KANSALLISESTI YHTENÄISET HOITOTYÖN TIEDOT - HANKE 2007-2009

29.3.2002/AA EPSHP PSSHP PKSHP KSSHP ISSHP ESSHP VSSHP KYMSHP Genimap 29.3.2002/AA KANSALLISESTI YHTENÄISET HOITOTYÖN TIEDOT - HANKE 2007-2009 HANKESUUNNITELMA Versio 1.0

2 VERSIOHISTORIA VERSIO PVM TEKIJÄ KUVAUS 0.1 26.1.2007 Kaarina Tanttu Alkuperäinen, alustava 0.2 8.2.2007 Kaarina Tanttu Korjattu Klusterihankkeiden mukaiseksi 0.3 19.2.2007 Kaarina Tanttu Täsmennetty 0.4 20.2.2007 Kristiina Junttila STAKES Valtakunnalliset hoitotyön benchmarking lisäykset 0.5 23.2.2007 Kaarina Tanttu Korjattu ja täsmennetty partneriorganisaatioilta saatujen kommenttien perusteella 1.0 26.2.2007 Kaarina Tanttu Lopullinen hankesuunnitelma

3 Sisältö 1 Tausta... 4 1.1 Kluster-hankkeet ja niiden koordinointi... 4 1.2 Lait, asetukset sekä palvelujen toteutusta koskevat suunnitelmat... 4 1.3 earkiston palveluprosessit... 6 1.4. Ydintiedot... 7 2 Hankkeen kuvaus ja sisältö... 9 2.1 Yleiskuvaus... 9 2.2 Tavoitteet... 10 2.3. Lopputulokset... 12 2.4 Hankkeen vaiheet, menetelmät ja resurssit - suunnitelma... 13 2.5 Kustannukset... 14 3 Hankkeen organisointi... 15 3.1. Hankeorganisaatio... 15 3.2. Yhteistyön osapuolet ja vastuut... 16 4 Hankkeen arviointi... 17 5 Riskien ja muutosten hallinta... 17 6 Tiedottaminen... 18 7 Dokumentointi... 18

4 1 Tausta 1.1 Kluster-hankkeet ja niiden koordinointi STM on myöntänyt valtionapua ns.kluster-hankkeille sähköisen potilaskertomuksen ydintietojen toteuttamiseksi eri potilastietojärjestelmiin kahdessa vaiheessa vuoden 2007 loppuun saakka. Rahoitettuja klustereita ovat olleet Pegasos-, Effica- ja Oberon/Miranda, Esko- järjestelmien ympärille kootut klusterit sekä Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin hanke. Kussakin klusterissa on ollut edustettuna järjestelmätoimittaja ja hankkeeseen osallistuvat järjestelmää käyttävät asiakkaat. Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin hanke (2005-2007) on tuottanut muille klustereille hoitotyön ydintietojen sisältöjen määrityksiä. STM on koordinoinnut klustereiden työtä ns. Pokanen työryhmän kautta. Sähköisestä lääkemääräyksestä ja lääkelain muuttamisesta sekä asiakastietojen sähköisestä käsittelystä vuoden 2006 lopussa annetun lain mukaan on julkisen puolen terveydenhuollon organisaatioiden liityttävä kansalliseen eresepti ja earkistopalveluiden käyttäjiksi 30.3.2011 mennessä. Liittyminen edellä mainittujen palvelujen käyttäjiksi edellyttää myös muutoksia potilastietojärjestelmiin. Pokanen työryhmässä on yhteisesti suunniteltu, että em. muutosten toteuttaminen koordinoidaan kluster-hankkeiden kautta, jolloin valtioavustukset myönnettäisiin kluster-hankkeiden hakemuksista. Kluster-hankkeiden tulee tällöin työssään huomioida myös kaikki kyseisiä järjestelmiä käyttävien asiakasorganisaatioiden liittyminen em. valtakunnallisten palvelujen käyttäjiksi. Jatkotyön organisoimiseksi nähdään, että STM:n on syytä jatkaa ereseptin ja earkiston käyttöönottamiseksi liittyvää valvontaa ja koordinointia laajentamalla Pokanen työryhmää nykyisestään mm KELAN, TEO:n, Stakesin sekä Kelan em. palveluiden toteuttajaksi valitseman toimittaja edustajilla. Työryhmän työskentelyn sujuvoittamiseksi on syytä nimetä valmisteleva työvaliokunta. Työvaliokunta voisi koostua järjestelmätoimittajien, Kelan, TEO:n, Stakesin ja Kelan em. palveluiden toteuttajaksi valitseman toimittaja edustajista. 1.2 Lait, asetukset sekä palvelujen toteutusta koskevat suunnitelmat Edustakunta on 4.12.2006 hyväksynyt lain sähköisestä lääkemääräyksestä ja lääkelain muuttamisesta sekä 12.12.2006 lain asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Lait tulevat voimaan 1.7.2007 ja niissä on 4 vuoden siirtymäaika. Laeissa määritellyt asetukset ovat työn alla ja niiden odotetaan valmistuvan alkuvuoden 2008 aikana. Keskeiset em. laeissa olevat asiat: Koskee kaikkia julkisia palveluntuottajia, yksityisiä mikäli niillä on sähköinen potilastietojärjestelmä Liittymisen jälkeen alkuperäiset asiakirjat tallennetaan earkistoon. Aiemmat vain potilaan suostumuksella

5 Potilastietojärjestelmien earkistoon siirtämät potilasasiakirjat ovat muiden järjestelmien ja perusyksiköiden käytettävissä lakien, asetusten ja viranomaismääräysten asettamissa rajoissa earkistoon siirretyt ovat alkuperäisiä ja potilastietojärjestelmissä kopioita Käyttö on maksullista Potilaalle katseluyhteys (maksuton). Käytettävät tiedot tulee voida rajata. Palvelujen antajan tulee luokitella erityistä suojausta edellyttävät potilasasiakirjat ja potilastiedot Sähköinen allekirjoitus (henkilö, organisaatio, laite) tietojen luovutukset earkiston avulla tai terveydenhuollon palvelujen antajien välisenä luovutuksena Arkistopalvelun ensisijainen tehtävä on mahdollistaa potilasasiakirjojen käyttö ja luovutus eri potilastietojärjestelmien ja terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä. Lakivalmistelun rinnalla on STM tilannut WM-data Oy:n johtamalta konsortiolta terveydenhuollon kansallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyn 28.2.2007 mennessä. Määrittelydokumentaation perusteella Kelan on tarkoitus kilpailuttaa kansallisen arkistopalvelun toteutus (earkisto). ereseptissä on tehty perusmäärittely keväällä 2006. Hanke on siirtynyt Kelan hallintaan jo 1.7.2006, jonka johdolla työstetään jatkomäärittelyjä ereseptille. Kelan loppuvuoden 2007 suunnitelmien mukaan ereseptissä sekä earkistossa tähdätään siihen, että Kelassa on käytössä määritysten mukainen valtakunnallinen reseptikeskusohjelmisto siten, että ensimmäiset käyttöönotot voidaan toteuttaa vuoden 2008 kesään mennessä. Tässä yhteydessä myös kansalaisen ereseptiin liittyvä Tunnistus.fi-palveluun perustuva käyttöliittymä on tuotantokäyttövalmis Kelassa on käytössä määritysten mukainen valtakunnallinen earkisto siten, että ensimmäiset käyttöönotot voidaan toteuttaa vuoden 2008 loppupuolella mennessä. Tässä yhteydessä myös kansalaisen asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukainen Tunnistus.fi-palveluun perustuva käyttöliittymä on tuotantokäyttövalmis Kelan aikataulusuunnitelma on esitetty alla.

