Rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

Kauniaisten kaupunki Rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys Helsingintie 1, Kauniainen Viite 82122008 Versio 1.0/LUONNOS Pvm 1.9.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Erja Vallila, Tuuli Aaltonen Ramboll PL 3, Piispanmäentie 5 02241 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 www.ramboll.fi

Sisällys 1. Johdanto 1 2. Tutkimuskohde 1 2.1 Sijainti 1 2.2 Omistajat 1 2.3 Kaava 1 2.4 Toimintahistoria 1 2.5 Pohjasuhteet 2 2.6 Vedet 2 2.7 Herkät kohteet 2 3. Tutkimusten suoritus 2 3.1 Maaperänäytteenotto 2 3.2 Analyysit 3 3.2.1 Kenttämittaukset 3 3.2.2 Laboratorioanalyysit 3 4. Tulokset ja niiden tulkinta 4 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät ohjearvot 4 4.2 Maanäytteiden analyysitulokset 5 5. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 6 5.1 Kriittiset haitta-aineet 6 5.2 Kulkeutuminen 6 5.3 Terveysriskin arviointi 7 5.4 Ekologisten riskien arviointi 7 5.5 Ohjearvojen soveltuvuus 7 5.6 Epävarmuustarkastelu 7 6. Johtopäätökset 8 7. Viitteet 9 Liitteet Liite 1 Maastohavainnot ja näytteenottotulokset 2 s. Liite 2 Näytepisteiden koordinaattitiedot Liite 3 Laboratorioanalyysiraportit 5 s. Piirustukset 82122008-01 Tutkimuskohteen sijainti 82122008-02 Tutkimusalueen rajaus ja omistusolosuhteet 82122008-03 Näytepisteiden sijainti Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

1. Johdanto Tutkimuskohde sijaitsee Kauniaisten kaupungin juna-aseman ja junaradan pohjoispuolella osoitteessa Helsingintie 1. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty yleiseksi alueeksi ja yleisten rakennusten korttelialueeksi. Alueelle suunnitellaan toimitilarakentamista mm. kaupalle ja liityntäpysäköintiä.. Alueella ei ole tehty aikaisemmin maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksia, ja alue on päätetty tutkia alueen asemakaavamuutosta varten. Alue on ollut rautatiekäytössä. Alueella on sijainnut tavara-asema ja lastauslaituri. Viime vuosina alue on ollut liityntäpysäköintikäytössä ja YTV:n hyötyjätteiden aluekeräyspisteen käytössä Toimeksiannon tilaajana on Kauniaisten kaupunki, josta yhteyshenkilönä toimi Marika Brax ympäristöyksiköstä. Työ on tehty Ramboll Finland Oy:ssä, jossa siitä vastaavat projektipäälliköt Erja Vallila ja Tuuli Aaltonen. 2. Tutkimuskohde 2.1 Sijainti Tutkimuskohde sijaitsee Kauniaisten kaupungissa osoitteessa Helsingintie 1, kaupunginosa 3, kortteli 9903/402/41. Kohteen sijainti on esitetty piirustuksessa 82122008-01. Tutkimusalueen pinta-ala on noin 1,3 ha, ja sen rajaus on esitetty piirustuksessa 82122008-02. 2.2 Omistajat 2.3 Kaava Alueen omistajia ovat Kauniaisten kaupunki, VR-yhtymä, Ratahallintokeskus ja Sponda kiinteistöt. Tutkimusalueen rajaus ja siihen liittyvien kiinteistöjen omistajat on esitetty piirustuksessa 82122008-02. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty yleiseksi alueeksi ja yleisten rakennusten korttelialueeksi. Alueelle suunnitellaan toimitilarakentamista mm. kaupalle ja liityntäpysäköintiä. 2.4 Toimintahistoria Alue on ollut rautatiekäytössä. Rantarata avattiin vuonna 1903. Alueella on sijainnut tavara-asema ja lastauslaituri. Viime vuosina alue on ollut liityntäpysäköintikäytössä ja YTV:n hyötyjätteiden aluekeräyspisteen käytössä. Tutkimusalueen pohjoispuolella on toiminut paristopurkaamo, ja on epäilys, että tutkimusalueen pohjoisosaan on läjitetty paristopurkaamon jätteitä. Kaupungin omistamat alueet ja RHK:n tontti 41-1 ovat puustoisia ja rakentamattomia. Jätekeräyspisteen alueelta löytyi rakentamisen yhteydessä vuonna 2007 maaperästä vanhoja puisia rakennusjätteitä. Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

