Tuloksellista paikallista kehittämistä

University of Oulu Research and Development Centre of Kajaani (REDEC) Regional Development Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus Aluekehitys Sirpa Korhonen, Jouni Ponnikas & Ville Manninen Tuloksellista paikallista kehittämistä Keskipiste- ja Rieska-Leaderin toiminnan ulkoinen arviointi ohjelmakaudella 2007 2013 Kajaani 2012

Editor: Jouni Ponnikas Address of the editorial staff: University of Oulu Kajaani University Consortium AIKOPA P.O. Box 51 FIN-87101 KAJAANI FINLAND Tel. +358 40 5740 804 E-mail: Jouni.Ponnikas@oulu.fi ISBN 978-951-42-9881-3 ISSN 1239-9051 Uniprint Oulu Oulu 2012

Julkaisija KUVAILULEHTI Kajaanin kehittämiskeskus Päivämäärä Aluekehitys Kesäkuu 2012 Tekijä(t) Sirpa Korhonen, Jouni Ponnikas & Ville Manninen Julkaisun laji Arviointiraportti Toimeksiantaja Rieska-Leader ry ja Keskipiste-Leader ry Nimeke Tuloksellista paikallista kehittämistä Keskipiste- ja Rieska-Leaderin toiminnan ulkoinen arviointi ohjelmakaudella 2007-2013 Abstrakti Arvioinnissa toteutettiin talven ja kevään 2012 aikana kyselyjä, joihin vastasi 145 henkilöä yrityksistä, kunnista, elinkeinoyhtiöistä sekä valtion aluehallintoviranomaisista ja muista toimintaryhmien yhteistyökumppaneista. Samoin arvioinnissa hyödynnettiin erilaisia alueiden kehitystä kuvaavia tilasto- ja seuranta-aineistoja sekä toteutettiin kaksi arviointityöpajaa. Keskipiste-Leaderin keskeisimmät onnistumiset kuluneella ohjelmakaudella ovat olleet rahoitettujen hanke- ja yritystukien hyvät tulokset ja nuorten onnistunut aktivointi. Rahoitetut hankkeet ovat olleet monipuolisia ja tukeneet yritysten toimintaa. Aktiivinen hanketoiminta on vahvistanut alueen sosiaalista pääomaa. Yritystukien avulla on edistetty uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Kehittämishankkeet ovat lisänneet alueen vetovoimaisuutta, parantaneet osaamisen tasoa sekä aktivoineet nuoria. Kansainvälisyys ei ole tavoitellulla tavalla korostunut rahoitetuissa hankkeissa. Keskipiste-Leaderin toiminnan keskeinen lisäarvo tulee työntekijöiden asiantuntevasta toiminnasta, jolla he tukevat hakijoita ja hankkeiden toteutusta. Keskipiste-Leader ry on rahoittamillaan hankkeilla luonut 63 uutta työpaikkaa (tavoitteena ollut 90 työpaikkaa). Keskipiste-Leader on selkeästi ylittänyt tavoitteensa uusissa yrityksissä: tavoiteltujen 40 uuden yrityksen sijaan tuloksena on jo vuoden 2011 loppuun mennessä ollut 60 uutta mikroyritystä. Rahoitettavissa hankkeissa ryhmän tavoitteena on 250 hanketta ja vuoden 2011 loppuun mennessä oli rahoitettu 201 hanketta, joista yritystukia on ollut 135. Keskipiste-Leaderin hankerahoitus on yhteensä noin 9 100 000 euroa eli 1 300 000 euroa vuotta kohti. Julkisen tuen osuus rahoituksesta on 65 % ja yksityisrahoituksen 35 %. Rieska-Leaderin henkilökunta koetaan asiantuntevaksi hanketoiminnan ohjaajaksi ja tukijaksi. Rieska-Leaderin toiminnassa Leader -ryhmän ja hankkeiden yhteistyö, paikallisten kehittämistarpeiden ratkaiseminen sekä tiedotus ovat onnistuneet. Rieska-Leader on onnistunut aktivoimaan nuoria ja saanut heitä mukaan oman alueensa kehittämiseen. Samoin osaamisen tasoa alueella on parannettu. Sen sijaan alueen vetovoimaisuuden lisääntyminen Leader -työn vaikutuksesta ei ole selkeästi nähtävissä eikä kansainvälisyys ole tavoitellulla tavalla korostunut rahoitetuissa hankkeissa. Rieska-Leader ry on rahoittamillaan hankkeilla luonut 95 uutta työpaikkaa (tavoitteena on ollut 70 työpaikkaa). Uusien yritysten perustamisessa Rieska-Leader on tavoitteensa miltei saavuttanut 40 uudella yrityksellä tavoitteen ollessa 50. Rahoitettujen hankkeiden määrässä ryhmän tavoitteena on 250 hanketta, joista yrityshankkeita tulisi olla 125. Hankemäärissä ollaan lähellä tavoitetta (236 hanketta on toteutunut) ja yritystuissa tavoite on jo ylitetty (128 yrityshanketta on toteutunut). Rieska-Leader on myös ollut tuloksellinen innovaatioiden kehittäjä. Rieska-Leader myöntää hankerahoitusta noin 1 164 000 euroa vuodessa, josta julkisen rahoituksen osuus on 64 % ja yksityisrahoituksen 36 %. Molempien ryhmien kohdalla hanketoimijat kokevat hankkeisiin liittyvän byrokratian liialliseksi ja hanketoteutusta hidastavaksi. Viranomaispäätösten viipyminen ELY-keskuksessa heikentää hankkeiden tuloksellisuutta. Varsinkin maksatuksien käsittely on hidasta. Leader -ryhmien ja ELY-keskuksen työnjakoa tulisikin selkeyttää ja saada sujuvammaksi. Keskipiste-Leaderin yhteistyössä Rieska-Leaderin kanssa toteuttama Nuoriso-Leader -rahoitus on osoittautunut toimivaksi ja tulokselliseksi tavaksi jakaa 100 500 euron tukisummia 11 25-vuotiaiden nuorten omien kehittämiskohteiden ja kehittämisideoiden rahoittamiseen. Nuoriso-Leaderin kautta on vuosien 2010 2012 aikana rahoitettu peräti 257 (KP 97, Rieska 160) nuorten ideoimaa hanketta. Rahoitetut toimet ovat olleet kaikki sellaisia, että niihin on liittynyt nuorten yhteisöllistä toimintaa, ne ovat aktivoineet paikallisten asukkaiden yhteistyötä ja lisänneet sosiaalista pääomaa. Avainsanat Leader, maaseudun kehittäminen, arviointi Sarjan nimi ja numero REDEC Kajaani, Working Papers 77 Jakaja ja kustantaja ISSN ISBN Oulun yliopisto 1239-9051 978-951-42-9881-3 Kajaanin yliopistokeskus AIKOPA Sivuja Kieli PL 51 75 Suomi 87101 KAJAANI Puh. 040 5495 393 Hinta (sis. alv 8 %) Luottamuksellisuus Tilaukset: E-mail: sirpa.korhonen@oulu.fi 12 Julkinen