6 2006 2007 2008 2009 03/2011 TEO & Stakes Koodistopalvelun siirto Kelaan TEO:n ja Stakesin palvelut eresepti Käyttöönoton toimintamallien rakentaminen Käyttöönottojen ohjaus ja seuranta Määrittely: eresepti Jatkomäärittely Toteutus ja testaus: Reseptikeskus Integrointi, tekninen pilotti ereseptin käyttöönotot ereseptin ylläpito, toimittaja itse Lääketietokannan määrittely ja toteutus Kokonaisarkkitehtuuri Teknisen arkkitehtuurin suunnittelu: suunnittelumenetelmät ja -välineet, jatkuvakäyttöisyys (24 / 7) Teknisen kokonaisuuden ja integraatioiden hallinta, teknisen ympäristön toteutus Määrittely: kokonaisarkkitehtuuri, välityspalvelu, arkisto jne. Kilpailutuksen valmistelu Kilpailutus Toteutus: Välityspalvelu Bisneslogiikka Loki- ja valvontapalvelu earkisto Toteutus: Rekisteröinti- ja hakemistopalvelu Suostumusten hallinta Arkisto Kuva-arkisto Integrointi, tekninen pilotti earkiston käyttöönotot earkiston ylläpito, toimittaja itse Käyttöönoton toimintamallien rakentaminen Käyttöönottojen ohjaus ja seuranta Kansalaisen käyttöliittymä 12/21/ 2006 Esitutkimus Määrittely Toteutus ja testaus, eresepti Toteutus ja testaus, Muut potilasasiakirjat Käyttöliittymän ylläpito 3 Kela tullee laatimaan tarkan luettelon ominaisuusvaatimuksista ja järjestää liittyvien järjestelmien auditoinnin ja sertifioinnin. Yksityiskohtaiset auditoinnissa käytettävät vaatimusluettelot laaditaan KANTA-palvelun suunnitteluvaiheessa ja näiden pohjalta Kela toteuttaa testiympäristön toimintayksiköiden ja asiakastietojärjestelmien toimittajien käyttöön. lähde Vaatimusmäärittely/Kokonaisarkkitehtuuri 0.9, kappale 8 VAATIMUKSET ASIAKASTIETOJÄRJESTELMILLE 1.3 earkiston palveluprosessit Lähtökohtana earkiston käytölle on se, että earkistoa käytetään peruspotilastietojärjestelmien kautta. Ainoastaan arkistonhoitajilla ja järjestelmän ylläpitäjällä on suora käyttöliittymä earkistoon. Kansalaiselle rakennetaan myös Web-käyttöliittymä earkistoon ja ereseptitietokantaan. Perusjärjestelmien tulee tunnistaa käyttäjät ja hallita käyttöoikeudet sekä huolehtia omalta osaltaan lokitietojen ylläpitämisestä. Perusjärjestelmät tuottavat valtakunnallisten standardin (SOAP 1.2, HL7v3, CDAr2, v3 Messaging, Medical Records, HL7 CDAr2, DICOM 2004, ISO ) mukaiset asiakirjat

7 sähköisesti allekirjoitettuna ja hakevat earkistossa ylläpidettävien hakutietojen ja potilaan antamien suostumusten mahdollistamia potilaan potilaskertomusasiakirjoja. Kansallisissa määrityksissä (v. 0.8) on kuvattu earkiston pää- ja tukiprosessit seuraavasti: Asiakirjan luonti asiakirjan perustaminen asiakirjan rekisteröiminen asiakirjan arkistointi asiakirjan korjaus sisällöllisten tietojen korjaus suostumusasiakirjan luonti suostumuksen antaminen käyttörajoituksen tekeminen Asiakirjan käyttö asiakirjojen haku asiakirjojen nouto suostumusasiakirjan käyttö Asiakirjojen hallinta asiakirjojen hävittäminen asiakirjan korjaus hallinnollisten tietojen korjaus jne Tukiprosessit käyttäjän tunnistaminen käyttöoikeuksien hallinta sähköinen allekirjoitus loki- ja valvonta lokitietojen kirjaaminen, lokitietojen käyttö koodistojen käyttö viestinvälitys 1.4. Ydintiedot Perusjärjestelmien tuottamien asiakirjojen standardoinnista on noudatettava STM:n opasta Ydintietojen, otsikoiden ja näkymien toteuttaminen sähköisessä potilaskertomuksessa (versio 31.1.2007 ). Valtakunnallisessa hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishankkeessa (2005 2007) on toteutettu em. oppaan 28.2.2006 versiota. Näiden määritysten mukaiset muutokset hoitotyön kirjaamisessa toteutetaan yhteistyössä eri järjestelmätoimittajien kanssa uusien versioihin ja ne toimitetaan hankeosapuolten käyttöön vaiheittain vuosien 2007-2009 aikana. Toteutusten yhteydessä käydään läpi oppaaseen xx.2.2007 tulleet muutokset ja arvioidaan mahdolliset muutostarpeet. CDA R2 - määritykset täydentyvät mm. hoitotyön, päivystyksen ja synnytyskertomuksen osalta vuoden 2007 aikana. Kansallisten määritysten mukaan (STM 2006) hoitotyön ydintietoja ovat hoidon tarve, hoitotyön toiminnot, hoidon tulokset, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto. Hoitotyön sisällön kirjaaminen hoitoprosessin eri vaiheissa tapahtuu luokituksesta valittavalla luokalla, jota täydennetään vapaalla tekstillä.

