Lausunto Wikman-Immonen Anu 28.5.2012 Horttanainen Erja Dnro 1422/90/2012 KUNTALIITON NÄKEMYKSIÄ VALTION KOTOUTTAMISOHJELMASTA, luonnos 24.5.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut luonnoksen valtion kotouttamisohjelmaksi. Valtion ensimmäinen kotouttamisohjelma kokoaa eri hallinnonalojen kotouttamiseen liittyvät toimet yhteen. Kuntaliitto pitää eri hallinnonalojen ja toimijatahojen yhteistyötä kotouttamisen kehittämisessä erittäin tärkeänä. Kuntaliitto haluaa korostaa, että kotouttaminen on selkeä osa maahanmuuttopolitiikan kokonaisuutta, josta valtiolla tulee olla kokonaisvastuu. Valtion kotouttamisohjelmassa on nostettu esille tärkeitä näkökulmia kotouttamiseen. Ohjelman vaikuttavuus on vahvasti sidoksissa kotouttamisen resursseihin. Kotoutumisen uusi alku edellyttää uusia resursseja kaikille toimijoille. Maahanmuuton kasvu edellyttää panostusta kotouttamiseen Kasvava maahanmuutto edellyttää sekä peruspalveluiden kehittämistä maahanmuuttajaväestölle soveltuviksi että erityisiä kotouttamispalveluita. Keskeisimmin erityispalvelut liittyvät kielitaitoon, työllistymiseen ja yhteiskuntaan perehdyttämiseen. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kotoutumisen tärkeimmät elementit ovat työllistyminen, kielitaito ja koulutus. Kotoutumista tukevien palvelujen tarjoaminen, kehittäminen ja niiden vaikuttavuuden parantaminen uuden kotoutumislain mukaisesti edellyttää lisää voimavaroja kotouttamiseen kunnille ja TE-toimistoille. Jotta kotoutumislaissa määritellyt kotouttamisen suunnitteluvälineet saataisiin tehokkaasti käyttöön, on maahanmuuttajien lähtökohdat huomioon ottavia palveluja voitava tarjota koko maassa tarpeen mukaan. Kotouttamiseen osoitettavat lisäpanostukset tuovat pitkällä aikavälillä säästöjä mm. työttömyys- ja toimeentulotukimenoissa. Onnistunut kotoutuminen lisää turvallisuutta, vähentää rasistisia asenteita ja ehkäisee radikalisoitumista. Yhteisöllisen kotoutumisen painoalueet Maahanmuuttajien osallisuus ja hyvät etniset suhteet Valtion kotouttamisohjelmassa yhtenä läpileikkaavana teemana on maahanmuuttajien täysimääräinen osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan sekä väestöryhmien välisen vuoropuhelun edistäminen. Tämä teema on erittäin tärkeä. Kuntaliitto on maahanmuuttopoliittisissa linjauksissaan korostanut, että onnistunut kaksisuuntainen integraatio luo paikallistasolla edellytykset sille, että eri väestöryhmien väliset suhteet ovat hyvät ja että paikallisyhteisöt ovat aidosti monikulttuurisia. Väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän tulee olla edelläkävijöitä. Työelämän asenteisiin vaikuttaminen parantaisi osaltaan maahanmuuttajien työllistymistä ja kiinnittymistä yhteiskuntaan. Asuinyhteisöstä sosiaalista pääomaa Kuntaliitto katsoo, että tulevaisuudessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota asuinalueiden väestörakenteeltaan tasapainoiseen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevässä työssä ja ennakkoluulojen vähentämisessä toiminta asuinalueilla on avainasemassa. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki Puhelin 09 7711 Telefax 09 771 2291 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net Finlands Kommunförbund Andra linjen 14 00530 Helsingfors PB 200, 00101 Helsingfors Telefon 09 7711 Telefax 09 771 2291 fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi www.kommunerna.net