Esipuhe Esipuhe Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA on toteuttanut Keskipiste- ja Rieska-Leaderin toiminnan ulkoisen arviointitutkimuksen. Arvioinnissa tarkasteltiin kehittämisohjelmien tavoitteiden saavuttamista eli tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ohjelmakaudella 2007 2013. Lisäksi arvioitiin tulosten ja vaikutusten kestävyyttä sekä hyviä ja huonoja käytäntöjä. Tutkimus sisältää kehittämisehdotuksia nykyiselle ja tulevalle ohjelmakaudelle. Arvioinnin toteuttamisesta ovat vastanneet erikoistutkija Jouni Ponnikas, projektitutkija Sirpa Korhonen ja suunnittelija Ville Manninen. Tutkimuksessa on avustanut tutkija Valo Ruottinen. Haluamme kiittää arvioinnin yhteyshenkilöinä toimineita toiminnanjohtajia Ilkka Peltolaa ja Kirsti Oulasmaata hyvästä yhteistyöstä sekä kaikkia kyselyihin ja työpajaan osallistuneita henkilöitä. Kajaanissa kesäkuussa 2012 Tekijät

Sisällys Sisällys Kuvailulehti Esipuhe 1 Tausta 9 1.1 Toimintaryhmät... 9 1.2 Tutkimuskysymykset ja -aineistot... 16 OSA I Keskipiste-Leaderin arviointi 2 Keskipiste-Leaderin ohjelman toimeenpanon tuloksellisuus ja vaikuttavuus 20 2.1 Tavoitteiden saavuttaminen... 20 2.2 Toiminnan vaikuttavuus... 27 2.3 Johtopäätökset ja suositukset... 33 3 Kehittämisohjelman hyvät ja huonot käytännöt sekä toiminnan jatko 36 3.1 Hyvät ja huonot käytännöt... 36 3.2 Toimintaryhmätyön kehittäminen ja toiminta jatkossa... 42 3.3 Johtopäätökset ja suositukset... 44 OSA II Rieska-Leaderin arviointi 4 Rieska-Leaderin ohjelman toimeenpanon tuloksellisuus ja vaikuttavuus 48 4.1 Tavoitteiden saavuttaminen... 48 4.2 Toiminnan vaikuttavuus... 55 4.3 Johtopäätökset ja suositukset... 60 5 Kehittämisohjelman hyvät ja huonot käytännöt sekä toiminnan jatko 63 5.1 Hyvät ja huonot käytännöt... 63 5.2 Toimintaryhmätyön kehittäminen ja toiminta jatkossa... 71 5.3 Johtopäätökset ja suositukset... 72 Lähteet

Tausta 9 1 Tausta A luksi tarkastellaan lyhyesti Keskipiste- ja Rieska-Leader -toimintaryhmiä, niiden kehittämisohjelmien keskeisiä painopisteitä sekä väliarvioinnin tehtävää. Lisäksi esitellään arvioinnin tutkimuskysymykset ja -aineistot. 1.1 Toimintaryhmät Keskipiste-Leader Keskipiste-Leader ry:n toiminta-alueena ovat Haapajärven, Haapaveden, Kärsämäen, Nivalan, Pyhännän, Pyhäjärven, Reisjärven ja Siikalatvan (poislukien entisen Rantsilan alue) kunnat. Käytännössä Nivala-Haapajärven ja Haapavesi-Siikalatvan seutukunnista muodostuu toimintaryhmän alue, pois lukien entinen Rantsilan kunta. Kuva 1. Keskipiste-Leaderin toiminta-alue (Toimintaryhmän nettisivut 23.4.2012). Ohjelmakaudella 2007 2013 on tapahtunut kuntaliitoksia: Siikalatvan kunta perustettiin 1.1.2009 lakkautetuista Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnista.

