VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ. Vuosikertomus 2014

VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 1

VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Vuosikertomus 214 Sisältö 4 Kuntayhtymän johtajan katsaus 8 Vaalijalan kuntoutuskeskus kehityksen rattaissa 12 Vaalijalan avopalveluissa rakentamista, toimitilamuutoksia ja isäntävaihdoksia 2 Kuntayhtymän henkilöstö 23 Tilinpäätös Kansikuva: Timo Rönkkö ja Marjo-Riitta Huuhka keskustelevat kommunikaatiomaton avulla. 2 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 3

Kuntayhtymän johtajan katsaus Valtakunnalliset suuntaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen valmistelu jatkui koko vuoden, mutta ratkaisu siirtyy vaalien jälkeiselle eduskunnalle ja hallitukselle. Vaalijalan linjaus uudistukseen edelleen on, että sen kaksi palvelulinjaa, kuntoutus ja avopalvelut tulee jatkaa yhtenäisinä kokonaisuuksina myös tulevaisuudessa. Sillä tavalla Vaalijala palvelee parhaiten Itä-Suomea ja erityisosaamisen ylläpito sekä kehittäminen turvataan asiakkaiden hyväksi. Kuntarakennemuutoksia ei kertomusvuonna tapahtunut Vaalijalan alueella. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittaminen jatkui, mutta lakitekstiluonnokseen asti ei vuoden aikana päästy. Lain eduskuntakäsittely jää vaalien jälkeiseen aikaan ja uudistus astunee voimaan 1.1.217. Kehitysvammaisten asema tässä uudistuksessa on muuttumassa mm. asiakasmaksujen osalta heikompaan, mutta yhdenvertaiseen suuntaan muihin vammaisryhmiin nähden. Subjektiiviset oikeudet ovat laajenemassa kaikille vammaisille. Lain hyväksyminen edellyttää vielä sen kustannusvaikutusten hyväksymistä. Itsemääräämisoikeuslaki on iso hanke, joka vuoden aikana valmisteltiin eduskuntaan asti. Lakiesityksessä nähtiin kuitenkin perustuslaillisia ongelmia, joiden vuoksi asian käsittely lykkääntyy. Tavoitteena on koota potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta edistävät toimet lakiin ja toisaalta tehdä rajoittamistoimenpiteet määrämuotoisiksi. Uudistus edellyttää merkittäviä ajattelun muutoksia palvelujen toteuttamisessa. Vaalijalassa nostettiin asiakkaiden itsemääräämisoikeuden edistäminen ja siihen liittyvä koulutus uudeksi kehittämishankkeeksi vuosille 215-216. Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus eteni loppuun ja laki astuu voimaan portaittain. Sosiaalipalvelujen puitelakina sillä tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli Vaalijalan palveluja kehitettäessä, erityislakien mukaan palvelut tulee entistä harvemmille. Uutena lainsäädäntöuudistuksena on käynnistynyt TEOS. Se on sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamishanke, joka tähtää uuteen lakiin asiasta. Uudistuksen tarkoituksena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta työelämään. Se tulisi mm. lopettamaan perinteisen työtoiminnan ja korvaamaan sen työelämävalmiuksia edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella ja osallisuutta edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella. Kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen vuoteen 22 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti edellyttää uusien erityisasuntojen jatkuvaa rakentamista ympäri Suomea ja näin on myös tapahtunut, pääosin valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuella. Laitosasumisen piirissä oli vuoden lopussa alle 1 4 kehitysvammaista, mutta lapsuudenkodeissaan asuvien erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrä on moninkertainen. Lisäksi vanhentunutta erityisasuntokantaa on jatkuvasti uusittava. Siksi uusien erityisasuntojen rakentamista olisi edelleen valtion tuettava ainakin vuoteen 22 asti investointiavustuksin. ARAn investointiavustuksien kokonaismäärä on ollut 12 miljoonaa euroa vuodessa ja toivottavasti se tällä tasolla säilyy. Yleinen talouden taantuman pidentyminen heikentää resursseja koko Suomessa. Samanaikaisesti kehitetään sosiaalihuollon lainsäädäntöä palveluja parantavaksi laajalla rintamalla. Reaalitalouden kantokyvyn ja uusien palvelutavoitteiden välillä saattaa olla ristiriitaa. Savon erityishuollon kehityksestä Kuntatalouden heikosta tilanteesta huolimatta Savossa vammaispalvelujen saatavuus säilyi tyydyttävällä tasolla. Vaalijalan toteuttama asunto-ohjelma eteni. Vuoden aikana valmistui palvelukoti Siilinjärvelle, jossa on 15 asuntoa pääasiassa lapsuudenkodista muuttaneille nuorille. Pete Sutinen esittelee yhdessä äitinsä Riitta Sutisen kanssa uusia verhoja, jotka tulivat Peten uuden asunnon ikkunaan Siilinjärven Kihmulan palvelukodissa. Yhteistyö palvelujen järjestämiseksi kuntien, asiakkaiden ja omaisten kanssa toimi hyvin. Asumisesta puhuttaessa on tärkeä muistaa, että asuminen ei yksin riitä. Asiakkaan kaikki elämän tarpeet on huomioitava päivittäisistä aktiviteeteista perusterveydenhuoltoon. Muuttoprosessi on iso asia ja se tulee hyvin valmistella. Kunta on palvelujen järjestämisvastuussa ja tätä kautta merkittävin vallankäyttäjä palveluissa. Palvelujen käyttäjänä asiakas on keskiössä. Tämän toteuttaminen palvelujen suunnittelussa siten, että asiakkaan tahto toteutuu tai ainakin näkyy päätöksissä, vaatii jatkuvaa huomiointia. Eteenpäin asiassa on menty. Vaalijalan palvelukotiohjelma jatkuu edelleen ja seuraava asuntokohde valmistui keväällä 215 Joroisiin. Pieksämäellä rakentaminen alkanee kesällä 215. Kuopion ja Mikkelin uudet hankkeet saivat ehdolliset varauspäätökset ARAlta tammikuussa ja niiden suunnittelu on aloitettu. Päiväaikaisen toiminnan tuottamista on kehitetty asiakaslähtöisesti. Työ- ja päivätoimintapalvelujen saatavuus asiakkaille on säilynyt kohtuullisena, vaikka palveluja on jouduttu vähentämään asiakaskohtaisesti kuntien toiveiden mukaan. Tärkeätä on pitää mielessä, että vammaispalvelulaki antaa vaikeavammaisille oikeuden päivätoimintaan asumisen ulkopuolella viitenä päivänä viikossa. Erilaiset työllistymispalvelut ovat säilyttäneet asemansa ja näissä palveluissa erityistä tukea tarvitsevat ja osatyökykyiset asiakkaat ovat yhdenvertaisesti palvelujen piirissä. Savoset-monipalvelukeskusten yhteistyö TE-palvelujen kanssa on kehittynyt hyvin. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen uudistumisprosessi Laitosasumisen asteittainen loppuminen merkitsee sitä, että kuntoutuskeskus Nenonpellossa keskittyy lyhyt- ja pitkäkestoiseen määräaikaiseen vaativimpaan kuntoutukseen. Uudistumisprosessi on kestänyt pitkään ja työtä tehty järjestelmällisesti palvelujen kysyntä huomioiden. Tämä vaihe kestää vuoden 219 loppuun asti. Kuntoutuskeskuksessa oli vuoden aikana keskimäärin 197 asiakasta (29 v. 213). Pitkäkestoisissa palveluissa oli 199 eri asiakasta ja lyhytaikaisissa 238. Kuntoutuskeskuksen palveluja käytti 437 asiakasta ja kuntoutusjaksojen määrä oli 1226. Asiakkaiden määrä pieneni ja kuntoutusjaksojen määrä kasvoi edellisvuodesta. Kaikki luvut ovat suuria, osoittaen toiminnan merkityksen palveluverkossa. 4 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 5

