Puujulkisivu lähiökerrostalossa. Puu-ulkoverhouksen toteuttamisperiaatteet korjausrakentamisessa. Versio 1.0

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Puujulkisivu lähiökerrostalossa Puu-ulkoverhouksen toteuttamisperiaatteet korjausrakentamisessa Versio 1.0 1

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Alkusanat Suomeen rakennettiin 70-luvulla ja sen jälkeen paljon lähiöitä, jotka alkavat nyt olla saneerauksen tarpeessa. Etenkin korroosion aiheuttama julkisivurakenteiden rapautuminen aiheuttaa huomattavan korjausurakan. Parvekerakenteissa on havaittu jopa turvallisuusriskejä, kun rapistuneet osat ovat vaarassa pudota. Lähiösaneerauksen yhteydessä puhutaan myös laadullisesta korjaustarpeesta. Lähiöitä haluttaisiin muuttaa miljööltään elävämmiksi ja ihmisläheisemmiksi, jotta niiden houkuttelevuus asumismuotona säilyisi. Muutoin olemme vaarassa joutua samaa tilanteeseen kuin Ruotsissa, jossa vuosittain puretaan huomattava määrä käytöstä poistuneita asuntoja. Lähiöitä saneerattaessa tulee usein harkittavaksi myös jonkinasteinen lisä-/täydennysrakentaminen. Etenkin kasvukeskuksissa pienimuotoinen lisärakentaminen voi olla varteenotettava vaihtoehto saneerausten rahoituksessa. Puun käytöllä olisi paljon annettavaa lähiösaneerauksissa. Puu soveltuu hyvin julkisivukorjauksiin teknis-taloudellisesti ja ulkonäöllisesti. Kattorakenteissa ja kattomuodon muutoksissa sekä mahdollisen lisäkerroksen rakentamisessa puu on ylivoimainen rakennusmateriaali, jo keveytensäkin vuoksi. Erityinen etu on puurakentamisen nopeus, jolloin korjauksen häiriötekijät rajoittuvat pienelle ajanjaksolle, puhumattakaan puun viihtyisyystekijöistä osana lähiömiljöötä. Nykyisin tällaisten P1-paloluokan lähiökerrostalojen julkisivujen korjaamiseen voidaan käyttää myös D-s2, d2-luokan rakennustarvikkeita eli esimerkiksi puuta ilman, että rakennuksessa on automaattinen vesisammutusjärjestelmä (sprinklaus). Puujulkisivun käyttö edellyttää, että rakennuksen paloturvallisuus osoitetaan oletettuun palonkehitykseen perustustuvalla palomitoitusmenetelmällä (ns. toiminnallinen palomitoitusmenetelmä), joka on vaihtoehtoinen menetelmä Suomen rakentamismääräyskokoelman E-osien paloluokkiin ja lukuarvoihin perustuvalle palomitoitusmenetelmälle (ns. taulukkomitoitusmenetelmä). Tämän ohjeen tavoitteena on esitellä rakenneratkaisuja, joiden avulla voidaan toteuttaa puujulkisivut P1-paloluokan betonirakenteiseen asuinkerrostaloon. Rakenneratkaisujen osalla keskitytään myös siihen, kuinka puujulkisivut voidaan toteuttaa puurakenteisilla julkisivuelementeillä. Julkisivujen elementointi on usein suositeltavaa, koska tällöin julkisivujen asennus itse kohteessa on nopeampaa ja tehdasolosuhteissa valmistetun julkisivuelementin laadunvalvonta voidaan toteuttaa hallitusti. Tämä ohje perustuu Wood Focus Oy:n ja Tekesin rahoittamaan tutkimushankkeeseen, jossa tutkittiin puujulkisivun paloturvallisuutta betonirakenteisessa P1- paloluokan lähiökerrostalossa. Tutkimuksen toteutti VTT ja siitä on valmistunut tutkimusraportti nimeltään Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa. Tämän ohjeen tekstin ja kuvat on laatinut rakennusinsinööri Tero Lahtela ja työtä on ohjannut Wood Focus Oy:ssä projektipäällikkö Pekka Nurro. Parhaat kiitokset kaikille hanketta edistäneille. Huhtikuussa 2005 Mikko Viljakainen Johtaja, rakentamisen järjestelmät Wood Focus Oy 2

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Sisällys 1.0 Palotekniset perusteet...4 1.1 Määräysten mukaisuuden osoittaminen... 4 1.2 Puujulkisivujen paloturvallisuustutkimus... 5 1.3 Pintaluokkavaatimus D-s2, d2... 5 1.4 Puujulkisivun vaikutus asuinkerrostalon paloturvallisuuteen... 6 1.5 Rakennuksen paloturvallisuustason vaihtelut... 8 2.0 Puujulkisivujen toteuttamistavat...9 2.1 Paikalla rakentaminen... 9 2.2 Elementointi... 9 3.0 Julkisivuelementtien suunnittelu ja asennus...10 3.1 Julkisivuelementtien mitoitusperiaatteet... 10 3.2 Julkisivuelementtien runko... 13 3.3 Julkisivuelementtien tuulensuoja... 14 3.4 Julkisivuelementtien lämmöneristeet... 14 3.5 Julkisivuelementtien sääsuojaus ja kuljetus... 15 3.6 Julkisivuelementtien kiinnitys... 16 4.0 Puujulkisivun pitkäaikaiskestävyys...17 4.1 Puujulkisivun elinkaarikustannukset ja huolto... 17 4.2 Perusvaatimukset julkisivurakenteille ja pintakäsittelylle... 18 5.0 Puujulkisivun ja räystään palokatkot...21 5.1 Puujulkisivun palokatkot... 22 5.2 Räystään palokatkot... 24 5.3 Yläpohjan ontelon osastointi... 28 6.0 Puujulkisivujen rakenteet...29 Lähdeluettelo...59 3

