SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA

Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.6.2014 Viite 1510007427 TULVAVESIEN PIDÄTYSMAHDOLLISUUDET SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA

1 Päivämäärä 11.6.2014 Laatija Piia Sassi-Päkkilä Tarkastus 10.6.2014 Tarkastaja Jaana Hakola Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvaus Selvitys mahdollisista tulvapidätysalueista Siikajoen vesistöalueella Viite 1510007427

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. KESKEISET LÄHTÖTIEDOT... 3 2.1 SIJAINTI JA YLEISKUVAUS... 3 2.2 VIRTAAMAT... 5 2.3 VEDENKORKEUDET... 7 3. ALASLASKETUT JÄRVET... 7 3.1 YLEISTÄ... 7 3.2 OLKIJÄRVI REVONLAHTI... 8 3.3 LEUVANJÄRVI RANTSILA... 9 3.4 MANKILANJÄRVI, RANTSILA... 10 3.5 NEITTÄVÄNJÄRVI... 11 3.6 KUURAJÄRVI PYHÄNTÄ... 12 3.7 KIPSUANJÄRVET PAAVOLA... 13 3.8 LIEVOSENJÄRVI PIIPPOLA... 14 3.9 KURRANJÄRVI RANTSILA... 15 3.10 YHTEENVETO MAHDOLLISISTA SÄÄNNÖSTELYJÄRVISTÄ... 16 4. MAHDOLLISET KUIVA-ALTAAT... 16 4.1 YLEISTÄ... 16 4.2 RAHVAANNEVA ENNEN RANTSILAA... 17 4.3 MYLLYNEVA ENNEN RANTSILAA... 18 4.4 PAHANEVA ENNEN RANTSILAA... 19 4.5 KOTINEVA ENNEN RANTSILAA... 20 4.6 KURUNNEVA... 21 4.7 KARJONEVA ENNEN PAAVOLAA... 22 4.8 KURRANOJAN VALUMA-ALUEEN ALAOSALLA... 23 4.9 LEUVAOJAN VALUMA-ALUEEN ALAOSALLA... 24 4.10 KÄRJENKORPI... 25 4.11 SAAREKSENJÄRVI MANKILAN LÄHEISYYDESSÄ... 26 4.12 ISORÄME ENNEN KESTILÄÄ... 27 4.13 KÖLKÄNSAARI ENNEN MANKILAA... 28 4.14 HIRVIRIMPI ENNEN RANTSILAA... 29 4.15 KARKEAT KUSTANNUSARVIOT KAHDESTA ESIMERKISTÄ... 30 4.15.1 Kärjenkorpi... 30 4.15.2 Kölkänsaari... 30 4.16 YHTEENVETO MAHDOLLISISTA KUIVA-ALTAISTA... 30 5. VEDEN VARASTOIMINEN METSÄOJIIN... 31

3 1. JOHDANTO Työ liittyy kokonaisuuteen Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvityksen laatiminen. Työssä selvitetään yleisellä tasolla, onko mahdollista mm. palauttaa suojattuja tulva-alueita takaisin tulva-alueiksi, kunnostaa toimimattomia järvenlaskuhankkeita takaisin tulvajärviksi, patoamalla tai ojia tukkimalla pidättää vettä suo- tai metsäalueilla, pidättää vettä kosteikoilla ja laskeutusaltailla, ottaa käytöstäpoistettuja turvetuotantoalueita tulva-alueiksi, rakentaa patoja tai tulvapenkereitä suojaamaan tulvalta tai kunnostaa vanhoja uittopatoja tulvanpidätysrakenteiksi. Lähtökohtaisesti kuiva-altaiden tulisi olla lähellä Mankilan tulva-aluetta, jotta niillä pystyttäisiin täsmällisesti leikkaamaan tulvahuippua juuri tällä vahinkoalueella. Työssä on hyödynnetty mm. OIVA -tietokanta-aineistoa sekä SYKE:n tuottamaa, maanpinnan painanteita kuvaavaa aineistoa (KM2-malli). 2. KESKEISET LÄHTÖTIEDOT 2.1 Sijainti ja yleiskuvaus Siikajoen vesistöalue on laajuudeltaan 4 318 km 2 ja järvisyysprosentti on 2,18. Siikajoki alkaa Pyhännän kunnan ja virtaa Pyhännän, Siikalatvan ja Siikajoen kunnan kautta Perämereen. Joen kokonaispituus on noin 194 km ja pudotuskorkeus 184 m. Suurimmat kosket ovat Patokoski, Pöyrynkoski (voimalaitos), Kettukoski, Kirkkokoski alaosa, Kalliokoski, Ruukinkoski (Voimalaitos), Hemminkoski, Autokoski, Nivankoski, Heikkilankoski, Hyttikoski, Lämsänkoski, Niskakoski, Keräsenkoski, Myllykoski, Kirkkokoski yläosa, Keihäskoski, Ruotsalankoski. Siikajoen merkittävimmät sivujoet ovat Neittävän-, Kärsämän-, Mulkuan-,Luohuan- ja Lamujoki sekä Vuolunoja. Vesistöalueen merkittävimmät taajamat ovat Siikajoki, Ruukki, Paavola, Rantsila, Piippola, Pulkkila, Kestilä ja Pyhäntä. Tällä hetkellä vesistöalueella on neljä säännösteltyä järveä: Uljua, Iso- ja Vähä-Lamujärvet sekä Kortteinen. Näistä Uljuan tekojärvi on säännöstelytilavuudeltaan selvästi suurin. Kuva 1. Siikajoen säännöstelyjärvet.

