkavapaus professorille; (7) solmia kotimaiset sopimukset, joiden arvo ylittää 50.000, sekä kaikki ulkomaiset sopimukset; (8) määrätä laitosten ja keskusten johtajat, sijaiset ja hallintojohtajan sijainen sekä toimia laitosten ja keskusten johtajien lähiesimiehenä; (9) määrätä jäsenet vaalilautakuntaan, tutkintolautakuntaan, opintotukilautakuntaan, professorin virantäyttöryhmään ja erilaisiin yliopistotason toimikuntiin ja työryhmiin, jollei tässä johtosäännössä muuta määrätä (10) päättää toimielinten täydentämisestä ja määrätä tarvittaessa toimielinten lisäjäsenistä; (11) hyväksyä korkeakouluun otettavat tutkinto-opiskelijat; (12) päättää opiskelijalle annettavasta varoituksesta. Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin tai hallintojohtajan ratkaistavaksi. Rehtori voi erityisestä syystä ottaa käsiteltäväkseen yksittäisen asian, joka tämän johtosäännön mukaan kuuluu tulosyksikön johtajalle tai on johtosäännön nojalla siirretty vararehtorin tai jonkin yksikön virkamiehen käsiteltäväksi. Rehtorin tukena on yliopiston johtoryhmä, jonka jäsenet hän kutsuu. Rehtorilla on läsnäolo- ja puheoikeus yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa. 11 Vararehtorit Yliopistossa on vähintään yksi vararehtori. Hallitus valitsee vararehtorin rehtorin esityksestä. Vararehtorin tulee olla yliopiston virkaan nimitetty professori tai lehtori. Vararehtori(e)n tehtävänä on: (1) hoitaa rehtorin tehtäviä tämän ollessa estynyt ellei muuta säädöksistä seuraa; (2) toimia opetusneuvoston ja tutkimusneuvoston puheenjohtajana ellei hallitus toisin määrää; (3) vastata tehtävistä, jotka rehtori on siirtänyt vararehtorin vastuulle. Vararehtori ei osallistu professorin viran täyttämistä koskevan asian käsittelyyn ehdollepanoviranomaisena toimivassa elimessä. Rehtori voi vapauttaa vararehtorin virkaansa kuuluvista tehtävistä kokonaan tai osittain. 4(16)
12 Opetusneuvoston kokoonpano ja toimikausi Opetusneuvostoon kuuluvat puheenjohtaja, vähintään viisi professoria, kaksi muuta opettajaa ja yksi perustutkinto-opiskelija. Hallitus nimeää puheenjohtajaksi vararehtorin tai professorin. Neuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajaksi professorin. Hallitus nimeää jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: perustutkinto-opiskelijat ylioppilaskunnan esityksestä, muut laitoksia ja yhteisen opetuksen keskusta kuultuaan. Neuvoston jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että eri taidealat ovat tasapuolisesti edustettuina. Opetusneuvoston toimikausi on kaksi lukuvuotta. 13 Opetusneuvoston tehtävät Opetusneuvosto vastaa koulutuksen laadunvarmistuksesta ja esitystoiminnan kehittämisestä sekä toimii professorin viran täytön ehdollepanoviranomaisena ja muiden opetusvirkojen täytön ylimpänä asiantuntijaelimenä. Opetusneuvoston tehtävänä on: (1) tehdä rehtorille ehdotus professorin viran alaksi, viran täytön käynnistämiseksi ja viran täyttämiseksi kutsusta (2) tehdä hallitukselle ehdotus professorin nimittämisestä virkaan; (3) tehdä rehtorille virkaehdotus henkilön nimittämiseksi yli vuoden mittaiseen opetuspainotteisten virkaan; (4) päättää professorin viran täytössä käytettävistä asiantuntijoista; (5) arvostella opetusnäyte professorin viran täytössä tai erityisistä syistä vapauttaa hakija opetusnäytteen antamisesta; (6) päättää opetustaidon arvioinnin käytännöistä opetustehtäviä sisältävien virkojen täytöissä; (7) tehdä ehdotus perustutkintoja koskevaksi tutkintosäännöksi; (8) hyväksyä perustutkintokoulutuksen