Hoidon tarve on hoitotyön henkilöstön laatima kuvaus potilaan terveydentilaan liittyvistä, jo olemassa olevista tai tulevaisuudessa mahdollisista ongelmista, joita voidaan poistaa tai lievittää hoitotoimintojen avulla. (Ensio & Saranto 2004) Potilaskertomukseen kirjataan hoidon kannalta merkittävät hoidon tarpeet. Hoidon tarpeen lisämääreitä ovat diagnoosin tila (diagnoosin varmuusaste ja pysyvyys), joista kutakin käytetään silloin kun se on potilaan hoidon kannalta mielekästä. Hoitotyön toiminnot kuvaavat potilaan hoidon suunnittelun ja toteutuksen. (Ensio & Saranto 2004) Potilaskertomukseen kirjataan hoidon kannalta merkittävät hoitotyön toiminnot. Hoidon tulokset kuvaavat potilaan tilassa tapahtuneita muutoksia (Ensio & Saranto 2004). Hoitotyön tarpeen perusteella odotettuja ja/tai toteutuneita tuloksia eli potilaan tilaa voidaan arvioida eritasoisilla asteikoilla. Karkea arviointi voi tapahtua esimerkiksi kolmiportaisella asteikolla: parantunut (improve), ennallaan (stabilize) tai huonontunut (deteriote) (Saba 2002). Hoidon tarvetta ja toteutusta kirjattaessa tulee voida käyttää erilaisia mittareita kuten VAS eli kipumittari, painehaavaumamittari ja GAF. Käytettävistä mittareista tulee jatkossa päästä sopimukseen. Hoitoisuudella tarkoitetaan eri potilasryhmien tarvitseman hoidon määrän ja vaativuuden määrittelyä laadun arvioimiseksi, henkilöstön mitoittamiseksi ja/tai hoitotyön kustannusten selvittämiseksi (Partanen 2002). Potilaan hoitoisuus kuvaa hoitajan arviota potilaan hoidon tarvetta vastaavasta hoitotyön työpanoksesta. Potilaiden hoitoisuuden arviointi tapahtuu sitä varten kehitetyn hoitoisuusluokitusmittarin avulla. Luokittelu tapahtuu potilaan yksilöllisestä välittömästä ja välillisestä toteutuneesta hoidosta laadukkaan hoidon kriteereiden perusteella joko kerran vuorokaudessa tai työvuorokohtaisesti. Hoitoisuusluokituksen tarkoituksena on määritellä, kuinka paljon hoitohenkilökuntaa tarvitaan, jotta voidaan vastata potilaiden hoidon tarpeeseen. Hoitoisuuden arviointi on osa hoitoprosessia. Hoitoisuusluokituksella saatua tietoa voidaan hyödyntää kustannuslaskennassa ja hoidon laadun arvioinnissa. Hoitotyön yhteenveto koostetaan hoitojakson kannalta keskeisistä hoitotyön ydintiedoista ja sitä voidaan hyödyntää potilaan jatkohoitopaikkaan lähetettävässä hoitopalautteessa sekä seuraavilla hoitojaksoilla. Kun kirjaamisessa käytetään tarve ja toimintoluokituksia sekä erilaisia arviointiasteikkoja ja mittareita, voidaan yhteenvetoon siirtää automaattisesti jo kirjattua tietoa ja muokata sitä tarpeen mukaan. (STM 2006) 8

9 2 Hankkeen kuvaus ja sisältö 2.1 Lähtökohdat ja yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on määritellä kansallisesti yhtenäiset hoitotyön ydintietojen rakenteiset, luokitellut sisällöt ja hoitotyön johtamisen perustiedosto sekä testata määrittelyjen mukaista hoitotyön kirjaamista ja tietosisältöjä, arvioida niiden käytettävyyttä ja toimivuutta eri järjestelmissä yhteistyössä Klusterihankkeiden kanssa. Tarkoituksena on myös tukea partneriorganisaatioita määritysten mukaisen hoitotyön kirjaamisen käyttöönoton koulutuksessa. Lisäksi tarkoituksena on määritellä valtakunnallisen benchmarking toiminnan keskeiset tunnusluvut sekä tuottaa edellytykset tietojen tuottamiselle, hyödyntämiselle ja tietojen perusteella käynnistettävien kehittämisprosessien tukemiselle. (Stakesin hoitotyön bechmarking hanke) Hankkeessa tullaan hyödyntämään Valtakunnallisen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin (2005 2007) hankkeen arviointeja ja loppuraporttia. Käynnissä olevassa hankkeessa testataan laajasti eri erikoisaloilla (110 pilottiyksikköä) ja 8:ssa eri järjestelmässä suomalaisen hoidon tarveluokituksen (SHTaL versio 1.0) ja suomalaisen hoitotyön toimintoluokituksen (SHToL versio 1.2) käyttöä hoitotyön ydintietojen sisältöjen rakenteistamisessa. Luokitusten sisältöjä ja käytettävyyttä arvioidaan huhti - toukokuussa 2007 laajalla kyselyllä, joka osoitetaan kaikille yli 6 kk luokituksia käyttäneille hoitotyöntekijöille (N= n.1000). Arvioinnin tulokset julkaistaan syksyllä 2007 ja luokitusten versiopäivityksestä päätetään tässä hankkeessa. Hoidon tuloksia tai potilaan tilaa voidaan arvioida kansallisten määritysten mukaan eritasoisilla mittareilla. Hoitotyön yhteenveto koostetaan hoitojakson kannalta keskeisistä ydintietoista. Valtakunnallisessa hoitotyön sähköisen dokumentoinnin hankkeessa näitä ydintietoja ei ole saatu tämän muotoisena käyttöön järjestelmissä, jolloin niiden käyttöä ole voitu myöskään testata tuotannossa. Näiden ydintietojen, hoidon tulokset ja hoitotyön yhteenveto, rakenteinen ja luokiteltu määrittely tehdään yhteistyössä partneriorganisaatioiden kanssa. Järjestelmiin vienti ja niiden käytön testaus sekä arviointi tehdään tässä hankkeessa yhteistyössä partneriorganisaatioiden ja järjestelmätoimittajien kanssa. Hoitoisuus ydintieto on muodostettu valtakunnallisessa hoitotyön sähköisen dokumentoinnin hankkeessa OPC- mittarin avulla. Se on integroitu syksyllä 2006 yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ESKO-järjestelmään siten, että luokitellusti kirjattua tietoa voidaan hyödyntää hoitoisuuden mittaamisessa. Käytännön kokemukset ovat olleet myönteisiä. Tässä hankkeessa hoitoisuusmittari viedään myös muihin järjestelmiin yhteistyössä partneriorganisaatioiden ja järjestelmätoimittajien kanssa. Monissa organisaatioissa on käytössä oleva Rafaela-järjestelmä. Se sisältää OPC-mittarin lisäksi PAONCIL-mittarin (professionaalinen arviointi opitmaalisesta hoitoisuustasosta) ja hoitajaresurssitiedoston. (Fagerström & Rauhala 2003.) Hoitotyön ydintietoa hoitoisuus tulisi voida hyödyntää Rafaelan yhtenä mittarina, johon lisätään tarvittavat organisaatiokohtaiset tiedostot. Perusterveydenhuollossa on käytössä toimintakykymittareita (esim. RaVa, Rai), joiden käyttöä hoitotyön kirjaamisen yhteydessä tullaan myös arvioimaan ja mahdollisesti testaamaan. Hoitotyön johtamisessa tarvittavien tietojen määrittelytyötä on aloitettu valtakunnallisessa hoitotyön hankkeessa syksyllä 2006. Tässä hankkeessa jatketaan tätä määrittelytyötä ja pyritään