4 Kuva 2. Siikajoen vesistöalue sekä II-vaiheen jakoalueet. Kuva 3. Virtaamamittauspaikat sekä säännöstelyjärvet.

5 2.2 Virtaamat Siikajoen virtaamia on tarkkailtu Länkelässä vuodesta 1936, Harjunivassa vuodesta 1958 ja Lamujoessa vuodesta 1976 lähtien. Seuraavat tulvavirtaamat ovat havaintoja asemien käyttöönotosta vuoteen 2008 saakka: Havaintoasema HQ MHQ Länkelä 686 m 3 /s 353 m 3 /s Harjuniva 465 m 3 /s 262 m 3 /s Lamujoki 157 m 3 /s 84 m 3 /s (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011). Mankilan tulva-alueella Siikajoen rantaäyräät ovat riittävän korkeita, mutta jokeen laskevien kuivatusojien kautta vesi pääsee pelloille ja metsiin. Joen etelän puolella Savalojan tulvavesiä purkautuu Pasonjärven pohjoispäästä pelloille. Kun vesi nousee Siikajoessa tarpeeksi, kääntyy Pasonojan virtaussuunta joesta järveen ja vettä tulvii Kaivosoja-Linnan ojan alueelle. Sieltä vesi työntyy edelleen Paskaojan ja Jylhynojan alueille. Kuvassa 5 on esitetty tulva-alueen kehittyminen Mankilan tulvaalueella joen eteläpuolella. Harjunivassa mitattuna jo 200 m 3 /s virtaama aiheuttaa tulvimista Mankilan pelloilla (Alatalo 1986). Kevättulviin on alueella totuttu ja niihin osataan varautua, mutta vuoden 2012 kesätulva tuli yllätyksenä kaikille. Kuva 4. Harjunivan virtaama kesätulvalla 2012. Kesätulvan 2012 (11.8) aikainen virtaama Harjunivassa on ollut n. 340 m 3 /s (kuva 4). Eli keskimääräiseen tulvavirtaamaan verrattuna virtaamasta pitäisi saada leikattua n. 50 m 3 /s viiden vuorokauden aikana, jotta tulviminen Mankilan alueella olisi pysynyt tavanomaisissa keskiylivirtaamarajoissa. Tämä tarkoittaa n. 20 milj. m 3 vesimäärän varastointitarvetta johonkin tulva-alueen yläpuolelle. Vuoden 2012 heinäkuussa satoi yli 90 mm ja maan vesivarastot olivat täynnä. Elokuun 1.-8. päivinä mitattiin Kestilässä 142 mm sadetta, josta maaperään varastoitui n. 42 mm ja loput valuivat Siikajokeen. Tämä aiheutti laskennallisesti ajoittain noin 140 l/s km 2 valunnan. Pohjoispuolella Mankilanjärven alueen tulvat johtuvat Kärsämänojan tulvavesistä sekä Siikajoen vedestä, mikä virtaa Iso-ojan kautta järveen tulva-aikana (Alatalo 1986). Kuvassa 6 on esitetty joen pohjoispuolen tulvimisen kehittyminen.

6 Kuva 5. Mankilan joen eteläpuolen tulva-alueen kehittyminen (peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013). Kuva 6. Mankilan joen pohjoispuolen tulva-alueen kehittyminen (peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013).

7 2.3 Vedenkorkeudet Vedenkorkeudet (N60) havaintoasemilla ovat olleet: Havaintoasema HW MHW Länkelä 22,10 m 21,05 m Harjuniva 50,47 m 49,20 m Lamujoki 67,59 m 67,58 m Siikajoen vedenkorkeuksia on tarkkailtu Länkelässä vuodesta 1936, Harjunivassa vuodesta 1958 ja Lamujoessa vuodesta 1975 lähtien. Esitetyt vedenkorkeushavainnot ovat havaintoja aseman käyttöönotosta vuoteen 2008 saakka. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011) 3. ALASLASKETUT JÄRVET 3.1 Yleistä Siikajokialueella on parin viime vuosisadan aika toteutettu ja suunniteltu seuraavien järvien tai kosteikkoalueiden kuivattamista pääosin maa- ja metsätalouskäyttöön: Iso- ja Vähä-Lamujärvi (lasku alkanut 1840-luvulla) Revonlahden Olkijärvi (anomus 1872) Rantsilan Leuvanjärvi (anomus 1876) Rantsilan Mankilanjärvi (anomus 1879) Kestilän Neittävänjärvi (lupa 1885) Piippolan Kuurajärvi (anomus 1888) Paavolan Kipsuanjärvet (vireillä 1889) Siikajoen Hummastenjärvi (1890 raukesi) Piippolan Isolampi (anomus 1892) Piippolan Lievosenjärvi (anomus 1893) Rantsilan Kurrajärvi (anomus 1894) (Turunen 1983). Kaikkia alueita ei enää löydy näillä nimillä, mutta seuraavassa on esitetty lyhyesti löytyneet ja niiden mahdollinen hyödyntäminen tulvasuojelussa. Useiden kymmenien pienien alaslaskettujen järvien vesipinnan nosto esim. säännöstelypadolla voisi tuoda noin 30 50 m 3 /s vähennyksen Siikajoen tulvavirtaamiin. Pyhännän kunta on ilmaissut mielenkiintonsa Lamujoen alajuoksulle Rantsilaan sijoitettavasta tulvaaltaasta vähentämään Mankilan vesiä.

