Vuosi työelämässä Sijoittumisseuranta Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 212 valmistuneille Lahden ammattikorkeakoulu TKI-, KV- ja aluekehityspalvelut 1.7.214
1 Sisällys Mikä on sijoittumisseuranta?... 2 Vastaajien taustatiedot... 3 Vastausprosentti... 3 Sukupuoli ja ikä... 3 Koulutusala... 4 Työllisyystilanne... Työllistyminen ja työnantajat... Palkka... 6 Työpaikan sijainti... 7 Työttömät ja muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat... 7 Yrittäjät... 7 Työtehtävät... 8 Työn ja tutkinnon vastaavuus... 9 Työssä tarvittavat taidot suhteessa tutkinnon antamiin valmiuksiin... 1 Koulutukseen ja työhön suhtautuminen... 11 Tyytyväisyys tutkintoon... 11 Työllistymiseen vaikuttavat tekijät... 12 Jatkokoulutus ja tulevaisuus... 18 Jatkokoulutus seuraavan vuoden sisällä... 18 Tulevaisuuden suunnitelmat... 19 Avoimet kysymykset... 2 Yhteenveto avointen kysymysten vastauksista... 2 Perustelut tyytyväisyydelle / tyytymättömyydelle tutkintoon työllistymisen kannalta... 2 Millaisia työelämän tarpeita ajatellen tärkeitä tietoja/taitoja puuttui opinnoista?... 23 Loppuyhteenveto... 2
2 Mikä on sijoittumisseuranta? Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät joka vuosi yhteistyönä sijoittumisseurantakyselyn vuotta aikaisemmin valmistuneille opiskelijoille. Osallistujat vaihtelevat hieman vuosittain, koska osa korkeakouluista tekee kyselyn vuosittain ja osa kahden vuoden välein. Vuonna 213 Tampereen yliopiston Tilastollisten tutkimuspalveluiden koordinoimassa sijoittumisseurannassa oli mukana yhdeksän ammattikorkeakoulua ja viisi yliopistoa. Kyselyyn osallistuivat: Yrkeshögskolan Arcada, Centria amk, Hämeen amk, Lahden amk, Laurea amk, Metropolia amk, Yrkehögskolan Novia, Savonian amk, Turun amk, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Sijoittumisseurannan lisäksi korkeakoulut tekevät yhteistyötä myös uraseurannassa, joka tehdään opiskelijoille viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Tekemällä seurantatutkimuksia yhdessä, korkeakoulut voivat varmistaa, että tutkimuksista saadaan tasalaatuista, vertailukelpoista tietoa sekä korkeakoulujen itsensä että muiden tahojen käyttöön. Sijoittumisseurantakyselyn avulla kerätään tietoa valmistuneiden opiskelijoiden tämänhetkisestä työmarkkinatilanteesta, sijoittumisesta valmistumisen jälkeen sekä tyytyväisyydestä saatuun koulutukseen. Vastaukset antavat korkeakouluille tietoa koulutuksen laadusta ja sen työelämävastaavuudesta sekä opiskelijoiden työllistymisestä heti valmistumisen jälkeen. Kyselyssä käytettävä lomake on perusosaltaan identtinen kaikille, mutta siihen on mahdollista lisätä myös korkeakoulukohtaisia kysymyksiä, jos niin halutaan. Lahden ammattikorkeakoulu käytti vuoden 213 syyskuussa tehdyssä kyselyssä peruslomaketta, eikä kyselyyn lisätty omia kysymyksiä. Vastaavanlainen kysely on toteutettu syksyllä 28 212. Tutkimus toteutettiin siten, että vuonna 212 valmistuneille (122 valmistunutta amk:ista, 2467 yo:ista) postitettiin kysely syksyllä 213. Tutkimukseen oli mahdollista vastata joko postitse tulleella lomakkeella tai nettilomakkeella. Kokonaisvastausprosentiksi muodostui 4 %. Netin kautta vastauksia tuli 66 %. Yliopistosta valmistuneet vastasivat hivenen aktiivisemmin (44 % vs 39 %). Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston Tilastotieteen tutkimuspalveluyksikkö TUPAn kanssa, joka vastasi kyselyn käytännön toteutuksesta.
3 Vastaajien taustatiedot Vastausprosentti Lahden ammattikorkeakoulusta valmistui vuonna 212 tutkintoon johtavasta koulutuksesta yhteensä 9 opiskelijaa. Sijoittumisseurantakyselyyn vastasi 313, jolloin vastausprosentiksi muodostuu 34,8 %. Sukupuoli ja ikä 8 Sukupuoli 7 6 % 4 3 Mies Nainen 2 1 LAMK (N=28) Opiskelupaikka Muut ammattikorkeakoulut (N=3449) Kuva 1 Vastaajien sukupuolijakauma Kyselyyn vastanneiden ikä valmistumishetkellä oli keskimäärin 29,1 vuotta. Valmistumishetkellä 72 % vastanneista oli alle 3-vuotiaita. Alle 2-vuotiaana valmistuneita oli 34 %.
