1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 12.5.2014
2 TUTKIMUSSTRATEGIAN TAUSTA HUS:n strategia 2012-2016 määrittelee sairaanhoitopiirissä tehtävän tutkimustyön periaatteet ja suuntaviivat seuraavasti: Tutkimuksen asema HUS:n yhtenä perustehtävän tunnustetaan koko organisaatiossa ja jäsenkunnissa. HUS:n sairaaloissa ja muissa yksiköissä keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimus on ohjelmallista ja kohdistuu suuriin kokonaisuuksiin ja on kansainvälisesti arvostettua. Tutkimustoiminnan eettinen perusta pidetään selkeänä ja vahvana. Tutkimustoiminnan tuloksia hyödynnetään kliinisessä palvelutuotannossa, ja sen tuloksista raportoidaan säännöllisesti päättäjille ja sidosryhmille. HUS koordinoi ja tukee aktiivisesti alueensa perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa. Kaikkien HUS:ssa eri ammattiryhmissä työskentelevien harjoittaman tieteellisen tutkimustyön edellytyksiä pyritään parantamaan. Terveystaloustieteellistä tutkimusta ja terveydenhuollon johtamisen tutkimusta vahvistetaan. Erillisessä tutkimusstrategiassa määritellään yksityiskohtaisemmin tutkimuksen periaatteet, suuntaviivat ja painopisteet sekä keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. HUS:n aikaisempi varsinainen tutkimusstrategia oli tehty vuosiksi 2010-2012. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki muutti merkittävästi valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen suuntaaman rahoituksen jakoperusteita. Laki edellyttää muun muassa, että sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee ne tutkimuksen painoalueet, joille rahoitus suunnataan. Koska painoalueiden määrittely vaikuttaa merkittävästi myös HUS:ssa tehtävään tutkimukseen, jäi HUS:n tutkimusstrategian uudistaminen odottamaan tietoa painoalueista. Niitä koskeva asetus tuli voimaan 1.11.2013. Tutkimustyön merkitys potilaiden hoidolle Suomalainen yhteiskunta odottaa oikeutetusti HUS:lta uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Korkeatasoinen tutkimustyö on yksi välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri teetti hiljattain kansainvälisestikin arvioiden uudentyyppisen selvityksen tutkimustyön vaikutuksesta potilaiden hoitoon (http://www.hus.fi/tutkijalle/tieteellinen-tutkimus/sivut/husn-tutkimustyolla-suuri-vaikutuspotilashoidon-tasoon.aspx, Duodecim 2014;130:326-32). Sen mukaan tutkimustyön vaikuttavuus oli huomattava ja välittyi kahta reittiä, toisaalta tutkimusinnovaatioiden ja toisaalta tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen kautta. Kaikkiaan 81,5 % tutkijoista ilmoitti tutkimustyönsä johtaneen muutoksiin kliinisessä toiminnassa ja yhdentoista vuoden aikana sairaanhoitopiirin sairaaloissa oli otettu käyttöön yli 700 omaan tutkimustyöhön perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamista (enemmän kuin yksi uusi menetelmä tai vastaava viikossa). Sairaanhoidon vastuuhenkilöistä 91,4 % arvioi tutkimustyön parantaneen henkilöstön ammattitaitoa, 87,4 % arvioi sen parantaneen hoidon vaikuttavuutta ja 82,6 % arvioi sen parantaneen toiminnan tuottavuutta. Oma tutkimustyö on siis keskeinen osa yliopistosairaalassa annettavan sairaanhoidon tuotekehitystä. Myös potilasturvallisuuden, palvelujen ja toimintatapojen yleisen
3 kehittämisen tulee perustua tutkimustyön avulla hankittuun luotettavaan tietoon. Yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät muihin sairaanhoitoyksiköihin. Tutkimustyön perusedellytykset HUS:ssa HUS ja erityisesti sen yliopistosairaala toimii hyvin läheisessä yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. HUS:lla ja tiedekunnalla on vuodesta 2010 lähtien ollut samansisältöiset tutkimusstrategiat. Lähes kahdella sadalla henkilöllä on yhtäaikainen palvelussuhde kumpaankin. HUS on yhteistyössä myös muiden Meilahden kampuksella toimivien