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 1.0 Palotekniset perusteet 1.1 Määräysten mukaisuuden osoittaminen Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E1, Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2002 antaa kaksi vaihtoehtoista tapaa, joilla rakennuksen paloturvallisuutta koskevien olennaisten vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa. Nämä menetelmät ovat ns. taulukkomitoitusmenetelmä (kuva 1, kohta 1.3.1) ja ns. toiminnallinen palomitoitusmenetelmä (kuva 1, kohta 1.3.2). Toiminnallinen palomitoitusmenetelmä mahdollistaa taulukkomitoituksesta poikkeavien ratkaisujen käytön, kunhan käytettävät ratkaisut osoitetaan turvallisiksi. Taulukkomitoituksen perusteella puujulkisivujen käyttö P1-paloluokan asuinkerrostalossa tämän ohjeen esittämässä laajuudessa on mahdollista vain, jos rakennuksessa on automaattinen vesisammutusjärjestelmä (sprinklaus). Toiminnallisen palomitoituksen perusteella puujulkisivujen käyttö on kuitenkin mahdollista tällaisissa kohteissa ilman automaattista vesisammutusjärjestelmää. Tämän menetelmän käyttö vaatii kuitenkin taustalleen vankkaa ja todennettua tutkimustietoa puujulkisivujen paloturvallisuudesta. 1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen 1.3.1 Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen näiden määräysten ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja. 1.3.2 Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän myös, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö. Ohje Suunnittelussa käytetään menetelmiä, joiden kelpoisuus on osoitettu. Eurooppalaisten (EN) ja kansainvälisten (ISO) standardien mukaisten koe- ja laskentamenetelmien voidaan olettaa täyttävän kelpoisuusvaatimukset, mikäli sovellus on ko. menetelmän pätevyysalueella. Kuva 1. Ote Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta E1 /1/. 4

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 1.2 Puujulkisivujen paloturvallisuustutkimus Puujulkisivujen paloturvallisuudesta P1-paloluokan lähiökerrostalossa on tehty tutkimus VTT:ssa ja siitä on valmistunut tutkimusraportti nimeltään Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa. Tässä tutkimuksessa otettiin tarkasteluun tyypillinen betonirakenteinen P1-paloluokan lähiökerrostalo, johon asennetaan puujulkisivut peruskorjauksen yhteydessä. Tutkimuksen tulokset yleistettiin kattamaan vastaavanlaisia kerrostaloja yleensä, joten kyseistä raporttia voidaan käyttää lähdeteoksena, kun puujulkisivujen paloturvallisuustarkasteluja tehdään vastaavanlaisiin kohteisiin. Tutkimuksen mukaan puun käytöllä ulkoverhouksissa ei ole oleellista vaikutusta betonirakenteisen P1-paloluokan lähiökerrostalon paloturvallisuuteen. 1.3 Pintaluokkavaatimus D-s2, d2 Puujulkisivulla tarkoitetaan tässä ohjeessa sellaista puu-ulkoverhousta, joka täyttää pintaluokkavaatimuksen D-s2, d2. Umpinainen ulkoverhouslaudoitus (kuva 2) täyttää tämän vaatimuksen. Sen sijaan puurimoista tehty ritilä ei kaikissa tapauksissa täytä kyseistä pintaluokkavaatimusta. Tämä johtuu siitä, että ritilässä olevat rimat palavat kaikilta sivuiltaan samanaikaisesti. Jotta puurimoista tehty ritilä täyttäisi edellä esitetyn pintaluokkavaatimuksen, tulee rimojen k-jako suunnitella riittävän suureksi (kuva 3). Esimerkki 1: Umpilaudoitus Puu-ulkoverhous Viereisen kuvan mukaisella umpilaudoituksella toteutettu ulkoverhous täyttää pintaluokkavaatimuksen D-s2, d2. Palolle altistuva pinta Kuva 2. Vaatimuksen D-s2, d2 täyttävä ulkoverhous. 5

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Esimerkki 2: Puuritilä Viereisen kuvan mukainen puuritilä on tehty soirosta 45x45 k200, jotka on kiinnitetty lautoihin 75x25 k600. Tarkastetaan täyttääkö viereinen ritilä luokkavaatimuksen D-s2, d2. Ehtona on, että A F 1,1 m 2. Laskelma Soiron palolle altistuva pinta-ala / seinä-m 2 A Fsoiro = 5 kpl x (0,045 m x 4) x 1 m = 0,9 m 2 Kiinnityslaudan palolle altistuva pinta-ala / seinä-m 2 A Flauta = 1,67 kpl x (0,075 m + 0,025 m x 2) x 1 m = 0,2 m 2 Soiro Lauta Ritilärakenteen palolle altistuva pinta-ala yhteensä A F = A Fsoiro + A Flauta A F = 0,9 m 2 + 0,2 m 2 = 1,1 m 2 1,1 m 2 OK! Kyseinen ritilä täyttää pintaluokkavaatimuksen D-s2, d2. Palolle altistuva pinta Kuva 3. Vaatimuksen D-s2, d2 täyttävä ulkoverhous. 1.4 Puujulkisivun vaikutus asuinkerrostalon paloturvallisuuteen Tyypilliset asuinkerrostalon palotapaukset ja julkisivun vaikutus palon leviämiseen on esitetty taulukossa 1. Tyypillisin palotapaus on huoneistopalo. Mikäli huoneistopalo on riittävän voimakas, aiheuttaa se huoneiston ikkunan rikkoutumisen ja palon lieskahtamisen julkisivulle. Mikäli huoneiston tuuletusikkuna on auki, tapahtuu huoneistopalon lieskahtaminen julkisivulle todennäköisemmin kuin tapauksessa, jossa ikkunat ovat suljettuina. Palon lieskahtaessa julkisivulle, on palo tällöin niin voimakas, että liekit yltävät seuraavan kerroksen ikkunan tasolle julkisivumateriaalista riippumatta. Mitä enemmän huoneistossa on palokuormaa sitä korkeammalle ikkunasta ulos tulevat liekit yltävät. Muita palotapauksia ovat rakennuksen ulkopuolelta tapahtuvat syttymät. 6