10 muodostamaan valtakunnallinen hoitotyön johtamisen perustiedosto. Lisäksi testataan tilastojen ja raporttien saatavuutta eri järjestelmistä. Osana tämän hankesuunnitelman kuvaamaa hanketta toimii Stakesin vuonna 2006 käynnistämä hoitotyön benchmarking hanke. Siinä kehitetään valtakunnallinen hoitotyön benchmarking järjestelmä eli tuotetaan ja pilotoidaan edellä mainituille hoitotyön johtamisen perustiedostolle rakentuvat, valtakunnallisesti keskeiset indikaattorit. Hankkeeseen osallistuvat: Yo-sairaalat (Oberon/Miranda) Helsinki, Kuopio, Tampere, Turku (Pegasos) Etelä-Karjalan shp, Etelä Pohjanmaan shp, Etelä-Savon shp, Itä-Savon shp, Kanta Hämeen shp, Keski-Suomen shp ja Kymenlaakson shp ja Mikkelin sosiaali- ja terveyspalvelut ja Riihimäen terveyskeskusten ky (Effica) Kainuun maakunta ky (Effica ja Pegasos) Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin shp (Esko) Pohjois-Karjalan sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen ky (Healthnet, Mediatri, Effica ja Pegasos) Invalidisäätiö/ Sairaala Orton (TT2000+). Satakunnan shp Hanketta hallinnoi ja koordinoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Hanke toteutetaan 1.5.2007-31.10.2009 välisenä aikana. 2.2 Tavoitteet 1. Määritellä kansallisiin ydintietomäärityksiin perustuva yhtenäinen rakenteinen ja luokiteltu hoitotyön kirjaamisen perustiedosto, testata sitä yhteistyössä Klusterihankkeiden kanssa ja kouluttaa henkilöstöä ennen uusien versioiden käyttöönottoa. Painopisteinä ovat hoidon tulosten ja hoitotyön yhteenvedon sisältöjen määrittely. Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen on osa moniammatillista hoitokertomusta. Periaatteena on, että yhteisesti tarvittava tieto kirjataan kerran ja se on kaikkien ammattiryhmien nähtävissä ja käytettävissä. 2. Määritellä kansallisesti yhtenäiset hoitotyön johtamisen perustiedot organisaatio ja kliinisen hoitotyön tasolla ja testata tilastojen ja raporttien saatavuutta. 3. Valtakunnallisen tason indikaattoreiden määritteleminen tapahtuu Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeen toimesta. Kyseissä hankkeessa on kaksi tavoitetta: a) hoitotyön keskeisten valtakunnallisten indikaattoreiden tuottaminen, pilotointi ja arviointi b) hoitotyön benchmarking toiminnan palautejärjestelmän ja keskinäisten vertailumahdollisuuksien luominen sekä kehittämisprosessien tukijärjestelmien suunnittelu (ks. liite 2)

11 Klusterihankkeiden liittymät tähän hankkeeseen: Yo-sairaaloiden hanke (Miranda/Oberon): Suunnittelu- ja määritystyötä tehdään vuonna 2007 yo-sairaaloiden jo muodostamassa moniammatillisessa työryhmässä. 2008 alkaa määritystyön toteutus ja testaukset. 2009 ovat koulutukset ja käyttöönotot. Kaisa-hanke: Esko-järjestelmässä on kansallisten määritysten mukaisesti kehitetty hoitotyön kirjaamisalusta käytössä. Järjestelmään tullaan tekemään muutoksia sen mukaisesti, miten tämä hanke tulee tarvittavia muutoksia määrittelemään. Pegasos-klusteri: Tavoitteena on toteuttaa kansallisessa hoitotyön-hankkeessa valmistuvat määritykset Pegasokseen ja siihen liittyvään standardiselaimeen ja sen edustakantaan. Pegasos-klusterihankkeen vaiheessa 3 toteutetaan kansallisen hoitotyön -hankkeen määritysten mukaiset toteutukset. Määritysten, jotka tehdään yhdessä asiakasryhmien ja hoitotyön hankkeen edustajien kanssa, on tarkoitus valmistua kevään 2007 aikana ja ne tulee toteuttaa ennen earkistoon liittymistä. Tehtävä toteutusaikataulu vastuuhenkilö Lopputulos Vaatimusmäärittely Toukokuu syyskuun puoliväli 2007 Hoitotyön hanke: Kaarina Tanttu WM-data: Seppo Dokumentti, jossa kuvattu Pegasokseen/ stadardiselaimeen tarvittavat muutokset ja tarjous toteutuksesta Tarvittavien muutosten suunnittelu ja toteutus Syyskuun puoliväli joulukuu 2007 Karhunen WM-data WM-datan oma testaus Tammi maaliskuun puoliväli 2008 WM-data Asiakkaiden testaus Toukokuu 2008 Tuija Manninen Anita Kaleva Toteutuksen lopputulos: vaatimusmäärittelyssä hyväksyttyjen muutokset sisältävä Pegasos/Stadardiselain/Edustakanta Testipöytäkirja Testaussuunnitelma Testauksen loppuraportti, jossa myös Hoitotyön hankkeen näkemykset kirjattu. Proxit-konsortiohanke (Effica): Sairauskertomuksen kehittämisestä vastannut työryhmä on priorisoinut etenemisen vuoden 2007 loppuun saakka. Määrittelyt koskevat myös perusterveydenhuollon Effica Kertomusta. Hoitotyön lehdillä noudatetaan tässä hankkeessa kehitettävää otsikkomäärittelyä. Effican hoitokertomusta täydennetään jatkossa HoiDok -hankkeen tuottamilla tietosisällöillä hoitoyhteenvedon ja hoitoisuusluokituksen avulla sekä tilastointi- ja raportointityökaluilla. Proxit- hankkeeseen perustetaan tätä tarkoitusta varten oma pienryhmä, johon kutsutaan HoiDok- hankkeen edustaja yhdysjäseneksi. Klusterihankkeiden kanssa yhteistyössä tehtyjen toteutusten myötä on myös mahdollista testata Kelan ylläpitämää earkistoa.

12 2.3. Lopputulokset STM edellyttää, että seuraavat asiat on tehty 30.12.2009: Tietosisällön yhdenmukaisuus tarvittavin osin otsikot, rakenteiset ydintiedot, luokitukset Käyttäjän tunnistus ja käyttöoikeuksien hallinta CDA R2 ja DICOM-muotoisten asiakirjojen luonti- ja käsittely Potilasasiakirjojen lisäksi mm. suostumus-, kielto-, varmenne- ja luovutusasiakirjat Asiakirjojen OID-yksilöinti Palvelukokonaisuuksien luonti ja hallinnointi Asiakirjojen tallennus arkistoon Keskeneräisten asiakirjojen rekisteröinti Keskeneräisten asiakirjojen luovutus Asiakirjojen sähköinen allekirjoitus (henkilökohtainen ja ohjelmallinen) Asiakirjojen arkistohaku (nykyisten hakutoiminnallisuuden laajentaminen) Arkistosta haettujen tietojen käsittely Arkistohakujen kirjaaminen asiakasjärjestelmän käyttölokiin Luovutuspyynnöllä saatujen kopioiden poisto potilastietojärjestelmästä KANTA-määrittelyn sisältämien standardien tuki: CDA R2, DICOM, HL7 v.3, web services, jne. Näistä valtakunnallisesti määritellyistä lopputuloksista tietosisältöjen yhdenmukaisuus tarvittavin osin (otsikot, rakenteet, ydintiedot ja luokitukset) toteutetaan tässä hankkeessa hoitotyön osalta. Tämän hankkeen lopputulokset: Tehtävä Lopputulos Huomioitavaa Sopimukset Partneriorganisaatioiden ja VSSHP:n välinen sopimus hankkeen toteuttamisesta, hallinnoinnista ja kustannusten jaosta. Hoitotyön muutokset Hankkeen päättäminen 1. Hyväksytty hoitotyön perustiedosto ja vaatimusmäärittely (Tietosisällön yhdenmukaisuus tarvittavin osin; otsikot, rakenteiset ydintiedot, luokitukset). 2. Asiakastestit (testiympäristössä) ja käytettävyyden arviointi ja sen perusteella versioiden hyväksyntä. 3. Suunnitelmat partneriorganisaatioiden kanssa versioiden käyttöönotoista ja koulutuksesta. 4. Hyväksytty hoitotyön johtamisen perustiedosto. Tilastojen ja raporttien saatavuus testattu. 5. Hoitotyön benchmarking toiminta suunniteltu, rakennettu ja testattu sekä tuotantoon siirtymisen edellytykset tuotettu. 6. Hankearvioinnin tulokset käytettävissä. Loppuraportti Stakesin benchmarking hankkeen vastuulla.