Tausta 10 Toiminta-alueen pinta-ala on 10 400 km2 ja asukasmäärä vuoden 2006 lopussa oli 44 999 (30.11.2006). Vuoden 2011 lopussa kahden em. seutukunnan väestömäärä (johon sisältyi entinen Rantsilan kunta) oli 45 391 henkeä. Kun luvusta vähennetään Rantsilan väkiluku v. 2008, ennen kuntaliitosta (2000 as.), saadaan 43 391 eli n. 44 000 henkeä. Asukasmäärä olisi tällä laskentatavalla hieman vähentynyt toimintaryhmän alueella. Taulukossa 1 on Nivala-Haapajärven sekä Haapaveden Siikalatvan seutukuntien ikärakenne vuosina 2006 ja 2011. Ikärakenne on tarkasteluajanjaksolla hienoisesti vanhentunut, mutta lasten osuus on selvästi suurempi kuin keskimäärin koko maassa. Työikäisten osuus väestöstä on yli 5 % valtakunnallista tasoa alempi. Alue Taulukko 1. Ikärakenne Nivala Haapajärven ja Haapaveden Siikalatvan seutukunnissa vuosina 2006 ja 2011 (Tilastokeskus 2012). Nivala-Haapajärven sk + Haapaveden-Siikalatvan sk Vuosi Ikärakenne % alle 15 v 15-64v 65- v Väkiluku 2006 20,2 61,2 18,6 47 010 2011 19,8 60,0 20,1 45 391 Koko maa 2011 16,5 65,4 18,1 5 401 267 Toimintaryhmän alueen seutukunnat kärsivät muuttotappiosta, joka verottaa alueiden väestöä useilla sadoilla henkilöillä vuosittain. Alueille tulee muuttajia, mutta lähtijöiden määrä on suurempi. Muuttotappio on hieman vähentynyt tarkasteluajanjaksolla, vuodesta 2006 vuoteen 2011 (taulukko 2). Maahanmuuttajien määrä on maasta muuttaneita suurempi, joten positiivinen siirtolaisuus pienentää hieman maassamuuton aiheuttamaa muuttotappiota. Tulo- ja lähtömuuttajia oli vuonna 2011 eniten 15 19- ja 20 24-vuotiaiden ikäluokissa. Naispuolisia muuttajien osuus oli lievästi miehiä suurempi. Taulukko 2. Muuttoliike Nivala Haapajärven ja Haapaveden Siikalatvan seutukunnissa vuosina 2006 ja 2011 (sis. siirtolaisuuden, Tilastokeskus 2012). Vuosi Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto 2006 1802 2207-405 2011 1842 2194-352 Toimintaryhmän alueen seutukunnissa (Rantsilan alue mukana) alkutuotannon työpaikat ovat edelleen tärkeitä ja niiden osuus on merkittävä valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna (taulukko 3). Palvelujen työpaikkaosuus on n. 55 %. Yksityisten palvelujen työpaikkaosuus on alempi kuin keskimäärin koko maassa. Alue Taulukko 3. Työpaikat Nivala Haapajärven ja Haapaveden Siikalatvan seutukunnissa vuonna 2009 (Tilastokeskus 2012, TOL2008). Teollisuus Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Alkutuotanto Tuntematon Yhteensä Nivala-Haapajärven N 2860 4381 2861 6048 199 16 349 ja Haapaveden- Siikalatvan sk % 17,5 26,8 17,5 37,0 1,2 100,0 Koko maa % 3,7 22,2 28,4 44,6 1,1 100,0