tutkintovaatimukset ja muut tutkintoa ja opiskelua koskevat pysyvät määräykset sekä päättää tutkintosäännössä säädetyistä koulutuksen järjestämistä ja opiskelua koskevista asioista; (9) päättää avointa yliopisto-opetusta koskevista pysyvistä määräyksistä; (10) hyväksyä ja arvostella maisterin tutkintoon kuuluvat opinnäytteet sekä antaa perustutkintojen opinnäytteiden arvostelua koskevat yleiset ohjeet; (11) määrätä opiskelijavalintaraadit perustutkinto-opiskelijoiden valintoja varten ja antaa opiskelijavalintoja koskevat yleiset määräykset; (12) vahvistaa esitystoiminnan ohjelma puolivuosittain sekä antaa muut esitystoimintaa koskevat pysyvät määräykset ja ohjeet. 14 Tutkimusneuvoston kokoonpano ja toimikausi Tutkimusneuvostoon kuuluvat - puheenjohtaja, - vähintään viisi professoria, - vähintään yksi muu opettaja tai tutkija - yksi jatkotutkinto-opiskelija. 5(16)
Hallitus nimeää puheenjohtajaksi vararehtorin tai professorin. Neuvosto valitsee varapuheenjohtajaksi keskuudestaan professorin. Hallitus nimeää jäsenet ja heille varajäsenet seuraavasti: jatkotutkinto-opiskelijan heitä kuultuaan, muut laitoksia ja keskuksia kuultuaan. Neuvoston jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että eri taidealat ovat tasapuolisesti edustettuina. Tutkimusneuvoston toimikausi on kaksi lukuvuotta. 15 Tutkimusneuvoston tehtävät Tutkimusneuvosto vastaa tutkimustoiminnan ja jatkotutkintokoulutuksen laadunvarmistuksesta. Tutkimusneuvoston tehtävänä on: (1) tehdä esitys tutkimuspainotteisten ja jatkotutkintoon tähtäävien virkojen täyttämiseksi; (2) valita dosentin nimittämisessä käytettävät asiantuntijat sekä tehdä ehdotus vierailevan tutkijan ja dosentin nimittämisestä; (3) määrätä väitöstutkimusten, lisensiaatintutkimusten ja vastaavien jatkotutkintoon kuuluvien opinnäytteiden esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset; (4) tehdä ehdotus jatkotutkintokoulutuksen tutkintosäännöksi; (5) päättää jatkotutkintokoulutuksen tutkintovaatimuksista sekä muista jatkotutkintokoulutusta ohjaavista pysyväisistä määräyksistä; (6) tehdä ehdotus uusien jatko-opiskelijoiden määrästä sekä antaa tarvittavat valintamenettelyä koskevat määräykset ja ohjeet; sekä (7) tehdä ehdotus hyväksyttävistä jatko-opiskelijoista. Tutkimuskeskuksen johtaja ja johtoryhmä voivat saattaa tutkimusneuvoston käsiteltäväksi myös muita yliopiston jatkokoulutusta ja tutkimustoimintaa koskevia asioita. 16 Laitoksen professorikollegio Teatteritaiteen laitoksella toimii professorikollegio. Myös muilla laitoksilla voi toimia professorikollegio. Kollegioon kuuluvat laitoksen virassa olevat professorit ja laitoksen johtaja. Kollegio käsittelee laitoksen toiminnan kannalta keskeisiä asioita. Kollegio arvioi, kehittää ja edistää laitoksen opetus- ja esitystoimintaa. 17 Laitoksen johtoryhmä Laitoksen johtoryhmään kuuluvat - johtaja puheenjohtajana - 2 tai 4 professoria ja muuta opettajaa - 2 tai 4 opiskelijaa. 6(16)
Hallitus määrää laitoksen professori- ja opettajajäsenet ja heidän varajäsenensä laitoksen johtajan esityksestä, opiskelijajäsenet ja heidän varajäsenensä ylioppilaskunnan esityksestä. Opettaja- ja opiskelijajäseniä on yhtä monta. Laitoksen johtoryhmän toimikausi on kaksi vuotta. 