13 2.4 Hankkeen vaiheet, menetelmät ja resurssit suunnitelma TAVOITTEET MENETELMÄT AIKA- TAULU Hoitotyön perustiedoston määrittely, testaus, käyttöönotto ja koulutus: 1 Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot a) Hoitotyön luokitusten käytöstä sopiminen Valtakunnallisen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämsihankkeen arviointitulosten perusteella b) Hoitotyön yhteenvedon määrittely c) Hoidon tulokset-mittareiden tarkempi määrittely c) Hoidon tulokset-mittariston ja hoitotyön yhteenvedon järjestelmiin vienti ja testaus d) OPC-hoitoisuusmittarin järjestelmiin vienti ja testaus e) Muiden hoitoisuus-mittareiden ja toimintakyky-mittareiden käytöstä sopiminen ja testaus 2007 2007 2008 2008 2008 e) Kansallisesti yhtenäisen hoitotyön rakenteisen kirjaamisen koordinointi 2007-2009 RESURSSIT / Partneriorganisaatio Työryhmätyöskentely: 1 yhdyshlö /partneriorganisaatio, n. 2 viikkoa Työryhmätyöskentely: 1 yhdyshlö /partneriorganisaatio, n. 2 viikkoa Testauksissa 1 yhdyshlö per partneriroganisaatio, n.1 viikko Testauksissa 1 yhdyshenkilö per partneriroganisaatio, n.1 viikko 0,5 Koordinaattori / vuosi / Klusteri (sovitaan erikseen) 2 Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön johtamisen tiedot e) Hoitotyön kirjaamisen koulutus versiopäivitysten yhteydessä 2008-2009 Kouluttaja(t) / Partneriorganisaatio/ vuosi Hoitotyön johtamisen perustiedoston määrittely 2008 Asiantuntijapalveluna Tilastojen (ja raporttien) saatavuuden testaus eri järjestelmistä 2008-2009 Asiantuntijapalveluna 3 Valtakunnalliset Indikaattoreiden tuottaminen ja testaus hoitotyön vertailutiedot 4 Tavoitteiden toteutumisen arviointi Hoitotyön benchmarking - toiminnan palautejärjestelmän ja keskinäisten vertailumahdollisuuksien luominen sekä kehittämisprosessien tukijärjestelmän suunnittelu a) Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen toimivuutta ja käytettävyyttä arvioidaan yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa. b) Hoitotyön tietojen hyödynnettävyys hoitotyön päätöksenteossa ja johtamisessa c) Hoitotyön tietojen hyödynnettävyys hoitotyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa d) Hoitotyön yhteenvetotietojen hyödynnettävyys potilaan jatkohoidon ja koko palvelutapahtuman näkökulmasta e) Valtakunnallisten hoitotyön vertailutietojen hyödennettävyys vertailukehittämisen näkökulmasta 2007-2008 2009 2008 2009 2008 (pilotti) Stakesin hoitotyön benchmarking - hanke Stakesin hoitotyön benchmarking - hanke Järjestelmäkohtaisesti sovitut käyttäjät ja Klusterihankkeiden edustajat Asiantuntijapalveluna Stakesin hoitotyön benchmarking - hanke

14 2.5 Kustannukset Hankekustannukset muodostuvat eri työryhmiin ja hoitotyön kirjaamiskoulutukseen irrotettavista henkilöresursseista ja matkakustannuksista. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 2 720 200. Haettava valtionavustus on 1 257 400. Kustannukset jakaantuvat vuosille 2007-2009 seuraavan taulukon mukaisesti. KOKO HANKE 2007 2008 2009 yhteensä Kokonaiskustannukset 71 500 1 230 400 1 418 500 2 720 400 Oma osuus 20 750 612 500 729 750 1 363 000 Valtion osuus 20 750 557 900 678 750 1 257 400 Kustannusten laskennassa on käytetty alla olevaa keskimääräistä laskentamenetelmää. KESKIMÄÄRÄISET KOKONAISKUSTANNUKSET / PARTNERIORGANISAATIO (josta 50 % omarahoitusosuus ja haettava valtionavustus 50 %) 2007 2008 2009 Henkilöstökustannukset 1 800 45 600 42 000 Matkakustannukset * 300 1 000 1 000 Yhteisiä kustannuksia 6 000-8 000 6 000-8 000 ( = asiantuntijapalvelut + hankehallinnointi) Yhteensä 2 100 52 600-54 600 49 000-51 000 * Matkakustannukset vaihtelevat organisaatioittain (kokouksia 3-4 / vuosi), kokouspaikkana Helsinki Organisaatioiden koosta riippuen hankkeeseen irrotettavien henkilöresurssien ja omarahoitusosuuksien määrät vaihtelevat. Hankkeen kustannukset muodostuvat organisaatioiden henkilöstöresursoinnista hanketta varten eli hankkeen suurimmat kustannukset muodostuvat noin 49 henkilötyövuoden kustannuksista. Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeen kustannukset vuosina 2007 2009 ovat yhteensä 100 000 ja muodostuvat lähinnä indikaattoreiden kehittämiseen, pilotointiin ja tuottamiseen liittyvistä palkkakustannuksista ja asiantuntijapalveluista. Stakes laskuttaa VSSHP:ltä toteutuneet kokonaiskustannukset sovitusti eriteltyinä. Vuositasolla kokonaiskustannukset jakaantuvat seuraavasti: - 2007: 30 000-2008 60 000-2009 10 000 Organisaatiokohtaiset kustannukset tarkemmin liitteessä. (liite 1) Maksuliikenteestä, kirjanpidosta ja valtionavustustilityksistä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky. Osallistuvat organisaatiot laskuttavat ensin VSSHP:ltä hankesuunnitelman mukaiset kokonaiskulut, jonka jälkeen VSSHP laskuttaa vastavuoroisesti omarahoitusosuuden organisaatioilta vuodelta 2007-2009 hankerahoitussopimuksen mukaisesti; Organisaatiot toimittavat VSSHP:lle toteutuneet kokonaiskustannukset eriteltynä, joista VSSHP maksaa hankesuunnitelman mukaisen valtionrahoitusosuuden.

