Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka
Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen Esteettömyys tulkitaan usein liikuntaesteisten esteettömyydeksi eikä näkövammaisuutta huomioida Suomessa on 25 000 pyörätuolin käyttäjää ja 80 000 näkövammaista henkilöä Perustuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Ei ole tutkittua tietoa miten näkövammaiset pystyvät liikkumaan sairaaloissa
Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tarkoituksena on kuvata millaisina liikkumisympäristöinä näkövammaiset henkilöt kokevat HUS sairaalat ja kartoittaa näkövammaisten henkilöiden odotuksia liikkumisympäristölle 1.Millaisiksi liikkumisympäristöiksi näkövammaiset asiakkaat kokevat HUS sairaalat? 2.Millainen liikkumisympäristö on hyvä näkövammaisen henkilön itsenäisen liikkumisen näkökulmasta? 3. Tuntevatko näkövammaiset teknisiä liikkumisen apuvälineitä ja millaisia ajatuksia apuvälineet heissä herättävät?
Menetelmät Laadullinen tutkimus - Haastattelu (n=9), ajalla 30.3-4.7.12 - Induktiivinen sisällönanalyysi ja sisällön erittely
Aineisto ja aineiston keruu Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikan asiakkaita Itsenäisesti liikkuvia näkövammaisia henkilöitä, 5 heikkonäköistä ja 4 sokeaa 26-66 -vuotiaita 5 miestä, 4 naista 1 opiskelija, 2 sairauslomalla, 2 työssä ja 4 eläkkeellä Liikkumisen apuvälineenä tunnustelukeppi (6), merkkikeppi (1), valkoinen tukikeppi (1) ja opaskoira (1). H35.5 Perinnöllinen verkkokalvorappeuma (4) H47.7 Määrittämätön näköratasairaus H47.2 Näköhermon surkastuma H53.4 Näkökenttäpuutos H54.2 Molempien silmien heikkonäköisyys H40.11 Matalapaineglaukooma
1.Sairaalat liikkumisympäristöinä näkövammaisten asiakkaiden näkökulmasta
1.1. Törmäily - Muut ihmiset - Rakenteet ja tavarat
1.2. Eksyminen - Huono suullinen ohjeistus - Suunnan kadottaminen - Opasteiden puuttuminen
1.3. Näkemisen ongelmat - Ovet - Portaat - Painikkeet - Tekstit - Opasteet - Kontrastit - Värit - Valaistus
1.4. Kyvyt ja taidot - Liikkumistaito - Riippuvuus - Tasapaino - Pelko ja jännitys
2. Hyvä liikkumisympäristö näkövammaisen henkilön itsenäisen liikkumisen näkökulmasta
2.1. Avun saaminen - Henkilökunta auttaa pyydettäessä - Henkilökunta tarjoaa apua omatoimisesti
2.2. Opasteet - Puheopasteet - Valaistuksen käyttäminen opasteena - Opasteiden asettelu
2.3. Näkyvä ympäristö - Yleisvalaistus - Tekstit - Kontrastit - Selkeys
2.4. Turvallisuus - Putoaminen, kompastuminen ja törmääminen on estetty - Jos reitti on vaarallinen, saa apua 2.5. Tuttuus - Näkövammainen on liikkunut aikaisemmin sairaalassa näkevänä - Näkövammainen on liikkunut aikaisemmin sairaalassa toisen ihmisen kanssa - Näkövammainen on saanut liikkumistaidonohjausta sairaalaan
3. Näkövammaisten kokemukset ja ajatukset liikkumisen teknisistä apuvälineistä
1. Puhuva ja tunnusteltava kartta 2. RFID Torch 3. Smart Camera 4. Robotit (Kuvat David Sweeney)
Apuväline Ei tunne apuvälinettä / tuntee apuvälineen Puhuva ja tunnusteltava kartta Ei tunne apuvälinettä: 9 Tuntee apuvälineen: - RFID Torch Ei tunne apuvälinettä: 4 Tuntee apuvälineen: 5 Smart Camera Ei tunne apuvälinettä: 9 Tuntee apuvälineen: - Robotit Ei tunne apuvälinettä: 9 Tuntee apuvälineen: -
Johtopäätökset Näkövammaisilla on huomattavia vaikeuksia liikkua itsenäisesti sairaaloissa Suuri osa näkövammaisista haluaa liikkua itsenäisesti Sokeiden ja heikkonäköisten ongelmat ja toiveet itsenäisen liikkumisen suhteen ovat samankaltaisia Perinteinen esteettömyys ei ole riittävää Sairaalaympäristöjä tulisi rakentaa ja remontoida kaikille esteettömiksi Henkilökuntaa tulisi kouluttaa toimimaan näkövammaisten kanssa Näkövammaisten esteettömyys palvelee kaikkia liikkujia
Kiitos mielenkiinnostanne! Lisätietoja: Petra Hurme petra.hurme@hus.fi