tutkimusorganisaatioiden, esim. Suomen molekyylilääketieteen instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tästä kokonaisuudesta käytetään nimitystä Academic Medical Center Helsinki (AMCH, suomeksi Akateeminen lääketiedekeskus Helsinki). AMCH on kansainväliset kriteerit täyttävä tutkimusyhteisö. Se on monitieteinen kokonaisuus, jossa eri alojen perustutkijat, kliinis-teoreettisten alojen tutkijat, terveystieteen tutkijat ja kliiniset tutkijat toimivat läheisessä yhteistyössä. Kaikkiaan tutkimustyön parissa on 1500-2000 henkilöä ja 450 tutkimusryhmää, jotka julkaisevat vuosittain noin 2500 tutkimusraporttia miltei kaikilta lääketieteen erikoisaloilta. Kun vielä suomalaiset potilaat ovat kansainvälisesti arvioiden hyvin tutkimusmyönteisiä, ovat tutkimustyön perusedellytykset HUS:ssa varsin hyvät. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan siirtyminen osaksi HUS:n organisaatiota vuoden 2014 alusta parantaa mahdollisuuksia tehdä sosiaalihuoltoperusterveydenhuolto-erikoissairaanhoito-palvelukokonaisuutta koskevaa yliopistotasoista tutkimustyötä. Suomalaisen kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso Suomen kliinisen lääketieteen tutkimus on korkeatasoista. Se on yli viidentoista vuoden ajan sijoittunut maailmassa ykköstilalle, kun arviointiperusteena on käytetty viittauslukuihin perustuvaa tutkimustyön vaikuttavuutta. AMCH:n tutkimuspanos on miltei puolet kaikkien maamme yliopistosairaala/lääketieteellinen tiedekunta-yhteisöjen yhteisestä tutkimuspanoksesta ja sen on arvioitu sijoittuvan Euroopassa viiden vaikuttavinta kliinisen lääketieteen tutkimusta tekevän yhteisön joukkoon. Tilanne on kuitenkin huonontumassa. Tärkeimmiksi syiksi on arvioitu mm. kliinisen tutkimuksen tärkeimmän yksittäisen rahoituslähteen, valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen suuntaaman rahoituksen väheneminen alle kolmasosaan 1990-luvun tasosta ja kliinisen työn vaativuuden lisääntymisestä johtuva ajan puute. Tällä kehityksellä on terveydenhuoltoa laajempiakin yhteiskunnallisia vaikutuksia, sillä kliinisen lääketieteen tutkimus on taloudellisissa tarkasteluissa osoittautunut hyvin kannattavaksi. Se on myös terveysalan korkean teknologian teollisuuden edellytys. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen merkitys kansantaloudelle Taloustieteellisten selvitysten mukaan lääketieteelliseen tutkimukseen tehdyt sijoitukset ovat hyvin kannattavia. Yhdysvalloissa hermoston sairauksien hoitoa koskeviin tutkimuksiin sijoitetun pääoman takaisinmaksuaika oli 1,2 vuotta ja tuottoprosentti 48 % (Lancet 367: 1319, 2006). Britanniassa sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuksiin sijoitetun pääoman tuotto puolestaan oli 39 % ja psykiatrian alan tutkimuksiin sijoitetun pääoman tuotto 37 % (Medical Research
4 Council, 2008). Valtavat tuotot perustuvat saatuihin terveyshyötyihin, jotka näkyvät mm. työurien pidentymisenä. Lääketieteellisellä tutkimuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia myös meidän maamme talouteen. Terveysteknologia on Suomen toiseksi suurin korkean teknologian vientiala ja kasvamassa nopeasti. Vuonna 2012 vienti oli 1680 m (kasvua vuoteen 2011 nähden 22,8 %) ja kauppataseen ylijäämä 735 m (kasvua 44 %). Useimmiten näiden terveysteknologian yritysten taustalla ovat alun perin olleet yliopistoissa tai yliopistosairaaloissa tehdyssä tutkimustyössä syntyneet ideat. Terveysteknologian alalla toiminta on useimmiten pysynyt Suomessa silloinkin, kun yritys on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Tämä johtuu mm. siitä, että meillä on tutkimustyön koulimaa korkeatasoista henkilökuntaa sekä päteviä ja yhteistyökykyisiä tutkimuslaitoksia. Lääketeollisuuden osalta esimerkkinä mainittakoon Helsingin yliopistossa 1970-luvulla tehtyjen tutkimushavaintojen perusteella syntynyt hormonia