15 3 Hankkeen organisointi 3.1. Hankeorganisaatio Koordinointi Pokanen-ryhmä Johto-/ohjausryhmä Hankehallinnointi, VSSHP Hankeryhmä hankejohto + järjestelmäkohtaiset koordinaattorit -käyttää tarvittaessa asiantuntijoita Järjestelmäkohtaiset työryhmät Nimettyjen organisaatioiden testaus ja käyttöönotto projektiryhmät Hoitotyön johtamisen työryhmä Stakesin benchmarking - hanke Hanketta koordinoi ja valvoo STM:n asettama ja koordinoima Pokanen-työryhmä. Hankkeen johto/ohjausryhmä muodostuu hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden, STM:n, STAKES:in, lääninhallitusten, ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen edustajista. Hankkeen hallinnoijana toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, joka vastaa hankkeen erillisestä kirjanpidosta ja valtionavustusselvitysten tekemisestä sekä huolehtii hallinnoinnin ja valtionavustuksen käytön valvonnan järjestämisestä sekä yhteydenpidosta hankkeen rahoittajalle. Hankeryhmä vastaa hankesuunnitelman mukaisesta toteutuksesta kukin omalta tehtäväalueeltaan ja huolehtii järjestelmäkohtaisen toteutuksen ja koulutuksen yhteneväisyydestä. Hanketyöryhmään kuuluvat hankejohtaja ja -sihteeri sekä johto/ohjausryhmän nimeämät järjestelmäkohtaiset koordinaattorit. Hankeryhmä voi käyttää työssään asiantuntijoita. Hankeryhmän puheenjohtajana toimii hankejohtaja. Hanke jakautuu neljään klusterikohtaiseen (Miranda-käyttäjät, Effica-käyttäjät, Pegasoskäyttäjät, Esko-käyttäjät) työryhmään. Nämä neljä ryhmää muodostuvat järjestelmäkohtaisista koordinaattoreista ja osallistuvien organisaatioiden nimeämistä yhdyshenkilöistä. Järjestelmäkohtaisten työryhmien tehtävänä on osallistua hoitotyön ydintietojen sisältöjen määrittelytyöhön ja käyttäjien kouluttamiseen. Järjestelmätoimittajien viedessä kansalliset määritykset tuotantoon versiopäivitysten yhteydessä, osallistuu tämän hankkeen partneri-

16 organisaatioiden järjestelmäkohtaiset koordinaattorit ja nimetyt yhdyshenkilöt testauksiin, käytettävyyden ja toimivuuden arviointiin. Klusterikohtaisten työryhmien toiminnasta vastaa hankeryhmä. Partneriorganisaatioiden nimeämät yhdyshenkilöt toimivat myös uusien versioiden käyttöönoton kouluttajina omissa organisaatioissaan. Kaikki yhdyshenkilöt osallistuvat hanketyöryhmän kokouksiin 2-3 kertaa vuodessa. Lisäksi hankkeessa on hoitotyön johtamisen työryhmä, jonka jäsenet nimeää johtoryhmä. Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeessa toimii projektiryhmä, jossa on nimetyt jäsenet pääkaupunkiseudun kunnista, Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta, Kanta Hämeen sairaanhoitopiiristä, Kuntaliitosta, Sosiaali ja terveysministeriöstä ja Stakesista. Lisäksi tämän hankesuunnitelman kuvaaman hankkeen johtaja on projektiryhmän jäsen. Ryhmien kokouksista laaditaan muistiot. Hankkeen sisäinen raportointi eri ryhmien kesken tapahtuu toimitettavien muistioiden, raporttien, sähköpostin ja hankkeen ekstranet-sivuston avulla. Käyttäjätunnuksin suojatussa sivustossa on nähtävissä koko hankkeen dokumentit. 3.2. Yhteistyön osapuolet ja vastuut Hankkeen hallinnoija on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Hallinnoijan vastuulla ovat mm seuraavat asiat: Valtionapuhakemukseen liittyvien hallinnollisten asioiden hoitaminen. (mm. aloitusilmoitus, valtioapuselvitys, talouden ohjaus ja seuranta, dokumentointi) nimeää hankkeelle hankejohtajan valmistelee hankesuunnitelman valmistelee hankkeesta tehtävät sopimukset yhteistyössä partneriorganisaatioiden kanssa valmistelee ohjausryhmän ja hankeryhmän asiat ja laatii näiden muistiot vastaa tiedottamisesta ja tiedonkulusta sovitun yhteydenottokartan mukaisesti vastaa hankkeen dokumentoinnista koordinoi hanketta Partneriorganisaatioiden vastuulla ovat mm seuraavat asiat: nimeää tarvittavat resurssit hankkeeseen omalta osaltaan ja huolehtii resurssien vastuuttamisesta osallistuu hankkeen yhteisten osuuksien toteutukseen erikseen laadittavan suunnitelmien mukaan huolehtii hankkeen kirjanpidosta oman organisaationsa osalta hankkeessa sovittujen ohjeiden mukaisesti luovuttaa tarvittavan materiaalin ja tiedon projektiorganisaation käyttöön vastaa tiedottamisesta ja tiedonkulusta omassa organisaatiossaan nimeää järjestelmien testauksessa tarvittavat resurssit

17 Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeen vastuulla ovat mm. seuraavat asiat: nimeää omalle hankkeelleen projektipäällikön ja projektiryhmän ja osoittaa muut tarvittavat resurssit vastaa oman hankkeensa hallinnoimisesta ja lopputuloksesta huolehtii oman hankkeensa kirjanpidosta tässä hankkeessa sovittujen ohjeiden mukaisesti luovuttaa tarvittavan materiaalin ja tiedon tämän hankkeen projektiorganisaation käyttöön vastaa oman hankkeensa tiedottamisesta ja tiedonkulusta tämän hankkeen hallinnoijan ja oman organisaation suuntaan 4 Hankkeen arviointi Hoitotyön sähköistä kirjaamista arvioidaan yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa toimivuuden ja käytettävyyden näkökulmasta. Hoitotyön kirjaamisen rakenteisten tietojen sisältöä arvioidaan seuraavista näkökulmista: tietojen hyödynnettävyys hoitotyön päätöksenteossa ja johtamisessa tietojen hyödynnettävyys hoitotyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa hoitotyön yhteenvetotietojen hyödynnettävyys potilaan jatkohoidon ja koko palvelutapahtuman näkökulmasta Valtakunnallisessa hoitotyön benchmarking- hankkeessa (Stakes) arvioidaan tuotettujen vertailutietojen pilotointia seuraavista näkökulmista: vertailutietojen tuottamisen tekninen toimivuus (tiedon saatavuus, saatavan tiedon luotettavuus, tiedon jatkojalostus ja indikaattoreiden tuottaminen) indikaattoreiden käytettävyys vertailukehittämisen näkökulmasta Hoitotyön benchmarking toiminnan jatkokehittäminen perustuu pilotoinnista saataville tuloksille. 5 Riskien ja muutosten hallinta Hankkeen ajan ja kaikilla hankeorganisaation tasoilla toimitaan aktiivisesti syntyvien riskien minimoimiseksi ja hallitaan mahdollisesti syntyvät riskitilanteet. Hankeryhmä tekee toimenpideehdotukset riskien minimoimisesta ohjausryhmälle. Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeen keskeisimmät riskit liittyvät indikaattoreiden tuottamisessa tarvittavien tietojen saamiseen ja laatuun sekä indikaattoreiden tuottaman tiedon relevanttiuteen ja hyödyntämiseen. Muutoksilla tarkoitetaan hankkeen osittaista tai kokonaista uudelleen asettamista tai hankkeen lopputulosten ominaisuuksien vaihtamista. Kaikki hyväksytyt asiakirjat kuuluvat muutosten hallinnan piiriin.