Tausta 11 Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelma 2007 2013 Ohjelmakauden 2007 2013 toiminnan painopisteiksi on valittu elinkeinotoiminnan ja nuorisotoiminnan tukeminen. Kehittämisohjelman tavoitteina nostetaankin esiin elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden tukeminen sekä asuminen, viihtyvyys ja nuorten asiat. Kehittämisohjelman linjaukset ovat: a. Pienyrittäjyys b. Nuorten viihtyvyys c. Innovaatiot eli uudet ratkaisut d. Yhteistyö ja verkostoituminen Kehittämisohjelmassa 2007 2013 on määritelty toimintaryhmän visio vuodelle 2015: Visio Keskipiste-Leader alueesta vuonna 2015 Alue on yksi Suomen elinvoimaisimpia maaseutualueita, pienyrittäjyys on vahvaa ja maatalous on erikoistunut alueelle ominaisimpiin suuntiin. Ihmiset harrastavat ja osallistuvat, alueen kehittyminen on pitkälti aktiivisen kylä- ja järjestötoiminnan ansiota. Alueen nuoret eivät arastele matkustaa kauaskin opiskelemaan ja elämänkokemusta hakemaan, eivätkä myöskään kummastele ajatusta muutosta takaisin kotiseudulle omia lapsiaan kasvattamaan. Keskipiste-Leaderin määrälliset tulostavoitteet on määritelty kehittämisohjelmassa 2007 2013. Alla olevaan taulukkoon tavoitteet on koottu tiiviisti. Esimerkiksi Leadertilaisuuksien tavoiteltava määrä on 128, ja osallistujatavoitteeksi on asetettu yhteensä 1500 henkeä. Leader-yhdistyksen määrälliset tulostavoitteet 2007 2013 Tavoite Leader-tilaisuuksien lukumäärä / osallistujien määrä, kpl 128/1500 (miehet/naiset, joista nuoret) 750/750/150 Leader-hallituksen kokoukset 40 Leader-yhdistyksen vuosikokoukset 14 Leader-hankekoulutustilaisuuksien lukumäärä 14 Kyläillat ym. tilaisuudet, toimihenk. luennoineet Leader- toiminnasta 30 Viranomaistilaisuudet 20 Muut 10 Yhdistyksen jäsenmäärä 250 Leader-toimiston käsittelemien hankehakemusten määrä, kpl 280 Rahoitettujen hankkeiden määrä, kpl 250 Yhteisöjen hankkeita 125 Yrityshankkeita 125 Investointihankkeita 110 Kehittämishankkeita, joista 105 -elinkeinojen kehittämishankkeita 35 -yleisiä kehittämishankkeita 40 -esiselvityksiä 30 Koulutushankkeita 10 Erityisympäristötuet 5 Koordinointihanke 5 Kansainvälisiä hankkeita 15 Leader-yhdistyksen toimittamien lehtien, esitteiden tms. lukumäärä 15 Leader-yhdistyksen toiminnasta kertovat lehtileikkeet, haastattelut 70 Leader-toimih. tai hall.jäs. edustus maas. kehitt. työ- tai ohjausryhmissä, kpl 10 Leader-yhdistys välittäjäorganisaationa maaseudun kehittämistehtävissä 2