Sateenkaaren erityiskoulussa annetaan opetusta koulussa vakituisesti opiskeleville sekä lyhytaikaisilla kuntoutusjaksoilla käyville oppilaille. Jatkossa kuntoutuskeskuksen kotikenttä tulee olemaan Itä-Suomi, johon kuuluu Savon lisäksi Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Kohonneen turvallisuusriskin kuntoutuspalveluja tuotetaan valtakunnallisesti. Laajeneva kehityssuunta toteutui viime vuonna hyvin, palvelutoiminnan myynti omistajakuntien ulkopuolelle kasvoi 115 %. Ostajakunnan laajeneminen tukee omistajakuntien käytettävissä olevien palvelujen pysyvyyttä ja tuo myönteisiä taloudellisia vaikutuksia alueelle. Vaativan kuntoutuksen sisällöllinen kehittäminen on jatkunut. Sen kysyntä on aika-ajoin ylittänyt tarjonnan ja vasteajat ovat pidentyneet. Kuntoutuksen toteuttamisen muotoja on monipuolistettu. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen osuus on kasvanut. Haasteellisten tilanteiden arviointi ja selvittäminen voi tapahtua asiakkaan omassa toimintaympäristössä asiantuntijavoimin. Sillä voidaan mahdollisesti välttää tai lyhentää kuntoutusjaksojen kestoa ja varmasti parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä. Olennainen havainto on myös se, että perusasiakas voi olla kokonainen perhe. Perhetyön osuus tulee kasvamaan ja varhaiskuntoutuksen asema toivottavasti vahvistuu. Kuntoutuskeskus on merkittävä opetuspalvelujen koordinoija. Oma Sateenkaaren koulu tuottaa perusasteen opetusta ja Seurakuntaopisto ja Bovallius-ammattiopisto tuottavat keskiasteen opetusta yhteistyössä kuntoutuskeskuksen oppilaskotien kanssa. Järjestely toimii hyvin ja kaikille lähialueen erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille voidaan taata opiskelupaikka. Työnjako kuntien kanssa on selvä. Kunnat tuottavat peruskoulu- ja tukipalvelut kaikille, mutta on olemassa pieni joukko lapsia, joiden koulunkäynti ei kotikunnan palveluissa kuitenkaan onnistu tai se keskeytyy. Silloin tarvitaan kuntoutuskeskuksen koordinoituja opetuspalveluja ja kuntoutusta. Kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää, että tilat ovat asianmukaiset. Kuntoutuskeskuksen tilojen uudistamistyö jatkui vuoden aikana yhden rakennuksen peruskorjauksen loppuun saattamisella ja seuraava peruskorjaus aloitettiin syksyllä. Tilojen uudistaminen toteutettiin kassarahoituksella. Peruskorjaustoiminnan lisäksi tilojen käyttötarkoituksia on muutettu kysynnän tarpeiden mukaan. Osaava ja jaksava henkilöstö on toiminnan perusta Kuntayhtymän palveluksessa oli kuukausittain keskimäärin 918 työntekijää. Henkilöstön määrä on ollut kasvussa pääosin asunto-ohjelman toteuttamisen myötä. Vaativan kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää myös enemmän henkilöstöresursseja kuin laitosasuminen. Uuden osaavan henkilöstön tarve kasvaa eläkkeelle siirtymisten kautta. Laitosasumisen väheneminen toisaalta vapauttaa henkilöstöä muuhun kuntoutustoimintaan. Koulutettujen työntekijöiden saatavuus on ollut Savossa tyydyttävää muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Osaavuus edellyttää työnantajalta jatkuvaa täydennyskouluttamista. Se on ollut yksi Vaalijalan vahvuuksista jo vuosia. Täydennyskoulutusta tarjotaan jatkossa enemmän myös kuntien työntekijöille. Työhyvinvointi edellyttää työnantajalta aktiivisuutta. Toteutetun työhyvinvointitutkimuksen mukaan kiireen tunne oli yleistä ja henkisessä työilmapiirissä koettiin kehittämisen tarpeita. Osaavan esimiestyön ja alaistaitojen kehittäminen jatkuu. Työhyvinvoinnin toteutuminen edellyttää myös, että työntekijöiden omaehtoisen toiminnan tukeminen tuottaa tuloksia. Tavoitteena on työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen. Työterveyspalvelut uudistuivat vuoden 214 alussa. Sairauspoissaolojen seuranta ja tilanteisiin puuttuminen ajoissa kuuluvat työterveyshuoltoon. Tässä suhteessa oli havaittavissa myönteistä kehitystä. Rekrytoinnin haasteet kohdistuvat mm. pysyvän ja osaavan lääkärikunnan ylläpitämiseen. Tässä työssä tarvitaan uusia näkökulmia. Erityistyöntekijöiden saatavuus vaihtelee ja tästä syystä Vaalijalalla on laaja yhteistyöverkosto konsultoivien asiantuntijoiden käyttämiseksi omien resurssien täydentämiseksi. Vaalijalan hallinnollinen kehittäminen ja talous Vaalijalan arvot Vaalijalassa on sitouduttu laatujärjestelmän rakentamiseen vaiheittain vuoteen 218 mennessä. Työn toteutusvaihe aloitettiin 213. Laatujärjestelmän viitekehys tulee olemaan IS 91:215 standardi. Laatujärjestelmä rakennetaan sähköisille alustoille ja se tulee kattamaan toiminnan laajasti palveluprosesseista henkilöresurssien hallintaan. Vaalijalan talous ponnisti vuoteen 214 edellisen vuoden alijäämän pohjalta. Tavoitteeksi asetettiin nollatulos alijäämäisestä talousarviosta huolimatta, toimenpiteenä oli mm. 5 euron säästöohjelma. Tulos on 524 euroa ylijäämäinen, jonka lisäksi voitiin tehdä 2 miljoonan euron investointivaraus. Palvelutoiminnan euromääräinen kasvu oli 12 %. Kasvun selittävät tekijät ovat asumispalvelujen laajentuminen ja kuntoutuksen kysynnän jatkuminen. Vuoden 215 taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat yhtä vaativia kuin edellisten vuosien. Niiden toteuttaminen edellyttää noin 5 euron alijäämän kuromista umpeen talousarvion tuloihin nähden, koska yleinen suoritehintojen tarkistus jätettiin tekemättä. Alkuvuosi on sujunut hyvin ja näyttää siltä, talouden tasapaino on saavutettavissa. Ymmärtäminen ja vuorovaikutus Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Silloin kun puhetta ei ole, puhetta korvaavat muut kommunikaatiokeinot. Vaalijalassa ihminen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi niin jokapäiväisissä tilanteissa kuin elämän taitekohdissa. Hänen tahtoaan kunnioitetaan ja sitä tuetaan. Ilkka Jokinen kuntayhtymän johtaja Vastuullisuus Vaalijala tarjoaa palveluja luotettavasti ja pitkäjänteisesti julkisena palvelujen tuottajana. Asiakas voi luottaa siihen, että palvelut ovat sisällöltään harkittuja, räätälöityjä ja niiden saatavuus on hyvä. Palvelujen sisällöllinen hyöty jää asiakkaalle ja taloudellinen hyöty Vaalijalan toiminta-alueelle. Osaavuus Vaalijala on kerryttänyt palveluosaamistaan yli sata vuotta ja toimii kehitysvamma-alan osaamisen ylläpitäjänä ja kehittäjänä valtakunnallisesti. Osaavuus toteutuu kykynä vastata vaativiin kuntoutusja palvelutarpeisiin myös tulevaisuudessa. 6 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 7