vapauttava kohdunsisäinen ehkäisin, jonka vuosimyynti on nykyään liki 700 m eli yli puolet Suomen lääkeviennistä. Tuotanto tapahtuu edelleen kokonaan Turussa, vaikka toiminta on jo pitkään ollut ulkomaisessa omistuksessa. Kohdunsisäisen ehkäisimen menestyksen myötä ulkomainen lääkeyritys on tuonut Pohjois- Euroopan pääkonttorinsa Suomeen ja noussut maamme toiseksi suurimmaksi yhteisöveron maksajaksi (v. 2012). Astman hoidon kehittyminen puolestaan on mainio esimerkki sairaanhoidon parantumisen taloudellisesta merkityksestä. Suomalaisten 1990-luvulla tehtyjen tutkimusten perusteella astman syntymekanismi opittiin ymmärtämään uudella tavalla. Kun hoito muutettiin uutta tietoa vastaavaksi, hoitotulokset paranivat dramaattisesti ja astman meille aiheuttamat kulut ovat nykyään n. 400 milj. /vuosi pienemmät kuin muuten olisivat. Yhden ainoan taudin hoidon paranemisella säästetään siten vuosittain suurin piirtein sama summa, minkä yhteiskunta lääketieteelliseen tutkimukseen kaiken kaikkiaan sijoittaa. Tutkimuksen kulut ja rahoitus Tutkimus aiheuttaa sairaanhoitopiirille sekä suoria että epäsuoria kustannuksia. Jälkimmäisiä on käytännössä mahdoton erottaa palvelutuotannon kuluista tilinpidon tai kustannuslaskennan keinoin. Ekonometrisin keinoin lasketut tutkimuksen kustannukset HUS:lle olivat vuonna 2008 38,7-50,8 milj. euroa ja vuonna 2010 42,5-58,2 milj. euroa. Näiden tietojen perusteella voidaan HUS:n tutkimuskustannusten arvioida vuonna 2013 olleen noin 60 milj.. Tutkimuksen suorien kulujen rahoitus tulee monesta eri lähteestä, joista valtion tutkimusrahoitus on pitkään ollut merkittävin. Valtio on vuodesta 1957 lähtien tukenut yliopistosairaaloiden opetus- ja tutkimustoimintaa maksamalla niille suurempaa valtionosuutta tai erilliskorvausta opetuksen ja tutkimuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Vuosina 1972-1990 tämä korvaus oli 10 % käyttökustannuksista, mutta se nostettiin 12 %:ksi vuosiksi 1991-1992. Vuonna 1993 valtionosuusjärjestelmää muutettiin ja samalla luovuttiin käyttökustannuksiin perustuvista valtionavuista sairaaloille. Vuoden 1994 alusta rahoitus muutettiin laskennalliseksi siten, että se määräytyi yliopistossa suoritettujen tutkintojen ja yliopistosairaaloissa tehtyjen tieteellisten artikkeleiden ja julkaistujen väitöskirjojen perusteella laskettujen pisteiden mukaisesti. Tämän jälkeen valtion rahoitus on jatkuvasti pienentynyt ja sen piiriin tulleiden organisaatioiden määrä lisääntynyt. HUS:n saama valtion tutkimusrahoitus oli vuonna 1997 36,5 milj. euroa ja vuonna 2012 12,1 milj. euroa (sairaalakustannusindeksin mukaan deflatoidut luvut). Vuonna 2014 HUS tulee saamaan valtion
5 tutkimusrahoitusta 10,44 milj. euroa. Muun ulkoisen tutkimusrahoituksen (Suomen Akatemia, Tekes, EU, yksityiset säätiöt, HYKS instituutin kautta tuleva lääketeollisuuden rahoitus, ym.) oli yhteensä lähes 12 milj. euroa (2012). Kliinisten lääketutkimusten kautta saatavien ilmaisten lääkkeiden arvoksi arvioitiin noin15 milj. euroa. HUS on vuonna 2010 hyväksytyn strategiansa mukaisesti vuodesta 2012 lähtien sisällyttänyt talousarvioonsa oman tutkimusrahoitusosuuden, jonka määrä vuonna 2014 on 7 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin oma tutkimusrahoitus on nykyisessä tilanteessa korkeatasoisen tutkimuksen välttämätön edellytys. Suomessa ollaan parhaillaan laatimassa kansallista terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa. Siinä asetetaan tavoitteeksi, että Suomi on kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä, mikä hyödyttää ihmisten terveyttä ja toimintakykyä. Strategian lähtökohtana kuitenkin on, että yhteiskunnan tutkimusrahoitusta ei lisättäisi. Ruotsissa on päädytty täysin toisenlaiseen ratkaisuun. Siellä valtio on lisäämässä tutkimus- ja innovaatiorahoitustaan vuoden 2013 n. 195 milj. eurosta (1,74 miljardia kruunua) n. 450 milj. euroon(4,0 miljardia kruunua) vuoteen 2016 mennessä. On myös mainittava, että esim. Tukholman alueen kunnat rahoittavat Karoliinisessa instituutissa tehtävää tutkimusta noin 100 milj. /vuosi. HUS:N TUTKIMUSSTRATEGIAA OHJAAVAT TEKIJÄT HUS:n strategia HUS:n valtuuston 19.10.2011 hyväksymässä strategiassa tutkimuksen tavoitteet määritellään seuraavasti: 1. HUS:ssa keskitytään tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimus kohdistuu suuriin kokonaisuuksiin, on kansainvälisesti arvostettua ja sen tuloksia hyödynnetään kliinisessä työssä. 2. HUS tukee aktiivisesti perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa, parantaa kaikkien ammattiryhmien harjoittaman tieteellisen tutkimustyön edellytyksiä sekä vahvistaa terveystaloustieteellistä ja terveydenhuollon johtamisen tutkimusta. 3. HUS pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisesti kliinisen lääketieteen tutkimuksen aseman vahvistamiseksi ja sen rahoituksen turvaamiseksi. 4. HUS edistää innovaatioiden hyödyntämistä ja pyrkii vahvistamaan HUS:n kilpailukykyä kliinisten lääketutkimusten suorituspaikkana. Tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehitetään. 5. HUS parantaa tutkimusrahoituksen läpinäkyvyyttä, sisällyttää talousarvioon erillisen tutkimusrahoituksen ja pyrkii kasvattamaan sitä.
6 Sosiaali- ja terveysministeriön resurssiohjaus Suomella ei ole valtakunnallista kliinisen lääketieteen tutkimusstrategiaa, mutta uuden terveydenhuoltolain myötä sosiaali- ja terveysministeriö lisäsi resurssiohjaustaan muuttamalla yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan jakoperustetta. Kun tutkimusrahoitus on aikaisemmin annettu eri sairaanhoitoyksiköille julkaisujen määrään ja laatuun perustuvien bibliometrisesti laskettujen julkaisupisteiden perusteella, se annetaan vuoteen 2015 jatkuvan ylimenokauden jälkeen erityisvastuualueille sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan arviointiryhmän tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen sekä painoalueiden tavoitteiden saavuttamisen perusteella tekemän arviointiin nojaten. Tulevaa arviointia varten annettiin 1.11.2013 voimaan tullut asetus, jossa valtion tutkimusrahoituksella rahoitettavalle tutkimukselle määriteltiin seuraavat kahdeksan painoaluetta. 1. Merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen perustavaa laatua oleva kliininen ja translationaalinen tutkimus Merkittävillä kansanterveysongelmilla ja sairauksilla tarkoitetaan väestössämme yleisiä ja terveydenhuoltoa ja yksilöä merkittävästi kuormittavia yleensä pitkäaikaisia, ei-tarttuvia tauteja. 2. Yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus Yksilöllistetyllä lääketieteellä tarkoitetaan yksilön biologisten ominaisuuksien (esimerkiksi geneettisten alttiuksien, lääkeainemetabolian) mukaan kohdennettua sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Painoalue kattaa myös geenitiedon käyttöön liittyvien eettisten ongelmien tutkimuksen. 3. Erityisen vaikeasti hoidettaviin tai harvinaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin liittyvä tutkimus Painoalue on tarkoitettu kattamaan helposti katveeseen jäävien harvinaisten sairauksien ja terveysongelmien monitieteellinen yliopistotasoinen terveystutkimus. 4. Väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset Painoalueen tavoite on vahvistaa pitkäjänteisen, koko väestön tai tietyn väestönosan terveyden ja hyvinvoinnin tilaan kohdistuvan seurantatutkimuksen edellytyksiä. 5. Terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimus Tämä painoalue liittyy kiinteästi perusterveydenhuollon yksiköiden tehtäväkenttään ja tavoitteina ovat mm. väestön ja potilaiden ohjaus, itsehoitoon tähtäävä tutkimus, palvelujärjestelmään suuntautuva tutkimus sekä terveyden sosiaalisten taustatekijöiden tutkimus.