8 3.2 Olkijärvi Revonlahti Majavaojan valuma-alueella (84.095) ei laske Siikajokeen, ei auta Mankilan eikä Siikajoen tulvatilanteeseen yläpuolinen valuma-alue vain 3 km2 A = 128 508 m2 => 0,5 m korotuksella (nyt taso n. 52,4 m) 65 000 m3 kahden kiinteistön alueella (748-404-3-64 ja 748-404-45-3) rannalla kesäasunto Maastokarttarasteri 1:250 000 Maanmittauslaitos 9/2013

9 3.3 Leuvanjärvi Rantsila Leuvanojan valuma-alueella (57.028) yläpuolinen valuma-alue n. 35 40 km 2 A = 1,15 km 2 => 0,5 m korotuksella (nyt taso n. +81,2 m) lisätilavuutta 575 000 m 3 jos tulva-aikainen valuma luokkaa 140 l/skm 2 => n. 420 000 m 3 /vrk eli Leuvanojan virtaamaa voitaisiin pienentää n. 4 m 3 /s noin 1,5 vuorokauden ajan ei yksinään toteutettua suurta vaikutusta Mankilan tulvaan yhden kiinteistön alueella (791-876-1-2) rannalla kesäasuntoja/asuntoja yht. 10 kpl, jotka rakennettu hyvin matalalle ranta-alueelle (>+81,8) rakennettava säännöstelypato järven luusuaan, jota tulvan uhatessa säädellään Maastokarttarasteri 1:250 000 Maanmittauslaitos 9/2013

10 3.4 Mankilanjärvi, Rantsila Matala järvi (max. syvyys n. 1 m) Kärsämänjoen alaosan valuma-alueella (57.024), valuma-alue 136 km2 keskivesikorkeus +49.1 => taso +50 aiheuttaa jo tulvaa (ortokuvaus 13.8.2012) ruopattava kokonaan, jos varastotilavuutta halutaan lisää yli 100 rantakiinteistöä järven alueella ja runsaasti asutusta /loma-asutusta, osa käyrän +50 alapuolisella ranta-alueella vesipintaa nostettu v. 1985 pohjapadolla Maastokarttarasteri 1:250 000 Maanmittauslaitos 9/2013

11 3.5 Neittävänjärvi Veneojan valuma-alueella (57.048) yläpuolinen valuma-alue vain n. 10 km 2 ei vaikutusta Mankilan tulviin A = 2,4 km 2 => 1 m korotuksella (nyt taso n. 108m) lisätilavuutta 2,4 Mm 3 noin 10 kiinteistön alueella (järvi 791-401-876-1) rannalla ei asuntoja Piippola-Kuurajärvi Natura-aluetta ja lisäksi aivan Siikajoen valuma-alueen latvalla Maastokarttarasteri 1:250 000 Maanmittauslaitos 9/2013

12 3.6 Kuurajärvi Pyhäntä Kuurajoen valuma-alueella (57.036) Natura-aluetta (Törmäsenrimpi Kolkanneva FI1104408) aivan valuma-alueen latvaosalla Maastokarttarasteri 1:250 000 Maanmittauslaitos 9/2013

13 3.7 Kipsuanjärvet Paavola Kipsuanojan valuma-alueella (57.084) yläpuolinen valuma-alue vain n. 10 km2 ei vaikutusta Mankilan tulviin, Kipsuanoja laskee lisäksi Paavolaan A = 240 000m2 => 1 m korotuksella (nyt taso n. +60 m) lisätilavuutta 0,24 Mm3 noin 5 kiinteistön alueella (järvi 748-415-876-1) rannalla ei asuntoja, yksi laavu/eräkämppä Maastokarttarasteri 1:250 000 Maanmittauslaitos 9/2013

14 3.8 Lievosenjärvi Piippola Uljuan alaosan valuma-alueella (57.023) yläpuolinen valuma-alue vain n. 3 km2 ei vaikutusta Mankilan tulviin A = 800 000 m2 => 1 m korotuksella (nyt keskivesitaso n. +128 m) lisätilavuutta 0,8 Mm3 neljän kiinteistön alueella (791-412-876-2, 791-874-3-0, 791-412-43-0, 791-874-4-0 ) lähellä rantaa yksi loma-asunto, yksi asunto ja tervahauta Maastokarttarasteri 1:250 000 Maanmittauslaitos 9/2013

15 3.9 Kurranjärvi Rantsila Kurraojan valuma-alueella (57.026) yläpuolinen valuma-alue vain n. 35-40km 2 A = 3,5 km 2 => 0,5 m korotuksella (MW nykyinen +85.5 m) lisätilavuutta 1,75 Mm 3 n. 30 kiinteistön alueella rannalla runsaasti loma-asutusta, alimmat +86,2 käyrän yläpuolella (KM2-malli) jos valuma luokkaa 140 l/skm 2 => n. 420 000 m 3 /vrk eli Kurraojan virtaamaa voitaisiin pienentää n. 4-5 m 3 /s ei yksinään toteutettua suurta vaikutusta Mankilan tulvaan rakennettava säännöstelypato järven luusuaan, jota tulvan uhatessa säädellään Kurranjärven vesipintaa nostettu 90-luvun alussa pohjapadolla n. 0,3-0,5 m. Tarkoitus on ollut nostaa vesipintaa enemmänkin, mutta rannan omistajien vastustus on ollut esteenä. Tämän perusteella Kurranjärvi ei sovellu tulvavedenvarastointiin. Maastokarttarasteri 1:250 000 Maanmittauslaitos 9/2013