Kesäpäivän puuhia kuntoutuskeskuksen pihamaalla. KUNTOUTUSKESKUS, LYHYTAIKAISET JAKSOT 25-214 14 12 1 92 958 99 971 123 997 127 1117 19 1146 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Vaalijalan kuntoutuskeskus kehityksen rattaissa Vaalijalan kuntoutuskeskus elää edelleen yhteiskunnan muutoksen mukana. Kuntoutuskeskus pyrkii valtakunnallisen ja kansainvälisen kehityksen muutoksia seuraten vähentämään edelleen pitkäaikaista, vuosia kestävää laitoshoitoa. Kuntoutuskeskus tarjoaa avopalveluiden tarpeisiin intervalliperiaatteella erityisiä kuntoutuspalveluita, räätälöityä kuntoutusta sekä kriisitilanteiden kuntoutusta sekä Savon seudulle, mutta myös muualle Suomeen erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Yksikköjen peruskorjaus etenee suunnitellusti Kuntoutuskeskuksen yksikköjen peruskorjausprojektit etenivät vuonna 214. Entisen osasto Kympin tilat vapautuivat ja niihin tiloihin saatiin pintaremontilla kotoisat tilat viiden kuntoutujan Satama Kakkonen yksikölle sekä nelipaikkaiselle Sarastus 2 -pienyksikölle. Reimarin kuntoutusyksikön remontti eteni suunnitellusti. Reimari tarjoaa pidempiaikaista kuntoutusta erittäin paljon psykososiaalista tukea tarvitseville henkilöille. Reimariin tulee 1 yksiötä kahdessa kerroksessa, yhteisiä neuvottelu- ja oleskelutiloja sekä molempiin kerroksiin omat tilavat keittiöt. Reimarin kuntoutusyksikön johtaja ja henkilökunta valittiin syksyllä 214, jolloin myös tämän yksikön henkilöstön räätälöity koulutus alkoi. Reimariin tulee omat siihen suunnitellut terapiamenetelmänsä ja Reimarin tarkoitus on palvella koko Suomen alueen erityisasiakkaita. Seuraava remontointikohteemme on Suvannon kuntoutusyksikkö, jonka toiminta loppuu kesäkuussa 215. Uusi suunnitteilla oleva yksikkö ristittiin nimikilpailun tuloksena Erannoksi. Eranto tulee valmistumaan keväällä 216. Eranto on Vaalijalan uusi neuropsykiatrisen kuntoutuksen yksikkö, jonka asiakaspiiri tulee koostumaan neuropsykiatrisesta valmennuksesta ja kuntoutuksesta hyötyvistä nuorista ja aikuisista kuntoutujista. Erannon henkilöstö tullaan valitsemaan syksyllä 215 ja heille tullaan suunnittelemaan pitempikestoinen koulutusohjelma, joka valmentaa työskentelemään Erannossa. KUNTOUTUSKESKUKSEEN TULLEET HENKILÖT 25-214 Pitkäaikainen hoito Lyhytaikainen hoito 52 42 44 4 39 4 33 3 37 46 37 35 283 278 285 269 276 273 263 238 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 8 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 9