2.5 Pohjasuhteet 2.6 Vedet Alue sijaitsee itä-länsi suuntaisen laakson pohjalla. Alueella maanpinta on yleisesti tasolla noin +25,5 26,5 m. Alueen eteläpuolella on kalliomäki, joka nousee tasolle noin +33 m ja pohjoispuolella itä-länsi suuntainen kallioharjanne, joka nousee korkeimmillaan noin tasolle +55. Alue on osittain päällystetty entisen aseman ja lastauslaiturin sekä jätteenkeräyspisteen ympäristössä. Alueen osin pysäköintikäytössä oleva itäosa on päällystämätön. Alueen maaperä on yleisesti savea, joka on kerrostunut pohjamoreenin päälle. Tutkituissa pisteissä havaittiin savi tai silttinen savi 0,5 2,0 m syvyydellä. Pisteessä 6 alueen länsipäässä täyttökerroksen alapuolella tavattiin silttiä syvyydellä 1,7-2,4 m syvyydellä, jonka alapuolella oli tiukka moreeni. Pisteissä 2, 4 ja 9 alueen pohjoisosassa kairaus päättyi kiveen tai kallioon 0,4 2,5 m syvyydellä. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin kolme kilometriä lounaaseen (Puolarmetsä, 1 lk., tunnus: 0104902). Alueella ei ole merkitystä pohjaveden hyödyntämisen kannalta. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on karttatulkinnan perusteella lounaaseen. Pohjaveden pinnankorkeutta tai virtaussuuntia ei ole varmistettu mittauksin. Lähimmät pintavesikohteet ovat noin 350 metriä lounaaseen sijoittuva avooja, joka virtaa länteen/lounaaseen ja noin 500 metrin etäisyydellä pohjoisessa oleva osittain soistunut järvi (Gallträsk), jonka pinta-ala noin 11 ha ja veden pinta on tasolla noin +31,5 sekä noin 550 metrin etäisyydellä kaakossa sijaitseva soistunut pieni lampi (pinta-ala noin 600 m2). 2.7 Herkät kohteet Lähin luonnonsuojelualue, Träskmossen (YSA012723), sijaitsee 500 metriä luoteeseen, Gallträskin järven lounaispäässä. 3. Tutkimusten suoritus 3.1 Maaperänäytteenotto Alueelle sijoitettiin 16 kpl näytepisteitä. Näytepisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa 82122008-03. Näytteenotto tehtiin 23-24.7.2008. Maanäytteet otettiin keskiraskaalla porakonekairalla jatkuvina kokoomanäytteitä jatkuvina kokoomanäytteitä maalajikerroksittain maksimissaan 1 m kerroksissa. Luonnonmaan pintakerroksesta näyte otettiin maksimissaan 0,3 m paksuisesta kerroksesta. Näytteenotto lopetettiin luonnonmaan ollessa savea puoleen metriin luonnonmaata. Pisteessä 6 alueen länsipäässä kairaus päättyi tiukkaan moreeniin 3,3 m syvyydellä. Pisteissä 2,4 ja 9 alueen pohjoisosassa kairaus päättyi kiveen tai kallioon 0,4 2,5 m syvyydellä. Maaperänäytteitä otettiin yhteensä 50 kpl. Osa näytteistä kestävöitiin näytteenoton Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

