Miten tukea lasta vanhempien erossa



Samankaltaiset tiedostot
TAIKURI VERTAISRYHMÄT

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

MISSÄ JA MILTÄ MINUN TUNTEENI TUNTUVAT?

EROSTA SELVIYTYMINEN JA UUSPERHEEN MUOTOUTUMISEN VAIHEET. Marika Rosenborg/Uuden elämän värit 2019

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

NEro-hanke ja Tilli Toukka -vertaisryhmämalli. NEro-hankeseminaari Paula Väliaho

Puhetta elämästä -kortit

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Stressi ja mielenterveys

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Miten sinä voit? Miten

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Kurikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Poikaryhmä. Ohjelmarunko

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

SISUA! SISÄLTÖRIKAS ELÄMÄ JAKSAMINEN AJANHALLINTA

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS )

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakaskysely

Perhetyön päivät Tuula Lampela

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE , Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Punaisen lapun ruokia ja ihmisennälkää

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

TT Panu Pihkala, Varkaus,

Nuorten erofoorumi Sopukka

Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi kevät 2018

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

Oulun varhaiskasvattaja Messut Miten meillä menee? -lapset arvioivat varhaiskasvatusta LTO, KM Piia Roos. Tampereen yliopisto

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Investointi sijaisvanhempaanparas

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

Lapsiperheen arjen voimavarat

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma

CP Q L Cerebral Palsy Quality of LifeA

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

Transkriptio:

Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin lapset projekti

Vanhempien tapaamiset Lasten eroryhmä 7-10 v Alkutapaaminen Lapselle lupa puhua ryhmässä eroon liittyviä asioita Lapsi voi kertoa ryhmästä vanhemmille halutessaan, toivomme että vanhemmat eivät kysele lapselta Erosta aikaa vähintään ½ vuotta, jotta asuminen ja tapaamiskäytännöt ovat vakiintuneet Lapsella pitää olla kontakti kumpaankin vanhempaan Lasten ryhmä kokoontuu 6 kertaa, 1½h kerrallaan Vanhempien ryhmä kokoontuu 3 kertaa, jos vanhempi ei ole ryhmässä, lähetetään materiaalipaketti

Lasten ryhmän teemat / Entäs minä - malli kehitetty Jyväskylän perheneuvolassa Elina Lehtinen, Teija Lätti 1. Erootteko te Millaista kotona oli juuri ennen eroa ja kuka kertoi lapselle erosta. Tunne hämmennys. 2. Miks teidän pitää erota ja missä mä sit asun Mitä lapsi on ymmärtänyt ja mitä hänelle on kerrottu eron syistä. Tunne syyllisyys. Mitkä asiat ovat eron jälkeen eri tavalla lapsen elämässä. Tunne pelko. 3. Mul on sitä ikävä Mitä kaikkea ja ketä voi ikävöidä eron jälkeen. Tunne ikävä ja suru 4. Mä haluaisin et me asuttais kaikki yhdessä Eron hyväksymisen vaikeus ja mikä siinä voisi auttaa. Tunne - pettymys 5. Mua ottaa päähän, Vihan tunteiden kanssa selviäminen. Tunne viha 6. Ne on aikuisten asioita ja Kyllä mä selviän Millaisia aikuisten asioita lapsi voi joutua miettimään eron jälkeen. Tunne - helpotus Selviytyminen, omat voimavarat ja suuntautuminen tulevaisuuteen. Tunne - ilo

Ryhmäkertojen rakenne Aloitus ja teemaan virittäytyminen Mittaus, makupala, kuulumiset. Teemaan virittävä leikki tai toiminta Oma erotarina Petterin päiväkirja Lasten omien kokemusten jakaminen Ryhmän vetäjien antamaa tietoa Tunnekortti Tietoiskut Toiminnallinen ja symbolinen työskentely Teemaesine, esim. tiimalasi, tunnelileikki Toiminnallinen tunneharjoitus esim. kiipeli-leikki Ryhmän tuottama yhteinen erotarina Lopetus Rentoutus ja loppupiiri

Tilanne, jossa vanhemmat kertovat lapsille eroavansa. Ryhmän ensimmäinen tapaaminen. Tunteena hämmennys.

Isä itkee kotona kun ne eros ja juttu meni sirpaleiksi. Yhteiselo ei enää onnistu. Ryhmän neljäs tapaaminen. Tunteena pettymys.

ENTÄS MINÄ VANHEMPIEN RYHMÄ Tavoitteena tehdä vanhemmalle näkyväksi eroa lapsen kannalta ja auttaa vanhempaa tukemaan lapsen eroprosessia. Alkutapaaminen vanhemmat / vanhempi ja lapsi yhdessä 1. RYHMÄTAPAAMINEN Lasten eroryhmän esittely; teemat, sisällöt Lapsen reagointi eroon 2. RYHMÄTAPAAMINEN Lapsen eroon liittyvät tunteet Lapsen tunteiden kohtaaminen Lapsen tukeminen tunneilmaisussa 3. RYHMÄTAPAAMINEN Lapsen lojaliteettiristiriita Lapsen sopeutumista tukeva vanhemmuus eron jälkeen Palaute lasten ryhmästä

Vanhempien ja lasten asiakastapaamiset

Palautteita Mukavinta oli: leikit, mittaus, tunnekortit, erosta puhuminen, karateiskut, HERKUT, piirtäminen, hyvä yhteishenki, Petterin päiväkirja, perheen tarina kiukkuajokortin tekeminen, alkuleikit, välipalat, oli kivaa

Palautteita Mistä et pitänyt: Petterin päiväkirja, useimmilla lapsilla ei ollut mitään tässä kohdin, paikallaan istuminen => jalat väsyi, mitään kurjaa tai tuntui ikävältä ei ollut, tylsää minä välillä höpöttelin, jos ei ehtinyt piirtää Muuta: ryhmästä oli hyötyä, sain keinoja tunteiden käsittelyyn, tietoa erosta, oli hyvä kuulla muiden kokemuksia

Vanhempien palautteita Lapsi hyötyi: osaa hillitä tunteitaan, osaa paremmin käsitellä tunteita lapsi on kysellyt erosta enemmän kuin ennen lapsi on rohkaistunut puhumaan erosta ja omista tunteista lapsen avoimuus ja iloisuus on lisääntynyt arki ja vaihtotilanteet helpottuneet raivarit vähentyneet Lapsella on vähentynyt häpeä vanhempien erosta Lapsi on vahvistunut ei ole mun vika vaikka mulla ei ole isää kotona Lapsen olo vanhempien välillä on helpottunut Lasten vertaistuki nähtiin erittäin tärkeänä, on hyvä kuulla toisten kokemuksista => lapsi osaa ottaa rennommin ja normaalimmin asian rauhoittunut huomattavasti ei syyllistä itseään erosta

Vanhempien palautteita Vastasiko lasten ryhmä odotuksiasi Ryhmä ylitti vanhempien odotukset Ryhmässä oli hyvä henki, empaattiset ohjaajat Toivottiin pidempää lasten ryhmää, jatkotapaamisia tai jatkoryhmää lapsille Kaikkien vanhempien osallistuminen tärkeää