18 Laitoksen johtoryhmän tehtävät Laitoksen johtoryhmän tehtävänä on: (1) arvioida ja kehittää laitoksen toimintaa; (2) käsitellä laitoksen toiminnan ja talouden suunnittelua koskevat asiat ja päättää laitoksen määrärahojen käytön suuntaviivoista; (3) käsitellä koulutusta koskevat asiat tutkintosäännössä määritellyllä tavalla; (4) antaa lausunto laitoksen koulutusohjelmiin kuuluvien opintojen ja avoimen yliopiston opintojen järjestämisestä yhteisen opetuksen keskukselle; (5) tehdä esitys laitoksen koulutusohjelmiin otettavien perustutkinto-opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista; (6) tehdä esitys laitoksen opetusvirkojen täyttämisestä professorin virkoja lukuun ottamatta; (7) tehdä esitykset opetusneuvoston ja tutkimusneuvoston jäseniksi. 19 Laitoksen johtaja Laitoksen johtaja valitaan laitoksen vakinaisen professorin tai lehtorin viranhaltijoista kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Laitoksen johtajan tehtävänä on: (1) johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa ja vastata laitoksen toiminnan tuloksellisuudesta; (2) vastata laitoksen henkilöstöjohtamisesta ja edistää laitosyhteisön hyvinvointia; (3) neuvotella ja hyväksyä laitoksen tulossopimus; (4) päättää laitoksen määrärahojen käytöstä; (5) tehdä esitys laitosjohtoryhmän henkilökuntajäseniksi ja varajäseniksi; (6) nimittää laitoksen sivutoimiset tuntiopettajat; (7) tehdä esitys avoinna olevan viran opetusalan muuttamisesta tai täsmentämisestä muiden kuin professorien osalta; (8) neuvotella ja hyväksyä sellaiset laitoksen toimintaa koskevat sopimukset, jotka ovat taloudelliselta arvoltaan vähäisiä, ellei toisin ole määrätty; (9) päättää opiskelijoita ja opintoja koskevat asiat siten kuin tutkintosäännössä määrätään; (10) käsitellä muut laitokselle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin määrätty. Laitoksen johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian laitosjohtajan sijaisen tai korkeakoulun muun virkamiehen ratkaistavaksi. Laitosjohtaja voi saattaa laitosjohtoryhmän käsiteltäväksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on laitoksen kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. 7(16)
20 Yhteisen opetuksen keskuksen johtoryhmä Yhteisen opetuksen keskuksen johtoryhmään kuuluvat - yksikön johtaja puheenjohtajana - vähintään viisi professoria tai muuhun henkilökuntaan kuuluvaa - vähintään yksi opiskelija. Jokaiselle jäsenelle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Hallitus nimittää jäsenet laitoksia ja ylioppilaskuntaa kuultuaan. Johtoryhmän jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että eri taidealat ovat siinä tasapuolisesti edustettuina. Johtoryhmä valitaan kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. 21 Yhteisen opetuksen keskuksen johtoryhmän tehtävät Yhteisen opetuksen keskuksen johtoryhmän tehtävänä on: (1) arvioida ja kehittää yksikön toimintaa ja edistää taiteellis-pedagogista tietämystä yliopistossa; (2) tehdä aloitteita ja ehdotuksia yliopiston opetuksen kehittämiseksi ja laadunvarmistamiseksi; (3) käsitellä yksikön toiminnan ja talouden suunnittelua koskevat asiat ja päättää yksikön määrärahojen käytön suuntaviivoista; (4) hyväksyä yhteistä opetusta ja avointa yliopisto-opetusta koskevat opetusohjelmat laitosten toiveiden pohjalta; (5) tehdä esitys keskuksen opetusvirkojen täyttämisestä professorin virkoja lukuun ottamatta. Johtoryhmä voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian yksikön johtajan ratkaistavaksi. 22 Yhteisen opetuksen keskuksen johtaja Rehtori määrää opetusneuvoston esityksestä keskuksen johtajan vakinaisen professorin tai lehtorin viran haltijoista kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Keskuksen johtajan tehtävät ovat soveltuvin osin samat kuin laitoksen johtajan. Lisäksi keskuksen johtaja vastaa opetuksen yhteissuunnittelun koordinoinnista ja koulutusta koskevien arviointien organisoinnista. Keskuksen johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian johtoryhmän tai yliopiston virkamiehen ratkaistavaksi. 23 Tutkimuskeskuksen johtoryhmä Tutkimuskeskuksen johtoryhmään kuuluvat: - keskuksen johtaja puheenjohtajana - vähintään yksi keskuksen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa 8(16)