2 Maahanmuuttajat keskittyvät pääkaupunkiseudulle jatkossakin. Suurilla kaupunkiseuduilla saattaa työtä ja koulutusmahdollisuuksia olla enemmän tarjolla, myös sukulaisten ja tuttavien verkostot saattavat löytyä kaupunkiseuduilta. Kunnat kantavat suuren taloudellisen ja toiminnallisen vastuun maahanmuuttajien asuttamisesta vuokra-asunnoissa sekä esim. väliaikaismajoituksessa huoneistohotelleissa. Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että vuokra-asuntotarjonnan lisääminen muuallakin Suomessa ehkäisisi yleisemmin segregaatiota. Tämä ei kuitenkaan tuo nopeaa ratkaisua maahanmuuttajaväestön keskittymiseen. Valtion kotouttamisohjelmassa todetaan, että asunnottomuus on ongelmana erityisesti oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Kuntaliiton kunnilta saaman palautteen mukaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden itsenäinen ja omaehtoinen muutto kuntiin on lisännyt asunnottomuutta ja kaupunkien ongelmia vuokra-asuntotarjonnassa. Valtion ja kuntien yhteiset hallitut ja suunnitelmalliset toimet edesauttavat maahanmuuttajien alkuvaiheen asumista. Kevään 2012 aikana valmisteltava poikkihallinnollinen ohjelma asuinalueiden elinvoiman lisäämiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi on kannatettava. Kuntaliiton mielestä kaupunkien ja kaupunginosien erilaisuus ja maahanmuuttajien osallisuus tulisi nähdä myös kaupunkikulttuurin rikkautena ja asuinalueen vahvuutena. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön kautta osaksi yhteisöä Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimialojen merkitys on keskeisen maahanmuuttajien oman identiteetin, kielen ja kulttuurin vaalimisen lisäksi myös aktiivisen kansalaisuuden ja maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja kotouttamisen kannalta. Suomalaisen liikuntakulttuurin ja nuorisotyön eräs keskeinen arvolähtökohta on aina ollut monikulttuurisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan edistäminen liikunnan ja nuorisotyön eri keinoin. Liikunta- ja nuorisotyön lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Maahanmuuttajat ovat siis kansalaisuudestaan tai muusta taustastaan riippumatta selkeästi sekä liikunta- että nuorisolain ja kuntien toiminnan piirissä. Liikunnalla ja nuorisotyöllä on jo nyt merkittävä rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa. Maahanmuuttajat voivat harrastusten kautta helposti tutustua pääväestöön sekä suomalaiseen kulttuuriin ja koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Liikunnan ja nuorisotyön merkitystä korostaa se, että maahanmuuttajista huomattava osa on lapsia ja nuoria. Paikallistason käytännön toiminnoissa korostuvat erilaiset yksilö- ja ryhmäohjaamiset, kulttuuri- ja liikuntatapahtumat, rasismin ja koulukiusaamisen ehkäisy ja nuorten työpajat työllisyyskysymyksissä sekä lukuisat eri liikunta- ja urheilulajien toimintamuodot. Peruspalveluilla tuetaan perheiden kotoutumista Varhaiskasvatus ja koulutus lasten ja nuorten kotoutumisen edistäjänä Varhaiskasvatus Kuntaliitto katsoo, että varhaiskasvatuspalvelujen merkitys maahanmuuttajalapsen suomen/ruotsin kielen oppimisessa sekä oman äidinkielen ja kulttuurin tukemisessa on keskeinen. Lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisessä yhteistyö perheiden ja maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtion kotouttamisohjelmaluonnoksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että varhaiskasvatusalan perustutkintoihin tulisi sisältyä opintoja, jotka antavat valmiuksia tukea lapsen oman äidinkielen ja toisen kielen oppimista ja kehittymistä sekä opintoja, jotka lisäävät ymmärrystä eri kulttuureista ja eri taustan merkityksestä maahanmuuttajataustaisen lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä opintoja maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa toimimiseen. Kieli- ja kulttuurivähemmistöjen erityistarpeet Kaste-ohjelman (2012-1015) lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevassa osiossa (Toimenpide 4, s. 33) Kuntaliitto katsoo, että ehdotus on sinänsä hyvä, mutta rahoitusta ei voi rakentaa Kasteohjelman varaan.