7 6. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja menetelmien tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen, toimintakäytäntöjen muuttamiseen ja osaamisen johtamiseen sekä potilasturvallisuuteen ja laadunhallintaan kohdistuva tutkimus Tämän painoalueeseen luetaan esimerkiksi terveyspalveluiden toimivuus potilaan näkökulmasta tarkasteltuna ja hoitoketjujen sujuvuus, hoitokäytäntöjen alueellisen vaihtelun syyt ja seuraukset, hoitopäätöksiä ja terveyspalvelujärjestelmää koskevan päätöksenteon analysointi sekä kehittyvän tietotekniikan vaikutukset palvelutuotantoon, rakenteisiin ja tuloksellisuuteen. 7. Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumisen terveystieteellinen interventio- ja vaikuttavuustutkimus Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumiseen tähtäävä interventio- ja vaikuttavuustutkimus mahdollistaa väestön näkökulman sisällyttämisen terveystieteelliseen tutkimukseen. 8. Valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyvä yliopistotasoinen terveydenhuoltotutkimus Painoalueella pyritään edistämään valtakunnallisen kehittämistoiminnan tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyvää tieteellistä vaikuttavuus- ja arviointitutkimusta. Erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien tulee asetuksen mukaan ohjata painoalueisiin 1-3 vähintään 25 % ja painoalueisiin 4-8 vähintään 15 % kunakin vuonna saamastaan valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta. Lääketieteellisen tiedekunnan tavoitteet Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimustavoitteet määritellään yliopiston tavoiteohjelmassa 2013-2016. Tiedekunnan missio määrittelee tiedekunnan perustehtäväksi korkeatasoinen lääketieteellisen ja hammaslääketieteellisen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen sekä näihin perustuvan perus- ja ammatillisen jatkokoulutuksen. Tiedekunnan tavoitteena on tuottaa ja soveltaa uutta tietoa potilaiden parhaaksi ja edistää alan julkista keskustelua. Tiedekunta pyrkii erityisesti huolehtimaan huippututkimuksesta ja tutkimuksen infrastruktuurista painopisteinään kliininen ja translationaalinen tutkimus. Tiedekunta on asettanut tutkimuksen painopisteiksi pahanlaatuisen kasvun, tulehduksen, aineenvaihdunnan, degeneratiiviset prosessit ja psykiatriset häiriöt. Erityiseksi tutkimuksen kehittämiskohteiksi on määritelty myös translationaalinen ja yksilöllistetty sairauksien hoito, mukaan lukien sen epidemiologiset, genomiset, systeemibiologiset, regeneratiiviset ja nanoteknologiset sovellukset. Tiedekunnan tavoitteena on artikkelien siteerausten ja H-indeksin perusteella kuulua Euroopan kymmenen ja maailman viidenkymmenen parhaan lääketieteellisen tiedekunnan joukkoon.
8 Tiedekunnan tavoitteena on myös, että AMHC:n puitteissa tapahtuva yhteistyö kehittyisi niin hyväksi, että se voisi toimia maailmanlaajuisena esimerkkinä. Suurimmiksi riskeiksi, jotka saattavat estää tavoitteiden toteutumisen, tiedekunta arvioi kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen saannin ja yliopistosairaaloiden aseman mahdollisen heikkenemisen sote-uudistuksen yhteydessä. HUS:N TUTKIMUSSTRATEGIAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSET HUS:n tutkimusstrategia on alla kiteytetty kuudeksi konkreettiseksi tavoitteeksi siten, että niiden kautta toteutuu toisaalta HUS:n strategian tutkimusta koskevat linjaukset ja sosiaali- ja terveysministeriön valtion rahoituksen käyttöä ohjaamaan tarkoitetut painoalueet. Tavoitteet ovat myös yhteneviä lääketieteellisen tiedekunnan tutkimustavoitteiden kanssa, että sairaanhoitopiirille ja tiedekunnalle syntyy edelleen yhteinen tutkimusstrategia. Uudet tavoitteet muodostavat johdonmukaisen jatkon HUS:n aikaisemmalle