18 Hankeryhmä käsittelee hankkeen aikaiset työpaperien muutokset ja tarkennukset. Dokumentit hallitaan versionumeroinnin avulla. Hankeryhmä: hyväksyy/hylkää muutoksen/lisätyön arvioi muutoksen /lisätyön vaikutukset hankkeen aikatauluun ja kustannuksiin jos em. vaikutuksia ei ole, toimeenpanee muutoksen/lisätyön jos on, valmistelee asian johtoryhmän käsittelyä varten Johto/ohjausryhmä: päättää toimenpiteistä, niiden muutos-/lisätöiden osalta, jotka tulevat aiheuttamaan aikataulun tai kustannusten ylityksen suunnitellusta. 6 Tiedottaminen Hankkeen tiedotuksesta ulkopuolisille tahoille, esim. lehdistöön vastaa hankeryhmä. Kaikki STM:n rahoittamat klusterhankkeet rahoittavat yhteisen viestintäjohtajan, jonka tehtävänä on valtakunnallinen tiedottaminen. STM:öön ja sen alaisuudessa toimivaan Pokanen-ryhmään raportoinnista vastaa hankejohtaja. Keskitetty tiedottaminen partneriorganisaatioihin päin hoidetaan hankeryhmän toimesta hankejohtajan valmistelusta. Tiedotuksesta partneriorganisaatioissa vastaavat nimetyt yhteyshenkilöt. Stakesin benchmarking hanke nimeää tiedottamisen vastuutahot. Stakes tiedottaa hankkeesta sekä oman viestintästrategiansa ja tiedotuskäytänteidensä mukaisesti että integroituna tämän hankkeen tiedottamiseen. 7 Dokumentointi Hankejohtaja ja hankekoordinaattorit vastaavat hankkeen dokumentoinnista. Stakesin hoitotyön benchmarking hankkeen dokumentoinnista vastaa projektipäällikkö. Dokumentit tallennetaan projektikansioon, jota ylläpidetään VSSHP:n ekstranetissä: osoite ja tunnukset: Asiakirjat tuotetaan pääsääntöisesti Microsoft Office -ohjelmistolla ( Word, Excel, Powerpoint). Stakesin hoitotyön bbenchmarking ryhmä tuottaa oman raporttinsa, joka liitetään osaksi tämän hankkeen projektikansiota.

19 Lähteet Fagerström, Lisbeth ja Auvo Rauhala 2003. Finnhoitoisuus hoitotyön bechmarking. Projektin loppuraportti 2000-2002. Helsinki:Suomen Kuntaliitto. Ensio, Anneli ja Kaija Saranto 2004. Hoitotyön elektroninen kirjaaminen. Espoo: Silverprint. Partanen, Pirjo 2002. Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopio. STM 2006. Opas. Ydintietojen, otsikoiden ja näkymien toteuttaminen sähköisessä potilaskertomuksessa. Versio 2. 31.12.2006. Saba, VK. 2002. Nursing Classifications: Home Health Care Classification System (HHCC): An Overview. Online Journal of Issues in Nursing, 7 (3),9. http://www.nursingworld.org/ojin/tpc7/tpc7_7.htm Liite 1

20 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN Kokonaiskustannukset organisaatioittain 2 007 2008 2009 YHTEENSÄ Omarahoitusosuus 1 VSSHP 16000 159 000 159000 334000 167000 2 PSSHP 53000 139000 192000 96000 3 KYMSHP 54600 51000 105600 52800 4 EKSHP 30000 30000 15000 5 PKSSK 75600 72000 147600 73800 6 TURKU TK 54600 51000 105600 52800 7 KUOPIO TK 54600 51000 105600 52800 8 PPSHP (ei rahoitusosuutta, erillinen sopimus asiantuntijapalveluiden käytöstä) 9 ESSHP 54600 51000 105600 52800 10 MIKKELI TK 54600 51000 105600 52800 11 ISSHP 55000 55000 110000 55000 12 EPSHP 20900 54600 51000 126500 63250 13 K-SSHP 2100 52600 49000 103700 51850 14 RIIHIMÄKI TK 4200 3900 8100 4050 15 KANTA-HÄMEEN SHP 54600 51000 105600 52800 16 LSHP 54600 51000 105600 52800 17 KAINUU 52600 52600 105200 52600 18 TAMPERE TK 54600 51000 105600 52800 19 HUS 53800 134600 188400 94200 20 PSHP 54600 93400 148000 74000 21 HELSINKI TK 59000 59000 118000 59000 22 Satshp 2500 5000 51000 58500 29250 JULKINEN RAHOITUS YHTEENSÄ 41500 1 115 800 1357500 2514800 1257400 23 INVALIDISÄÄTIÖ 54600 51000 105600 105600 24 STAKES 30000 60000 10000 100000 valtionosuus 100% YHTEENSÄ 71500 1 230 400 1418500 2 720 400 1363000

21 Kustannusten jakautuminen organisaatioittain vuonna 2007 KUSTANNUSTEN 2007 Kokonaiskustannuks Valtionavustus JAKAUTUMINEN Oma osuus VSSHP Henkilöstökulut 15 400 7700 7700 proj.joht. 12 vk, proj.siht. 4 vk Matkustus- ja majoitus 600 300 300 Yhteensä 16 000 8000 8000 EPSHP/SEINÄJOEN KS Henkilöstökulut 20000 10000 10000 koordinaattori 6 kk Matkustus- ja majoitus 900 450 450 Yhteensä 20 900 10450 10450 K-SSHP/ KS Jyväskylä Henkilöstökulut 1800 900 900 sh/yhdyshlö 2 viikkoa Matkustus- ja majoitus 300 150 150 Yhteensä 2 100 1050 1050 SATSHP Henkilöstökulut 2200 1100 1100 sh/yhdyshlö 3 viikkoa Matkustus- ja majoitus 300 150 150 Yhteensä 2 500 1250 1250 STAKES 30000 30000 projektipäällikkö 6kk

22 Kustannusten jakautuminen organisaatioittain vuonna 2008 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN Kokonaiskustannukset 2008 Valtionavustus ORGANISAATIOITTAIN Oma osuus VSSHP Henkilöstökulut 150000 75000 75000 Yhteensä 159000 79500 79500 PSSHP Henkilöstökulut 44000 22000 22000 Yhteensä 53000 26500 26500 Kymenlaakson shp Henkilöstökulut 45600 22800 22800 yhteensä 54600 27300 27300 Etelä-Karjalan shp 0 0 0 PKSSK Henkilöstökulut 66600 33300 33300 Yhteensä 75600 37800 37800 TURKU TK Henkilöstökulut 45600 22800 22800 Yhteensä 54600 27300 27300 KUOPIO TK Henkilöstökulut 45600 22800 22800 Yhteensä 54600 27300 27300 PPSHP/OYS 0 0 0 ESSHP/MIKKELI KS 2008 Henkilöstökulut 45600 22800 22800 yhteensä 54600 27300 27300