16 3.10 Yhteenveto mahdollisista säännöstelyjärvistä Valuma-alueensa puolesta potentiaalisia alaslaskettuja järviä olisivat Mankilanjärvi, Leuvanjärvi ja Kurrajärvi. Mankilan- ja Kurranjärven vesipintaa on nostettu pohjapadoilla ja jo tällä hetkellä vesipinta on lähellä ranta-asutusta. Kurranjärvellä vesipinnan suurempi nosto on kariutunut rannan maanomistajien vastustukseen. Mankilanjärvi puolestaan tulvii jo nyt ja ainoa keino lisätilavuuden saavuttamiseksi olisi ruoppaus. Leuvanjärven yläpuolinen valuma-alue on verraten pieni n. 35 40 km 2 ja lisäksi rannalla on asutusta. 4. MAHDOLLISET KUIVA-ALTAAT 4.1 Yleistä Tavoitteena oli tarkastella kuiva-altaita, jotka sijaitsevat joko valtion tai kunnan omistamalla maalla. Suuria yhtenäisiä tällaisia alueita ei kuitenkaan Siikajoen vesistöalueella ole. Valtion omistamat, laajemmat metsäalueet sijoittuvat aivan valuma-alueen latvoille, jolloin niillä ei ole merkitystä kuivaaltaiden paikkoina (kuva 7). Lähellä Mankilaa olevat alueet ovat puolestaan luonnonsuojelualueita. Kuiva-altaiden tulisi olla lähellä Mankilan tulva-aluetta, jotta niillä pystyttäisiin täsmällisesti leikkaamaan tulvahuippua. Käytössä olevista tai käytöstä poistuneista turvetuotantoalueista on huomioitava, että maapohja voi olla vain vuokrattu turvetuotantokäyttöön ja jälkihoitovaiheessa maapohja palautetaan maanomistajalle. Eli kaikki turvesuot eivät ole automaattisesti turvetuottajan omistuksessa, tuotantovaiheessa hallinnassa kylläkin. Ongelma kuiva-altaiden suunnittelussa ja toteutuksessa on käyttöoikeudesta tai lunastamisesta sopiminen. Vahingonkorvausten määrittäminen on ongelmallista. Tulvavesien tilapäiselle pidättämiselle ei pitäisi olla vesilaista johtuvia esteitä, mikäli tarvittavat aluevaraukset on tehty ja käyttöoikeudet on lunastettu ennen vesilupaharkintaa. Suunnitelmien pohjalta voidaan päätyä siihen, että tulvien pidätyshanke olisi toteutettavissa vesilain mukaisena säännöstelynä. Mahdollisten pengermassojen ottoon tarvitaan maa-ainesten ottolupa. Kuva 7. Valtion omistamat maat Siikajoen valuma-alueella.

17 4.2 Rahvaanneva ennen Rantsilaa lupaa turvetuotannolle haettu 2004, lupapäätöstä ei löydy ei ole ollut turvetuotannossa v. 2012, jälkihoidettu ja osin peltoina Turveruukki Oy:n suo, noin 5 kiinteistön alueella suon pohjoisosa tasolla +57.8 ja eteläosa +58.5, suon reunoilla alin kohta n. +58.8 varastotilavuutta tällä hetkellä pohjoisosalla 0,4 Mm 3 (tulvavesikorkeus tällä kohtaa ollut kesätulvalla 2012 n. +58) mikäli suon pohja olisi alempana, tänne olisi mahdollista varastoida vettä A=1,1 km 2 vesi Siikajoesta todennäköisesti pumpattava alueelle, mikä ei ole toteutuskelpoinen ratkaisu lyhyt uoma Siikajoesta, mutta tälle edellytyksenä, että Siikajoen vesipinta suon pohjaa ylempänä (katsotaan HeC-RAS-mallista mitä vesikorkeus Siikajoessa tällä kohtaa eri tulvantoistuvuuksilla) Havainnot Siikajoki Leuvanjokisuu HW +55.4 +55.5 => kuvan mukainen kanava ei onnistu, ellei suota kaiveta 3 m alemmaksi yläpuolinen valuma-alue pienillä ojitusjärjestelyillä (Rottakanavan kääntö Rahvaannevalle) n. 5-6 km 2 (5km 2 x 140 l/skm 2 = 0,7 m 3 /s) nykyisin varastotilavuutta n. viikoksi Mitattu HW Sipolan kohdalla ollut +57.41 ja vasta Hyttikosken kohdalla HW ~+59 (n. 6 km ylävirtaan) Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013

18 4.3 Myllyneva ennen Rantsilaa noin 1,9 km 2, suo eteläosalta korkeammalla ja pohjoisosalla matalalla jonkinlaisia patoja tarvitaan pohjoisosalle ja välille sekä ojien tukkimisia tai ojitusjärjestelyjä => varastotilavuus n. 1,5 Mm 3 Turveruukin vanha suo, nyt jälkihoidettu jälkihoitoon lupa: YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS, Nro 52/07/1, Dnro Psy-2007-y-1, Annettu julkipanon jälkeen 23.4.2007 Alueella olleet päisteputket on jätetty paikoilleen maanomistajan niin halutessa. Myös alueella olevat laskeutusaltaat jäävät paikoilleen. Myllynevan alkuperäisestä 181 ha:n suuruisesta alueesta on noin 120 ha metsitetty. Noin 35 ha on maatalouskäytössä. Loput alueet ovat luontaisesti kasvittuneet. Tuotannosta viimeisenä poistuneet ja luovutetut alueet siirtyvät maa- ja metsätalouskäyttöön vuonna 2007. yläpuolinen valuma-alue vain n. 15 km 2 (140 l/s km 2 x 15 km 2 => 180 000 m 3 /vrk) voitaisiin pienentää Siikajoen valumaa n. 2 m 3 /s n. 20 kiinteistön alueella Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013

