SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011



Samankaltaiset tiedostot
1. Perustiedot järjestöstä

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

- Monipuolinen kokemus vapaaehtoistoiminnan tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja käytännön kentästä.

Eläkeikäisten osallistumisen syyt ja tavat

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

Vapaaehtoistyön johtaminen. Rotary Piirikonferenssi Hanasaari /Juha Iso-Aho

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Osaamisen jakaminen - sosiaalinen media työelämässä Metropolia Ammattikorkeakoulu

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Kaarina Kaarina-teatteri Anne Birgitta Pessi

Halko-ryhmä. Kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus Anne Birgitta Pessi

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Satakuntalaisen vapaaehtoistyön tulevaisuuden näkymät

HARVA-ALUEIDEN TURVALLISUUS

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti

Strategiakysely sidosryhmille 2018

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

AKTIIVISESTI KOTONA 2

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Vapaaehtoistyö Satakummi

STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

Vapaaehtoistyö maalaismaakunnan elämässä

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Lions-piiri 107-N PTS DG Sini Eloholma Hyväksytty piirihallituksen kokouksessa

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat Reija Salovaara

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi Joensuu

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus

Kolmas sektori ja julkiset palvelut

Vapaaehtoistyö murroksessa Toiminnnanjohtaja Leo Stranius

TUE DIGISTI Hyvinvoinnin valmennuspäivä

MLL. Tukioppilastoiminta

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Sosiaalialan osaamistarpeet - järjestötietoutta järjestöjen ja

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi vuotias vuotias vuotias vuotias vuotias.

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Yhdistykset yhteiskunnan kivijalkana vuonna 2020

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Yhteistoiminnan syntyminen vaati selkeää ja suunnitelmallista työstämistä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa


RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen. Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen,

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Turvassa kyläss. Willa Elsa Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

Transkriptio:

SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet

VAPAAEHTOISTOIMINNAN MÄÄRITELMÄ Vapaaehtoistoiminnan määritelmästä! Vapaaehtoistyö on palkatonta! Vapaaehtoistyö tehdään omasta vapaasta tahdosta! Vapaaehtoistyö hyödyt kohdentuvat oman perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolelle! Vapaaehtoistyö on jonkin tahon organisoimaa Kolme vapaaehtoistoiminnan paradigmaa! Non-profit (palkaton palvelutyö)! Kansalaisyhteiskunta (kansalaisten aktiivisuus)! Hyödyllinen vapaa-aika (hyöty itselle ja muille) Lähde: Pessi & Oravasaari 2010: Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä

VAPAAEHTOISTOIMINTA SUOMESSA Reilu kolmannes suomalaisista on osallistunut vapaaehtoistoimintaan! Viimeisen neljän viikon aikana: 29%! Viimeisen 12 kuukauden aikana: 39%! Aktiivisimpia vapaaehtoistoiminnassa ovat keski-ikäiset (45-64 -vuotiaat)! 65-vuotta täyttäneiden osallistuminen hieman lisääntynyt (24%->26% (4vko.))! Korkeasti koulutetut tekevät enemmän vapaaehtoistyötä kuin vähemmän koulutetut! Miehet näyttäisivät tekevän hieman enemmän vapaaehtoistyötä kuin naiset, mutta myös vapaaehtoistoiminnan muodot ovat erilaiset! Vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa ei ole suuria alueellisia eroja, mutta länsi-suomi ja maaseutu ovat aktiivisimpia alueita Nuoret vapaaehtoisina (15-24 vuotiaat)! Viimeisen neljän viikon aikana 22%! Viimeisen 12 kuukauden aikana 37%! Nuoret osallistuvat vapaaehtoistoimintaan vähemmän kuin 10 vuotta sitten (27%->22% (viimeisen 4 viikon aikana)) Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus 2009

VAPAAEHTOISTOIMINTA ON MONELLA TAPAA MERKITTÄVÄÄ Arvionne vapaaehtoistoiminnan merkityksestä Erittäin suuri merkitys Melko suuri merkitys Muut vaihtoehdot Yleisesti järjestönne toiminnan kannalta? 66,8 25,9 7,3 Vapaaehtoistoimijoiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta? 37,8 52,6 9,6 Ihmisten hyvinvoinnin (ihmiset laajalti: vapaaehtoiset, asiakkaat jne.) kannalta? 50 43,9 6,1 Ihmisten välisen luottamuksen kannalta? 44,9 43,5 11,6 Ihmisten välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta? 63 33,1 4 Ihmisten välisen vastavuoroisuuden kannalta? 54,7 37,9 7,4 Yleisesti kansalaistoiminnan ja sen edistämisen kannalta? 60,7 32,3 7 N=989 (1139) (vastaus % 64-65.2) Lähde: Pessi & Oravasaari 2010: Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä

VAPAAEHTOISTOIMINNAN MERKITYKSET: AINEISTOLAINAUKSIA Vapaaehtoistoiminta on kansalaistoimintaa parhaimmillaan. Vapaaehtoistoiminnan avulla ihmiset voivat ajaa ja valvoa etujaan, toimia aktiivisesti heille merkityksellisissä asioissa, luoda mahdollisuudet mielekkäälle tekemiselle niin itselleen kuin lähimmäisilleenkin. Mm. lasten, nuorten ja vanhempien yleisen hyvinvoinnin vahvistumisena, elämän arjen hallinnan paranemisena ja yleisen aktiivisuuden lisääntymisenä. Myös vapaaehtoiset itse kokevat saavansa työstään merkittävää tyydytystä ja rikkautta elämäänsä. Toisten auttaminen ja vertaistuen jakaminen antavat tekijälleen iloa. Tiedon välittyminen ja vertaistuki auttaa sopeutumisessa, antaa ideoita arkielämän ongelmien ratkaisuissa ja rohkaisee tulevaisuuden suunnittelussa. Ilman vapaaehtoistoimintaa järjestömme toiminta olisi mahdotonta. Vapaaehtoistyön kautta tartuntapinnat yhteiskuntaan pysyy tiukkana ja toiminnassa mukana monipuolisia ihmisiä. Vaikka hyvinvointipalvelujemme ammattilaistenkin kanssa on mahdollista rakentaa luottamuksellisia suhteita aina tarvitaan myös välittömiä ja arkisia vertaistason yhdessäoloa ja yhteistoimintaa lisääviä toimintatapoja ja niissä syntyviä luottamuksellisia suhteita Lähde: Pessi & Oravasaari 2010: Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä

VAPAAEHTOISTOIMINNAN TRENDIT Millaisia tarpeita ja tilausta vapaaehtoistoiminnalle on nähtävissä?! Taloustaantuma; kuntien leikkaukset lisäävät tarvetta! Väestö ikääntyy! Maahanmuutto lisääntyy! Juurettomuus kasvaa! Syrjäytyminen lisääntyy! Päihteiden käyttö kasvaa Vapaaehtoistoiminnan nousevat trendit! Vapaaehtoistoiminnan arvostus on kasvussa, samoin ihmisten innostus toimintaan! Vapaaehtoistoiminta sirpaloituu, muuttuu projektimaiseksi ja entistä lyhytkestoisemmaksi! Yhteisöllisyyttä voidaan kokea myös netin kautta, erityisesti nuorten kohdalla tämä nousee esille! Nuorten saaminen mukaan toimintaan edellyttää uudenlaisia toimintatapoja; erityisesti projektimaista toimintaan ja netin hyväksikäyttöä Lähde: Pessi & Oravasaari 2010

VAPAAEHTOISTOIMINNAN TRENDIT Seuraavassa on listattu trendejä; näkyvätkö ne järjestönne vapaaehtoistoiminnassa? Kyllä Ei En osaa sanoa Virtuaali/nettivapaaehtoisuus (esim. vertaistuki verkossa, nettisivujen suunnittelu) 48,2 43,8 8,0 Lyhytkestoinen, projektimainen vapaaehtoisuus 65,9 26,7 7,4 Hetkellinen, kertaluontoinen vapaaehtoisuus 69,5 25,0 5,5 Yritysten vapaaehtoistoiminnan projektit (järjestöjen ja yritysten yhteistyö) 39,9 49,8 10,3 Kansainvälinen vapaaehtoisuus (esim. työleirit ulkomailla) 10,9 79,9 9,2 Vaihtopiirit, vertaistuotanto (esim. piirit joissa vaihdetaan palveluita ja tavaroita) 11,1 75,7 13,1 Oppilaitosten ja järjestöjen vapaaehtoistoiminnan projektit 59,9 32,3 7,8 N=989 (1139) (vastaus% 60,9-63,2) Lähde: Pessi & Oravasaari 2010: Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET: JÄRJESTÖJEN NÄKÖKULMA Vapaaehtoistoiminnan keskeiset vahvuudet! Aito halu auttaa! Yhteisen vastuun kokemus! Vapaaehtoistoiminnan hyvä yhteishenki! Motivaatiota ylläpitävä toiminta ja tuki! Toiminnan hyvä maine! Toiminnan luotettavuus Vapaaehtoistoiminnan keskeiset heikkoudet! Aktiivitoimijoita on liian vähän! Aktiivitoimijat ikääntyvät! Yhdelle toimijalle helposti liikaa tehtäviä! Uusien henkilöiden rekrytointi on vaikeaa! Vapaaehtoisia ei tueta tarpeeksi Lähde: Pessi & Oravasaari 2010

VAPAAEHTOISTOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA UHAT: JÄRJESTÖJEN NÄKÖKULMA Vapaaehtoistoiminnan keskeiset uhkat! Rahoituksen puute ja epävarmuus! Kunnat eivät tue vapaaehtoistoimintaa riittävästi! Auttamisen vastuuta siirretään yhä enemmän järjestöille! Vapaaehtoistoimintaa ei haluta tukea! Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kiristyy! Julkisen sektorin epärealistiset odotukset vapaaehtoistoiminnalle! Lyhytkestoinen, projektiluontoinen vapaaehtoistoiminta yleistyy! Avun ja tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa liian suureksi! Vapaaehtoisille siirretään liikaa vastuuta Vapaaehtoistoiminnan keskeiset mahdollisuudet! Kasvava halu ja kaipuu yhteisöllisyyteen! Ihmiset kaipaavat sosiaalisia kontakteja ja kohtaamista! Ihmiset kaipaavat vertaisten tukea! Tiedottamisen keinot lisääntyneet! Oppilaitosyhteistyö! Koulutusyhteistyö! Seurakuntayhteistyö! Vapaaehtoistoiminnan arvostuksen nousu! Kolmannen sektorin arvostus on kasvussa Lähde: Pessi & Oravasaari 2010

LÄHTEET Pessi, Anne Birgitta & Oravasaari, Tomi (2010). Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä tutkimus RAY:n rahoittamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta. RAY:n avustustoiminnan raportteja 23. RAY. (Saatavilla sähköisenä ja painettuna versiona) Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5639. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.10.2011]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/akay/index.html. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5639. Muutokset 1979-2009 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.10.2011]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/akay/2009/02/ akay_2009_02_2011-02-17_tie_001_fi.html. Suomen virallinen tilasto (SVT): Tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-3504. 2010, 3. Sosiaalinen media: verkkomedian ja yhteisöpalvelujen käyttö. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.10.2011]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/2010/ sutivi_2010_2010-10-26_kat_003_fi.html.