Oppilaskodit ja Sateenkaaren erityiskoulu Lasten ja nuorten määräaikaisten, tavoitteellisten kuntoutuspaikkojen kysyntä on ollut runsasta myös vuonna 214. Oppilaskoti Kompassin neljän lapsen Eetun talo avasi ovensa helmikuussa 214 Nenonpellossa. Tarvitsimme vielä syksyn aikana lisää paikkoja ja oppilaskoti Luotaimelle ostettiin iso omakotitalo viidelle nuorelle Pieksämäen keskustasta, jonka remontointi alkoi. Talosta tuli Sukkulan oppilaskoti. Nuoret käyvät keskustasta bussilla Sateenkaaren koulussa ja muuten asuvat keskustassa lähellä kauppoja, kirjastoa sekä harrastuksiaan. Kuntoutuskeskus tarjoaa myös lastensuojelunlain mukaisia palveluja. Yhdeksässä luokkaryhmässä toimiva Vaalijalan kuntoutuskeskuksen Sateenkaaren erityiskoulu on yksi maamme suurimmista vaikeavammaisten, autististen ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten peruskouluista. Vaalijalan seitsemän oppilaskotia toimivat tiiviissä yhteistyössä Sateenkaaren erityiskoulun kanssa unohtamatta perheitä ja muita yhteistyötahoja. Kaikki oppivelvollisuusikäiset pääsevät kouluun, myös lyhytaikaisessa kuntoutuksessa olevat lapset ja nuoret. Sateenkaaren peruskoulussa käy päivittäin koulua oppilaita myös omista kodeistaan oppilaskotien lisäksi. Oppilaskotipaikkojen tarpeesta johtuen tarvitsimme lisää koulupaikkoja ja vuodenvaihteessa syntyi uusi erityisopetusryhmä, Katajan luokat, Nenonpeltoon. 25 2 15 KUNTOUTUSKESKUKSEN TALOUDEN KEHITYS 26-214 Nettomenot Korvaustulot kunnilta 221 22534 2213 2148 21848 22155 21474 28 2837 1969 19131 1848 189 17642 1723 16851 15828 156 (1 ) 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213! 214 Liikkuvat palvelut ja uudet toimintamallit Kuntoutuskeskus on vuoden aikana pyrkinyt edelleen nopeasti vastaamaan kriisiytyneisiin tilanteisiin avopalveluissa. Tämä on vaatinut myös liikkuvien palveluiden kehittämisen ja uusien toimintamallien luomiseen. Pyrkimys olisi, ettei asiakas aina välttämättä tulisikaan kuntoutuskeskukseen. Kriisin tullessa voisimme mennä asiantuntijoina käymään kotikunnissa katsomassa, missä asioissa voitaisiin asiakkaita auttaa paikan päällä. Voisimmeko antaa koteihin, asumisyksiköihin, kouluihin, päiväkoteihin sekä työ- ja päivätoimintaan apua ja neuvoa, miten voitaisiin tilanteista selvitä ilman, että henkilön täytyisi tulla Nenonpeltoon. Tämä työ jatkuu ja tietoa liikkuvista palveluista löytyy www.vaalijala.fi -sivustoilta. Vaalijalan kuntayhtymän tahtotilan mukaisesti Vaalijala pyrkii toimimaan tulevaisuudessa maakuntarajat ylittävänä erityisen tuen keskuksena. Pyrimme vastaamaan juuri siihen kysyntään, joka meihin kohdistuu, aina uudistuen. Muuttovalmennuksen edelleen kehittäminen on haaste myös jatkossa ja muutokseen on henkilöstönkin mukauduttava. Henkilöstöä tulee kiittää joustavuudesta ja halusta tarttua uusiin haasteisiin sekä halusta oppia uutta ja uusia asioita. 1 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 11