19 4.4 Pahaneva ennen Rantsilaa noin 0,7 km 2, varastotilavuus tasolle +63 noin 350 000 m 3 Turveruukin vanha suo, nyt jälkihoidettu, neljän kiinteistön alueella jälkihoitoon lupa: YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS, Nro 87/06/2, Dnro Psy-2006-y-56, Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2006 Vuokra-alueet on luovutettu maanomistajille 17.2.2006 suovuokrasopimuksen mukaisesti vuonna 2006 maanomistajat ottivat alueensa jälkikäyttöön (pelloksi, ruokohelpiviljelyyn ja metsätalous-käyttöön) yläpuolinen valuma-alue olisi pienillä ojitusjärjestelyillä noin 4,5 km 2, (140 l/s km 2 x 4,5 km 2 =50 000 m 3 /vrk) voidaan pienentää Siikajoen virtamaa vain noin 0,6 m 3 /s Siikajoki on liian kaukana, jotta siitä voisi johtaa alueelle vettä kosteikot toimivat nykyisin jätevedenpuhdistamon jälkikäsittelynä eli aluetta ei voida ajatella tulvan pidätykseen Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013

20 4.5 Kotineva ennen Rantsilaa Kylmäsen palaturve Oy:n entinen tuotantoalue A=989 500 m 2 => vesikorkeudella 0,5 m varastotilaa 494 000 m 3 Jälkihoitoon lupa vuonna 2006: Kotinevan tuotantoalue on poistunut tuotannosta vuonna 2005. Viimeisenä tuotantokesänä oli tuotannossa noin 30 ha, jotka jälkihoidettiin tuotannon loputtua vuokranantajien kanssa sovitulla tavalla eli metsittämällä. Vuosina 1998 2003 tuotannosta poistuneet alueet on osittain metsitetty ja osittain tehty pelloksi. Tuotannosta poistuneista alueista on muodostettu järkeviä kokonaisuuksia. Alueet on siistitty ja vuokra-alueet on saatettu vuokrasopimuksessa edellytettyyn kuntoon. Vuokra-alueet luovutetaan maanomistajalle takaisin. Alueiden uudesta käyttömuodosta päättävät alueiden omistajat. Uutena käyttömuotona tulee olemaan alueiden metsittäminen ja viljelyskäyttö. Hakijan omistamat alueet on jo saatettu uuden maankäyttömuodon piiriin. Hakijan omistamalla alueella olevat rakenteet ja rakennukset myydään, puretaan tai jätetään paikoilleen omaan käyttöön n. 6 kiinteistön alueella peruskartankin mukaan alue jo viljelyssä pääosin Koskitalonkosken valuma-alueella (57.022) Hirviojan käännöllä (n. 1,4 km kaivettavaa ojaa, takana 20 25 km 2 valuma-aluetta) voidaan vähentää Leuvanojan ja Siikajoen valumaa (140 l/s km 2 x 20 km 2 = 2800 l/s) noin 2 m 3 /s 2-3 vuorokauden ajan Uoma Lamujoesta voisi onnistua (Lamujoki suvanto W+67.71), mutta varastotilaa on vähän Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013

21 4.6 Kurunneva Kurunnevan ensimmäisistä turvetuotannosta vapautuneista osa-alueista rakennettiin pilottihankkeena lintuvesi. Rantsilan kunta hankki alueen omistukseensa entisiltä maanomistajilta. Lintuvesihankkeeseen osallistuivat Rantsilan kunta, Turveruukki Oy, Rantsilan Riistamiehet, Rantsilan kalastuskunta ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 50 hehtaarin laajuinen lintuvesi valmistui vuonna 1997. Kunta kehittää ja rakentaa aluetta edelleen; sen on tarkoitus olla lopulta 150 hehtaaria vesipintaalaltaan. Kurunnevan alueelle on rakennettu virkistyskäyttöön silta, kota, sauna, puucee, laavu, nuotiopaikka sekä kävelyreitti, jonka varrella on turvekammeja ja lintutorneja. Kunta on lunastanut itselleen laajoja alueita ja laajentanut virkistysaluetta. Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013 Suon pohjoisosalla (A=795 000 m 2 )vesipinnan nosto tasolle +62.5 => varastotilavuus 635 000 m 3 (pienillä järjestelyillä ehkä enemmänkin) Kurunkanavan va 57.029, tulvavirtaama 5-7 m 3 /s => voidaan vähentää Siikajoen tulvavirtaamaa 5 m 3 /s noin 35 tunnin ajan koko Kurun kanavan virtaama pitäisi kääntää suolle Mikäli tulvavettä johdettaisiin suon muille osille, ei lintujen pesimäaikana lintukosteikon vesipinta saisi nousta (pesät lähtevät kellumaan)

22 4.7 Karjoneva ennen Paavolaa A= 700 000 m 2 Jonkinlaisilla patoratkaisuilla vesikorkeus 0,5 m => varastotilavuutta 350 000 m 3 Ruukin valuma-alue 57.013 Vieressä luonnonsuojelualue Turveruukin entinen 45 hehtaarin turvetuotantoalue Karjoneva on siirtynyt Luonnonperintösäätiölle marraskuussa 2011 tehdyllä kaupalla. Turveruukki lahjoitti säätiölle puolet alueen ostohinnasta. Alue kuuluu osana Karjonevan 300 hehtaarin suoaluekokonaisuuteen Siikajoella ja se sijaitsee Konttikankaan suojelualueen vieressä. Suo kunnostetaan lintukosteikoksi. Ennallistaminen tehdään vedenpintaa nostamalla ja mahdollisesti levittämällä alueelle rahkasammalia. Alue soveltuu kahlaajien elinympäristöksi, ja siellä on havaittu muun muassa uhanalainen suokukko ja artinen kuovisirri. Konttikankaan suojelualueen koko on muutoksen jälkeen lähes 95 hehtaaria. Tarkistettava onko uoma Pesuanojasta mahdollinen, muutoin yläpuolinen valuma-alue on lähes olematon (Pesuanojan valuma-alue 57.018, Pesuanojan tulvavirtaama 0,8-1 m 3 /s) 3 kiinteistön alueella tulvavaarakartoituksen perusteella täyttyy vedellä jo 1/20 vuodessa toistuvalla tulvalla eli toimii jo vesialtaana Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013