3 Varhaiskasvatushenkilöstön täydennyskoulutus (Toimenpide 6, s. 33) Varhaiskasvatus siirtyy 1.1.2013 opetus- ja kulttuuriministeriöön, jolloin sosiaalialan henkilöstön täydennyskoulutusvelvollisuus ei koske varhaiskasvatushenkilöstöä. Jos opetuspuolen henkilöstöllekin tulisi täydennyskoulutusvelvollisuus, niin ei kuitenkaan voida katsoa, että monikulttuurisuuskoulutus voitaisiin toteuttaa nykyisillä kustannuksilla. Hallituksen esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi annetaan keväällä 2014 ja samassa yhteydessä todennäköisesti toteutetaan myös maksulain uudistus varhaiskasvatuksen osalta. Varhaiskasvatuslain uudistus tulee koskemaan koko henkilökuntaa, joten koko henkilökunta tulee täydennyskouluttaa varhaiskasvatuslain osalta ja osa varhaiskasvatuksen henkilökunnasta sekä asiakasmaksuja määrittelevä toimistohenkilöstö maksulain uudistuksen osalta. Tähän tarvitaan kaikki suunnitellut täydennyskoulutuspäivät. Näin ollen monikulttuurisuuskoulutus lisäisi täysimääräisesti täydennyskoulutuksen kustannuksia. Varhaiskasvatuksen koulutettavaa henkilöstöä on yli 47 000 (päiväkotien johtajat, lastentarhanopettajat, lastenhoitajat/lähihoitajat, ryhmäperhepäivähoitajat ja perhepäivähoitajat). Yhden poissaolopäivän palkkakustannukset sivukuluineen ovat keskimäärin 170 euroa. Näin ollen jo yhden päivän täydennyskoulutuksen lisäkustannukset olisivat 8 miljoonaa euroa. Esiopetus (Toimenpide 3, s. 33) Kuntaliitto ei näe tarpeelliseksi esiopetuksen säätämistä lapselle pakolliseksi. Tällä hetkellä kunnan tulee järjestää esiopetusta, ja suurin osa perheistä sen lapselleen valitsee. Jos ongelmana on nimenomaan maahanmuuttajalasten osallistumattomuus, tulee selvityksessä selvittää nämä syyt ja miettiä toimenpidevaihtoehtoja selvityksen jälkeen. Ratkaisu ei välttämättä vaadi lainsäädännön muuttamista siten, että esiopetus olisi kaikille pakollinen. Esimerkiksi neuvonnan lisääminen kohderyhmälle voisi olla riittävä keino. Koulutus Lukio-opetus (Toimenpide 2, s. 38, ja lisärahoitustarpeet, s. 39) Kuntaliitto kannattaa ehdotusta lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen kirjaamista lainsäädäntöön, jos se toteutetaan siten, että valtio rahoittaa sen samalla tavalla kuin perusopetuksessa. Valtion kotouttamisohjelmassa esitetystä lukion valmistavan koulutuksen rahoitusehdotuksesta 50 % valtio/50 % kunnat, ei ole keskusteltu kuntien kanssa. Kuntaliitto muistuttaa, että peruspalveluohjelma ja budjetti on aina otettava huomioon, kun kuntien tehtäviä koskevien säännösten muuttamista harkitaan. Mikäli kunnille tulee uusia pakollisia tehtäviä tai nykyisten laajennuksia, niiden aiheuttamat kustannukset tulee korvata täysimääräisesti valtion varoista. Säädösehdotukset on myös käsiteltävä valtion ja kuntien välisessä neuvottelumenettelyssä. Kuntaliitto katsoo, että maahanmuuttajille suunnattuja opetuspalveluja on kehitettävä osana koko koulutusjärjestelmää. On myös tärkeää säilyttää tarpeeksi suuri paikallinen päätösvalta järjestää opetuspalveluja eri tavoin, jotta joustavuus ja paikallisten tarpeiden huomioiminen olisi mahdollisimman hyvä. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus ja omaehtoinen opiskelu (Toimenpiteet 3, 4 ja 5, s.39) Kuntaliiton näkemyksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien opiskelijamääriin sisältyvä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus tulee suunnata nuorille maahanmuuttajille. Aikuisten maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus tulee siirtää ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen piiriin. Aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittista kotoutumiskoulutusta tulee järjestää siinä määrin kuin tarve vaatii. Kotoutumiskoulutuksen riittävällä resursoinnilla turvataan maahanmuuttajien mahdollisuudet osallistua tarpeitaan vastaavaan koulutukseen. Kunnat rahoittavat ammatillisesta peruskoulutuksesta 58,11 prosenttia. Omaehtoisen opiskelun myötä kotoutumiskoulutuksen rahoitusvastuuta on siirtynyt kunnille. Kuntaliitto painottaa, että omaehtoisen opiskelun tulee olla kokonaan valtion rahoittamaa ja järjestämislupien ulkopuolella olevaa koulutusta.