TOIMINTAKESKUSTEN ASIAKKAAT 25-214 Asiakkaat Musiikkipiiri kokoontuu Koivulassa. Ohjaaja Katja Puolakka opastaa Eero Heiskasta. Taustalla Veli Matti Haikarainen. 2 18 16 14 12 1 Käynnit/asiakat Käyntikerrat 163 157 161 15792 14149 1192 98 9 87 173 1512 18 146 1587 18311 134 137 2292 22849 22199 22325 163 16 157 157 143 14 141 142 25 2 15 8 73 1 Vaalijalan avopalveluissa rakentamista, toimitilamuutoksia ja isäntävaihdoksia Kuntoutuskeskuksen rinnalla Vaalijala järjestää Savon kunnille kehitysvammaisten avopalveluja; poliklinikkatoimintaa, asumista, perhehoitoa, työ- ja päivätoimintaa sekä sosiaaliasiamiehen palvelua. Vaalijalan palvelut täydentävät näin kuntien omia ja yksityisten järjestämiä palveluja. Toimintaa viidellätoista paikkakunnalla Tällä hetkellä Vaalijalan avopalvelujen toimintayksiköitä on 15 Savon paikkakunnalla: asumisyksiköitä 17, toimintakeskuksia 6 ja Savoset-monipalvelukeskuksia 4 toimipistettä. Kolmella paikkakunnalla toimivilla poliklinikoilla kävi n. 1 asiakasta. Perhehoitoa antavia perhekoteja on 25. Sosiaaliasiamiestoiminnassa oli kertomusvuonna mukana neljä kuntaa. Vuoden 215 alusta Vaalijalan sosiaaliasiamiestoiminta jäi historiaan toimittuaan 14 vuotta. Uusia toimitiloja saatiin Mäntyharjussa kun Savoset muutti kuntakeskukseen kunnostettuihin entisen päiväkodin kiinteistöön ja Mäkirinteen palvelukodin peruskorjaus valmistui. Mikkelissä Etelä-Savon poliklinikka muutti uusiin ja esteettömiin tiloihin. Asukkaiden yhteinen kahvihetki Kihmulassa. Palvelukotien rakentamisessa uusia kohteita Valtakunnallisen kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämistavoitteen mukaisesti Vaalijala on jatkanut laitosasumisesta ja ikääntyvien vanhempien luota muuttavilie tarkoitettua uusien asuntojen rakentamisohjelmaa. 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Sini Krannila kotitöissä Oravissa. 5 Vuodesta 27 alkaen on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) avustuksella valmistunut 154 ajanmukaista vammaisasuntoa Savon eri paikkakunnille. Vuonna 214 syyskuussa aloitti toimintansa 15 asuntoa käsittävä Kihmulan palvelukoti Siilinjärvellä ja Joroisissa Muurinkosken palvelukoti valmistui vuoden 215 huhtikuussa. Tämän lisäksi Vaalijalalla on ARAn rahoitusvaraus Pieksämäelle rakennetavasta toisesta yksiköstä, jonka rakentaminen käynnistyy keväällä 215. Uusina rahoituskohteina ovat vielä Kuopioon ja Mikkeliin toisen palvelukodin varaukset. Kaikkiaan Vaalijalalla on avopalvelujen asumispaikkoja n. 25. Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti jatkettiin ISO 91 laatujärjestelmään perustuvaa asumispalvelujen toiminnan suunnittelua ja toteutusta. 12 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 13

Savonlinnassa Timo Eronen on valmiina lähtemään matsiin. VAMMAISPALVELUT OHJATUN JA AUTETUN ASUMISEN KÄYTTÖPÄIVÄT JA MENOJEN KEHITYS 26-214 NETTOKUSTANNUKSET J (1 ), KÄYTTÖPÄIVÄT 8 7 6 5 4 3 2 1 Nettomenot 7567 Hoitopäivät 6183 512 45675 39458 3732 28982 26458 2322 7141 5695 173 1451 1729 25 2637 3372 4364 26 27 28 29 21 211 212 213 214 OHJATUN ASUMISEN KÄYTTÖPÄIVÄT JA MENOJEN KEHITYS 26-214 3 Nettomenot Käyttöpäivät NETTOKUSTANNUKSET (1 ), KÄYTTÖPÄIVÄT 25 2 15 1 5 13371 12715 12636 12233 12175 12281 1294 13238 9779 311 363 346 337 337 38 42 443 292 26 27 28 29 21 211 212 213 214 14 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 15

KV-TYÖTOIMINTA / SAVOSET ASIAKKAAT 25-214 Toivo Topi Kukkonen pihahommissa Kahvimyllyssä. Asiakkaat 3 25 271 45153 277 41726 236 239 23 24 232 Käynnit / asiakas Käyntikerrat 252 249 5 45 4 2 3822 3818 2 3484 3517 3514 34139 3676 36557 35 15 167 151 161 159 151 146 151 171 146 147 3 25 2 1 15 5 1 5 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 SAVOSET-TYÖTOIMINNAN TALOUS 26-214 2 Nettomenot 1 18 Korvaustulot kunnilta 1719 (1 ) 16 14 12 1 154 15 1114 11191138 1124 198 197 118 175 1577 15531583 1573 1515 1455 1219 Asukkaiden yhteinen lounashetki Kuutinharjussa. 8 6 Vili kokkaa Eetun klubilla. 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Matias Lappalainen nauttii ratsastusterapiasta. 16 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 17

Savosetit ja Luotsi-työvalmennus Savoset-työhönvalmennuskeskukset ovat viime vuosina laajentaneet palvelutarjontaansa perinteisen kehitysvammahuollon lisäksi uusille asiakasryhmille. Varkaudessa, Mikkelissä ja Pieksämäellä on työvoimahallinnon kilpailutusmenettelyjen kautta saatu uusia asiakasryhmiä Luotsi-työvalmennus- ja työkunnon arviointipalveluille. Arvioinneissa on sovellettu Imba- ja Melba-työkunnon arviointimenetelmiä. Työvoimahallinnolle myytyjä Luotsipalveluja vuonna 214 kertyi 227 euron edestä. Vakiintuneena asiakasryhmänä ovat olleet myös kuntien osoittamat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat (12). Kehitysvammahuollon yleisen integraatiotavoitteen mukaisesti työvalmennuksen tavoitteena on osatyökykyisten asiakkaiden työllistyminen normaaleihin työtehtäviin yleisillä työmarkkinoilla. Savosettien asiakkaista työskente- Ii vuonna 214 avotyössä toimipisteiden ulkopuolella kaikkiaan 34 henkilöä. Savosettien asiakasmäärä oli kertomusvuonna työharjoittelijat mukaan lukien yli 9 henkilöä. Hankeyhteistyötä tehtiin Diakin ja Itä-Suomen yliopiston hallinnoiman Kannattava työllistyminen ESR-hankkeen kanssa. Uutena yhteistyösuuntana saatiin projektikumppanuus Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) hallinnoiman hoivafarmi ESR-projektin kanssa. Päivätoiminnoissa taidetta ja kunnallistamista Vaikeimmin vammaisille päivätoimintaa järjestävät toimintakeskukset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä palvelukotien kanssa. Osa viikoittaisesta päivätoiminnasta järjestetään asiakkaan tarpeista ja toimintakyvystä riippuen asumisen yhteydessä ns. kotipäivinä, jolloin huolehditaan kodin siisteydestä tai/ja käydään omaohjaajan kanssa asioimassa paikkakunnan keskustassa. Entistä vaikeahoitoisempien asiakkaiden siirtyessä asumaan avopalveluihin, tämä tuo uusia vaatimuksia myös päivätoimintojen sisällölliseen uudistamiseen. Tätä edustaa parhaimmin Vaalijalan Taidemyrsky-toiminnan jatkuminen Kuopiossa, Varkaudessa ja Mikkelissä. Työtä ohjaamassa ovat olleet ammattitaiteilijat. Kuopiossa taidetoiminta siirtyi kaupungin vastuulle 1.1.215 alkaen ja Savonlinnassa Pääskylän toimintakeskuksen osalta tehtiin päätökset toiminnan siirtämisestä kaupungin hoidettavaksi ja siirtymisestä Telakka-työpajalle 1.3.215 alkaen. 35 3 25 2 15 1 5 2193 737 71 POLIKLINIKKATOIMINNAN ASIAKKAAT 25-214 Asiakkaat Asiakaskäynnit 2123 776 2632 2638 2545 851 825 841 2413 2692 2534 2813 918 933 957 998 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 KV-POLIKLINIKKATOIMINNAN KÄYNTIKERRAT JA MENOJEN KEHITYS 26-214 3155 Ruuanvalmistusta Mikkelin Savoset monipalvelukeskuksessa. NETTOMENOT (1 ), KÄYTTÖPÄIVÄT 35 3 25 2 15 1 5 Käyntikerrat Nettomenot 2632 2638 2262 483 559 578 2546 664 676 2413 2692 731 7 2534 2813 877 95 3155 26 27 28 29 21 211 212 213 214 18 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 19