tutkimusstrategialle. Strateginen tavoite nro 1 HUS:ssa tehtävä tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta merkittävää tietoa potilaiden hoidon parantamiseksi ja HUS:n henkilöstön erityinen taitavuus tutkia ja hoitaa potilaita näyttöön perustuvilla toimintatavoilla nojaa tutkimustyön tuomaan tietoon ja pätevyyteen. Tämän toteutuminen edellyttää, että ilmapiiri tutkimustyötä kohtaan on myönteinen sairaanhoitopiirissä ja kaikissa ammattiryhmissä o tutkimustyön mieltäminen kaikilla tasoilla poliittiset päätöksentekijät mukaan lukien sairaanhoidon tuotekehitykseksi, ei yksittäisten tutkijoiden intressiksi o tutkimustyöhön osallistumisenselkeästi sovittu kuuluminen jokaisen työntekijän tehtäviin o henkilöstön tutkimustaitojen parantaminen o tutkimusrahoituksen läpinäkyvyyden lisääminen tutkijakoulutuksen osuutta lisätään terveydenhuollon ammattitutkintojen koulutusohjelmissa kliinisten tutkijoiden, perustutkijoiden ja hoitotieteen tutkijoiden yhteistyötä parannetaan o AMCH:n eri tutkimusalueiden ajatuksellisten raja-aitojen hävittäminen translationaalista ja yksilöllistettyyn lääketieteeseen liittyvää tutkimusta kehitetään uusista tutkimustuloksista ja niiden merkityksestä tiedottamista parannetaan uusia tietojärjestelmiä kehitettäessä tutkimustyön tarpeet otetaan huomioon
9 Strateginen tavoite nro 2 Tutkimuksen eri osa-alueet ovat tasapainossa niin, että perinteisten vahvojen alueiden lisäksi tutkimus kehittyy muillakin tärkeillä alueilla, uudet nousemassa olevat alat tunnistetaan hyvissä ajoin ja pitkän tähtäyksen tarpeet osataan ottaa huomioon. Tämän toteutuminen edellyttää, että nykyiset vahvat ja tärkeät, erityisesti merkittävien kansanterveysongelmien muodostamat kokonaisuudet tunnistetaan o suurien tutkimuskokonaisuuksien (pahanlaatuinen kasvu, tulehdus, aineenvaihdunta, degeneratiiviset prosessit, psykiatriset häiriöt) tukeminen yksilöllistetyn lääketieteen merkitys ymmärretään o huomioon rahoituspäätöksissä harvinaisten ja erityisen vaikeasti hoidettavien sairauksien ja muiden potentiaalisesti katvealueelle jäävien alojen tutkimusta tuetaan o huomioon rahoituspäätöksissä sosiaalihuollon näkökulma sisällytetään enenevästi tutkimussuunnitelmiin o huomioon rahoituspäätöksissä lääketieteen ja terveystieteen pitkän tähtäyksen tarpeita ja mahdollisuuksia arvioidaan jatkuvasti o kiinteiden yhteyksien pitäminen ja luominen kansainvälisen tutkimuksen etulinjaan Strateginen tavoite nro 3 Vaikuttavuustutkimuksen, potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävän tutkimuksen, terveyden edistämiseen liittyvän tutkimuksen ja palvelujärjestelmän toimivuuden tutkimuksen tulokset ohjaavat toimintatapojen kehittämistä. Tämän toteutuminen edellyttää, että vaikuttavuustutkimustieto saadaan palvelutuotannon laadunhallinnan kiinteäksi osaksi o vaikuttavuustiedon saatavuuden parantaminen. o erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon muodostaman kokonaisuudenvaikuttavuuden selvittäminen yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tutkijoiden kanssa o erillisrahoituksen hankkiminen vaikuttavuustutkimukselle HUS:n tutkijat verkostoituvat aktiivisesti perusterveydenhuollon tutkijoiden lisäksi myös muiden kuin lääketieteen tai terveystieteen tutkijoiden ja erityisesti sosiaalihuollon tutkijoiden kanssa o Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan integroiminen kiinteäksi osaksi AMCH:n tutkimusyhteisöä o aktiivinen yhteistyöhön hakeutuminen terveystaloustieteen, terveysoikeuden, hallintotieteiden ja tuotantotalouden tutkijoiden sekä terveydenhuollon rekisterien pitäjien kanssa potilasturvallisuustutkimusta kehitetään