- vähintään yksi jatkotutkinto-opiskelija. Hyväksytty 18.11.2008 Jokaiselle jäsenelle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Hallitus nimittää jäsenet laitoksia ja jatkotutkinto-opiskelijoita kuulutaan. Johtoryhmän jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että eri taidealat ovat siinä tasapuolisesti edustettuina. Johtoryhmä valitaan kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. 24 Tutkimuskeskuksen johtoryhmän tehtävät Tutkimuskeskuksen johtoryhmän tehtävänä on: (1) kehittää yksikön toimintaa ja edistää taiteellista tutkimusta yliopistossa; (2) tehdä aloitteita ja ehdotuksia yliopiston tutkimustoiminnan kehittämiseksi ja laadunvarmistamiseksi; (3) käsitellä yksikön toiminnan ja talouden suunnittelua koskevat asiat ja päättää yksikön määrärahojen käytön suuntaviivoista; (4) käsitellä jatkotutkinto-opiskelijoille järjestettävää opetusta koskevat suunnitelmat; (5) hyväksyä jatko-opiskelijoiden tutkimussuunnitelmien päivitykset; (6) nimetä jatkotutkinto-opiskelijoiden työnohjaajat; (7) myöntää väitöstyöhön sisältyvien taiteellisten osioiden esitarkastusluvat työnohjaajan lausunnon perustella; (8) käsitellä keskuksen tutkimus- ja jatkokoulutusvirkojen ja -tehtävien täyttämistä professorin virkoja lukuun ottamatta. Johtoryhmä voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian keskuksen johtajan ratkaistavaksi. Johtoryhmä voi kutsua kokouksiinsa yliopiston professoreita asiantuntijoiksi. 25 Tutkimuskeskuksen johtaja Rehtori määrää tutkimusneuvoston esityksestä tutkimuskeskuksen johtajan vakinaisista professoreista kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Keskuksen johtajan tehtävät ovat soveltuvin osin samat kuin laitoksen johtajan. Lisäksi keskuksen johtaja vastaa tutkimukseen ja jatkokoulutukseen liittyvän yhteistyön kehittämisestä ja arviointien organisoinnista. Keskuksen johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian johtoryhmän tai yliopiston virkamiehen ratkaistavaksi. 26 Teakonin toiminnanjohtaja Teakonin toiminnanjohtajan nimittää rehtori. Toiminnanjohtajan tehtävät ovat soveltuvin osin samat kuin laitoksen johtajan. Toiminnanjohtaja vastaa yksikön toiminnan kannattavuudesta ja tuloksellisuudesta. 9(16)
Toiminnanjohtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian johtokunnan tai yliopiston virkamiehen ratkaistavaksi. 27 Teakonin johtokunta Rehtori määrää Teakonin johtokunnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokuntaan kuuluu 4-6 jäsentä, joista vähintään kaksi on Teatterikorkeakoulun ulkopuolisia. 28 Teakonin johtokunnan tehtävät Johtokunnan tehtävänä on: (1) arvioida ja kehittää yksikön toimintaa; (2) hyväksyä yksikön liiketoimintasuunnitelma; (3) käsitellä yksikön toimintaa ja taloutta koskevat vuotuiset asiat ja muut toimintaa olennaisesti koskevat muutokset; (4) käsitellä yksikön toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase; (5) käsitellä muut toimintaan laajakantoisesti tai periaatteellisesti vaikuttavat asiat. 