23 4.8 Kurranojan valuma-alueen alaosalla Kurranojan valuma-alue 57.026 A=780 000 m 2 => 1 m vesikorkeudella 780 000 m 3 varastotilavuutta Kurraojan tulvavirtaama n. 20 30 m 3 /s Kanava Kurranojasta 1,5 km => kaivua 8000 m 3 -ktr virtaama 2 m 3 /s (H=1,2 m B=5 m) n. 10 maanomistajaa patoja n. 1,7 km (alustava karkea arvio patomateriaalin määrästä esim. moreenia 42 500 m 3 ) Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013

24 4.9 Leuvaojan valuma-alueen alaosalla Leuvanojan valuma-alue 57.028 A=460 000 m 2 => varastotilavuus ~ 450 000 m 3 Leuvanojan tulvavirtaama n. 15 m 3 /s, josta tästä 5 m 3 /s jää altaaseen => allas täyttyy noin vuorokaudessa tasolle +60 voitaisiin vuorokauden ajan vähentää Siikajoen virtaamaa 5 m 3 /s n. 10 maanomistajaa yksi pato (170 m pitkä) + säätöluukut alapuolella asutusta => patoturvallisuus! aikaisemmin suunnitteilla ollut Leuvan tekojärvi samoilla kohdin, mutta suurempi ja ulottuu ylävirtaan Leuvanojaa Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013

25 4.10 Kärjenkorpi Kärsämänjoen ja Siikajoen välissä maapatoa rakennettava n. 3,5 km, alustava karkea arvio patomateriaalin määrästä noin 3 m korkuisena => 85 000 m 3 esim. moreenia noin 10 kiinteistön alueella A=2,1 km 2, vesisyvyys n. 1 m => varastotilavuutta ~2 Mm 3 (täyttyy esim. varastointivirtaamalla 15 m 3 /s 42 tunnissa) Kärsämäjoen alaosan va 57.024, jonka tulvavirtaama 15 22 m 3 /s yläpuolella Järvitalonjärven va 57.025, jonka tulvavirtaaman n. 8-10 m 3 /s uoman pituus 2-2, 5km, mutta todennäköisesti lähtö olisi aika lähellä Järvitalon järveä jos 8 m 3 /s johdetaan altaaseen, allas täyttyy n. 3 vuorokaudessa Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013 uoman kaivua n. 12 000 m 3 (6 m 2 x 2000 m) (B=5 m, H=1,5 m)

26 4.11 Saareksenjärvi Mankilan läheisyydessä Saarikosken alaosan va 57.014 Jonkinlaisilla pengerryksillä 1,9 km 2 ja vesisyvyys 1,5 m => 2,85 Mm 3 yläpuolella valuma-aluetta vain n. 6 km 2, voitaisiin johtaa Pesuanjoen valuma-alueen 10 km 2 osalta vesiä ehkä jonkinlaisella ojitusjärjestelyllä (10 km 2 x 140 l/s km 2 =120 000 m 3 /vrk) voidaan vähentää Siikajoen virtaamaa Saarikosken kohdalla n. 1,4 m 3 /s n. 15 kiinteistön alueella penkereitä n. 1,5 km (alustava karkea arvio patomateriaalin määrästä ~37 500 m 3 moreenia) rakennettava säännöstelypato järven luusuaan, jota tulvan uhatessa säädellään Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013

27 4.12 Isoräme ennen Kestilää Mulkuanjoki 57.051 60,8 km 2 tulvavirtaama 30 60 m 3 /s Ylipään va 57.032 62,4 km 2 tulvavirtaama 60 70 m 3 /s Mattilanperän va:sta 57.031 ~45 km 2 suurehko valuma-alue takana (170 km 2 ) vettä voidaan johtaa Siikajoesta tai Mulkuanjoesta todennäköisesti vain pumppaamalla, koska alue tasolla +87.5 +90 ja joen vesipinta n. +86, Kusiojan kääntämisellä (2,8 km kaivettavaa kanavaa) takana n. 6 km 2 valuma-alue rannalle pato tasolle +90, padon pituus 3,7 km (alustava karkea arvio patomateriaalin määrästä esim. moreenia noin 90 000 m 3 ) A=1,1 km 2, vesisyvyys 1 m => 1,1 Mm 3 varastotilavuus n. 9 kiinteistön alueella padon takaa poistettava vedet normaalitilanteessa (putki+venttiili / pumppaamo) Maastokarttarasteri 1:80 000 Maanmittauslaitos 9/2013

28 4.13 Kölkänsaari ennen Mankilaa maapatoa rakennettava n. 1,3 km, noin 3 m korkuisena =>alustava karkea arvio patomateriaalin määrästä esim. 33 000 m 3 moreenia tietä korotettava metrillä noin 1,5 km matkalla (1 m) => 7 500 m 3 soraa + tiiviste noin 8 kiinteistön alueella A=1,9 km 2, vesisyvyys n. 0,75 m => varastotilavuutta 1,4 Mm 3 Todennäköisesti pumppaus ainoa vaihtoehto Siikajoesta Uoman mahdollisuus Yliojasta (Kärsämäjoen alaosan va 57.024), jonka tulvavirtaama 15 22 m 3 /s Uoman pituus n. 2,4 km ja kaltevuus pieni=> kaivua n. 5000 m 3 -ktr ja virtaama uomassa (H= 0.75 m B=2,5 m) 0,3-0,5 m 3 /s alapuolella Kivijärvi, jonka pinta-ala n. 40 000 m 2 => pitäisi ruopata ja suurentaa, jotta voisi varastoida tulvavettä edes jonkin verran Mankilan järven syystulvan korkeus ollut noin +50 (N60) kartan korkeuskäyrien ja ilmakuvatun tulva-alueen perusteella tulvavaarakartoituksen perusteella vesi nousee alueelle Mankilanjärven puolelta jo 1/20 vuodessa toistuvalla tulvalla Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013