% 4 Koulutusala Sijoittumisseurantakyselyyn saatiin vastauksia kaikilta Lahden ammattikorkeakoulun koulutusaloilta. Aktiivisimpia vastaajia olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet, joita oli vastaajista 33 % sekä liiketalouden ja hallinnon alalta valmistuneet, joita oli vastaajista 26 %. Kulttuurialan osuus kaikista kyselyyn vastanneista oli 16 %, kun se muiden ammattikorkeakoulujen osalta oli 9 %. Humanistinen ja kasvatusala, luonnontieteiden ala ja luonnonvara- ja ympäristöala eivät kuulu Lahden ammattikorkeakoulun koulutusaloihin. 4 Koulutusala N=313 3 36 3 2 2 2 1 17 1 1 7 Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemisja talousala Kuva 2 Vastaajat koulutusaloittain Kuva 3 Vastaajat koulutusohjelmittain
Työllisyystilanne Työllistyminen ja työnantajat Vastaajista 73 % oli kyselyhetkellä joko vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä (kuva 4). Erillisiä työ- ja virkasuhteita oli 29 %:lla vastaajista ollut vähintään kolme, mutta toisaalta 43 %:lla vain yksi. 47 % vastaajista työskenteli yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön palveluksessa, ja 37 % kunnallisen työnantajan palvelussa (kuva ). Eniten Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 212 valmistuneita työllistivät Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, joissa molemmissa työskenteli 8 % vastaajista. 6 Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Osa-aikatyö Projektirahalla työskentelevä 4 % 3 2 Apurahalla työskentelevä Tutkijakoulussa Itsenäinen yrittäjä/ ammatinharjoittaja/ freelancer (Oma Y-tunnus) Tekee ns. keikkahommia tai on useita rinnakkaisia työsuhteita (työskentelee verokortilla) Työtön työnhakija tai työvoimapoliittinen koulutus Työllistetty/ työharjoittelu Lomautettu Perhevapaa (työstä) 1 Perhevapaa (ei työsuhdetta) Asevelvollisuus tai muuten työvoiman ulkopuolella Päätoiminen opiskelu LAMK (N=283) Muut ammattikorkeakoulut (N=344) Muu työmarkkinatilanne Opiskelupaikka Kuva 4 Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä
6 Nykyinen päätyönantaja 6 Yksityinen yritys tai valtionyhtiö (esim. Itella Oyj, Oy Yle Ab) Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos, shp Ammattikorkeakoulu 4 Valtio, valtion liikelaitos % 3 2 Yliopisto Järjestö, seurakunta, säätiö tai vast., itsenäinen julkisoik. laitos tai yhteisö (esim. EK, TTL, KELA, Suomen Pankki) Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. Muu nykyinen päätyönantaja 1 LAMK (N=27) Muut ammattikorkeakoulut (N=3171) Opiskelupaikka Kuva Vastaajien päätyönantaja Palkka Vastaajista 8 % ansaitsi kuukaudessa 3 euroa tai vähemmän (kuva 6). Yli 3 euroa ansaitsevia oli vastaajista 3 %. Lahden ammattikorkeakoulusta 212 valmistuneiden kyselyyn vastanneiden bruttopalkka oli keskimäärin 2 euroa kuukaudessa. 4 Bruttokuukausipalkka syyskuussa 213 kokopäivätöissä/ keikkahommissa/ useita töitä tekevillä 4 3 3 2 % 2 1 Alle 2 e 2-2499 e 2-2999 e 3-3499 e 3-3999 e 4 e - 1 LAMK (N=212) Opiskelupaikka Muut ammattikorkeakoulut (N=294) Kuva 6 Vastaajien bruttopalkka
% 7 Työpaikan sijainti Vastaajista 1 % työskenteli vastaushetkellä Päijät-Hämeessä ja 17 % Helsingin seudulla. Yleisimmät työskentelypaikkakunnat olivat Lahti (39 %) ja Helsinki (14 %). Työttömät ja muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Vastaajista 33 % ilmoitti olleensa valmistumisen jälkeen työttömänä. Kyselyhetkellä työttömänä oli 6 % vastaajista. Työttömänä olleiden työttömyysaika oli pääsääntöisesti ollut alle kuukautta. 12 % vastaajista ilmoitti olleensa työttömänä vähintään vuoden. 4 3 Työttömyysaika työttömillä valmistumisen jälkeen 36 N=86 3 2 24 2 1 1 14 14 12 Alle 3 kk 3 kk 6 8 kk 9 11 kk Väh. vuosi Kuva 7 Työttömyys valmistumisen jälkeen Yrittäjät Vastaajista 9 % ilmoitti kyselyhetkellä työskentelevänsä omalla Y-tunnuksella itsenäisenä yrittäjänä tai freelancerina ja 17 % on suunnitellut perustavansa yrityksen seuraavan vuoden aikana.