Tausta 12 Hanketoiminnan tulostavoitteet on määritelty ohjelmakaudelle 2007 2013. Uusia työpaikkoja kaavaillaan olevan 70 ja säilyneitä työpaikkoja 60. Hankkeiden toteutusaikaiseksi työllistävyydeksi on määritelty 70 htv. Tavoitteena on saada 40 uutta yritystä ja 200 uutta innovaatiota tai palvelua toimintaryhmän alueelle. Hankkeiden järjestämien tilaisuuksien tavoiteltava lukumäärä on 1500 ja koulutukseen osallistuvien määrä 4000 henkeä. Rahoitettujen hankkeiden määrälliset tulostavoitteet 2007 2013 Tavoite Ohjelman / hankkeiden ansiosta syntyneet uudet työpaikat, htv 70 (miehet/naiset, joista nuoret) 35/35/15 Ohjelman / hankkeiden ansiosta säilyneet työpaikat, htv 60 (miehet/naiset, joista nuoret) 30/30/15 Hankkeiden toteutusaikainen työllistävyys, htv 70 (miehet/naiset, joista nuoret) 35/35/15 Ohjelman / hankkeiden ansiosta syntyneet uudet yritykset, kpl 40 Uusien innovaatioiden lukumäärä, kpl (tuote-, palveluinnovaatiot ym.) 200 Hankkeiden järjestämien tilaisuuksien / osallistujien lukumäärä, kpl 1500/25000 Koulutukseen osallistuneiden / opiskelijatyöpäivien lukumäärä, kpl 4000 / 2500 KANSAINVÄLISTEN HANKKEIDEN TULOSTAVOITTEET - hankkeissa mukana olleet organisaatiot / toimijaryhmät, kpl 40 - hankkeiden tilaisuuksissa mukana olleet ihmiset 1000 (miehet/naiset, joista nuoret) 500/500/300 - uudet yhteistyömuodot, kpl 10 - syntyneet / säilytetyt työpaikat / toteutusaikainen työllistävyys, htv 10 - syntyneet uudet yritykset, kpl 2 Toimintaryhmän laadullisista tavoitteista on kehittämisohjelmassa esitetty yhteenveto. Lisäksi rahoitettaville hankkeille on asetettu laadulliset tavoitteet. Yhteenveto Leader-yhdistyksen laadullisista tavoitteista 2007 2013 Keskipiste-Leaderin toiminnan laadulliset tavoitteet Yhdistyksen toiminta on avointa -tiedotus -jäsenmäärä -kolmikantaperiaatteen toteutuminen Yhdistyksen toiminta on tehokasta -hankkeiden käsittelyaika Onnistuminen uusissa toimintatavoissa -välittäjäorganisaation rooli Hanketoiminnan laadulliset tavoitteet Lisätään alueen vetovoimaisuutta Uusia toimijoita mukaan hanke- ja kehittämistyöhön Edistetään omatoimisuutta alueella Myönteiset vaikutukset nuorten aktivointiin Edistetään taloudellista hyvinvointia Lisätään kulttuurista aktiivisuutta Lisätään kansainvälistä vuorovaikutusta Edistetään tasa-arvoa Osaamisen taso nousee Myönteiset ympäristövaikutukset Myönteiset sosiaaliset vaikutukset Tuetaan kestävää kehitystä