yhteydessä ja lähetettiin analysoitavaksi laboratorioon. XRF-mittauksia varten osa näytteistä pakattiin tiiviisti muovipakkauksiin. Maaperässä ei havaittu merkkejä jätejakeista tai jätetäytöistä. Otetut maanäytteet ja näytteistä tehdyt havainnot ovat liitteenä 1. Pisteiden koordinaatit ovat liitteenä 2. 3.2 Analyysit 3.2.1 Kenttämittaukset Täyttömaakerroksesta otetuista maanäytteistä sekä luonnonmaan pintakerroksesta otetuista näytteistä määritettiin arseenin, kuparin, sinkin ja lyijyn pitoisuudet Innov-X merkkisellä röntgenfluoresenssiin perustuvalla kenttämittarilla. Näytteitä oli yhteensä 41 kpl. Jokaisesta näytteestä tehtiin 3 rinnakkaismittausta ja tuloksena esitettiin määritysrajan ylittävien mittausten keskiarvo. 3.2.2 Laboratorioanalyysit Kaikki laboratorioanalyysit tehtiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa Lahdessa. 3.2.2.1 Metallit ja elohopea Neljästä maanäytteestä analysoitiin laboratoriossa ns. PIMA-metallit (antimoni, arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini) ja neljästä maanäytteestä elohopean pitoisuus. Näytteet käsitellään mikroaaltohajotuksella (kuningasvesihajotus). Alkuaineet analysoidaan ICP-MS-tekniikalla. Ilmoitusraja on 0,1 1 mg/kg ja mittausepävarmuus 16 35 % alkuaineesta riippuen. Menetelmä perustuu standardeihin ISO 17294-1, SFS-EN ISO 17294-2, SFS-EN ISO 15587-1 ja EPA 6020. 3.2.2.2 Polyaromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet Neljästä näytteestä analysoitiin PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Näytteet uutetaan tolueenilla, puhdistetaan florisililla ja PAH-yhdisteet määritetään GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän ilmoitusraja 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 21-44 %. Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS 18287. 3.2.2.3 Kloorifenolit Viidestä näytteestä analysoitiin kloorifenolit. Kloorifenolit määritetään asetoni/heksaani-uuton, asetyloinnin ja heksaaniuuton jälkeen GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän ilmoitusraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 30 %. Menetelmä perustuu ohjeeseen Nordtest Report 329. 3.2.2.4 Kokonaishiilivetypitoisuus THC Viidestä näytteestä analysoitiin kokonaishiilivetypitoisuus (C6-C35). Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

Näytteet uutetaan asetoni/heksaanilla. Öljyhiilivetyjakeet >C8-C35 määritetään kaasukromatografisesti käyttäen FID-detektoria. Ilmoitusraja 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 40%. Fraktiointi alifaattisiin ja aromaattisiin jakeisiin käyttäen silikapylväsfraktiointia. Fraktiot >C5-C8 määritetään HS-GC/MS-tekniikalla. 3.2.2.5 Haihtuvat hiilivedyt Yhdestä näytteestä haihtuvat hiilivedyt (sis. MTBE, TAME, BTEX-yhdisteet). Metanolikestävöidystä näytteestä analysoidaan haihtuvat yhdisteet Headspace-tekniikan ja GC/MS-laitteiston avulla. Bensiinihiilivetyjen ilmoitusraja (C5- C10) 0,5 mg/kg ka. BTEX-yhdisteiden, TAME:n ja MTBE:n ilmoitusraja 0,1 mg/kg. Halogenoitujen liuottimien ilmoitusraja 40 µg/kg (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta). Mittausepävarmuudet: 23-50 %. Menetelmä perustuu standardeihin EPA Method 8260B (1996), EPA Method 5021 (1996), ISO/DIS 22155 (2004). 3.2.2.6 PCB yhdisteet Yhdestä näytteestä analysoitiin PCB-yhdisteet. PCB-yhdisteet analysoidaan tolueeni ja heksaaniuuton jälkeen GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän ilmoitusraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 15-40 %. 3.2.2.7 Hehkutushäviö Kolmesta näytteestä määritettiin orgaaninen hiili hehkutushäviönä, kuivatusta näytteestä 550 C lämpötilassa palaneen orgaanisen aineksen määrä (%). 4. Tulokset ja niiden tulkinta 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät ohjearvot Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista astui voimaan 1.6.2007. Asetuksessa on esitetty haitallisten aineiden pitoisuuksille kynnys- ja ohjearvot, jotka on määritelty joko ekologisten riskien tai terveysriskien perusteella. Kynnysarvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka alittuessa maaperän haitta-aineista aiheutuvia ympäristöriskejä voidaan pitää merkityksettöminä maankäytöstä ja muista ympäristön olosuhteista riippumatta Kynnysarvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava Alempi ohjearvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto-, tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena, tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