% 8 Työtehtävät Työtehtäviä koskevissa vastauksissa tulee voimakkaasti esille vastaajien jakaantuminen ammattikorkeakoulun eri koulutusaloille. Sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä työskenteli 3 %, asiakaspalvelu- ja myyntityössä 26 % ja hallinto- ja suunnittelutehtävissä 24 % vastaajista (kuva 8). Vastaajista 1 % työskenteli vastaushetkellä esimiestehtävissä. 4 3 3 Nykyisen päätyön tehtävien luonne N=39 3 2 26 24 2 1 1 14 14 11 1 9 8 6 4 3 2 2 1 1 Kuva 8 Vastaajien työtehtävät
% 9 Työn ja tutkinnon vastaavuus 67 % vastaajista oli valmistumisen jälkeen työskennellyt koulutustasoa vastaamattomissa töissä. Suurimmiksi syiksi tähän ilmoitettiin työkokemuksen puute, puutteelliset suhdeverkostot sekä alan ja alueen huono työmarkkinatilanne. Koulutustasoa ja tutkintoa vastaavalla alalle työllistyneistä vastaajista 64 % oli kuitenkin saanut koulutustasoa vastaavan työpaikan vuoden sisällä valmistumisesta. 4 3 Kuinka kauan ollut koulutustasoa vastaamattomassa työssä valmistumisen jälkeen? 36 N=88 3 2 2 1 16 22 19 1 7 Alle 3 kk 3 kk 6 8 kk 9 11 kk Väh. vuosi Kuva 9 Vastaajien työskentelyn kesto koulutustasoa vastaamattomassa työssä
1 Työssä tarvittavat taidot suhteessa tutkinnon antamiin valmiuksiin Kyselyssä esitettiin erilaisista työelämässä tarvittavista taidoista väittämiä siten, että ensin kysyttiin, mitä taitoja nykyisessä työssä tarvitaan. Sen jälkeen kysyttiin, minkälaiset valmiudet ammattikorkeakoulututkinto on antanut samoihin taitoihin. Käytetty arviointiasteikko oli 1-6, jossa kuusi oli paras vastaus (erittäin merkityksellinen työssä/ammattikorkeakoulututkinto antanut erinomaiset valmiudet). Yleisesti voidaan sanoa, että ammattikorkeakoulututkinto on antanut hyvät valmiudet työelämässä vaadittaviin taitoihin. Vastaajista 48 % kertoo hyödyntävänsä ammattikorkeakoulussa opittuja asioita jatkuvasti nykyisessä työssään ja 4 % jonkin verran tai osittain ja 8 % vastaajista ei hyödynnä ammattikorkeakoulussa opittuja asioita lainkaan työssään. Suurimmat erot tarvittavien ja saatujen taitojen välillä olivat alla olevassa kaaviossa (kuva 1) esitetyissä taidossa. 6 4 3 2 1 Merkitys työssä Saadut valmiudet Kuva 1 Erot työelämässä tarvittavien, ja ammattikorkeakoulusta saatujen taitojen välillä
% 11 Koulutukseen ja työhön suhtautuminen Tyytyväisyys tutkintoon Vastaajista 23 % ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä suorittamaansa ammattikorkeakoulututkintoon työllistymisen kannalta (kuva 11). Tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä oli yhteensä 7 % vastaajista. Erittäin tyytymättömiä tutkintoon oli 3 %. 3 Tyytyväisyys tutkintoon työllistymisen kannalta 32 N=37 3 2 2 23 2 1 1 7 1 3 Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Kuva 11 Vastaajien tyytyväisyys tutkintoon
% % 12 Työllistymiseen vaikuttavat tekijät Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa tutkintoaan suhteessa työllistymiseen ja työmarkkinoihin asteikolla 1-6 (1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä), kuvat 12-17. 4 Tutkinto on antanut riittävät valmiudet alan työtehtäviin N=31 3 3 34 33 2 2 17 1 1 8 7 1 Täysin eri mieltä 2 3 4 Täysin samaa mieltä Kuva 12 3 Tutkinnolla työllistyy ilman työkokemusta N=37 2 2 21 2 1 1 17 1 11 11 Täysin eri mieltä 2 3 4 Täysin samaa mieltä Kuva 13.
% % 13 3 3 Ammattikorkeakoulututkinto on ollut hyvä investointi työllistymisen kannalta 3 N=31 2 2 21 2 1 1 8 11 Täysin eri mieltä 2 3 4 Täysin samaa mieltä Kuva 14 3 Oma tutkinto on arvostettu työnantajien keskuudessa N=39 3 2 29 26 2 18 1 1 1 8 4 Täysin eri mieltä 2 3 4 Täysin samaa mieltä Kuva 1
% % 14 4 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista arvostetaan työelämässä N=38 3 34 3 29 2 2 1 1 11 1 8 3 Täysin eri mieltä 2 3 4 Täysin samaa mieltä Kuva 16 4 Koulutus on laadukas N=31 3 34 3 3 2 2 19 1 1 2 8 6 Täysin eri mieltä 2 3 4 Täysin samaa mieltä Kuva 17 Avoimista vastauksista nousee esille, että ammattikorkeakoulututkintoa pidetään hyvänä pohjatutkintona. Työllistymisen kannalta tutkinnon merkitys on kuitenkin vastausten perusteella huomattavasti vähäisempi kuin oman alan työkokemuksen. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan, miten muut asiat tutkinnon lisäksi (kuvat 18-23) ovat vaikuttaneet työllistymiseen asteikolla 1-4 (1=ei lainkaan, 4=paljon).