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Taulukko 1. Puujulkisivun vaikutus kohteen paloturvallisuuteen eri uhkakuvissa. Kuvaus Syttyminen Palo syttyy huoneistossa ja sammuu polttoaineen tai hapen puutteeseen tai alkusammutukseen Palo syttyy huoneistossa ja rikkoo ikkunan tai ikkuna on auki, jolloin palo lieskahtaa julkisivulle Julkisivu syttyy talon ulkopuolelta esimerkiksi roskakatoksesta tai autosta Julkisivu syttyy parvekkeelta talon ulkopuolelta Henkilöt Palavassa huoneistossa oleskelevat henkilöt ovat suurimmassa vaarassa Rappukäytävässä oleva savu saattaa siellä ja ylemmissä kerroksissa olevat henkilöt vaaraan Palavassa huoneistossa oleskelevat henkilöt ovat suurimmassa vaarassa Rappukäytävässä oleva savu saattaa siellä ja ylemmissä kerroksissa olevat henkilöt vaaraan Lieskahtava palo saattaa ylemmissä huoneistoissa olevat henkilöt vaaraan, mikäli poistuminen rappukäytävän kautta on estynyt Ulkopuolinen palo saattaa talossa olevia henkilöitä vaaraan vasta, kun palo on niin voimakas, että se rikkoo yläpuolella olevan huoneiston ikkunat ja leviää sinne Ulkopuolinen palo saattaa parvekkeeseen liittyvässä huoneistossa olevat henkilöt vaaraan, jos palo leviää huoneistoon avoimesta ovesta tai rikkoutuvasta ikkunasta Ulkopuolinen palo saattaa talossa olevia henkilöitä vaaraan vasta, kun palo on niin voimakas, että se rikkoo yläpuolella olevan huoneiston ikkunat ja leviää sinne Leviäminen RakMK:n osa E1 Turvallisuus Julkisivu ei vaikuta palon leviämiseen, koska palo ei pääse julkisivulle Taulukkomitoitus ei salli puujulkisivua Sisäseinät ja sisäkatot saa verhoilla D-s2, d2-luokan tarvikkeilla (esim. puu) Toiminnallinen osa mahdollistaa puujulkisivun käytön Puujulkisivu ei heikennä kohteen paloturvallisuuteen verrattuna palamattomaan julkisivuun Palo voi levitä ylempiin huoneistoihin, julkisivumateriaalista riippumatta Puujulkisivu lisää vähäisessä määrin leviämisen riskiä ylempiin huoneistoihin verrattuna palamattomaan julkisivuun Taulukkomitoitus ei salli puujulkisivua Sisäseinät ja sisäkatot saa verhoilla D-s2, d2-luokan tarvikkeilla (esim. puu) Toiminnallinen osa mahdollistaa puujulkisivun käytön Puujulkisivu ei käytännössä heikennä kohteen paloturvallisuutta verrattuna palamattomaan julkisivuun, koska lieskahtava palo voi levitä ylempään huoneistoon julkisivumateriaalista riippumatta Puujulkisivu lisää vähäisessä määrin leviämisen riskiä ylempiin huoneistoihin verrattuna palamattomaan julkisivuun Taulukkomitoitus ei salli puujulkisivua Sisäseinät ja sisäkatot saa verhoilla D-s2, d2-luokan tarvikkeilla (esim. puu) Toiminnallinen osa mahdollistaa puujulkisivun käytön Puujulkisivu heikentää kohteen paloturvallisuutta verrattuna palamattomaan julkisivuun, jos ikkuna on auki tai rikkoutuu Puujulkisivu lisää vähäisessä määrin leviämisen riskiä ylempiin huoneistoihin verrattuna palamattomaan julkisivuun Taulukkomitoitus sallii puujulkisivun parvekkeen kohdalle Sisäseinät ja sisäkatot saa verhoilla D-s2, d2-luokan tarvikkeilla (esim. puu) Puujulkisivu on sallittu parvekkeen kohdalla myös taulukkomitoituksen mukaan Kompensaatiot Palokatkot ulkoverhouksen tuuletusrakoon hidastamaan palon leviämistä Parempi savunpoisto porrashuoneeseen, jotta yläpuolelta päästään poistumaan varmemmin (Palokunnan on helpompi pelastaa asukkaat, jos porrashuoneessa on vähemmän savua) Palokatkot ulkoverhouksen tuuletusrakoon hidastamaan palon leviämistä Roskakatokset ja autokatokset sijoitetaan kauemmaksi talon julkisivusta Korkea palamaton perusmuuri, jotta puujulkisivu ei syty lasten "tulitikkuleikeistä" Autojen pysäköintiä seinustalle haitattava, esimerkiksi isoja kiviä seinien lähelle tai nurmikkoalue tms. Palokatkot ulkoverhouksen tuuletusrakoon hidastamaan palon leviämistä Puun käyttö suunnitellusti parvekkeen eri osissa Mahdolliset lisäkompensaatiot Paremmat ikkunat, esimerkiksi 3-kertaiset 2-kertaisten tilalle Sähköverkkovarmenteiset savuhälyttimet porrashuoneeseen (Vaatimuksista huolimatta läheskään kaikissa asunnoissa ei ole toimivia savuhälyttimiä, joten savua pääsee käytävään ennen kuin palo huomataan yläpuolella) 7

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 1.5 Rakennuksen paloturvallisuustason vaihtelut Suunniteltaessa rakennuksen paloturvallisuus RakMK:n osan E1 taulukkomitoituksen perusteella, määräytyy rakennukselle tietty paloturvallisuustaso. Tarkasteltaessa asuinrakennuksen paloturvallisuutta tämän turvallisuustason paremmalla puolella, havaitaan, että paloturvallisuudessa on vaihteluita (kuva 4). Paloturvallisuustason vaihtelut johtuvat mm. asunnossa olevan palokuorman määrästä ja laadusta, huoneiden ja ikkuna-aukkojen geometriasta sekä palokunnan saapumisajasta. Tarkasteltaessa puujulkisivun vaikutusta asuinrakennuksen paloturvallisuuteen, havaitaan, että joissakin tapauksissa esimerkiksi huoneen muodolla on suurempi vaikutus kohteen paloturvallisuuteen kuin puujulkisivulla (kuva 4). P[leviää ylös] 0.006 0.005 0.004 0.003 0.002 esim. kohde leveät ikkunat neliöhuoneet leveät huoneet esim. kohde + PJS PuuJS BetoniJS 0.001 0 10 min 12 min 17 min 23 min 28 min Kuva 21. Huonepalon leviämisen todennäköisyydet 3-4 kerroksisille P1-luokan betonirunkoisille kerrostaloille. Huoneiden geometrian sekä palokunnan ajomatkan vaikutukset palon leviämisen todennäköisyyteen ovat suurempia kuin puisen julkisivun aiheuttama muutos. Kuvassa vaaka-akselilla on palokunnalta hälytyksestä sammutustoimenpiteiden aloittamiseen kuluva aika. Kuvaan on harmaalla katkoviivalla merkitty riskitaso, jonka alapuolelle esimerkkikohteen tapaisten kerrostalojen tässä työssä käytetyllä mallilla lasketut riskitasot jäävät, kun ne on suunniteltu E1:n taulukkomitoituksen mukaan. Esimerkkikohteen tulokset on merkitty kuvaan sekä ennen ( BetoniJS ) että jälkeen ( PuuJS ) puisen julkisivun lisäyksen. Kuva 4. Ote tutkimusraportista Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa /2/. 8