4 Maahanmuuttajien kielikoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, kansalaisopistojen ja kansanopistojen järjestämä omaehtoinen kotoutumiskoulutus sekä aikuislukioiden ja -linjojen ja opintokeskusten järjestämä koulutus (Toimenpide 6, s. 39) Kuntaliitto haluaa korostaa, että vastuu työikäisten ja työvoimaan kuuluvien maahanmuuttajien kotouttamisesta ja kotoutumiskoulutuksesta kuuluu työ- ja elinkeinotoimistoille. Työ- ja elinkeinohallinnon rooli aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisessa on keskeinen ja näin tulee olla myös jatkossa. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen/kotoutumiskoulutuksen on selkeästi oltava TE-toimistojen vastuulla, jotta kotouttamisen työelämälähtöisyys voidaan varmistaa. Isona ongelmana ja haasteena Kuntaliitto näkee sen eri selvityksissä todetun epäkohdan, että työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus vastaa riittämättömästi tarvetta. Maahanmuuton kasvaessa on työ- ja elinkeinohallinnon voimavaroja nykyistä enemmän voitava ohjata maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kuntaliitto näkee epäkohtana sen, että työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen varattujen resurssien riittämättömyyden vuoksi maahanmuuttajia on ohjattu kotoutumiskoulutukseen rinnastettavaan omaehtoiseen opiskeluun. Omaehtoinen opiskelu on koulutusta, johon maahanmuuttaja itse hakeutuu työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen sijasta esimerkiksi kansalaisopistoon, ammatilliseen peruskoulutukseen tai lukioon. Tämä koulutus ei välttämättä palvele työelämään tähtäävää maahanmuuttajaa yhtä hyvin kuin työvoimapoliittinen koulutus ja lisäksi tuo aikuisia maahanmuuttajia kuntarahoitteiseen ammatilliseen koulutukseen, jonka pitäisi vastata pikemminkin nuorten tarpeisiin perusopetuksen jälkeisen tutkinnon saamiseksi. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Vapaan sivistystyön luonteeseen kuuluu, että kansalaisopistojen ylläpitäjinä kunnat päättävät itse järjestämänsä koulutuksen sisällöistä ilman opetussuunnitelmaperusteita. Näin ollen ehdotettu kotoutumiskoulutuksen hankintamenettelyn mukainen koulutus opetussuunnitelmaperusteineen ei sovellu kansalaisopistoille ainakaan kotoutumiskoulutuksen pääasiallisena muotona. Kansalaisopistojen opettajaresurssit on perusteltua käyttää kuntien erilaisten maahanmuuttajaryhmien opetukseen. Varsinaista kotoutumiskoulutusta täydentävä koulutus soveltuu kansalaisopistojen toimintaan. Työvoimapoliittisen koulutuksen hankintaa ei tule tehdä tämän kustannuksella. Jos kansalaisopistot joutuvat siirtämään entistä enemmän resurssejaan kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen, on olemassa riski, että jotkut maahanmuuttajaryhmät jäisivät ilman sellaista koulutusta, johon heillä tällä hetkellä on mahdollisuus saada kansalaisopistojen kautta. Myös hankintaprosessi vaatii lisää henkilöstöresursseja kansalaisopistoissa. Omaehtoisen koulutuksen lisääminen on kansalaisopiston ylläpitäjän päätettävissä oleva asia, järjestäminen on aina resurssikysymys. Ehdotus maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaiheen koulutuksen ohjaamisesta nykyistä suuremmassa määrin ja pitkäjänteisemmin kuntien kansalaisopistojen tehtäväksi ei ole kannatettava, vaan siitä tulee voida päättää paikallisesti. Kuntaliitto haluaa lopuksi todeta, että Osallisena Suomessa -kokeilun kautta tullaan saamaan lisätietoa vapaan sivistystyön oppilaitosten roolista kotoutumisen tukemisessa. On tärkeää, että kokeiluhankkeiden päätyttyä niissä kokeillut uudet tavat kotoutumiskoulutuksen järjestämiseksi arvioidaan ja vasta arvioinnin jälkeen päätetään mahdollisista lainsäädäntötarpeista. Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntaliitto pitää tärkeänä, että monikulttuurisen työn ja erityisen haastavassa asemassa olevien auttamisen osaamista lisätään kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Osaamisen kehittämiseen tulee valtion osoittaa lisärahoitusta. Maahanmuuton ja kotouttamisen osaamiskeskus Hallitusohjelman mukaan maahanmuuton tilastointi- ja tutkimustoimintaa tulee selkeyttää ja tehostaa ja maahanmuuton osaamiskeskuksen perustamisen edellytykset selvitetään. Kunta-