% % 1 Työnhakua/ työllistymistä edesauttoi harjoittelu kotimaassa N=3 4 44 4 3 3 28 2 2 18 1 1 Ei ole suorittanut/ osallistunut Ei lainkaan Vain vähän Jonkin verran Paljon Kuva 18 8 Työnhakua/ työllistymistä edesauttoi kansainvälinen kokemus (opiskelijavaihto tai kansainvälinen harjoittelu) N=37 7 69 6 4 3 2 1 Ei ole suorittanut/ osallistunut 11 11 4 Ei lainkaan Vain vähän Jonkin verran Paljon Kuva 19
% % 16 3 Työnhakua/ työllistymistä edesauttoi opinnäytetyö N=39 3 28 3 29 2 2 1 13 1 Ei ole suorittanut/ osallistunut Ei lainkaan Vain vähän Jonkin verran Paljon Kuva 2 3 Työnhakua/ työllistymistä edesauttoi hankkeet/ projektit, joihin on osallistunut osana koulutusta N=36 3 2 27 29 2 21 1 1 12 11 Ei ole suorittanut/ osallistunut Ei lainkaan Vain vähän Jonkin verran Paljon Kuva 21
% % 17 3 Työnhakua/ työllistymistä edesauttoi muut työelämäyhteydet (koulutusohjelmien järjestämät kurssit, mentorointi jne.) 28 N=36 2 22 22 2 19 1 1 1 Ei ole suorittanut/ osallistunut Ei lainkaan Vain vähän Jonkin verran Paljon Kuva 22 4 4 Työnhakua/ työllistymistä edesauttoi opintojen aikainen ohjaus (esim. opinto-ohjaus, HOPS- ja uraohjaus, ohjaus koulutusohjelmissa) 39 N=37 3 3 2 3 2 18 1 1 8 Ei ole suorittanut/ osallistunut Ei lainkaan Vain vähän Jonkin verran Paljon Kuva 23
% 18 Jatkokoulutus ja tulevaisuus Jatkokoulutus seuraavan vuoden sisällä Vastanneista 2 % ilmoitti kyselyhetkellä, että ei ole aikeissa opiskella tai aloittaa opintoja seuraavan vuoden sisällä (kuva 24). Maisterin tutkinnon aikoi aloittaa 14 %, ja ylemmän amk-tutkinnon 7 % vastanneista. 6 Opiskeleeko tai aikooko aloittaa opiskelun seuraavan vuoden sisällä? 2 N=33 4 3 2 1 1 14 7 9 4 8 Kuva 24 Jatkokoulutusaikeet
% 19 Tulevaisuuden suunnitelmat Seuraavien viiden vuoden aikana uratavoitteista kysyttäessä 43 % vastanneista ilmoitti, että tulee todennäköisesti etenemään nykyisellä alalla joko asiantuntijana tai esimiehenä (kuva 2). 3 % oli tyytyväisiä nykyiseen tehtävätasoon ja työn sisältöön. Alaa suunnitteli vaihtavansa 16 % vastanneista. Uratavoitteet seuraavien viiden vuoden aikana N=31 4 43 4 3 3 3 2 2 1 1 Tulee todennäköisesti etenemään nykyisellä alalla joko asiantuntijana tai esimiehenä On tyytyväinen Aikoo ryhtyä yrittäjäksi nykyiseen tehtävätasoon ja työn sisältöön 16 Suunnittelee vaihtavansa alaa, jolla työskentelee 1 Suunnittelee siirtoa vähemmän vaativiin tehtäviin Kuva 2 Uratavoitteet
2 Avoimet kysymykset Yhteenveto avointen kysymysten vastauksista Avointen kysymysten vastauksista nousi toistuvana teemana esille koulutuksen hajanaisuus ja opetuksen laadun vaihtelu. Koulutuksen toivottiin antavan paremmat käytännön työelämätaidot ja -yhteydet, jolloin valmiudet siirtyä työelämään olisivat paremmat. Avointen kysymysten vastauksia voidaan käyttää hyödyksi Lahden ammattikorkeakoulun koulutusaloilla suunniteltaessa koulutuksen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Alla on esitetty palautetta ammattikorkeakoululle sen toiminnan kehittämiseksi suorina lainauksina avointen kysymysten vastauksista. Perustelut tyytyväisyydelle / tyytymättömyydelle tutkintoon työllistymisen kannalta Ala on muuttumassa entistä rajummin sähköiseen maailmaan, johon en saanut opetusta/ohjausta koulussa. Ammattikorkeakoulututkinnon avulla työllistyy paremmin kuin pelkän ammatillisen perustutkinnon avulla. En ole vielä onnistunut löytämään koulutustani vastaavaa työpaikkaa, vaan teen muita töitä. Hoitoalan tutkinnolla saa aina töitä Ilman tutkintoa on erittäin vaikea saada työtä. Moneen paikkaan on edellytyksenä AMK-tutkinto Insinööritutkinto on arvostettu ja käytännönläheinen tutkinto. Itse hankkiman työharjoittelupaikan avulla sain jalan oven väliin ja pääsin oman alan töihin. Ilman sitä koulutuksella ei olisi juurikaan hyötyä. Kaipaisin enemmän tukea oppilaitokselta työllistymiseen. Itse koen, että minulla ei ollut koulun jälkeen jäänyt käteen oikeastaan mitään konkreettista millä voisin myydä itseni