10 sairaaloiden tietojärjestelmien käytön vaikutuksen tieteellistä tutkimusta kehitetään Strateginen tavoite nro 4 HUS ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta sekä muut Meilahden alueella toimivat tutkimuslaitokset muodostavat harmonisesti toimivan, yhteistä infrastruktuuria käyttävän tutkimusyhteisön (Academic Medical Centre Helsinki, AMCH). AMCH:n tutkimuksen ohjausjärjestelmät ovat yhteisiä o tutkimustyöhön liittyvät lupamenettelyt ovat yhteisiä o yleiskustannusten perimisperiaatteet ovat yhteisiä o koko AMHC:llä on yksi yhteinen tutkimustyötä arvioiva asiantuntijaryhmä (scientific advisory board, SAB) tutkimuksen infrastruktuuri on yhteinen o näyte- ja muiden arkistojen yhdistäminen tai saumaton yhteiskäyttö o biopankki ja siihen liittyvät potilastiedot ja eri sairausryhmien laaturekisterit tutkijoiden käytössä o helppo pääsy alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin rekistereihin o tutkimusta tukevien tietojärjestelmien yhdistäminen tai saumaton yhteiskäyttö o tutkimuksen tukijärjestelmien yhtenäistäminen ns. yhden luukun mallin periaatteen mukaiseksi yhteinen organisaatio koordinoi HUS:n ja HY:n tutkimusrahoituksen jakoa Strateginen tavoite nro 5 Tutkimustyöhön käytettävien voimavarojen jako perustuu tutkimuksen säännölliseen arviointiin ja resurssit lisääntyvät yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Tämän toteutuminen edellyttää, että tutkimusta arvioidaan säännöllisesti o vuonna 2012 tehdyn kliinisen tutkimuksen vaikutusta sairaanhoitoon valottaneen tutkimuksen toistaminen vuonna 2016 o HUS:n tutkimustilojen käyttöoikeuden sitominen tutkimuksen menestyksellisyyteen o tutkimusrahoituksen käytön aktiivinen seuraaminen tutkimuksen tukea parannetaan ja se suunnataan tämän strategian mukaisesti o apurahahakemusten laatimisen tuen lisääminen o ulkopuolisen apurahojen hankkimista palkitsevan vastinrahoitusjärjestelmän edelleen kehittäminen o HUS:n ja HY:n oman tutkimusrahoituksen asteittainen lisääminen tutkimuksen edellytyksiä parannetaan ja rahoituspohjaa laajennetaan o yliopistosairaalan toimintaedellytysten säilyttäminen ja mahdollisesti parantaminen meneillään olevan sote-uudistuksen ja HYKS:n osaamiskeskusorganisaatioon siirtymisen yhteydessä
11 o teollisuuden kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön uusien mallien luominen o innovaatioiden tehokas hyödyntäminen ja saatujen varojen käyttö tutkimustyöhön Strateginen tavoite nro 6 AMCH kuuluu Euroopassa julkaisujen keskimääräisen viittausluvun perusteella arvioituna viiden ja H-indeksin perusteella arvioituna kymmenen parhaan sekä kokomaailmassa viidenkymmenen parhaan lääketieteellistä tutkimusta tekevän yhteisön joukkoon. AMCH:n parhaat tutkimusryhmät ovat ehdotonta kansainvälistä huipputasoa niin, että niistä jonkun havainnot johtavat Nobel-palkintoon ennen vuotta 2030. Tämän toteutuminen edellyttää, että tieteellistä erinomaisuutta tuetaan ja siihen rohkaistaan tutkimustyön edellytyksiä parannetaan o sairaanhoitopiirin koko tutkijakykyreservin aktivoiminen, erityisesti naisten tutkijanuramahdollisuuksien parantaminen o tutkijoiden ja tutkimushenkilökunnan sosiaali- ja työsuhdeturvan parantaminen o tutkimukselle varatun ajan lisääminen pitkäaikaisten palvelutuotanto/tutkimus (esim. 50%/50%)-palvelussuhteiden kehittäminen o tutkijan, erityisesti nuoren kliinisen lääketieteen tutkijan urapolkujärjestelmän (tenure track) edelleen kehittäminen yhteistyötä parannetaan o kansainvälinen verkottuminen ja tutkijanvaihto o yhteistyön lisääminen muiden lääketieteellistä ja terveystieteellistä tutkimustyötä tekevien organisaatioiden kanssa ja terveydenhuoltoalan ulkopuolisten laitosten kanssa o tutkimustyön aktivointi koko HYKS:n erityisvastuualueella o kansallisten ja kansainvälisten monikeskustutkimusten edistäminen