Tausta 13 Toimintaryhmän rahoitus Keskipiste-Leaderin kokonaisrahoitus ohjelmakaudelle 2007 2013 oli 10 800 000 euroa, 1 540 000 euroa vuotta kohti. Julkisen tuen osuus tästä oli 65 % ja yksityisrahoituksen 35 %. Hankerahoitus käsitti suunnitelman mukaan yhteensä 9 100 000 euroa, 1 300 000 euroa vuotta kohti. Julkisen tuen osuus rahoituksesta on 60 % ja yksityisrahoituksen 40 %. Toimintalinjalle 3 (maaseudun elinolot) suunnattiin julkisesta rahoituksesta alustavan suunnitelman mukaan 54 % ja toimintalinjalle 4 (Leader) 40 %. Jakaumaa muutettiin vuonna 2010 siten, että toimintalinjan 3 osuus kasvoi 63 prosenttiin ja toimintalinjan 4 osuus pieneni 35 prosenttiin. Rieska-Leader Rieska-Leader ry:n alkuperäisen toiminta-alueen muodostavat Ylivieskan seutukunnan kuusi kuntaa (Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska) sekä entiset Kokkolan seutukunnan maaseutukunnat (Himanka, Kannus, Kälviä ja Lohtaja) eli yhteensä 10 kuntaa. Kuva 2. Rieska-Leaderin toiminta-alue (Toimintaryhmän nettisivut 23.4.2012). Ohjelmakaudella 2007 2013 toiminta-alueeseen on tullut muutoksia, sillä Lohtaja ja Kälviä liittyivät Kokkolan kaupunkiin 1.1.2009 ja Himanka Kalajoen kaupunkiin 1.1.2010. Pinta-alaltaan alue on noin 4 800 km². Alueen asukasmäärä vuoden 2005 elokuussa oli 56 629. Toimintaryhmän täsmällistä nykyistä asukaslukua on vaikea määrittää, sillä kaksi kuntaa kuuluu nykyisin Kokkolan kaupunkiin. Vuoden 2011 lopussa Ylivieskan seutukunnan väkiluku oli 44 032 henkeä ja kun tähän lisätään Kannuksen kaupungin asukasluku sekä Kälviän ja Lohtajan vuoden 2008 asukasluvut saadaan asukasmääräksi n. 57 000, mikä on lähes sama kuin vuoden 2005 asukasluku. Taulukossa 4 on tarkasteltu Ylivieskan seutukunnan sekä Kannuksen kaupungin ikärakennetta vuosina 2006 ja 2011. Alueen ikärakenne on selkeästi maamme keskimääräistä ikärakennetta nuorempi, mutta viiden vuoden tarkastelujaksolla on tapahtunut hienoista vanhenemista. Työikäisten osuus väestöstä on samalla aikajaksolla hieman pienentynyt.

Tausta 14 Taulukko 4. Ikärakenne Ylivieskan seutukunnassa sekä Kannuksessa vuosina 2006 ja 2011 (Tilastokeskus 2012). Alue Ylivieskan sk + Kannus Vuosi Ikärakenne % alle 15 v 15-64v 65- v Väkiluku 2006 21,0 62,6 16,4 49 171 2011 20,7 61,6 17,8 49 729 Koko maa 2011 16,5 65,4 18,1 5 401 267 Toimintaryhmän alue kärsii lievästä muuttotappiosta. Vuonna 2011 muuttotappio oli vain 25 henkeä (taulukko 5). Tappiota pienentää se, että maahanmuuttajissa on tulijoita enemmän kun lähtijöitä. Tulo- ja lähtömuuttajia oli vuonna 2011 eniten 15 19- ja 20 24-vuotiaissa. Naispuolisia muuttajien osuus oli lievästi miehiä suurempi. Taulukko 5. Muuttoliike Ylivieskan seutukunnassa sekä Kannuksessa vuosina 2006 ja 2011 (sis. siirtolaisuuden, Tilastokeskus 2012). Vuosi Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto 2006 2276 2433-157 2011 2463 2488-25 Ylivieskan seutukunnan ja Kannuksen yhteenlaskettu palvelujen työpaikkaosuus oli lähes 60 %, mutta se on valtakunnan tasoa alempi (taulukko 6). Alkutuotannon ja teollisuuden työpaikkojen osuus taas on maan keskimääräistä osuutta korkeampi Taulukko 6. Työpaikat Ylivieskan seutukunnassa sekä Kannuksessa vuonna 2009 (Tilastokeskus 2012, TOL2008). Alue Ylivieskan sk + Kannus Alkutuotanto palvelut palvelut maton Yksityiset Julkiset Tunte- Teollisuus Yhteensä N 2128 5306 4216 7130 236 19 016 % 11,2 27,9 22,2 37,5 1,2 100,0 Koko maa % 3,7 22,2 28,4 44,6 1,1 100,0 Rieska-Leaderin kehittämisohjelma 2007 2013 Ohjelmakaudella 2007 2013 toiminnan painopisteinä ovat yrittäjyyden ja yhteisöllisyyden tukeminen, erityiskohteina nuoret ja naiset. Rahoituksella tuetaan seuraavia toimenpiteitä: Pienyrittäjyys Nuoret ja naiset Uudet ratkaisut Verkostoituminen ja yhteisöllisyys