potentiaaliselle työnantajalle. Englanninkielen vahvuus on oikeastaan ainut myyntivaltti, eikä silläkään enää voi kauheasti kehuskella, koska on jo hyvin normaalia, että nuoret osaavat hyvin englantia. Itse olisin kiinnostunut markkinoinnillisesta puolesta, mutta koska en saanut sovitettua aikatauluun enää valinnaisia kursseja (pakollinen vaihto ylitti reilusti jo vaadittujen valinnaisten määrän), en pystynyt käymään yhtään kuvankäsittelykurssia, ja ilman niitä ei työllisty edes markkinointiassistentin paikkoihin, useimmiten ei edes myyntiassistentiksi. Muutenkin meidän pakolliset 'markkinointi' kurssit olivat hyvin löysästi markkinointia. Itse tutkinto oli hyvä näyttö CV:hen ja näin ollen pääsin työllistymään. Koulu itsessään antaa mahdollisuudet viedä omia taitojaan eteenpäin, mutta tämän voi tehdä ilman tätä kouluakin. Siksi muotsikan opetusmetodeja olisi kehitettävä, ettei koulu surkastuisi. Koulun opetustarjonta ei silti tarjonnut lähellä työelämää olevaa opetusta, ja osalla opettajista ei ollut joko tarpeeksi työelämälähtöistä taustaa opettaa, tai hyviä opetusmetodeita. Lisäksi koulussa on opettajia, jotka eivät ansaitse paikkaa opettajana, ja sitten oli aivan mahtavia opettajia, jotka pystyivät viemään oppilaita eteenpäin, kuten Kari Lohko. Harmi, että oppilaiden mielipiteitä opettajien taidoista ei arvosteta. Johtamisen ja kehittämisen opetus oli laadukasta. Opiskelussa tehtiin paljon yhdessä, etsittiin tietoa, oltiin yhteistyössä työelämään. Esitettiin toisille -> vahvisti esittämään kannanottoja ja esittelemään asioita. Kehittäminen on aina ajankohtaista kaikilla aloilla. Jotkut kurssit olivat vanhanaikaisia. Useat opettajat olivat innostavia, mutta liian monet pitivät vain kalvosulkeisia Koska olen työllistänyt itse itseni, ei tutkinnolla ole ollut suoraa vaikutusta itse työllistymiseen. Kuitenkin asiakas- ja yhteistyösuhteiden luomisessa ja alan tietotaidon omaksumisessa on ollut paljon hyötyä työssä. Paljon on myös
21 sellaisia taitoja, joita en ole saanut koulusta. Opetuksen laadun suuren vaihtelun vuoksi osa opetuksesta on ollut maailman huippuluokkaa ja osa aivan roskaa. Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämään. Jokaista osa-aluetta käsiteltiin koulussa, joten valmius oli moniin erilaisiin työtehtäviin. Koulutus ei ole riittävä IT-alalle työllistymiseen ilman hyvää työkokemusta mutta se ei myöskään ole riittävä liiketalouden alalle. Koko koulutusohjelmalla ei mielestäni ole perusteltua paikkaa Suomessa, sillä enemmän arvostusta saa valmistumalla suoraan liiketalouteen TAI tietotekniikkaan, ei mihinkään sekasikiö-välimuotoon Koulutus on hyvä ja se antaa monipuoliset valmiudet alan eri osapuoliin, mutta olisi voitu tähdentää että valitkaa jokin mihin perehdytte paremmin. Tämä helpottaisi työnhakua Käytännön työtä liian vähän. Liikaa ryhmätöitä tai alustus kurssille liian vähäinen Liian vähän paikkoja suhteessa valmistuviin. Koulutus ei annan suoraa ammattia, joten jatkovaihtoehtoja liikaa. Hiukan täsmällisempi koulutus olisi parempi ja tähtäisi esim. Johonkin asiantuntija tehtävään tms. Monipuoliset opinnot antoivat paljon eväitä työrintamalle ja pystyn tämän ansiosta opettamaan myös vanhuksia ja kehitysvammaisia lapsiryhmien ohella. Multimediaopintojen aloittaminen on yksi parhaista asioista elämässäni tähän mennessä. Se loi alkusysäyksen taitojen ja tietojen saavuttamiselle, joita en usko että olisin itse edes osannut lähteä tavoittelemaan. Vaihtovuosi, jonka aikana pääsin täysillä erikoistumaan minua kiinnostaviin asioihin kruunasi opinnot joita ilman en usko että olisin saanut unelmatyötäni. Odotin tutkinnon olevan vaativampi ja odotin saavani enemmän siitä irti. Tapauksessani vaikutti tietenkin se, että olin suorittanut jo ammatillisen tutkinnon, mutta mielestäni tasoa voisi silti nostaa. Olen arvokkaassa asemassa työllistyneenä, mutta monet muut eivät. Ns itsensä myyminen ei ole itsestäänselvyys, ja sitäkin olisi voinut