Ikätaulukko (vakituiset) 31.12.211 %-osuus 31.12.212 %-osuus 31.12.213 %-osuus 31.12.214 %-osuus 2-29-vuotiaat 36 6,7 35 6,4 27 4,8 36 6,3 3-39-vuotiaat 11 2,3 19 2, 111 19,7 124 21,5 4-49-vuotiaat 145 26,8 138 25,4 134 23,7 136 23,5 5-59-vuotiaat 215 39,7 215 39,5 219 38,8 222 38,4 6-35 6,5 47 8,6 74 13,1 6 1,4 Yhteensä 541 544 565 573 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Vakanssien kokonaismäärä oli vuonna 214 yhteensä 651 (213/ 635), jotka kaikki olivat kokoaikaisia. Virkoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä (mm. johtajat, esimiehet, lääkärit) oli yhteensä 72 (213/71). Muut ovat työsuhteessa. Kaikki työntekijät palkataan kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstön syntymävuoden perusteella laskettu keski-ikä v. 214 oli 47,4 vuotta (v. 213/48,6 vuotta). Henkilökohtaisten lähiohjaajien määrä on lisääntynyt. Pääosa (yli 8 %) henkilöstöstä työskentelee kuntoutuskeskuksen alueella Nenonpellossa. Henkilöstön koulutus Osaavuus edellyttää koko henkilöstön jatkuvaa täydennyskoulutusta. Osaamisen arviointi tapahtuu kehityskeskustelun yhteydessä. Keskustelun pohjana käytettiin ensimmäistä kertaa HR- työpöydällä olevaa sähköistä lomaketta. Erillinen osaamiskartoitus toteutettiin kuntayhtymän avopalveluissa sekä kuntoutuskeskuksessa, lukuun ottamatta tukipalveluita. Osaamisen arviointi antaa tietoa yksikön esimiehelle oman henkilöstön osaamisesta sekä tavoiteltavan osaamisen puutteista. Henkilöstölle se antaa tietoa henkilökohtaisen koulutussuunnitelman tekemiseen. Kuntayhtymän koulutussuunnitelma pohjautuu esiin nouseviin tarpeisiin painopistealueet ja tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Henkilöstön koulutuspäivien määrällisenä tavoitteena on pidetty 3 pv/työntekijä. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on annettu 184 koulutuspäivää eli 2, 2 pv/työntekijä (v. 213/2149/2,3 pv). Sisäisen täydennyskoulutuksen osuus on 57 % koulutuskustannuksista. Lisäksi henkilöstö on osallistunut kuntayhtymän ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Yhteensä koulutuspäiviä on ollut 3,4 pv/ Asumisen kehitysryhmä työskenteli Lyncin välityksellä. vakanssi. Syksystä 29 kuntayhtymässä on ollut käytössä AVEK- KI-toimintatapamalli ja koulutus. Vuoden 214 loppuun mennessä AVEKKI-peruskoulutuksen käyneitä on kuntayhtymässä yhteensä 793 henkilöä (avopalveluista 225). Henkilöstö osallistuu säännöllisin väliajoin ryhmä- sekä yksikkökohtaisiin ylläpitokoulutuksiin. Yksiköillä on käytettävissä AVEKKI-kouluttajien konsultaatiopalvelut. Kuntayhtymän ulkopuolisia AVEKKI-koulutuksia järjestettiin 3 kappaletta, osallistujia oli yhteensä 27 henkilöä. Näistä yksi koulutus oli järjestetty asiakkaiden vanhemmille. Kesäsijaisille tarkoitettuihin toimintatapamallin perehdytyskoulutukseen osallistui 31 henkilöä. Vaalijalan kuntayhtymän Myötätuulen koulutuskeskus järjesti lisäksi koulutusta autismin kirjosta ja kehitysvammaisten seksuaalisuudesta ja mielenterveydestä. Myötätuulessa oli erilaisia kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen Vakanssit ammattiryhmittäin 31.12.211 31.12.212 31.12.213 31.12.214 Hallintohenkilöstö 2 22 24 26 Lähityöntekijät 466 481 515 53 Asiantuntijat 41 4 42 42 Muu henkilöstö 57 57 54 53 Yhteensä 584 6 635 651 joista osa-aikaisia 2 2 1 - Henkilöstökustannukset 211 %-osuus 212 %-osuus 213 %-osuus 214 %-osuus Maksetut palkat (1 e) Vakinainen henkilöstö 15 274 71 15 83 69 15 5 63 15 447 62 Sijaiset ja tilapäinen hlöstö 3 9 14 3 834 16 5 59 23 5 918 23 Erilliskorvaukset 2 661 13 2 975 13 3 77 13 3 349 13 Muut palkat ja palkkiot 427 2 361 2 384 1 528 2 Yhteensä 21 371 1 23 1 24 2 1 25 242 1 Henkilösivukulut Sosiaalivakuutusmaksut 1 267 18 1 347 18 1 42 18 1 472 18 Eläkevakuutusmaksut 5 744 82 6 42 82 6 43 82 6 572 82 Yhteensä 7 11 1 7 389 1 7 832 1 8 44 1 liittyviä koulutuksia, esimieskoulutusta, GAS-menetelmäkoulutusta, ergonomiakoulutusta, perhetyön koulutusta, ensiapukoulutusta (korttipäivitykset ja EA1-kurssit) ja erilaisia tietokoneen ohjelmien käyttökoulutuksia. Vaalijalan kesäsijaisille järjestettiin AVEKKI-koulutusten lisäksi koulutusta kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta, asiakkaiden omatoimisuuteen tukemisesta ja ohjaamisesta, liikuntarajoitteisten ohjaamisesta ja ergonomiasta. Kuntayhtymän ulkopuolisina koulutuksina järjestettiin Anger treatment -koulutus, Autismin kirjo -koulutusta (3 koulutusta), Kehitysvammaisuus ja mielenterveys -koulutus, Kipinä kommunikointiin lausetasoisten kommunikaatiokansioiden avulla -koulutus (2 koulutusta), GAS -menetelmäkoulutusta (3 koulutusta), Terapeuttinen asennoituminen ja työskentely asiakkaan arjessa -koulutus, Tukiviittomien alkeet -koulutus (2 kertaa) ja Tukiviittomien jatkot -koulutus (2 kertaa). Savon kunnista Myötätuulen koulutuksiin osallistui 61 henkilöä (v.213/88 henkilöä). Laatutyö toimintajärjestelmän rakentaminen Vaalijalan laatutarina on yli sata vuotta vanha. Olemme sitoutuneet laatujärjestelmän rakentamiseen vuoteen 218 mennessä. Nykyaikainen IS 91:215 standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä rakennetaan sähköisille alustoille. Laadukas toiminta perustuu yhteiselle arvopohjalle. Kehitysryhmät jatkoivat prosessien kuvaamista, avopalveluissa ryhmät työskentelivät Lyncin välityksellä. Sähköiseen toimintajärjestelmään kuvattiin ydinprosessit ja prosessien katselmoinnit käynnistettiin. Katselmointien kautta päästään kiinni toiminnan kehittämiseen. Dokumenttien hallintaan luotiin yhtenäinen toimintatapa. Ohjeitten päivitys käynnistyi prosessikuvausten myötä. 2 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 21