29 4.14 Hirvirimpi ennen Rantsilaa Valuma-alue yläpuolella 5,2 km 2 (pieniä ojitusjärjestelyjä) Tulva-aikainen valuma voisi olla 728 l/s (q=140 l/s km 2 ) Pienillä padoilla (360 000 m 2 x 0,5 m) varastotilavuus n.180 000 m 3 (n. 3 vrk varastotilavuus) patoja 1,6 km joiden korkeus n. 1 m => alustava karkea arvio patomateriaalin määrästä esim. moreenia 13 000 m 3 kaivettava ojaa 2,5 km (1500 m 3 ) yhden kiinteistön alueella 791-893-10-1 Peruskarttarasteri 1:10 000 Maanmittauslaitos 9/2013

30 4.15 Karkeat kustannusarviot kahdesta esimerkistä 4.15.1 Kärjenkorpi Työvaihe Yksikkö Yksikköhinta Kok. kust. Moreenipato 85 000 m 3 -rtr 10 15 /m 3 850 000-1 275 000 Kanavan kaivu 12 000 m 3 -ktr 5-7 /m 3 60 000-84 000 Säätörakenteet 50 000 200 000 Padon taustan kuivatus 10 000 50 000 Maanlunastus 100 000 200 000 Luvat 20 000 50 000 Suunnittelu 50 000 100 000 Yht. 1 140 000 1 959 000 4.15.2 Kölkänsaari Työvaihe Yksikkö Yksikköhinta Kok. kust. Moreenipato 33 000 m 3 -rtr 10 15 /m 3 330 000 495 000 Tien korotus 7 500 m 3 -rtr 10 12 /m 3 75 000 90 000 Tiiviste altaan puolelle 15 000-20 000 Kanavan kaivu 5 000 m 3 -ktr 5-7 /m 3 25 000 35 000 Säätörakenteet 50 000-200 000 Maapadon taustan kuivatus 10 000 50 000 Maanlunastus 100 000-200 000 Luvat 20 000 50 000 Suunnittelu 50 000 100 000 Yht. 675 000 1 240 000 4.16 Yhteenveto mahdollisista kuiva-altaista Kuiva-allas Tilavuus Mahdollista vähentää Siikajoen virtaamaa Rahvaanneva 0,4 Mm 3 0,5 m 3 /s Myllyneva 1,5 Mm 3 1-2 m 3 /s Pahaneva 0,35 Mm 3 0,5 m 3 /s Kotineva 0,49 Mm 3 2,0 m 3 /s (n.2,5 vuorokauden ajan) Kurunneva 0,64 Mm 3 5,0 m 3 /s (1,5 vuorokauden ajan) Karjoneva 0,35 Mm 3 <0,5 m 3 /s Kurranoja 0,78 Mm 3 1-2 m 3 /s (kanava Kurranojasta) Leuvan oja 0,45 Mm 3 5 m 3 /s (vuorokauden ajan) Kärjenkorpi 2 Mm 3 <5 m 3 /s (kanava Kärsämänjoesta) Saareksenjärvi 2,85 Mm 3 1,0 m 3 /s Isoräme 1,1 Mm 3 <0,5 m 3 /s Kölkänsaari 1,4 Mm 3 >0,5 m 3 /s (kanava Kärsämänjoesta) Hirvirimpi 0,18 Mm 3 0,5 m 3 /s Myös kuiva-altaita tulisi olla useita, jopa kymmeniä, jotta niillä olisi tulvasuojelullista merkitystä. Lisäksi rakennettavat padot, kaivettavat kanavat, säätörakenteet ym. aiheuttavat kustannuksia ja huoltotöitä. Käytöstä poistuneista turvetuotantoalueista Kurunneva olisi ainoa mahdollinen, jonne suhteellisen helposti saataisiin vettä ja alue olisi kunnan omistuksessa. Jatkossa esim. suurilla turvetuotantoalueilla Jousineva, Mankisenneva, Hourunneva, Kupukkaneva voisi miettiä jälkikäyttömuotona tulva-allasta. Tällöin valtio/kunta voisi ostaa maapohjat ja tulvaaltaan suunnittelu voitaisiin aloittaa varhaisessa vaiheessa. Suurta tulvasuojeluhyötyä ei näilläkään alueilla saavuteta. Mankisennevan takana noin 14 km 2 valuma-alue, Jousinevan takana 10 km 2 (osa Jousinevasta Vapolla myynnissä tällä hetkellä), Hourunnevan takana n. 11 km 2 ja Kupukkanevan takana 14 km 2.