korostaa opetuksessa. Opettajien motivaation puute vaikutti myös selvästi opintojen laatuun. Opettajia oli myös liian vähän Olen kuitenkin koulutukseni ansiosta saanut perustiedot/taidot taloushallintoon. Työkokemusta oman alan töistä olisi saanut olla enemmän töitä hakiessa. Olen saanut hyvin töitä koulun jälkeen, vaikkakin koen sen suureksi osaksi johtuneen omasta aktiivisuudesta, ei niinkään koulun tarjoamista kursseista. Olen tyytyväinen että sain tutkinnon jolla työllistyn. Amk:sta minulla ei ole juurikaan hyvää sanottavaa sairaanhoitajan koulutuksen kannalta. Kaiken olen oppinut vasta töissä, koulu ei valmistanut minua työelämään lainkaan. Olen tyytyväinen tutkinnon antamiin taitoihin sekä ammatilliseen näkemykseen, erityisesti yritysyhteistyöprojekteihin. Tosin käytännön opetus oli usein vajavaista, vastuu vain itsellä Olen tyytyväinen, sillä sain tradenomi-tutkinnon myötä ns. Yleispätevän tutkinnon, jonka avulla voi itse määrittää mille alalle työllistyy Olen työllistynyt hyvin ja uskon, että töitä on tulevaisuudessa helppo löytää. Minusta koulutus antaa hyvän pohjan työelämää varten, vaikka työelämässä varhaiskasvatuksen puolella riittää opiskeltavaa. Olisi pitänyt miettiä hieman tarkemmin, kun valitsin suuntautumistani. Yrittäjyyspolku-koulutusohjelma oli suoraan sanottuna kusetusta. Opiskelijalle annettiin vapaat kädet valita itseään miellyttävät opinnot ilman, että suuntautumisvalinta olisi antanut valmiita paketteja opiskeltaviksi. Tässä mielessä kaikki muut koulutusohjelmat, eli johtaminen ja viestintä, markkinointi sekä taloushallinnon suuntautumiset olisivat sisältäneet valmiin paketin, joka olisi aidosti kertonut työnantajille, mitä olen opiskellut ja varmuuden siitä, että osaan toimia opiskeltua alaa vastaavissa työtehtävissä. Lisäksi kaikki yrittäjyyspolun omat oppitunnit olivat täynnä epämääräisyyksiä, jotka eivät
22 vieneet yrittäjyyden osaamista yhtään eteenpäin. Miksi kyseinen suuntautuminen ei sisältänyt valmiita "paketteja" seuraavista esim. Markkinointi, taloushallinto, kirjanpito, kustannuslaskenta, palkkahallinto& palkanlaskenta, veroopintoja yms. sellaista. Jos voisin, niin palauttaisin ja vaihtaisin suuntautumiseni. Omaan työllistymiseeni tyytyväinen, mutta tiedän paljon työttömiä tradenomeja Opinnoissa oli paljon turhaa, joka on pakollista tutkintonimikkeen kannalta, mutta ei itse työllistymisen kannalta. Muun muassa opinnot tieteellinen raportointi sekä johtaminen ja laatuosaaminen -kurssit, eivät ole edistäneet omaa työllistymistäni millään lailla. Ne tulisikin muuttaa vapaavalintaisiksi tai räätälöidä tutkinnon mukaan. Esimerkiksi sairaanhoitaja ei niistä kovin paljon hyödy. Opinnoista sai tietoa ja oppia tarpeeksi, mutta työelämässä niiden työstäminen käy eri välinein, ja niitä ei saatu opetella juuri lainkaan, työnantajilla ei tunnu olevan halukkuutta opettaa semmoisiin asioihin, jotka pitäisi ehdottomasti koulussa oppia. Opinnot olivat tarpeeksi laajoja ja monipuolisia muihin amk verrattuna, vapaus valita opintojaan/suuntautumistaan on auttanut Opintoihin kuului niin paljon tarpeettomia pakollisia opintoja, kuten vanhentuneita tai sekalaisia ohjelmointitekniikoita, joihin mentiin turhan syvälle, että ne tuottivat vain vaikeuksia keskittyä tarpeellisiin opintoihin täysillä. Tutkinto oli niin pitkä, että hyödylliset opitut taidot ehtivät unohtua ja ruostua matkalla. Enemmän pitäisi olla kielten opiskelua, kuten kiinan, venäjän ja englannin kielen ilmaisun opiskelua, erityisesti maamme talouden ja kansainvälistymisen kannalta ajateltuna. Kommunikointikyky ja selkeät perus- ja erikoistaidot ovat tärkeämpää työllistymisen kannalta kuin liikaa kaikkea ja epävarmuus valmistuessa, että mitähän se oma ammattilaisuus ja sijoittuminen työmarkkinoille nyt sitten voisi olla. Tutkinto sisälsi liikaa motivaatiota tappavia elementtejä. Yksi niistä oli tutkinnon pituus suunnastaan epävarmassa maassa ja taloudessa, jossa voi joutua