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 2.0 Puujulkisivujen toteuttamistavat 2.1 Paikalla rakentaminen Puujulkisivut voidaan toteuttaa paikalla rakentamalla perinteisillä puujulkisivun rakentamisperiaatteilla. Tällöin tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että puujulkisivun pitkäaikaiskestävyyteen vaikuttavat tekijät saadaan toteutettua asianmukaisesti. 2.2 Elementointi Puujulkisivut voidaan elementoida, jolloin suurin osa julkisivun valmistamiseen menevästä työstä voidaan siirtää sisätiloihin. Tällöin rakenneosien valmistamisessa voidaan paremmin hyödyntää teollisen valmistuksen menetelmiä ja lopputuotteen laadunvalvonta pystytään tekemään hallitusti. Elementoinnin ansiosta rakennusaika itse kohteessa lyhenee olennaisesti verrattaessa sitä paikalla tehtäviin julkisivukorjauksiin. Samoin telinetyö ja suojapressut jäävät pois, mikä tarkoittaa olennaisia kustannussäästöjä. Kuva 5. Julkisivuelementtien asennus voidaan tehdä erilaisia nostimia apuna käyttäen. 9

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 3.0 Julkisivuelementtien suunnittelu ja asennus 3.1 Julkisivuelementtien mitoitusperiaatteet Julkisivun elementointi vaatii erittäin tarkkaa elementtien mitoitusta, jotta aukot saadaan oikeisiin kohtiin. Yksi mahdollisuus on toteuttaa mitoitus siten, että rakennuspaikalla mitataan nykyisten seinäelementtien koko ja aukkojen sijainti nykyisiin saumoihin nähden. Tällöin elementtien mitoitus perustuu julkisivun nykyisten elementtisaumojen moduliverkkoon (kuva 7). Toinen vaihtoehto on mitoittaa aukot joistakin kiintopisteistä, kuten esimerkiksi parvekkeen pielestä ja perusmuurista (kuva 8). Kuva 6. Esimerkki lähiökerrostalon julkisivuista. 10

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Puurakenteisten julkisivuelementtien ei välttämättä tarvitse seurata betonielementtien saumajakoa. Näin ollen julkisivun saumajakoa voidaan arkkitehtonisessa mielessä muokata. Uusia julkisivuelementtejä suunniteltaessa tulee huomioida, että elementtien väliseen saumaan tulee jättää vähintään 20 mm:n asennusvara. Ikkuna-aukkojen pieliin kannattaa jättää reilusti sovitusvaraa ikkunan pielilistoille yms. MITAT NYKYISISTÄ SAUMOISTA AUKKOIHIN PUUELEMENTIN MITOITUS Kuva 7. Puuelementti mitoitettu betonielementtien saumajaon mukaan. 11

Puujulkisivu lähiökerrostalossa MITAT PARVEKKEEN PIELESTÄ JA PERUSMUURISTA AUKKOIHIN A A LEIKKAUS A-A PUUELEMENTIN MITOITUS Kuva 8. Puuelementti mitoitettu perusmuurin ja parvekkeen pielien mukaan. 12

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 3.2 Julkisivuelementtien runko Puurakenteisten julkisivuelementtien runko tehdään normaalin tolpparungon tapaan. Tolppajako kannattaa suunnitella siten, että se soveltuu mahdollisen lämmöneristeen leveyteen. Tolppajakoa suunniteltaessa tulee huomioida myös, että jako on riittävän tiheä ulkoverhouslaudan kiinnitykseen. Yksinkertaisemmillaan runkotolppien kiinnitys ala- ja yläsidepuihin voidaan tehdä nauloilla tai ruuveilla. Toinen mahdollisuus on hyödyntää naulalevytekniikkaa NR-ristikoiden tapaan (kuva 9). Tavallisesti lähiökerrostalon julkisivussa samanlaisten elementtien määrä on suuri, joten NR-ristikoiden valmistustekniikalla saadaan nopeasti mittatarkkoja elementtien runkoja. Tämän lisäksi naulalevytekniikalla toteutettu elementti on liitoksiensa osalta kestävämpi ja elementeissä, joissa ei käytetä tuulensuojalevyä, tarvittavat jäykisteet voidaan toteuttaa helposti vinosauvoilla. Kuva 9. Naulalevyillä toteutettu julkisivuelementin runko. 13

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 3.3 Julkisivuelementtien tuulensuoja Tuulensuojan tulee olla luokkaa B-s1, d0 eli esimerkiksi kipsikartonkilevy. Tuulensuojan tulee olla riittävän jäykkä, koska asennusvaiheessa tapahtuva lämmöneristeen kasaan painuminen aiheuttaa tuulensuojaan painetta. Mikäli tuulensuoja ei tällöin ole riittävän jäykkä, aiheuttaa se ulkoverhouksen takana olevan tuuletusraon tukkeutumisen. Tämän takia on suositeltavaa käyttää rakennuslevyä tuulensuojana, joka samalla pitää julkisivuelementin ristimitassaan asennuksen ja kuljetuksen aikana. 3.4 Julkisivuelementtien lämmöneristeet Lämmöneristeiden tulee olla luokkaa A2-s1, d0 eli mineraalivillaa. Julkisivuelementti suunnitellaan siten, että sen runko elementin paksuussuunnassa on esimerkiksi 25 mm ohuempi kuin lämmöneriste. Tällöin elementin lämmöneristeeseen jää 25 mm kasaan painuvaa lämmöneristettä, jolloin se asentuu tarkemmin vanhaa lämmöneristettä tai betonielementin ulkokuorta vasten. Tällainen tiivistystarve tulee esille erityisesti, kun betonielementin ulkokuori poistetaan ja tässä yhteydessä vanhasta lämmöneristeestä irtoaa palasia (kuva 10). Elementissä tulee tällöin käyttää mahdollisimman pehmeää lämmöneristettä. Alkutilanne Valmis rakenne Kuva 10. Oikein asennettu lisälämmöneristys. 14

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 3.5 Julkisivuelementtien sääsuojaus ja kuljetus Julkisivuelementit tulee sääsuojata kuljetuksen ja asennuksen aikana, jotta niiden sisään ei joudu vettä. Erityisesti tämä korostuu elementeissä, joissa lämmöneristeet on asennettu tehtaalla. Sääsuojaus voidaan tehdä pakkaamalla elementit tehtaalla esimerkiksi muovikalvoon. Asennusvaiheessa on erityisen tärkeää, että suojamuovit poistetaan elementtien taustalta, jotta seinän sisään ei jää muovikalvoja. Elementtien ulkopuolelle muovit voidaan jättää paikoilleen työn aikaiseksi suojaksi. Julkisivuelementit ovat taustaltaan avonaisia, joten lämmöneristeiden paikallaan pysyminen kuljetuksen ja asennuksen aikana tulee varmistaa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi liimaamalla lämmöneristeet tuulensuojalevyyn ja runkotolppiin (kuva 11). Liimausta käytettäessä tulee kuitenkin muistaa, että liima-aine ei saa muodostaa rakenteeseen vesihöyrytiivistä kerrosta. Kuva 11. Lämmöneristeet kiinnitetty liimalla puuelementtiin. 15