5 liiton näkemyksen mukaan osaamiskeskuksen tehtäväksi tulisi määritellä esimerkiksi hyvien käytäntöjen levittäminen, tutkimustiedon kerääminen ja jakaminen sekä uusien, innovatiivisten ideoiden kehittäminen. Tiedon levittämisessä tulisi hyödyntää tietotekniikan antamat mahdollisuudet muun muassa etäpalvelujen tuottamiseen. Maahanmuuttajat työmarkkinoille Kuntaliitto pitää hallitusohjelman tavoitetta maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisesta ja työttömyyden puolittamisesta erittäin kannatettavana. Kuntaliitto painottaa, että työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävää kielikoulutusta on vahvistettava, jotta työllistyminen helpottuu. Lisäksi Kuntaliitto näkee tärkeäksi tukea maahanmuuttajien koulutukseen pääsyä ja opinnoista suoriutumista. Kuntaliitto pitää työperusteisen maahanmuuton edistämistä tervetulleena ja välttämättömänä lisänä suomalaiseen työelämään. Maahanmuutto turvaa osin kuntien työvoiman saantia. Kunta-alan tehtäväkirjo on suuri ja osaamisvaatimukset vaihtelevat. Monet ammatit ovat säädeltyjä, ja niissä monessa korkea koulutus- ja kielitaitovaatimus. Kuntaliitto näkee tärkeäksi maahanmuuttajien tutkintojen ja osaamisen tunnustamisen nopeuttamisen. Hallitusohjelmassa mainittu maahanmuuttajaväestöä koskevan rekrytointi- ja tutorointiohjelman valmistelu julkiselle sektorille on tärkeä kunnille. Kuntaliitto katsoo, että työvoiman palvelukeskuksilla voisi olla roolia myös maahanmuuttajien työllisyyden edistämisessä. Työvoiman palvelukeskuksien toiminta perustuu kuntien, työhallinnon ja Kelan moniammatilliseen yhteistyöhön ja ne toimivat palvelupisteinä vaikeasti työllistyville. Kuntaliiton mielestä palvelukeskustoimintaa voisi kehittää siten, että jokin palvelukeskus erikoistuisi maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Tätä osaamista tulisi voida hyödyntää valtakunnallisesti esimerkiksi käyttäen tietoyhteiskunnan suomia mahdollisuuksia. Nykyistä vaikuttavampaa kotoutumiskoulutusta entistä useammalle Suurin osa maahanmuuttajista pyrkii hakeutumaan työelämään. Kuntaliitto katsoo, että työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus on keskeistä edistettäessä aikuisten maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä. Maahanmuuton lisääntyessä voimavaroja tarvitaan lisää TEhallintoon maahanmuuttajien työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen ja työllistämiseen. Kotoutumiskoulutukseen tarvitaan sellainen lisäpanostus, että koulutusta voidaan tarjota jatkumona maahanmuuttajan tarpeen mukaan kaikkialla Suomessa. Kotoutumislaissa on omaehtoinen koulutus mainittu kotoutumiskoulutusjärjestelmän osana. Onkin tärkeää, että myös sellaisilla maahanmuuttajilla, joille resurssipulan vuoksi ei voida järjestää työvoimapoliittista kotoutumiskoulutusta, on mahdollisuus löytää itselleen sopivaa koulutusta kotoutumisen tueksi. Pääsääntönä pitää kuitenkin olla, että työhallinto järjestää työvoimapoliittista kotoutumiskoulutusta kaikille sitä tarvitseville. Valtion kotouttamisohjelman resurssiehdotukset työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen ovat sinänsä kannatettavia. Ehdotetut resurssilisäykset eivät kuitenkaan ole riittäviä. Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että valtion kotouttamisohjelman aikaisemmassa luonnoksessa esitettiin seuraava laskelma tarvittavasta rahoituksesta: Työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus saataisiin määrällisesti riittävälle tasolle, jos siihen vuonna 2013 kohdennettaisiin 10M euron, vuonna 2014 20M euron korotus, vuonna 2015 30M euron ja vuonna 2016 40M euron korotus nykytasosta. Kotoutumiskoulutuksen rahoituksen nostaminen riittävälle tasolle turvaisi toimien onnistumisen. Kansainvälistä suojelua saavat Pakolaisten kuntiin osoittaminen Valtiolla on päävastuu pakolaispolitiikasta. Hallitusohjelman tavoitteen mukaan valtio ja kunnat laativat yhteistyösopimuksen, jolla pyritään pakolaistenhallittuun ja systemaattiseen sijoittamiseen kuntiin. Myös Kuntaliitto korostaa, että pakolaiset tulee sijoittaa kuntiin suunnitelmallisesti. Pakolaisten hallitsematonta muuttoa kuntiin on vähennettävä. Varmuus voimavarojen riittävyydestä kannustaisi kuntia pakolaisten vastaanottoon. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on kunnille erittäin haastavaa. Suuri osa Suomeen valittavista kiintiöpakolaisista on haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Suomen kiintiössä on noin
6 sadan henkilön määrä hätätapauksia, jotka vaativat nopeaa vastaanottoa ja usein vaativaa sairaanhoitoa. Valtion vastuuta erityisesti hätätapauksista tulee kasvattaa. Hätätapauksena tulevat henkilöt tarvitsevat erityisosaamista vaativaa, välitöntä asiantuntija-apua. Valtion tulisi järjestää tämä apu keskitetysti varsinkin maahantulon alkuvaiheessa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kestävän kotouttamisen ja kuntasijoituksen haasteisiin voidaan vastata valtion vastuun lisäämisellä. Kustannusten korvaukset kunnille Hallitusohjelman mukaan laaditaan suunnitelma pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavien kuntakorvausten tason nostamiseksi vaiheittain vastaamaan kustannuskehitystä. Kuntaliitto pitää kuntakorvausten tason nostamista välttämättömänä. Korvausten on katettava kustannukset. Laskennallisia korvauksia korotettiin vuoden 2011 alusta kymmenellä prosentilla yli 7- vuotiaiden osalta. Korotus olisi tullut kuitenkin tehdä myös alle 7-vuotiaiden laskennallisiin korvauksiin, sillä palveluissa tapahtunut laadullinen ja määrällinen muutos sekä yleinen kustannustason nousu koskee luonnollisesti kaikkia ikäryhmiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten arvioidun nousun myötä pitäisi 7 vuotta täyttäneistä maksettavan korvauksen olla 3120 euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaasta maksettavan korvauksen 10 218 euroa vuodessa. Tällöin korvaustaso vastaisi vuoden 1993 tasoa. Tällöin korvausmäärässä ei ole vielä otettu huomioon palvelujen laadullista ja määrällistä muutosta. Korvausajan pidentäminen on tärkeää erityisesti silloin, kun kotoutumissuunnitelma-aika on pitempi kuin kolme vuotta. Vaikeaa ja pitkäaikaista hoitoa vaativien pakolaisten sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia tulee korvata kunnille ilman aikarajaa. Suomen kansalaisuuden saaminen ei poista erityistoimenpiteiden ja kustannuskorvausten tarvetta. Kuntaliitto katsoo, että valtion kotouttamisohjelmassa todettu lisärahoitustarve, 5 % korotus alle 7-vuotiaiden korvauksiin vuonna 2013 ei ole riittävä. Se ei myöskään vastaa hallitusohjelman tavoitetta. Kuntaliitto korostaa, että prioriteetiksi on otettava riittävät palvelut kotoutujalle. Myös muut kuin humanitaarisin perustein tulleet maahanmuuttajat käyttävät ja tarvitsevat kuntien palveluita. Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa tulee erikseen selvittää tarve ottaa peruspalvelujen valtionosuuksien määräytymisperusteisiin ulkomaalaisperäisen väestön määrä ja sen painoarvo. SUOMEN KUNTALIITTO Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja eh/valkolausunto28.5.2012