opiskelemaan useamman tutkinnon ennen kuin on saavuttanut riittävän itsevarmuuden ja kokemuksen työllistyäkseen. Opintojen ohjausta tai uraohjausta ei käytännössä ollut ollenkaan koulutuksen aikana. Opiskelu syvensi työni näkökantoja ja antoi uudenlaisen ajatusmallin työstäni. Olen saanut vastuuta enemmän ja mahdollisuuden edetä Paljon mahtui tutkintoon diipa-daapaa, mutta jostain on huomannut olleen konkreettista hyötyäkin. Esim. Duuniexpo, vaihto-opiskelu ja presentation skills- kurssi. Perustiedot jäivät pinnallisiksi ja puutteellisiksi. Joutunut opettelemaan työn ohessa paljon perustietoa. Asiat käytiin liian nopealla tempolla ja usein iltaisin. Saamani opetus oli mielestäni hyvää sekä opetuksen laadussa ei valittamista. Koulutusalana vaikea työllistyä koska logistiikka käsitteenä vielä hankala joillekkin, sekä tutkinto nimike ei työllistä itsessään vaan laajuutta sekä opintojen monimuotoisuutta tulee korostaa esim. Työnhaun yhteydessä. Olen toki tyytyväinen, että aikuisille on mahdollista suorittaa tutkinto esim. Työn sekä perhe-elämän ohella. Itse koin opiskelun mukavana, kertaavana sekä haastavana kokemuksena. Sain töitä, mutta ei muuta hyvää sanottavaa Sain ylennyksen tutkinnon suorittamisen jälkeen samassa yrityksessä, jossa olin töissä jo tutkinnon suorittamisen aikana Softa-opetus on hyvää ja koululla on hyvät yhteydet muihin kouluihin. Monista perusasioista ei mielestäni puhuta tarpeeksi. Vastuuopettajien rooli kannustajina on äärimmäisen tärkeä, siinä on hieman parantamisen varaa Suorittaessani tutkintoani oli opinto-ohjelma vielä paljon jäljessä työelämä vaatimuksista. Opettajille uudet vaatimukset olivat tuntemattomia. Lisäksi osa osaston opettajista suoritti omat kurssinsa poskettoman huonosti ja kurssien sisältö oli valovuosia aikaansa jäljessä. Parasta vaikutetta olivat muut opiskelijat omia tutkintojaan suorittamassa.
23 The courses are well-designed. Faculty members are well-equipped with working knowledge and experience. However, the approach to self-learning and independent research might not work for everyone. My degree has provided an extra boost in terms of applied knowledge that I could use in my current job (Suppply Chain / Purchasing). Tradenomin opinnoista itsessään on ollut melko vähän hyötyä työllistymisen kannalta. Tärkein tekijä työllistymisen kannalta oli ehdottomasti työharjoittelu. Myös opinnäytetyö ja osallistuminen erilaisiin hankkeisiin vaikuttivat eniten työllistymiseen. Tradenomin tutkinto antoi melko yleispätevän koulutuksen. Eli osaat monia asioita "jollain tasolla", mutta et ole millään osa-alueella erityisen hyvä. Tutkinnon sisältämät kurssit eivät antaneet juurikaan minkäänlaisia eväitä työelämään. Paljon turhaa, sorkittiin vähän sieltä sun täältä mutta mihinkään tiettyyn alueeseen ei keskitytty lainkaan. Osaamme siis vähän jotain, mutta emme siis oikeasti mistään mitään. Miljöösuunnittelijat pääasiassa työllistyvät kunnalliselle sektorille, ja mm. Kaavasuunnittelua oli aivan liian vähän ja senkin vähäisen kurssin sisältö oli suorastaan naurettava. Miten kukaan voi työllistyä alalle, jos neljän vuoden koulutuksen jälkeen osataan vain osittain perusasiat?? Lisäksi, opintojen alussa mainostettiin, että linjalla pystyy suuntautumaan maisemasuunnitteluun tai yhdyskuntasuunnitteluun. Enpä huomannut moista vaihtoehtoa missään vaiheessa opiskelua. Koska tutkinto oli insinööri amk, niin puolet koulutusohjelmasta sisälsi inssien perusaineita (matemaattiset jne.)liian laaja-alaisesti. Ennen inssi-nimikettä tutkinto kattoi paljon enemmän ammattiopintoja. Tutkinnon sisältö ei ole mielestäni vastannut kaikilta osin sitä, mitä Lahden alueen elektroniikka-alan firmat odottavat ja kaipaavat. Esimerkiksi tutkinnosta mielestäni puuttui tuotannon huomioon ottaminen elektroniikan suunnittelussa. Tärkeätä olisi oppia ainakin juotosmenetelmien (aalto- reflow- ja käsinjuotos) mahdollisuudet, rajoitukset ja kustannustekijät. Nämä