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 3.6 Julkisivuelementtien kiinnitys Julkisivuelementit kiinnitetään betonielementin sisä- tai ulkokuoreen. Mikäli kiinnitys tehdään betonielementin ulkokuoreen, tulee varmistaa sen soveltuvuus kiinnitysalustaksi lujuusteknisessä mielessä. Kiinnityksen tulisi olla sellainen, että julkisivuelementtien pystysuoruutta voidaan säätää. Julkisivuelementit kiinnitetään reunoiltaan ja tarvittaessa myös keskialueelta. Kiinnittämiseen voidaan käyttää kiinnikevalmistajien valikoimissa olevia normaaleja betonirakenteiden kiinnikkeitä (kuva 12). Kiinnikkeiden tulee olla kuumasinkittyjä tai vastaavasti korroosiosuojattuja. Tarvittaessa käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kiinnikkeitä. Julkisivuelementit voidaan suunnitella siten, että ne tukeutuvat toistensa varaan, jolloin käyttötilanteessa kiinnikkeiden tulee kestää niihin aiheutuvat vaakakuormat (tuulikuormat). Tällöin kuitenkin palotilanteessa kiinnikkeiden tulee pystyä kannattamaan elementtiä, vaikka sen alapuolinen elementti tuhoutuisi palossa. Toinen vaihtoehto on suunnitella kiinnitys siten, että kiinnikkeet kantavat elementin sekä käyttötilanteessa että palotilanteessa. RUNKOKIINNIKE Kiinnike on suunniteltu julkisivurakenteiden kiinnittämiseen Kierretanko M8 Pituudet 220 495 mm Saadaan kiinnitys sandwich-elementin sisäkuoreen INJEKTIOANKKURI + KIERRETANKO Mahdollistaa pienet reunaetäisyydet betonissa Kierretangon pituus ja paksuus voidaan valita vapaasti Saadaan kiinnitys sandwich-elementin sisä- tai ulkokuoreen MONITOIMIANKKURI + KIERRETANKO Ankkurin sisäkierteeseen voidaan kiinnittää kierretanko Kierretangon pituus voidaan valita vapaasti Saadaan kiinnitys sandwich-elementin ulkokuoreen KIILA-ANKKURIT JA BETONIRUUVIT Kiila-ankkureilla ja betoniruuveilla voidaan kiinnittää erilaisia teräsosia betoniin Saadaan kiinnitys sandwich-elementin ulkokuoreen Kuva 12. Esimerkkejä kiinnikkeistä, joilla puuelementit voidaan kiinnittää betoniseinään. 16

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 4.0 Puujulkisivun pitkäaikaiskestävyys 4.1 Puujulkisivun elinkaarikustannukset ja huolto Rakennusosan elinkaarikustannukset muodostuvat hankintakustannuksista, käytön aikaisista kustannuksista (huolto ja korjaus) sekä purku ja hävityskustannuksista elinkaaren päässä. Hankintakustannukset ovat siis olennainen osa elinkaarikustannuksia ja hankintakustannuksiltaan puujulkisivu on huomattavasti vaihtoehtoisia rakenneratkaisuja (rappauskorjaukset, puhtaaksi muuraus) edullisempi. Vastaavasti puujulkisivu vaatii asianmukaisen huollon, mikä on ymmärrettävä edullisen hankintahinnan realisointina käytön aikana. Huolto- ja korjauskustannukset ovat pienet verrattuna ränsistymään päässen julkisivun uudelleen rakentamiseen ja toisaalta huollettu julkisivu pysyy koko ajan ulkonäöltään moitteettomana. Puujulkisivun huolto- ja korjauskustannukset muodostuvat säännöllisistä tarkastuksista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä sekä suunnitelmallisista korjaustoimenpiteistä. Julkisivujen tarkastus tulee suorittaa asiantuntijavoimin viiden vuoden välein. Tarkastus käsittää julkisivujen silmämääräisen tarkastelun sekä tarvittaessa yksityiskohtaisempia selvityksiä. Tarkastuksen perusteella mahdollisesti havaittavat viat korjataan paikallisesti. Mekaanisesti aiheutetut vauriot on yleensä edullisin korjata heti, kun ne on havaittu, riippumatta tarkastusten ajankohdista. Korjauskustannuksista olennaisin on julkisivun uudelleenmaalaus. Tavoitteena on 15 vuoden uudelleenmaalausväli, mutta ilmastorasitusten vaihteluista johtuen uudelleenmaalausvälissä on kuitenkin tapauskohtaisia vaihteluita. Rakennuspaikan tuulisuuden mukaan viistosateen määrä vaihtelee ja julkisivut eri ilmansuuntiin ovat lämpötilavaihtelujen suhteen eriarvoisessa asemassa. Samoin esimerkiksi julkisivun värillä, rakennuspaikan ilman laadulla ja julkisivun detaljoinnilla on merkitystä. Näitä seikkoja tulee huomioida jo suunnittelussa valitsemalla kestävämpiä ratkaisuja eniten rasitettuihin olosuhteisiin. Tällä tavalla tasapainotetaan tulevaa huoltotarvetta julkisivun eri osia ajatellen. Uudelleenmaalaus käsittää julkisivun puhdistuksen, irtonaisen maalin poiston, vaurioituneiden verhouslautojen uusimisen (odotusarvo 0-3 %) sekä maalauksen alkuperäisen maalin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Nämä toteutetaan siten, että julkisivu on uudelleenmaalauksen jälkeen alkuperäisessä kunnossa ja uuden käyttöikänsä alussa. 17