23 2008 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN Kokonais- Valtion- ORGANISAATIOITTAIN kustannukset Oma osuus avustus MIKKELI perusterveydenhuolto 2008 Henkilöstökulut 45600 22800 22800 Yhteensä 54600 27300 27300 ISSHP/SAVONLINNAN KS Henkilöstökulut 46000 23000 23000 Yhteensä 55000 27500 27500 EPSHP/SEINÄJOEN KS 2008 Henkilöstökulut 66600 33300 33300 Yhteensä 75600 37800 37800 K-SSHP/ KS Jyväskylä Henkilöstökulut 43600 21800 21800 Yhteensä 52600 26300 26300 RIIHIMÄEN KUNTAYHTYMÄN TERVEYSKESKUKSET Henkilöstökulut 3500 1750 1750 Matkustus- ja majoitus 100 50 50 Hallinnointikulut 600 300 300 Yhteensä 4200 2100 2100 KHSHP Henkilöstökulut 45600 22800 22800 yhteensä 54600 27300 27300 LSHP (Rovaniemen ks) Henkilöstökulut 45600 22800 22800 Yhteensä 54600 27300 27300 KAINUUN MAAKUNTAYHTYMÄ Henkilöstökulut 41000 20500 20500 Matkustus- ja majoitus 3600 1800 1800 Yhteensä 52600 26300 26300 TAMPERE TK Henkilöstökulut 45600 22800 22800 Yhteensä 54600 27300 27300 INVALIDISÄÄTIÖ sairaala Orton Henkilöstökulut 45600 22800 22800 Yhteensä 54600 27300 27300

24 2008 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN Kokonais- Valtion- ORGANISAATIOITTAIN kustannukset Oma osuus avustus HUS 2008 Henkilöstökulut 45 600 22800 22800 Matkustus- ja majoitus 200 100 100 Yhteensä 53800 26900 26900 PSHP Henkilöstökulut 45600 22800 22800 Yhteensä 54600 27300 27300 HELSINKI TK Henkilöstökulut 50000 25000 25000 Yhteensä 59000 29500 29500 SATSHP Henkilöstökulut 4400 2200 2200 Matkustus- ja majoitus 600 300 300 Hallinnointikulut 600 300 300 Yhteensä 5600 2800 2800 STAKES 60000 0 60000

25 Kustannusten jakautuminen organisaatioittain vuonna 2009 KUSTANNUSTEN 2009 Kokonaiskustannukse Oma osuus JAKAUTUMINEN VSSHP Henkilöstökulut 150000 75000 75000 Yhteensä 159000 79500 79500 PSSHP Henkilöstökulut 130000 65000 65000 Yhteensä 139000 69500 69500 Kymenlaakson shp Henkilöstökulut 42000 21000 21000 yhteensä 51000 25500 25500 Etelä-Karjalan shp Henkilöstökulut 21000 10500 10500 Yhteensä 30000 15000 15000 PKSSK Henkilöstökulut 63000 31500 31500 Yhteensä 72000 36000 36000 TURKU TK Henkilöstökulut 42000 21000 21000 Yhteensä 51000 25500 25500 KUOPIO TK Henkilöstökulut 42000 21000 21000 Yhteensä 51000 25500 25500 PPSHP (erillinen sopimus asiantuntijapalveluista) Valtionavustus ESSHP/MIKKELI KS 2009 Henkilöstökulut 42000 21000 21000 yhteensä 51000 25500 25500

26 2009 KUSTANNUSTEN Kokonais- Valtion- JAKAUTUMINEN kustannukset Oma osuus avustus MIKKELI perusterveyde 2009 Henkilöstökulut 42000 21000 21000 Yhteensä 51000 25500 25500 ISSHP/SAVONLINNAN KS Henkilöstökulut 46000 23000 23000 Yhteensä 55000 27500 27500 EPSHP/SEINÄJOEN KS Henkilöstökulut 63000 31500 31500 Yhteensä 72000 36000 36000 K-SSHP/ KS Jyväskylä Henkilöstökulut 40000 20000 20000 Yhteensä 49000 24500 24500 RIIHIMÄEN KUNTAYHTYMÄN TERVEYSKESKUKSET Henkilöstökulut 3200 1600 1600 Matkustus- ja majoitus 100 50 50 Hallinnointikulut 600 300 300 Yhteensä 3900 1950 1950 KHSHP Henkilöstökulut 42000 21000 21000 Yhteensä 51000 25500 25500 LSHP (Rovaniemen ks) Henkilöstökulut 42000 21000 21000 Yhteensä 51000 25500 25500 KAINUUN MAAKUNTAYHTYMÄ Henkilöstökulut 41000 20500 20500 Matkustus- ja majoitus 3600 1800 1800 Yhteensä 52600 26300 26300 TAMPERE TK Henkilöstökulut 42000 21000 21000 Yhteensä 51000 25500 25500 INVALIDISÄÄTIÖ sairaala Orton Henkilöstökulut 42000 21000 21000 Yhteensä 51000 25500 25500

27 KUSTANNUSTEN Kokonaiskustannukset 2009 Valtionavustus JAKAUTUMINEN Oma osuus HUS Henkilöstökulut 126 600 63300 63300 Matkustus- ja majoitus 600 300 300 Yhteensä 135200 67600 67600 PSHP Henkilöstökulut 84400 42200 42200 Yhteensä 93400 46700 46700 HELSINKI TK Henkilöstökulut 50000 25000 25000 Yhteensä 59000 29500 29500 SATSHP Henkilöstökulut 42000 21000 21000 Yhteensä 51000 25500 25500 STAKES 10000 0 10000 Yhteisesti jakaantuvat hankehallinnon kustannukset: HANKEHALLINTO 2 007 2008 2009 yhteensä Henkilökustannukset Projektijohtaja 10 200 34000 34000 78 200 Projektipäällikkö/sihteeri 4 200 30 000 30000 64 200 Palkat (sotut + lomakorv 14 400 64000 64000 142 400 Materiaalit 1000 1000 2 000 Palvelujen kustannukset 5000 6000 11000 Matkat ja majoitus 600 15000 20000 35600 Vuokrat 4000 4000 8000 YHTEENSÄ 15 000 89000 95000 184 000 Asiantuntijapalvelut 1 000 64200 81000 145 200 YHTEENSÄ 16 000 153200 176000 329 200

28 Liite 2 Stakes, hoitotyön benchmarking hanke Kehittämisen vaiheet Hoitotyön benchmarking -toiminnan edellytykset Pilotointi Tiedonkeruu 2-3 yksiköstä - tunnusluvut (muutama) - olemassa oleva aineisto Arviointi Hoitotyön benchmarking -toiminnan käynnistäminen Palautejärjestelmä - kehittämisprosessin käynnistyminen yksiköissä Palautejärjestelmä - kehittämisprosessin käynnistyminen yksiköissä Vertailun laajentaminen - keitä mukana - mitkä tunnusluvut Vertailun laajentaminen - keitä mukana - mitkä tunnusluvut