asiat sopisivat hyvin piirilevysuunnittelukurssiin. Pidän elektroniikkaharrastustani avaintekijänä alalle työllistymiseeni, vaikka ilman tutkintoa en toki olisi päässyt edes työhaastatteluihin. Mielestäni koulun kannattaisi panostaa opiskelijoiden elektroniikkaharrastamisen tukemiseen. Juha Hyytiäinen on jo tehnyt paljon asian eteen esim lahjoittamalla MBED-kehitysalustan jokaiselle opiskelijalle Tutkinto itsessään on hyvä. Opetuksen taso ja laatu oli vain huolestuttavan vaihtelevaa. Opiskelin sosiaalipedagoginen lapsi- ja nuorisotyö -koulutusohjelmassa, ja kaikki opetuksen paino oli sanassa sosiaali. Pedagogiikka oli vähäistä. Tutkinto jätti osittain hieman tyhjän olon. Toisaalta työharjoittelut olivat hyviä ja työssä vasta kunnolla opin tekemään joitain asioita. Liikaa "etsi itse"-tehtäviä, kaipaisin, että joku opettaisi asian edes jollain lailla ja vasta sitten syvennyttäisiin itse aiheeseen. Tutkintoni antaa hyvän pohjan aloittaa kaupallisen alan työtehtävät. Opintojen sisältö ei kuitenkaan mielestäni vastannut aina sitä minkälaisiin tehtäviin työmarkkinoilla tradenomit tuntuu sijoittuvan. Uutta todella vähän ja ne kurssit, joihin osallistuin oli ajan hukkaa. Jos ette usko, niin menkää itse istumaan niille Millaisia työelämän tarpeita ajatellen tärkeitä tietoja/taitoja puuttui opinnoista? Ajankäyttö, tehokkuus Alaan liittyvä koulutus oli puolivillaista eikä mitään opetettu edes perustasolle asti Ammatillisia ja käytännönläheisiä opintokokonaisuuksia Asioita käsiteltiin kaiken kaikkiaan pintapuolisesti erityisesti syventymättä mihinkään Ehkä enemmän ohjelmien opettamista (tietokone) sekä yrittäjänä toimimisesta enemmän ja juuri muotoilun alaan liittyen Enemmän ihmissuhde- tai töihin ohjausta
24 Enemmän käytännön läheisiä töitä, joissa olisi päässyt soveltamaan opittua teoriaa. Enemmän käytännön opiskelua oikeiden töiden parissa. Esim. Yhteistyö-firmat joiden luona voisi käydä tekemässä oikeita töitä ja oppimassa. Enemmän pienempien yritysten kohtaamisia eli korostetaan liian paljon suomalaisia monikansallisia yrityksiä. Toki kansainvälisyys on tärkeää, mutta suomen uudet "nokiat" tulevat pienemmistä yksiköistä Esimieskoulutusta lisää Ihan liian vähän ammatillisia opintoja, jotka liittyvät todellisesti työelämään. Turhia kursseja oli paljon, joista ei ollut minkäänlaista hyötyä työelämän kannalta. Kurssien sisällöt työelämän ja käytännön kannalta suppeat, itse työtä tekemällä oppinut tähän mennessä paljon enemmän kuin koulussa Käytännön esimerkkejä pitää aina olla enemmän, jolloin mielenkiintokin on aivan eri kuin vain teoriassa. Käytännön opetusta lisää reilusti ja sen vieminen työmarkkinoille paremmin mahdollistaisi työllistymisen huomattavasti paremmin Käytännön taidot ja niiden harjoittelu oikeastaan harjoittelujen varassa. Tätä ennen olisi hyvä harjoitella koulussa Käytännönläheisiin ongelmiin ratkaisuja (stressin hallinta jne) Käytännönläheisyys, kädentaidot, täsmällisempää teoriatiedon ja käytännön linkittämistä toisiinsa. Tiedonhankinta- ja yrittäjyystaidot ovat kovin korostettuja opinnoissa, mutta todelliset tärkeät tietotaidot jäävät liian vähälle, eikä niiden osaamista varmisteta kunnon tenteillä niin että oppilas ei pääsisi oikeasti etenemään opinnoissa ennen kuin osaa varmasti aikaisemmat asiat. Lisää kontaktien luomistyön apua. Erityisesti alkuvaiheessa, kun valmistuu ammattiin. Ehdottomasti lisää syventäviä kursseja. Lähempänä oikeaa työelämää olevia koulutusta. Tällä hetkellä muotoilupuolella opiskellaan hyvin korkealentoisesti, mutta unohdetaan se mitä työelämässä tullaan aluksi tekemään. Opinnot olivat pintapuolisia ja laajoja. Kunnon syventävää opetusta tietystä aineesta oli saatavilla vähän tai ei lainkaan Suuntauduin markkinointiin, nykyaikana markkinoinnissa käytetään ja tehdään lähes kaikki tietokoneohjelmilla, joten näiden ohjelmien opetus olisi erittäin hyödyllistä Todellista konkretiaa, työelämätaitojen läpikäymistä.