Toimintaterapia meneillään kuntoutuskeskuksessa. Tilinpäätös Tuotot Vaalijalan kuntayhtymän toimintatuottojen yhteismäärä vuonna 214 oli 45,6 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 4,3 miljoonaa eli 11,1 %. Toimintatuotoista suurin osa on myyntituottoja, joista merkittävin osa on kunnilta saatavat korvaukset, joiden osuus kokonaistuotoista on runsaat 8 %. Jäsenkunnilta saatuja korvauksia kertyi 34,7 miljoonaa, joka on 2,3 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Jäsenkuntien ulkopuoliset kunnat ostivat palveluja 3,5 miljoonalla. Muita merkittäviä tuloeriä ovat asiakkailta saatavat maksut, joita kertyi 2,5 miljoonaa. Lisäksi kuntayhtymä saa vuokratuottoja sekä tukia ja avustuksia. Kulut Toimintakuluja kertyi yhteensä 42, miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 1,3 miljoonaa eli 3,2 %. Kasvu johtuu pääosin toiminnan laajenemisesta erityisesti avopalveluissa. Valtaosan kuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat yhteensä 33,1 miljoonaa euroa eli vajaat 79 % kaikista menoista. Palvelujen ostoihin kului 4,3 miljoonaa ja tarvikkeiden ostoon 3,4 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos vuodelta 214 oli varausten muutosten jälkeen 524 116,92 euroa ylijäämäinen. Lainaa Vaalijalan kuntayhtymällä oli vuoden lopussa 11,4 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 1,7 miljoonaa euroa. Lainat on otettu pääasiassa palvelukotien rakentamiseen. Investoinnit Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 5,1 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 3,1 miljoonaa euroa. VAALIJALAN PALVELUTOIMINNAN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ 26-214 4 Nettomenot MILJOONAA 35 3 25 2 Korvaustulot kunnilta 25368 22776 22496 2262 2753 28245 27317 27483 261 24538 3547 33232 3261 3288 32956 3564 31118 3773 15 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213 214 22 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 23

Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tulos on muodostunut ja miten tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Kuntyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1 euroa 214 213 Toimintatuotot 45579 41282 Toimintakulut - 41977-4713 Toimintakate 362 569 Rahoitustuotot ja -kulut korkotuotot 1 1 muut rahoitustuotot 7 8 korkokulut -13-133 muut rahoituskulut -12-14 Vuosikate 3468 431 Poistot ja arvonalennukset - 954-783 Tilikauden tulos 2514-352 Varausten muutos - 199 Tilikauden ylijäämä 524-352 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 18,6 11,4 Vuosikate/poistot % 363,5 55, TASE Tilivuosi 214 Tilivuosi 213 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 165 779 262 313 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 148 696 148 696 Rakennukset 17 686 49 14 219 35 Kiinteät rakenteet ja laitteet 436 28 551 745 Koneet ja kalusto 395 176 246 55 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Keskeneräiset hankinnat 1 592 843 2 94 549 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 1 592 843 2 94 549 Aineelliset hyödykkeet 2 259 332 18 7 891 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet 8 38 8 38 Muut osakkeet ja osuudet 15 259 15 259 Osakkeet ja osuudet 23 567 23 567 Muut saamiset 84 56 63 19 Sijoitukset 86 586 86 586 PYSYVÄT VASTAAVAT 2 533 185 18 419 79 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 117 21 119 1 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 117 21 119 1 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 34 161 4 637 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 624 758 Pitkäaikaiset saamiset 624 758 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 751 666 3 314 442 Muut saamiset 41 884 468 173 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset 45 59 444 2 Siirtosaamiset 45 59 444 2 Lyhytaikaiset saamiset 4 559 141 4 226 617 Saamiset 4 559 141 4 226 617 Rahat ja pankkisaamiset 4 698 29 2 957 81 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 292 136 7 225 813 VASTAAVAA 29 942 342 25 764 72 24 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 25