ylempi ohjearvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto-, tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena, tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu Nykyisen ja tulevan maankäytön perusteella vertailuarvona tässä raportissa on ylempi ohjearvo. 4.2 Maanäytteiden analyysitulokset Laboratoriotulosten perusteella yhdessä maanäytteessä pisteessä no 16 syvyydellä 0-1,0 m ylittyivät arseenin, koboltin, kuparin ja nikkelin kynnysarvo maaperässä. Pisteessä no 10 syvyydeltä 0,1-0,8 m otetussa näytteessä ylittyi lievästi bentso(a)pyreenin kynnysarvo. Ko. näytteessä havaittu kohonnut fluoranteenin pitoisuus alittaa kynnysarvon mittausepävarmuus huomioiden. Näytteissä muuten havaitut pitoisuudet olivat varsin alhaisia, tai alittivat määritysrajan. Kohteessa siis pitoisuudet tutkituilta osin alittivat maankäytön perusteella vertailuarvona olevat ylemmät ohjearvot. Yhteenveto laboratoriotuloksista on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Yhteenveto kaikista näytteenoton aikaisista havainnoista, kenttämittausten tuloksista ja laboratorioanalyysien tuloksista on taulukoituna liitteenä 1. Laboratorioanalyysiraportit ovat liitteenä 3. Taulukko 1. Laboratorionäytteiden tulokset orgaaniset aineet VOC Kloori- PAH PCB Näyte- Syvyys Maalaji Mineraaliöljyt (mg/kg) fenolit C10- piste m Näyte C5-C10 C21 C21-C35 Yht. (µg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) Kynnysarvo - - - 0,5 15 0,1 Alempi ohjearvo 100 300 600 5..10 30 0,5 Ylempi ohjearvo 500 1000 2000 10..40 100 5 1 0,1-1,0 Hk, ki <0,1 <10 <10 21 <0,01 <0,05 3 0,1-1,0 Hk <0,1 150 <10 150 <0,01 4 0-1,0 HkKi <0,5 <0,1 10 0,1-0,8 Tä, Hk, Ki <0,1 17 26 43 0,02 6,1 <0,001 12 0-1,0 Tä, Hk, Ki 2,7 <0,01 13 0-1,0 Tä, Hk, Ki <0,1 20 23 43 <0,01 2,1 16 0-1,0 Tä, Hk, Ki 0,7 26 22 48 0,5 *bentso (a) pyreeni 0,59 mg/kg (kynnysarvo 0,2 mg/kg, alempi ohjearvo 2 mg/kg) Taulukko 2. Maanäytteiden metallipitoisuudet laboratorioanalyyseissä. Näyte- Syvyys Maalaji As Cu Ni Co piste m Näyte [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] Kynnysarvo 5 100 50 20 Alempi ohjearvo 50 150 100 100 Ylempi ohjearvo 100 200 150 250 5 0,1-1,0 Hk,ki 2,6 16 12 4,5 7 1,1-1,4 Sa 4,6 19 19 7,3 11 0-1,0 Ki, Hk 2,1 <10 6,6 3,2 16 0-1,0 Tä, Hk, Ki 6,1 140 83 25 Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

5. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 5.1 Kriittiset haitta-aineet Metallien liikkuvuutta yleisesti säätelee maaperän ph sekä orgaanisen aineksen määrä. Kupari on ihmiselle, eläimille ja kasveille välttämätön hivenaine. Suomen moreenin hienoaineksessa kuparia on keskimäärin 24 mg/kg. Pääkaupunkiseudulla humusnäytteiden taustapitoisuudet vaihtelevat välillä 1-69 mg/kg, ja mediaani on 16 mg/kg (Salla 1999). Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa pitoisuudet ovat 5,4-28 mg/kg ja mediaani on 9,3 mg/kg (Tarvainen 2006). Suurempina pitoisuuksina metalli on myrkyllinen. Krooninen altistuminen aiheuttaa keuhkovaurioita ja hengityselimistön syöpää. Kuparin toksisuus kasveille on harvinaista, sen sijaan vesieliöille kupari on erittäin myrkyllistä. Koboltin luontaiset pitoisuudet pääkaupunkiseudun maaperässä vaihtelivat välillä 0,4-36 mg/kg, keskiarvo oli 2,7-2,9 mg/kg (Salla 1999). Koboltti luokitellaan mahdollisesti syöpävaaralliseksi. Hengitettynä altistuminen voi aiheuttaa astman. Se on myrkyllistä vesieliöille ja kertyy ravintoketjussa erityisesti kaloihin ja nilviäisiin. Nikkeli voi aiheuttaa syöpää erityisesti hengitettynä ja suurina pitoisuuksina siitä voi olla haittaa myös kasveille ja eliöille. Luontaiset nikkelipitoisuudet vaihtelevat pääkaupunkiseudulla luonnon pintamaassa 0,7-53 mg/kg, mediaani on 8,3 mg/kg (Salla 1999). Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa humusnäytteiden pitoisuudet ovat 3,7-19 mg/kg ja mediaani on 6,9 mg/kg (Tarvainen 2006). Arseeni ei ole eliöille tarpeellinen hivenaine. Sen merkitystä kasveille ei tunneta. Arseeni ei rikastu elimistöön, vaan se poistuu elimistöstä mm. virtsan mukana. Liukoisessa muodossa olevat yhdisteet ovat haitallisempia kuin sitoutuneet yhdisteet. Arseeniyhdisteet ovat myrkyllisiä ja myös karsinogeenisia. Pääkaupunkiseudulla humusnäytteiden taustapitoisuudet vaihtelevat välillä 0,5-15 mg/kg, ja mediaani on 3,2 mg/kg (Salla 1999). Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa humuksen pitoisuudet ovat 0,82-4,6 mg/kg ja mediaani on 2,0 mg/kg (Tarvainen 2006). Bentso(a)pyreeni on 5-renkainen yhdiste, joka maaperässä sitoutuu orgaaniseen ainekseen. Yhdisteen biologinen hajoavuus maaperässä on hidasta. Lisäksi yhdiste on biologisesti kertyvä. PAH-yhdisteet ovat perimämuutoksia ja syöpää aiheuttavia, lisääntymisterveydelle vaarallisia aineita. PAHyhdisteitä sisältävät materiaalit voivat aiheuttaa hengitysteiden, ihon ja silmien ärsytystä, ihon punoitusta ja valonherkistymistä. 5.2 Kulkeutuminen Alue ei sijaitse pohjavesialueella tai muulla herkällä alueella tai sellaisen läheisyydessä. Alueella ei sijaitse vesijohtoja tai viemäreitä, joiden kaivantojen ympärysmaahan ja sitä kautta mahdollisesti johtoihin kulkeutumista voisi tapahtua. Pääasiallinen haitta-aineiden mahdollisesti haitallinen kulkeutumismuoto voi olla kiintoaineen mukana pintavaluntana, ja ulkoilmassa pölyäminen maansiirron aikana. Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