29 Hallinto- ja tukipalveluyksikön tehtävät Hallinto- ja tukipalveluyksikkö valmistelee ja toimeenpanee tulosyksiköiden päätöksiä, antaa hallinto- ja tukitoimintoja koskevia ohjeita ja määräyksiä sekä vastaa tarvittavien hallinto- ja tukipalveluiden järjestämisestä. Hallinto- ja tukipalveluyksikkö vastaa koulutuksen ja tutkimuksen palveluista, esitystoiminnan palveluista sekä yleisistä hallinto- ja tukipalveluista. Hallinto- ja tukipalveluyksikkö vastaa palveluiden tuottamisesta tehokkaasti, taloudellisesti ja laadukkaasti ottaen huomioon johdon ja yksiköiden toiveet. Yksikkö voi tuottaa palveluita itse, yhdessä ulkopuolisen yhteistyötahon kanssa tai ostaa ne ulkopuoliselta toimijalta. 30 Hallintojohtaja Hallintojohtajan tehtävänä on: (1) vastata hallinnon yleisestä toimivuudesta ja antaa hallintoa, henkilöstöä, taloutta ja omaisuuden hoitoa koskevia sisäisiä ohjeita; (2) johtaa, kehittää ja valvoa hallinto- ja tukitoimintoja, neuvotella ja hyväksyä hallinto- ja tukipalveluyksikön tulossopimukset sekä päättää määrärahojen käyttämisestä siten kuin työjärjestyksessä tulosyksiköistä säädetään; (3) vastata työnantajatoiminnasta, esimiesjärjestelmästä sekä henkilöstön hyvinvoinnista; (4) nimittää hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö tehtäviinsä ja sijoittaa heidät yksiköihin; sekä nimittää opetus- ja tutkimushenkilökunta enintään vuoden kestäviin palvelussuhteisiin; (5) määrätä esittelijät päätöksentekoa varten; (6) vastata tilojen käytön suunnittelusta sekä tilojen turvallisuutta ja järjestystä koskevista asioista poislukien kriisitilanteet; 10(16)
(7) päättää yliopiston sopimuksista, joiden arvo on enintään 50.000 sekä vastata yliopiston hankinnoista; (8) vastata yliopiston sisäisestä tarkastuksesta; (9) ratkaista rehtorin ollessa estynyt professorin virantäyttöä koskevat muistutukset sekä ratkaista opiskelijavalintaa ja opiskeluoikeuden menettämistä koskevat oikaisupyynnöt, ellei toisin ole määrätty. Hallintojohtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian hallinto- ja tukipalveluyksikön muun virkamiehen ratkaistavaksi. Hallintojohtajan sijaisen määrää rehtori. Hallintojohtajalla on johtamisen ja käsiteltävien asioiden valmistelun apuna johtoryhmä, jonka jäsenet hallintojohtaja kutsuu. Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksessa. 31 Tutkintolautakunta Rehtori nimeää opintosuoritusten sekä opin- ja taidonnäytteiden arvostelua koskevia oikaisumenettelyjä varten tutkintolautakunnan yksittäistä asiaa varten tai enintään kahden vuoden toimikaudeksi. Tutkintolautakuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja jäseninä kolme opettajaa ja vähintään yksi opiskelija. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajaksi valittu opettajajäsen ovat yliopiston professorin viran haltijoita. Jäsenten ja varajäsenten valinnassa otetaan huomioon heidän kelpoisuutensa osallistua opinnäytteiden arvosteluun. 32 Vaalikollegio Vaalikollegion tehtävänä on valita rehtori. Vaalikollegion puheenjohtajana on virkaiältään vanhin professori. Vaalikollegioon kuuluvat hallituksen, opetusneuvoston ja tutkimusneuvoston jäsenet, näiden lisäksi ylioppilaskunnan nimeämät viisi opiskelijajäsentä, laitosten johtajat sekä hallintojohtaja ja kuusi muuta hallinto- ja tukipalveluyksikön esimiestä. 33 Yhteistoiminta, turvallisuus, työsuojelu ja tasa-arvo Yliopistossa on yhteistoimintaneuvosto, tasa-arvotoimikunta ja työsuojelutoimikunta. Turvallisuuspäällikön ja varaturvallisuuspäällikön sekä tasa-arvovastaavan nimeää hallintojohtaja. Kriisitilanteissa toimintaa koskevat päätökset tekee rehtori. 11(16)