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Suunnittelun yhteydessä rakennuksen huoltokirjaan kirjataan julkisivujen huolto- ja korjaussuunnitelma, jossa esitetään odotusarvot huoltotarpeelle. Määrävälein tapahtuvien tarkastusten yhteydessä suunnitelmaa korjataan todellisen tilanteen mukaisesti. Näin edistetään puujulkisivujen ennakoivaa ja suunnitelmallista kunnossapitoa, joka on helppo liittää kiinteistön budjetointikäytäntöön. Rakentamisen laadunvarmistuksen yhteydessä todetaan toteutuksen suunnitelmien mukaisuus sekä kirjataan varmennukset käytetyistä materiaaleista kuten puutavaran mitat ja laatuluokka sekä käytetyt pinnoitteet tuotenimillä. Samoin kirjataan varmennus puutavaran kosteudesta teollisen pohjustuksen ja mahdollisen pohjamaalauksen yhteydessä tai puutavaran toimituskosteus työmaalla paikalla rakennettaessa sekä ilmasto-olosuhteista tehtäessä pinnoitusta työmaalla. Nämä tiedot kirjataan huoltokirjaan. Samoin huoltokirjaan liitetään piirustussarja käytetyistä rakennetyypeistä, liitosratkaisuista ym. seikoista, joilla on merkitystä huolto- ja korjaustoimenpiteiden suunnittelussa. Kerrostalo on vaativampi ympäristö kuin perinteinen puujulkisivujen käyttöalue pientaloissa. Säärasitukset ovat suuremmat ja korjaustoimenpiteet koskettavat kymmeniä perheitä yhden sijasta. Suunnittelussa tulee materiaalivalinnoilla, harkitulla detaljoinnilla ja laadunvarmistuksella pyrkiä huoltotarpeen minimointiin sekä huolto- ja korjaustoiminnassa riittävän aikaisessa vaiheessa suoritettuihin ja riittävän kattaviin toimenpiteisiin. 4.2 Perusvaatimukset julkisivurakenteille ja pintakäsittelylle Puujulkisivun pitkäaikaiskestävyyteen vaikuttaville tekijöille voidaan asettaa ns. perusvaatimukset (taulukot 2 ja 3), joiden mukaan toteutetulle puujulkisivulle voidaan saavuttaa 10-15 vuoden uudelleenmaalausväli peittävää pintakäsittelyä käytettäessä. Suunniteltaessa kerrostalon julkisivuja, on suositeltavaa käyttää perusvaatimuksia parempia ratkaisuja. Tämä johtuu siitä, että kerrostalo on rakennuksena suuri, jolloin julkisivuun kohdistuu suuremmat säärasitukset kuin esimerkiksi pientalossa. Kerrostalossa ei esimerkiksi välttämättä ole räystäitä, jotka suojaisivat julkisivua. Vaikka tällaisessa rakennuksessa olisi räystäät, rajoittuu niiden julkisivua suojaava vaikutus rakennuksen korkeudesta johtuen kuitenkin vain sen yläosiin. 18

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Taulukko 2. Puujulkisivun pitkäaikaiskestävyyteen vaikuttavat tekijät. LAUDAN VALINTA TEKIJÄ PERUSVAATIMUS PERUSVAATIMUSTA PAREMPI 1. Laudan paksuus t 23 mm, kun leveys 120 mm t 28 mm, kun leveys > 120 mm Aina 28 mm 2. 3. 1. 2. Laudan profiili 3. Puutavaran laatu Normaalit ulkoverhouslaudat Täyspontatut laudat Terävät särmät pyöristetty Kuusi Männyn sydänpuu Laatuluokka B Laatuluokka A 4. 4. Laudan profilointi Sydänvapaa sahaus Ponttilaudat höylätään siten, että Näkyvä pinta hienosahattu sydänpuoli jää ulospäin 5. 5. Laudan pohjustus Pohjustus yhden kerran lautoina Homesuojaus + pohjustus Teollinen homesuojaus + pohjustus 6. 6. Laudan kosteus MUUTA HUOMIOITAVAA Enintään 18 paino% KIINNITYSALUSTA TEKIJÄ PERUSVAATIMUS PERUSVAATIMUSTA PAREMPI 1. 1. Laudan paksuus Vähintään 25 mm tai vähintään ulkoverhouslaudan paksuus 2 x ulkoverhouslaudan paksuus 2. K-jako Enintään 600 mm MUUTA HUOMIOITAVAA Kiinnityskoolauksen tulee olla riittävän paksu ja koolauksen k-jaon riittävän tiheä, jotta ulkoverhouslaudan kiinnikkeillä olisi riittävä tartuntalujuus estämään ulkoverhouslaudan kieroutuminen Kiinnityskoolauksen tulee olla myös riittävän jäykkä tuulikuormia vastaan 2. ULKOVERHOUKSEN ASENNUS TEKIJÄ PERUSVAATIMUS PERUSVAATIMUSTA PAREMPI 1. Laudan sydänpuoli Ulospäin (kuultokäsitellyt laudat) Aina ulospäin 1. 2. Vedenohjain Ulkoverhouksen alapäässä tippanokka (kaltevuus 20 ) Vesipellit (kaltevuus 30 ) 3. Etäisyys maasta Vähintään 500 mm 4. Lustokuvio Alaspäin 2. MUUTA HUOMIOITAVAA Ulkoverhous, peitelistat yms. asennetaan siten, että ne ohjaavat veden ulospäin rakenteesta 3. 4. 19

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Taulukko 3. Puujulkisivun pitkäaikaiskestävyyteen vaikuttavat tekijät. LAUDAN JATKOKSET TEKIJÄ PERUSVAATIMUS PERUSVAATIMUSTA PAREMPI 1. Jatkokset Pystyverhous: ei jatkoksia Ei koskaan jatkoksia 1. 2. Jatkokset Vaakaverhous: päätyponttijatkos 2. MUUTA HUOMIOITAVAA Jatkosten poikkileikkauspinnat tulee pintakäsitellä Vaakaverhouksessa päätyponttijatkosta ei tarvitse sijoittaa kiinnityskoolauksen kohdalle, jolloin voidaan vähentää ulkoverhouslaudan hukkaa ja liittimille saadaan riittävä päätyetäisyys ULKOVERHOUKSEN KIINNITYS TEKIJÄ PERUSVAATIMUS PERUSVAATIMUSTA PAREMPI 2. 1. 1. Liittimen tyyppi 2. Liittimen kanta Täysikantainen kuumasinkitty naula Tasan puun pinnan kanssa Täysikantainen kuumasinkitty kampa- / kierrenaula tai ruuvi Kiinnitys ulkoverhouslaudan taustalta MUUTA HUOMIOITAVAA Elementoitaessa julkisivut, voidaan ulkoverhouslaudat kiinnittää kiinnityskoolaukseen ruuveilla tuuletusraon puolelta, jolloin vältytään rikkomasta ulkoverhouslautojen pintaa 2. 1. LIITTIMIEN REUNAETÄISYYDET TEKIJÄ PERUSVAATIMUS PERUSVAATIMUSTA PAREMPI 1. Päätyetäisyys 70 mm 2. Reunaetäisyys 20...25 mm 1. MUUTA HUOMIOITAVAA Mikäli edellä mainitut etäisyydet eivät täyty, tulee liittimille esiporata reiät ulkoverhouslautaan 2. PINTAKÄSITTELYT TEKIJÄ PERUSVAATIMUS PERUSVAATIMUSTA PAREMPI 1. Pohjustus Kerran lautoina Homesuojaus + pohjustus Teollinen homesuojaus + pohjustus 1. 2. 3. 2. Pohjamaalaus Kerran lautoina Teollinen pohjamaalaus 3. Pintamaalaus Kerran valmiina maalin valmistajan suosittelemissa olosuhteissa Elementit valmiiksi pintakäsiteltyjä MUUTA HUOMIOITAVAA Pintakäsittely välittömästi sahauksen ja höyläyksen jälkeen Laudan katkaisu- / halkaisupinnat pintakäsitellään 2 kertaa (aukkojen pielet yms.) Peitelaudat / -listat yms. pintakäsitellään myös taustaltaan, jotta vesi ei imeydy niihin taustalta 20