Tilivuosi 214 Tilivuosi 213 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 2 29 616 2 29 616 Muut omat rahastot 963 717 963 717 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 5 776 77 6 129 23 Tilikauden yli-/alijäämä 524 117-352 316 OMA PÄÄOMA 9 294 157 8 77 4 POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Vapaaehtoiset varaukset 2 9 698 POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET 2 9 698 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 128 844 17 261 Muut toimeksiantojen pääomat 33 319 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 129 174 17 58 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 261 191 9 64 26 Ostovelat 5 94 Pitkäaikainen 11 261 191 9 69 299 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 161 281 155 65 Ostovelat 1 491 699 1 65 59 Muut velat 48 145 452 23 Siirtovelat Siirtyvät korot 26 565 23 476 Lomapalkkajaksotus 4 918 77 4 632 517 Muut siirtovelat 179 36 336 232 Siirtovelat 5 124 695 4 992 225 Lyhytaikainen 7 257 82 7 25 84 VIERAS PÄÄOMA 18 519 11 16 814 383 VASTATTAVAA 29 942 342 25 764 72 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄN TOIMIPISTEET Vaalijalan kuntoutuskeskus Nenonpellontie 4, 7694 Nenonpelto puh. 15 783 111 Kotisivu: www.vaalijala.fi, s-posti: etunimi.sukunimi@vaalijala.fi faksi 15 7831298 Palvelukodit/-asunnot Haaparinteen palvelukoti Kyläkouluntie 1, 55 Mikkeli 15 335 421 Harjun palvelukoti Urheilutie 1, 585 Punkaharju 44 389 9672 Hongiston palvelukoti Hongistonkatu 3, 7821 Varkaus 17 555 1866 Kahvimyllyn palvelukoti Peltotie 2, 776 Suonenjoki 44 389 9673 Kanervan palvelukoti Asontie 2, 7221 Tervo 44 389 9674 Kihmulan palvelukoti Kihmulantie 2, 718 Siilinjärvi 44 389 9676 Koivulan palvelukoti Tirrolantie 2, 519 Juva 15 651 615 Kuutinharjun palveluasunnot Rautalammintie 31, 777 Rautalampi 17 53 9 Laavunrinteen palvelukoti Laavunkuja 1, 5723 Savonlinna 15 476 658 Latukadun palveluasunnot Latukatu 14, 7821 Varkaus 44 389 9678 Lukkarin palvelukoti Ruustinnantie 3, 7613 Pieksämäki 5 389 944 Muurinkosken palvelukoti Koskentie 14, 796 Joroinen 44 389 9723 Mäkirinteen palvelukoti Kangastie 2, 527 Mäntyharju 44 389 9681 Oravin palvelukoti Oravinkatu 7, 517 Mikkeli 44 389 9682 Pihlajarinteen palvelukoti Savontie 64 D 3, 7615 Pieksämäki 15 614 287 Pisan palvelukoti Pappilankuja 2, 733 Nilsiä 44 389 9684 Puulan palvelukoti Otto Mannisen tie 9 C, 512 Kangasniemi 44 389 9685 Toimintakeskukset Koivikko Vanhankirkontie 11, 733 Nilsiä 5 389 9465 Kuutinharju Rautalammintie 31, 777 Rautalampi 5 389 9325 Länsirinne Niilontie 7, 7615 Pieksämäki 15 616 82 Pihlaja Pihlajakuja 19, 7821 Varkaus 5 389 9481 Savoset Mäntyharju Poitinkuja 2, 527 Mäntyharju 15 685 655 Savoset Tervo Lohitie 3, 7221 Tervo 44 389 9686 Monipalvelukeskukset Savoset Juva Teollisuustie 4, 519 Juva 5 389 9364 Savoset Mikkeli Työkeskuksenkatu 2, 517 Mikkeli 15 737 311 Savoset Keski-Savo - Pieksämäen toimipiste Hallipussi 8, 761 Pieksämäki 5 389 934 - Varkauden toimipiste Käsityökatu 49, 7821 Varkaus 5 389 934 Poliklinikat Vaalijalan Maaherrankatu 19A (1.5.214 alkaen) 5 389 9344 Etelä-Savon pkl 51 Mikkeli Vaalijalan Nenonpellontie 4 15 783 111 Keski-Savon pkl 7694 Nenonpelto Vaalijalan Savilahdentie 6 C, L 1 17 24 59 Pohjois-Savon pkl 721 Kuopio Kuvat: Vaalijalan yksiköt ja Tero Eloranta Ulkoasu ja taitto: Viestintä Oy Prodictum Paino: PieksänPrint Oy, Pieksämäki 215 26 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 27

Vaalijalan kuntayhtymän toimipisteet Vaalijalan kuntayhtymään kuuluu 33 jäsenkuntaa: Enonkoski, Hartola, Hirvensalmi, Iisalmi, Joroinen, Juankoski, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Nenonpellontie 4, 7694 Nenonpelto puh. 15 783 111 fax. 15 7831 298 vaalijala@vaalijala.fi www.vaalijala.fi 28 Vuosikertomus 214