3. LUKU: Henkilöstö 34 Virkojen perustaminen Korkeakouluun perustettavat virat ovat korkeakoulun yhteisiä. Viran sijoittamisesta yksikköön päätetään virkaa täytettäessä. 35 Viran täyttäminen määräajaksi Virat, jotka edellyttävät taiteellista uudistumista, voidaan täyttää viran luonteen ja tehtävien edellyttämäksi määräajaksi vähintään kahdeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Assistentin viran täyttämisestä määräajaksi on säädetty yliopistoasetuksessa. Assistentin ja tutkijakoulutettavan toimikauteen myönnetään virkavapautta vastaava pidennys, jos virkavapaus johtuu asepalvelusta, pitkäaikaisesta sairaudesta taikka äitiys- tai vanhempainlomasta. 36 Opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava toisen kotimaisen kielen taito Opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kyky ymmärtää toista kotimaista kieltä voidaan osoittaa (1) valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen tai varajäsenen antamalla todistuksella tai muulla suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetussa asetuksessa (442/87) säädetyllä tavalla (koulusivistys tai kypsyysnäyte ao. kielellä, korkeakoulun perustutkintoon sisältyvä kielikoe ym.); (2) suomalaisen korkeakoulun ao. kieltä opettavan professorin tai lehtorin antamalla todistuksella; (3) ylioppilastutkinnossa ao. kielessä suoritetulla hyväksytyllä arvosanalla; tai (4) ao. kielellä annetulla hyväksytyllä opetusnäytteellä. 37 Opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava muu kielitaito Opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava muu kuin suomen tai ruotsin kielen taito voidaan osoittaa (1) siten, että kyseessä on hakijan äidinkieli; (2) siten, että henkilö on saanut koulusivistyksensä tai suorittanut kypsyysnäytteen ao. kielellä; (3) suomalaisen korkeakoulun ao. kieltä opettavan professorin tai lehtorin antamalla todistuksella; (4) ylioppilastutkinnossa ao. kielessä suoritetulla hyväksytyllä arvosanalla; tai (5) ao. kielellä annetulla hyväksytyllä opetusnäytteellä, jonka yhteydessä häneltä voidaan harkinnan mukaan pyytää lisäselvitystä ao. kielitaidosta. 38 Henkilöstön tehtävät Opettajan tehtävistä määrätään työsuunnitelmassa ottaen huomioon, mitä korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä annetussa asetuksessa on säädetty ja 12(16)
virkaehtosopimuksessa sovittu. Assistentin ja tutkijakoulutettavan tehtävänä on ensisijaisesti tehdä tutkimusta ja harjoittaa siihen liittyviä jatko-opintoja. Opetus- ja tutkimustehtävissä toimivien työsuunnitelmat laaditaan yksikön johdon ja henkilöstön kesken. Työsuunnitelmien teosta annetaan erillinen ohje. Dosentin tehtävänä on edistää alansa opetusta, tutkimusta ja taiteellista työtä ja toimia alansa asiantuntijana korkeakoulussa sekä suostumuksensa perusteella antaa opetusta, ohjausta ja tarkastaa opinnäytteitä ja hoitaa muita koulutukseen ja tutkimukseen liittyvä erityistä pätevyyttä edellyttäviä tehtäviä. Muun henkilöstön tehtävistä määrää tai sopii esimies. 39 Dosentin ottaminen Dosentiksi hakevan tulee ennen hakemuksen tekemistä neuvotella dosentuurin opetusalasta sen laitoksen professorin kanssa, jonka alaan haettava dosentuuri kuuluu. Dosentti voidaan ottaa myös sellaiselta alalta, joka ei ole edustettuna Teatterikorkeakoulussa, mikäli se on korkeakoulun koulutuksen, tutkimuksen tai taiteellisen työn kannalta tarkoituksenmukaista. Teatterikorkeakoulun professorin tai lehtorin virkaan nimitettyä henkilöä ei voida ottaa dosentiksi. Dosentuuri lakkaa, jos dosentti nimitetään professoriksi tai lehtoriksi tai dosentti eroaa tehtävästään. Lisäksi tutkimusneuvosto voi päättää, että dosentuuri lakkaa: (1) jos dosentti neljänä lukukautena peräkkäin on ollut suorittamatta dosentin tehtäviä korkeakoulussa eikä tähän ole erityistä syytä; tai (2) jos dosentuuri on tullut tarpeettomaksi. 