5.3 Terveysriskin arviointi Altistusta voi tapahtua maaperässä oleville haitta-aineille ulkoilmassa maaaineksen ihokontaktin kautta, maan pölyämisen yhteydessä hengityksen kautta tai lapsilla tahattoman maa-aineksen nielemisen seurauksena. Alueen toimiessa nykyisessä ja suunnitellussa tulevassa käyttötarkoituksessaan alueella oleskelu on vähäistä ja lyhytkestoista luonteeltaan, eikä altistuminen siten ole todennäköistä. Tulevassa käyttötarkoituksessa toimitila- ja liityntäpysäköintialueena alueen terveysriskit jopa vähenevät entisestään, sillä todennäköisesti alue päällystetään kokonaisuudessaan ja kulkeutuminen pintavaluntana tai pölyämisen kautta jää merkityksettömäksi. Rakentamisen yhteydessä altistus ihokontaktin ja hengityksen kautta on mahdollista. Tämä voidaan estää tarvittaessa työsuojelullisin keinoin esimerkiksi käyttämällä suojavarusteita. 5.4 Ekologisten riskien arviointi Alueelle suunnitellaan toimitilarakentamista mm. kaupalle ja liityntäpysäköintiä. Alueella kasvaa puita, pensaita ja ruohoa ym. kasvillisuutta, mutta niillä ei oleteta olevan suojeltavaa arvoa. Maaperän mikrobiologiset prosessit voivat häiriintyä haitta-aineista. Kohteen tuleva käyttötarve on luonteeltaan epäherkkää, jolloin alueella, joka ei sijaitse pohjavesialueella tai muulla herkällä alueella tai sellaisen läheisyydessä, sallitaan lähtökohtaisesti maaperässä pitoisuuksia jotka alittavat ylemmän ohjearvon. 5.5 Ohjearvojen soveltuvuus Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun asetuksen tarkoittamat ohje-arvot soveltuvat pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin kohteessa, sillä kohde ei sijaitse pohjavesialueella tai muulla herkällä alueella tai sellaisen läheisyydessä, eikä kohteessa tai sen lähellä harjoiteta ravintokasvien viljelyä. Kohteessa ei myöskään ympäristöolosuhteiden johdosta ole odotettavissa kokonaismäärältään tai ominaisuuksiltaan merkittävää tai huomattavaa haittaa aiheuttavaa kulkeutumista alueen ulkopuolelle sen nykyisessä tai suunnitellussa käyttötarkoituksessa. 5.6 Epävarmuustarkastelu Toimintahistoriaa eli alueella ollut toiminta on pääpiirteittäin saatu selvitettyä ja voidaan siten olettaa että selvityksessä on tutkittu oikeat haitta-aineet. Tutkimuspisteitä on ollut 1,3 hehtaarin alueella yhteensä 16 kpl, jota voidaan pitää varsin tiheänä tutkimuspistemääränä (1/noin 800 m2). Pisteiden määrään perustuen voidaan sanoa että alueella ei ole laaja-alaisesti pilaantuneita maita. Tutkimattomissa kohdissa voi olla pieniä pistekohtaisia pilaantumia, joiden esiintymismahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois. Rakentamisvaiheessa tulee asia ottaa huomioon. Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

6. Johtopäätökset Alueen nykyisessä ja tulevassa käyttötarkoituksessa pilaantuneisuuden arviointiin voidaan käyttää pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin annetun asetuksen ylimpiä ohjearvoja. Tehdyssä tutkimuksessa ei todettu pitoisuuksia, jotka ylittäisivät asetuksen ylimpiä ohje-arvoja. Nykyisessä käyttötarkoituksessa riskitarkastelussa ei havaittu tarvetta alueen puhdistamiselle. Ennen alueen rakentamistoimenpiteiden aloittamista tulee arvioida, kohdistuvatko toimenpiteet sellaisille kohdille, joista ei ole tehty tutkimuksia. Raportti suositellaan toimitettavaksi tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ramboll Finland Oy Espoossa 1.9.2008 Kimmo Järvinen Erja Vallila Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

7. Viitteet Salla, A. 1999: Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet Helsingissä Eräiden alkuaineiden ja orgaanisten yhdisteryhmien luontaisten ja ilmaperäisten pitoisuuksien summat Helsingin maaperän pintakerroksissa. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15. Tarvainen (toim.) 2006: Alkuaineiden taustapitoisuudet pääkaupunkiseudun kehyskuntien maaperässä. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 163. Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys

Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys/82122008 Liite 1 Sivu 1/2 MAASTOHAVAINNOT JA ANALYYSITULOKSET Haihtuvat Kloorifenolit PAH PCB Hehkutushäviö As As Hg Sb Cd Cr Cu Cu Pb Pb Ni Zn Zn Co V Näyte- Syvyys Maalaji Havainnot Mineraaliöljyt (mg/kg) hiilivedyt LAB. KENTTÄ LAB LAB. LAB. LAB. LAB. KENTTÄ LAB. KENTTÄ LAB. LAB. KENTTÄ LAB. LAB. piste m Näyte C5-C10 C10-C21 C21-C35 Yhteensä (µg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo - - - 0,5 15 0,1 5 5 0,5 2 1 100 100 100 60 60 50 200 200 20 100 100 300 600 5..10 30 0,5 50 50 2 10 10 200 150 150 200 200 100 250 250 100 150 500 1000 2000 10..40 100 5 100 100 5 50 20 300 200 200 750 750 150 400 400 250 250 1 0-0,1 asf. 0,1-1,0 Hk, ki <0,1 <10 <10 21 <0,01 <0,05 <MR <MR 16 39 1,0-2,0 Louhetta ei näytettä 2,0-2,3 SiSa <MR <MR <MR 56 2,3-2,6 SiSa e.k.s. 2 0-0,1 Hm <MR <MR 15 50 0,1-2,0 Si <MR <MR 16 40 2,0-2,5 SiMr <MR <MR 17 33 2,5- Ki/Ka e.p.s 3 0-0,1 asf. 0,1-1,0 Hk <0,1 150 <10 150 <0,01 1,1 % ka <MR <MR 23 60 1,0-2,0 Hk <MR <MR 23 39 2,0-2,3 Hk <MR <MR 22 38 2,3-2,6 Sa <MR <MR 17 38 e.k.s. 4 0-1,0 HkKi <0,5 <0,1 <MR <MR 20 67 1,0-1,3 Sa <MR <MR 17 86 1,3-1,8 Sa 1,8 - Ki/Ka e.k.s 5 0-0,1 asf. 0,1-1,0 Hk,ki xrf:hg,ni,cu 2,6 <MR <0,2 1,1 <0,2 14 16 <MR 6,5 31 12 33 62 4,5 18 1,0-2,0 Hk,ki <MR <MR 24 55 2,0-2,9 Hk,ki <MR <MR <MR 35 2,9-3,2 Sa <MR <MR 21 37 3,2-3,5 Sa e.k.s. 6 0-0,1 asf. 0,1-1,0 Tä, Hk, Ki <MR <MR 31 47 1,0-1,7 Louhe ei näytettä 1,7-2,4 Si <MR <MR 19 48 2,4-3,3 Mr tiukkaa e.p.s 7 0-1,0 Tä, Hk, Ki <MR <MR 26 70 1,0-1,1 " 1,1-1,4 Sa 4,6 <MR <0,2 0,8 0,24 54 19 <MR 26 25 19 140 183 7,3 56 1,4-1,7 Sa e.k.s. 8 0-0,1 asf. 0,1-1,0 Ki, Hk <MR <MR 30 88 1,0-1,7 Ki, Hk <MR <MR 23 88 1,7-2,0 Ki, Hk <MR <MR 21 44 2,0-2,5 Sa e.k.s. 9 0-0,35 Tä, Hk, Ki <MR <MR 29 71 0,35 Ki/Ka e.p.s 10 0-0,1 asf. 0,1-0,8 Tä, Hk, Ki <0,1 17 26 43 0,02 6,1 <0,001 1,20 % <MR <MR 23 50 0,8-1,1 Sa <MR <MR 19 39 1,1-1,4 Sa e.k.s. 11 0-1,0 Ki, Hk xrf:hg 2,1 <MR <0,2 <0,5 <0,2 13 <10 <MR 4,9 20 6,6 60 86 3,2 16 1,0-1,6 Ki, Hk <MR <MR 20 73 1,6-1,8 Sa <MR <MR 24 71 1,8-2,0 Sa e.k.s. 12 0-1,0 Tä, Hk, Ki xrf:hg 2,7 <0,01 <MR <MR 26 70 1,0-1,4 Tä, Hk, Ki xrf:hg <MR <MR 22 103 25.8.2008

Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys/82122008 Liite 1 Sivu 2/2 MAASTOHAVAINNOT JA ANALYYSITULOKSET Haihtuvat Kloorifenolit PAH PCB Hehkutushäviö As As Hg Sb Cd Cr Cu Cu Pb Pb Ni Zn Zn Co V Näyte- Syvyys Maalaji Havainnot Mineraaliöljyt (mg/kg) hiilivedyt LAB. KENTTÄ LAB LAB. LAB. LAB. LAB. KENTTÄ LAB. KENTTÄ LAB. LAB. KENTTÄ LAB. LAB. piste m Näyte C5-C10 C10-C21 C21-C35 Yhteensä (µg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo - - - 0,5 15 0,1 5 5 0,5 2 1 100 100 100 60 60 50 200 200 20 100 100 300 600 5..10 30 0,5 50 50 2 10 10 200 150 150 200 200 100 250 250 100 150 500 1000 2000 10..40 100 5 100 100 5 50 20 300 200 200 750 750 150 400 400 250 250 1,4-1,7 Sa <MR <MR 16 88 1,7-2,0 Sa e.k.s. 13 0-1,0 Tä, Hk, Ki <0,1 20 23 43 <0,01 2,1 <MR <MR 21 63 1,0-1,2 Tä, Hk, Ki 46 1,2-1,7 SiHk <MR <MR 14 38 1,7-2,0 Sa <MR <MR 20 e.k.s. 14 0-0,8 Tä, Hk, Ki <MR <MR 18 36 0,8-1,1 Sa <MR <MR 17 66 1,2-1,5 Sa e.k.s. 15 0-0,7 Hk, Ki xrf:hg <MR <MR 31 59 0,7-1,0 Sa <MR <MR 22 60 e.k.s. 16 0-1,0 Tä, Hk, Ki xrf:hg 0,7 26 22 48 0,5 5,40 % 6,1 <MR <0,2 1,4 0,31 21 140 <MR 39 73 83 57 85 25 27 1,0-2,0 Tä, Hk, Ki <MR <MR 24 47 2,0-2,3 Sa <MR <MR 24 59 2,3-2,6 Sa e.k.s. <MR = pitoisuus alle analyysimenetelmän määritysrajan 25.8.2008

Kauniaisten rautatieaseman pohjoispuolen maaperäselvitys 82122008 Liite 2 Tutkimuspisteiden koordinaatit y x z P1 78064.137 2540611.104 25.344 P2 78100.705 2540614.291 24.589 P3 78079.764 2540641.302 25.677 P4 78108.490 2540645.899 24.332 P5 78075.799 2540658.631 25.822 P6 Siirretty tutkimusvaiheessa kartalla näkyvään paikkaan, ei mitattu P7 78109.821 2540672.617 24.832 P8 78088.071 2540680.786 25.323 P9 78114.607 2540700.259 24.720 P10 78077.938 2540706.913 25.615 P11 78089.406 2540737.407 25.250 P12 78106.859 2540744.460 24.753 P13 78096.003 2540781.254 25.501 P14 78107.722 2540802.372 25.144 P15 78104.919 2540836.988 25.877 P16 78114.334 2540874.415 26.254 Ramboll Finland Oy 27.8.2008

± Tutkimuskohde! Tutkimuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Mittakaava Kauniaisten asema Sijaintikartta 1 : 10 000 Helsingintie 1 Kauniainen 0 100 200 300 400 500 Metriä Ramboll Finland Oy PL 3, Piispanmäentie 5 02241 ESPOO puh. 020 755 6200 fax 020 755 6206 Suunn. ala Projektinumero Tiedosto YMP 82122008 Piirustusnumero Muutos hyv. Piirtäjä Suunnittelija Pvm. TTAI TTAI 27.8.2008