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 5.0 Puujulkisivun ja räystään palokatkot Puujulkisivujen aiheuttamia teoreettisia heikennyksiä lähiökerrostalon paloturvallisuuteen voidaan kompensoida (taulukko 1) julkisivun palokatkoilla. Tämän lisäksi suositellaan, että räystäsrakenteet tehdään puujulkisivujen asennuksen yhteydessä paloa pidättäviksi. Betonirakenteisessa P1-paloluokan lähiökerrostalossa yläpohja on yleensä kuvan 13 mukainen tasakatto. Korjausrakentamisen yhteydessä entinen tasakatto mahdollisesti muutetaan harjakatoksi, jolloin yläpohjaan syntyy ontelo. Mikäli julkisivupalo pääsee leviämään tällaiseen yläpohjan onteloon, ei se aiheuta vaaraa alapuolisille asukkaille, koska yläpohjan kantava rakenne on betonia (kuva 14). Omaisuusvahinkojen vähentämiseksi ja pelastushenkilökunnan työturvallisuuden parantamiseksi on kuitenkin järkevää pyrkiä estämään palon leviäminen yläpohjan sisään. Singeli Bitumikermikate Betonilaatta Kevytsora Mahdollinen polystyreeni Ontelolaatta tai massiivibetonilaatta Kuva 13. Esimerkki lähiökerrostalon yläpohjasta. 21

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Mahdollisen ontelopalon leviäminen tulee estää ullakon osastoinnilla Lämmöneristeenä puhallusvilla Betonirakenne estää ontelopalon leviämisen asuntoon Kuva 14. Lähiökerrostalon tasakatto muutettu harjakatoksi. 5.1 Puujulkisivun palokatkot Julkisivupalossa palo etenee sekä puujulkisivun pinnalla että tuuletusraossa. Pinnalla palo etenee hitaammin ja hallitummin kuin tuuletusraossa, jossa hormivaikutuksen takia palo voi levitä suoraan räystäälle. Tämän takia on erityisen tärkeää, että nimenomaan tuuletusrakoon asennetaan palokatkot. Polttokokeiden perusteella on todettu, että lyhyellä peltilistalla kerroksittain katkaistu ulkoverhous on paloteknisessä mielessä huonompi ratkaisu, kuin yhtenäinen ulkoverhous, jonka tuuletusraossa on palokatkot. Tämä johtuu siitä, että julkisivun pinnalla etenevä palo pystyy kiertämään lyhyen palokatkon ja sen kohdalla katkaistu ulkoverhous mahdollistaa tuuletusraossa etenevälle palolle lisähapen saannin. Ulkoverhouksen tuuletusraon palokatkon suunnittelussa perusongelmana on palo- ja kosteusteknisen toimivuuden yhtäaikainen toteuttaminen. Kuvissa 15 ja 16 on esitetty kaksi palokatkotyyppiä, jotka tutkimusten mukaan (lähde /3/) toimivat sekä palo- että kosteusteknisesti. Tällaisia palokatkoja asennetaan 1 kpl / kerros ja niiden sijainti kerroksen korkeudella voidaan valita vapaasti. Tutkimusten mukaan (lähde /3/) teräsprofiilipalokatko toimii paloteknisesti paremmin, mutta paloturvallisuuden kannalta molempien katkoratkaisujen toiminta on riittävä. 22

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Rei itetty teräsprofiili (hattuprofiili) Ø=18 k140 (reiät eivät ole kohdakkain myöskään profiilin pituussuunnassa) Kuva 15. Teräsprofiililla toteutettu julkisivun tuuletusraon palokatko (katso myös lähde /3/). Puurimat, joiden välissä 7 mm:n rako Kuva 16. Puurimoilla toteutettu julkisivun tuuletusraon palokatko (katso myös lähde /3/). 23

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 5.2 Räystään palokatkot Mikäli rakennuksessa on perinteinen lähiökerrostalon tasakatto, voidaan räystään olettaa käyttäytyvän julkisivupalossa kuvan 17 mukaisesti. Pitkien ulkonevien räystäiden ja yläpohjan ontelon puuttuessa, palo ei pääse leviämään julkisivusta yläpohjan sisään. Näin ollen kyseiseen räystäsrakenteeseen ei tarvitse tehdä puujulkisivujen asentamisen yhteydessä muutoksia. Uusi puujulkisivu Kuva 17. Tasakaton käyttäytyminen julkisivupalossa. 24

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Mikäli rakennuksessa on ulkonevat räystäät, voidaan räystään olettaa käyttäytyvän julkisivupalossa kuvan 18 mukaisesti. Tällöin puujulkisivujen asentamisen yhteydessä räystään kotelointi ja ullakon vastainen ulkoseinä tulisi tehdä sellaisiksi, että ne estävät riittävän kauan paloa leviämästä yläpohjan onteloon. Yleensä tällaisessa tapauksessa räystään ja ullakon vastaisen ulkoseinän rakenteille suunnitellaan 10-30 minuutin palonkesto, jolloin palokunta on jo ehtinyt saapua paikalle. Uusi puujulkisivu Kuva 18. Ulkonevilla räystäillä varustetun yläpohjan käyttäytyminen julkisivupalossa. 25

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Ulkonevia räystäitä käytetään nykyisin myös uusissa P1-paloluokan asuinkerrostaloissa. Mikäli lieskahtava palo tapahtuu ylimmässä kerroksessa (kuva 19) ja eivätkä räystäsrakenteet pysty pidättämään paloa, pääsee palo miltei välittömästi yläpohjan onteloon julkisivumateriaalista riippumatta. Tämän takia räystään ja ullakon vastaisen ulkoseinän palonkestävyyteen olisi hyvä kiinnittää huomiota kaikissa paloluokissa. Palamaton julkisivu Kuva 19. Lieskahtava palo ylimmässä kerroksessa pyrkii ullakolle julkisivumateriaalista riippumatta. 26