4. LUKU: Asioiden käsitteleminen 40 Esittely Korkeakoulussa asiat ratkaistaan esittelystä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta: (1) valittaessa rehtoria ja vararehtoria; (2) arvosteltaessa opintosuoritusta ja opetusnäytettä; (3) valittaessa monijäsenisen hallintoelimen varapuheenjohtajaa; (4) valittaessa laitoksen tai keskuksen johtajaa tai näiden sijaista. Hallintojohtaja määrää korkeakoulun esittelijät ja antaa tarvittavat ohjeet esittelymenettelystä. 41 Hallintoelimen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus Hallintoelin kokoontuu, kun puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään neljännes hallintoelimen jäsenistä pyytää sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Hallintoelimen kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi läsnä olevien yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. 13(16)
Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Tutkintolautakunta on päätösvaltainen, kun kaikki jäsenet ovat läsnä. 42 Hallintoelimen lisäjäsenet Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, määrää rehtori hallintoelimeen tarpeellisen määrän kelpoisia lisäjäseniä. Lisäjäsenten toimikausi on sama kuin kyseisen hallintoelimen toimikausi. Lisäjäseniä käytettäessä lasketaan heidät mukaan kokouksen päätösvaltaisuuteen. 43 Pöytäkirja ja kokousmenettelyt Monijäsenisessä hallintoelimessä käsiteltävistä asioista laaditaan esityslistat, jotka muodostavat hallintoelimen pöytäkirjan. Esityslistaan merkitään tehty päätös ja siihen osallistuneet. Erillinen pöytäkirja laaditaan, jos esittelymenettelyä ei ole tai jos asiasta on äänestetty. Esityslistat ja toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja esittelijä tai pöytäkirjanpitäjä. Esittelijällä ja hallintoelimen jäsenellä on oikeus saada päätöksestä eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan ja esittelijällä myös toimituskirjan taltiokappaleeseen. Hallintojohtaja antaa tarvittaessa lisäohjeet kokousmenettelystä. 44 Muutoksenhaku Yliopiston päätökseen haetaan muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta, ellei muuta säädetä. Päätöksiin, jotka koskevat virkamiehen nimittämistä, rehtorin tai vararehtorin valintaa, laitosjohtajan tai keskuksen johtajan nimittämistä, toimielimen puheenjohtajan tai jäsenen valintaa, johtosääntöä tai muuta määräystä taikka apurahaa, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen, joka koskee opintosuorituksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä, ei saa hakea muutosta valittamalla. 45 Opintosuorituksen arvostelun oikaisumenettely Opintosuoritusten sekä opin- ja taidonnäytteiden oikaisumenettely on kaksiportainen. Opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija hakee oikaisua suoraan opettajalta kirjallisesti tai suullisesti 14 päivän kuluessa arvostelun saatuaan. Perustutkintoon kuuluvan opin- ja taidonnäytteen arvostelun osalta oikaisua haetaan opetusneuvostolta. Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon opin- ja taidonnäytteen osalta oikaisua haetaan tutkimusneuvostolta. Edellisessä momentissa tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua kirjallisesti tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen saatuaan. 14(16)