31 Kuva 7. Siikajoen valuma-alue sekä edellä esitetyt mahdolliset säännöstelyjärvet ja kuiva-allaspaikat. 5. VEDEN VARASTOIMINEN METSÄOJIIN Esimerkkinä Mankilanjärven alue, joka on tulvaherkkää. Järven yläpuolella, Kärsämänojan pohjoispuolella on E4-tiehen saakka n. 33 km 2 metsäojitettua aluetta. Oletetaan vuorokaudessa satavan 35 mm (kerran 100 vuodessa toistuva tunnin sade). Oletetaan lisäksi, että maan kosteusvarasto on täynnä eli maaperä ei pysty imemään vettä, vaan suuri osa vedestä virtaa suoraan Kärsämänojaan tai Mankilanjärveen. Kuva 8. Toistumisajat eri sateille (kuva Aaltonen ym. 2008)

32 Kerran 100 vuodessa toistuva tunnin rankkasade (0,6 mm/min.) muodostaa tällä alueella n. 1,2 Mm 3 vettä. Mikäli tästä vesimäärästä esimerkiksi 40 % pystyy imeytymään maaperään ja loppu valuu lähes suoraan Kärsämänjokeen, muodostuu valumaksi: 2 3 Q F i 0,6 33 000 000 m 0,035m / h 693 000 m / h Pelkästään tämä vesimäärä nostaisi Mankilanjärven vesipintaa 0,25 m, ellei Iso-ojan vetokyky lisäänny. Alatalon mukaan, kun vesipinta Siikajoessa nousee, kääntyy Iso-ojan virtaama Siikajoesta Mankilanjärveen päin eli edellä esitetty on hyvin realistinen tapaus. Kärsämänjokeen laskevia ojia on tuolla alueella n. 30 kpl. Jokaiseen ojaan rakennettu lasketusallas (1,5 m x 3 m x 15 m) vähentäisi tulvavettä vain noin 2 025 m 3. Jos taas alueen ojissa pystyttäisiin tilapäisesti varastoimaan (ojia karkeasti n. 250 km alueella) noin 0,5 m 2 /m, pystytään tällöinkin varastoimaan vain 125 000 m 3. Veden varastoiminen ojissa edellyttää ojien tulppaamista ja peruskuivatusveden poistumista putkella. Tulvatilanteessa putki alkaa padottaa ja vettä varastoituu ojaan. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi mitoittaa metsäalueilla olevat rummut hieman liian pieniksi. 1 m 1:1 1 m Kuva 9. Ojapoikkileikkaus n. 0,5 m 2 Kovien sateiden sattuessa ei veden varastoinnilla metsäojiin ole suurta merkitystä tulvasuojelun kannalta. Lukuisten metsäojien tukkiminen ja putkittaminen sekä kunnossapito tuo mukanaan kustannuksia. Metsäojien patoaminen olisi järkevintä kohdistaa johonkin yhteen kokoojaojaan, jolloin patoja olisi vain yksi ja takana laajempi valuma-alue. Tällainen on esimerkiksi Hirviojan alue, mutta alueella on lukuisia yksityisiä maanomistajia. Tulvavedenpidätysmahdollisuus metsäojissa tulisi ottaa huomioon jo metsänojitussuunnitelmia laadittaessa. Tulvavesien lyhytaikaisen pidättämisen metsäalueilla ei ole todettu aiheuttavan puustolle haittaa. Eri puulajit kestävät vettynyttä maaperää eri tavalla. Esimerkiksi tervaleppä menestyy vettyneessäkin maaperässä, mutta havupuut kuolevat muutaman kuukauden jälkeen, mikäli juuret eivät saa maaperän huokosissa normaalisti olevaa happea. Juurien pitkäaikainen hapettomuus voi myös heikentää puiden kasvua ja vastustuskykyä. Vettyminen voi myös olla haitallista puille elintärkeille sienille ja sienijuurille. Vettymisen vaikutus puustoon riippuu myös ajoittumisesta eri vuoden aikoihin ja vuosittaisesta toistumisesta. (Rantakokko 2002) Varttunut puusto ei normaalisti kärsi lyhytaikaisesta tai ajoittaisesta tulvasta. Keväällä joitakin viikkoja tai noin kuukauden kestävä vesipeite ei vielä häiritse havupuitakaan, vaan samalla tapahtuva ravinnelisäys jopa parantaa niiden kasvua. Pidempään jatkuva tulva, joka kestää keväästä yhtäjaksoisesti kesä-heinäkuuhun, heikentää havupuiden kasvua ja voi tuhota puustoa. Keväällä ja alkukesällä puut kestävät aikaisin keväällä alkanutta tulvaa hyvin. Puiden kasvun alkamisen kannalta on kuitenkin eduksi, että kasvualustan lämpötilan noustua juurien kasvun mahdollistavalle tasolle (n. 5-6 C) suurin osa puiden juurista on jo pohjavesipinnan yläpuolella. Loppukesällä ja syksyllä varsinkin sateisten säiden jatkuessa viikkokausia pohjaveden pinnan tulisi taas olla huomattavasti alempana, sillä puiden juuret ovat tähän aikaan vuodesta hyvin herkkiä liiallisen märkyyden kasvualustassa aiheuttamalle hapettomuudelle. Talvella vesi ei saisi nousta niin korkealle, että puiden juuret jäätyvät. (Rantakokko 2002)

Kuva 10. Esimerkkilaskennan tukitut ojat Mankilanjärven ympärillä (n.30 kpl) 33

34 Lähteet: Aaltonen ym. 2008. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen ympäristö 31. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. ISBN 978-952-11-3211-7 (PDF). Alatalo Hannu. 1986. Siikajoen keskiosan pengerrysmahdollisuudet. Diplomityö. Oulun yliopisto. Rakentamistekniikan osasto. 79 s. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. 2011. Tulvariskien alustava arviointi Siikajoen vesistöalueella. PO- PELY/1/07.02/2011 Rantakokko Kari. 2002. Tulvavesien pidättäminen valuma-alueilla. Kartoitus mahdollisuuksista Suomen oloissa. Suomen ympäristö 563. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. ISBN 952-11-1171-2 (PDF). 88 s. Turunen Harri. 1983. Siika-, Pyhä- ja Kalajoen vesien käytön historia. Vesihallitus. Helsinki. 1983:160. 202 s. + liitteet.