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Paloa pidättävä räystäs voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvan 20 periaatteilla. Kyseinen rakenne on kehitetty VTT:lla ontelopaloja käsittelevän tutkimuksen yhteydessä (lähde /3/). Rakenteen ideana on räystään aluslaudoituksen taustalla oleva tiivis ja palamaton kerros, joka ulotetaan lähelle vesikourun etureunaa. Polttokokeissa kyseisenä rakennekerroksena käytettiin teräspeltiä. Yläpohjan tuuletuksen korvausilma otetaan vesikourun ja räystäslaudoituksen alla olevan teräspellin välistä. Vesikourun alapuolella oleva teräspelti toimii liekin ohjaimena, jolloin palossa syntyvien ilmavirtausten vaikutuksesta ilma alkaa kulkeutua räystäsontelosta ulospäin eikä päinvastoin. Tällaisen räystäsrakenteen palonkesto on 10-15 minuuttia, jonka jälkeen teräspelti on lämmennyt niin paljon, että se sytyttää räystään ontelossa olevat puurakenteet. Asentamalla teräspellin taustalle lämpöä eristävää materiaalia, voidaan räystäsrakenteen palonkestoa parantaa. Räystään rakennedetalji on esitetty tarkemmin luvussa 6.0 Puujulkisivujen rakenteet. Ilmavirtaus ulospäin Räystäslaudoituksen alla teräspelti Kuva 20. Paloa pidättävä räystäsrakenne. 27

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 5.3 Yläpohjan ontelon osastointi RakMK:n osassa E1, Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2002 mukaan P1- paloluokan rakennuksessa yläpohjan ontelot tulee osastoida EI30-luokan rakentein 1600 m 2 osastoihin ja nämä osastot tulee jakaa EI15-luokan rakentein 400 m 2 osiin. Tapauksessa, jossa P1-paloluokan asuinkerrostaloon asennetaan puujulkisivut ja yläpohja muutetaan tasakatosta harjakatoksi, tehdään osastointi minimissään edellä esitetyn vaatimuksen mukaan. Omaisuusvahinkojen vähentämiseksi ja pelastushenkilökunnan turvallisuuden parantamiseksi yläpohjan ontelon osastointi suositellaan kuitenkin tehtäväksi kuvan 21 periaatteilla. Paloa pidättävät räystäät ja ullakon vastaiset ulkoseinät Osastointi EI30-luokan rakentein max 400 m 2 osastoihin Kuva 21. Yläpohjan ontelon osastointiperiaatteet, kun asennetaan puujulkisivut. Puujulkisivun tuuletusrakoon palokatkot 1 kpl / kerros Räystäs ja ullakon vastainen ulkoseinä rakennetaan tiiviiksi ja paloa pidättäväksi Yläpohjan ontelo osastoidaan 400 m 2 :n osastoihin EI30 rakentein 28

Puujulkisivu lähiökerrostalossa 6.0 Puujulkisivujen rakenteet Seuraavaksi tässä ohjeessa esitellään rakennetyyppejä, rakenteiden liittymiä ja kiinnitystapoja lähiökerrostalon puujulkisivuista. Rakenneratkaisut eivät ole mitenkään sidottu esitettyyn detaljiin, vaan rakenneratkaisuja voidaan yhdistellä. Rakenteet ja kiinnitystavat on esitetty elementtitekniikan näkökulmasta, koska se on suositeltava tapa toteuttaa puujulkisivut lähiökerrostaloon. Tässä luvussa esitetyt rakenneratkaisut on tarkoitettu suunnittelun lähtökohdaksi, joten niiden kohdekohtainen soveltuvuus tulee aina selvittää. Korjausrakentamisessa ei yleensä voida antaa ns. tyyppiratkaisuja, koska korjausrakentamiskohteissa on paljon erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat käytettäviin rakenneratkaisuihin. Tällaisia tekijöitä ovat korjattavan rakennuksen runkojärjestelmä, vanhojen rakenteiden kunto, rakennuksen arkkitehtuuri, lämmöneristystavoitteet yms. Tässä luvussa esitetyissä rakenneratkaisuissa ei myöskään ole voitu ottaa kantaa arkkitehtuuriin. Puujulkisivujen suunnittelussa tulee korostaa arkkitehti- ja rakennesuunnittelijan yhteistyötä, koska esimerkiksi julkisivuelementtien saumamuodot tulee suunnitella siten, että niistä saadaan arkkitehtuurin kannalta toimivia, mutta samalla elementit saadaan kiinnitettyä saumoistaan. Vastaavasti taas esimerkiksi julkisivuelementtien kiinnittämisessä esiintyviä vaikeuksia voidaan ratkaista arkkitehtuurin keinoin suunnittelemalla kiinnittimien piilottamiseksi niiden kohdalle arkkitehtoninen yksityiskohta. Tässä luvussa esitetyt rakennetyypit ja liittymädetaljit löytyvät myös AutoCAD-tiedostoina Wood Focus Oy:n kotisivulta www.puuinfo.fi kohdasta PuuCAD-detaljikirjasto. Voidaanko vanhaan seinään yleensäkään kiinnittää uutta julkisivua Voidaanko vanhojen sandwich-elementtien ulkokuoreen kiinnittää uutta julkisivua Voidaanko vanhan sandwich-elementin ulkokuori poistaa rakenneteknisessä mielessä Miten uuden julkisivun kuormat johdetaan perustuksille Mitkä ovat julkisivuelementtien kiinnityskohdat vanhat rakenteet huomioiden 29

Puujulkisivu lähiökerrostalossa Lähdeluettelo 1. Suomen rakentamismääräyskokoelma, Rakennusten paloturvallisuus, Määräyksen ja ohjeet 2002. 2. Korhonen, T. & Hietaniemi, J. Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo. 2004. 58 s. + liitt. 36 s. VTT Tiedotteita - Research Notes 2253. ISBN 951-38-6482-0; 951-38-6483-9 (http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2004/t2253.pdf) 3. Hietaniemi, J. Hakkarainen, T. Huhta, J. Jumppanen, U-M. Kouhia, I. Vaari, J. Weckman, H. Ontelotilojen paloturvallisuuus, Ontelopalojen leviämisen katkaiseminen. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo. 2003. 168 s. + liitt. 51 s. VTT Tiedotteita - Research Notes 2202. ISBN 951-38-6156-2; 951-38-6157-0 (http://www.vtt.fi/inf/pdf/) 59