Opintosuoritusten sekä opin- ja taidonnäytteiden oikaisumenettelystä voidaan säätää tarvittaessa tarkemmin tutkintosäännössä. 46 Rehtorin valintamenettely Rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorintutkinnon tai hänet on nimitetty jonkin yliopiston professorin virkaan taikka Teatterikorkeakoulun lehtorin virkaan. Rehtori valitaan tehtävän oltua julkisesti avoinna ilmoittautumista varten. 47 Vararehtori(e)n valintamenettely Hallitus valitsee rehtoria kuultuaan vararehtorin tai vararehtorit vastaavaksi toimikaudeksi kuin rehtori tai rehtorin toimikauden päättymiseen saakka. Vararehtorin tulee olla korkeakoulun professorin tai lehtorin virkaan nimitetty henkilö. 48 Rehtorin ja vararehtorin vaali Rehtori ja vararehtori valitaan erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneiden kesken. Jos äänet menevät tasan, ratkaistaan vaalin tulos arvalla. 49 Toimielinten jäsenten kelpoisuus ja vaalioikeus Teatterikorkeakoulun toimielimen sisäiseksi jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita korkeakouluun kuuluva henkilö. Näitä ovat: (1) henkilö, joka on toistaiseksi voimassa olevassa, päätoimisessa palvelussuhteessa korkeakouluun; (2) henkilö, joka on otettu määräajaksi päätoimiseen tai vähintään puolipäiväiseen palvelussuhteeseen yli kuudeksi kuukaudeksi ja jonka palvelussuhde on voimassa vaalipäivänä; (3) läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Teatterikorkeakoulun toimielimen ulkopuoliseksi jäseneksi voidaan valita henkilö, joka ei ensimmäisen momentin mukaisesti kuulu korkeakouluun. Henkilö voi olla valintahetkellä kelpoinen ja vaalioikeutettu vain yhdessä kiintiössä. Perustutkinto-opiskelija, jonka palvelussuhde korkeakouluun kestää yli kuusi kuukautta, katsotaan henkilökuntaan kuuluvaksi. Jatkotutkinto-opiskelijoiden kiintiöön ei katsota kuuluvaksi henkilöitä, jotka hoitavat vähintään kuusi kuukautta kestävää vähintään puolipäiväistä opetustehtävää. Työntekijä voidaan valita toimielimen jäseneksi yksikössä, johon hänen virkansa tai tehtävänsä on sijoitettu tai jossa hän tekee pääosan työtehtävistään. Opiskelija voidaan valita toimielimeen 15(16)
sellaisessa laitoksessa, jonka koulutus- tai maisteriohjelmassa hänellä on oikeus suorittaa yliopistollinen tutkinto. Mikäli laitoksen tai keskuksen toimielimeen ei saada riittävää määrää jäseniä ja varajäseniä, voidaan toimielimeen valita myös toisen laitoksen tai keskuksen työntekijä tai opiskelija. Henkilöiden kelpoisuuden ja vaalioikeuden ratkaisee vaalilautakunta. 50 Hallintoelimen täydentäminen Jos hallintoelimen jäsen tai varajäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai siihen henkilöryhmään, josta hänet on valittu tai hänelle on myönnetty ero, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäseniä ei ole, määrää rehtori uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 5. LUKU: Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 51 Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.1.2009. Ennen johtosäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemisen edellyttämiin toimenpiteisiin. Tällä johtosäännöllä kumotaan 23.8.2007 (14.5.1998) annettu johtosääntö. 52 Siirtymäsäännökset Johtosäännön voimaan tuloa ennen asetetut toimielimet jatkavat nykyisessä kokoonpanossaan toimikautensa loppuun. Tämän johtosäännön mukaiset opetusneuvosto ja tutkimusneuvosto valitaan ensimmäisen kerran nykyisen opetus- ja tutkimusneuvoston toimikauden päätyttyä 1.8.2010 alkavaksi toimikaudeksi. 16(16)