Tausta 15 Kehittämisohjelmassa 2007 2013 on määritelty toimintaryhmän visio vuodelle 2015: Rieska-LEADER -alueen visio 2015 Alue on elävää maaseutua, jonka vahva ja monialainen pienyrittäjyys pohjautuu oman alueen monipuolisiin voimavaroihin. Alue on vetovoimainen, ihmiset aktiivisia ja osaavia, yhteisöllisyys, ympäristön viihtyvyys ja hyvät vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat sille tunnusomaisia. Alueen väestörakenne on tasapainoinen sekä sukupuolen että ikäjakauman suhteen. Alueella asuu runsaasti nuoria, hyvin koulutettuja paluumuuttajia, jotka toimivat kansainvälisissäkin tehtävissä. Alla olevaan taulukkoon on koottu Rieska-Leaderin määrälliset tavoitteet. Rahoitettavia hankkeiden määräksi on asetettu 250, joista puolet on yrityshankkeita. Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia on 100, joihin tavoitellaan yhteensä 1500 osallistujaa. Hanketoiminnan tuloksina tavoitellaan 50 uutta yritystä, 70 uutta, 30 säilytettyä ja 20 hankeaikaista työpaikkaa. Uusia palveluja ennakoidaan olevan yhteensä 100. Määrälliset tavoitteet (päivitetty kehittämisohjelma) Rieska-LEADERin toiminnan tulosodotukset perustuvat tiedottamisen, aktivoinnin, neuvonnan ja koulutuksen järjestämiseen. Toimenpiteitä toteuttavat niin yhdistyksen työntekijät kuin hallituksen jäsenetkin. Määrällisinä tavoitteina kaudelle 2007-2013 asetetaan seuraavaa: tavoite rahoitettavia hankkeita 250 kpl (joista yrityshankkeita 125 kpl) alueiden välisiä hankkeita (sis. kansainväliset hankkeet) 30 kpl tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia 100 kpl tilaisuuksiin osallistujia 1 500 (joista naisia 750 ja nuoria 150) toimitettuja lehtiä ja esitteitä 5 kpl yhdistyksen jäsenmäärän kasvu 10 % nykyisestä Hanketoiminnan määrällisinä tuloksina odotetaan seuraavaa: uusia yrityksiä työllistävyysvaikutus uusia työpaikkoja säilytettyjä työpaikkoja hankeaikaisia työpaikkoja uusia palveluita tavoite 50 kpl (joista naisyrityksiä 20 kpl) 120 htv (josta naisten osuus 30 % ja nuorten 20 %) 70 htv 30 htv 20 htv 100 kpl Rieska-Leaderin toiminnan laadullisilla tavoitteilla tavoitellaan toiminnan avoimuuden säilyttämistä. Lisäksi tavoitteena on parantaa tehokkuutta, monipuolistaa toimintatapoja sekä lisätä kansainvälisyyttä. Hanketoiminnan laadulliset tavoitteet ovat linjassa toiminnan painopisteiden kanssa.

Tausta 16 Laadulliset tavoitteet Rieska-LEADERin toiminnan laadullisia tavoitteita ovat toiminnan avoimuuden säilyttäminen tehokkuuden parantaminen toimintatapojen monipuolistuminen kansainvälisyyden lisääntyminen Hanketoiminnan laadullisia tavoitteita ovat yrittäjyyden (erityisesti naisyrittäjyyden) edistäminen yhteisöllisen osallistumisen lisääntyminen ja kehittyminen myös elinkeinotoiminnaksi nuorison aktivointi ja saaminen mukaan oman alueen kehittämiseen alueen vetovoimaisuuden lisääntyminen alueen tasapuolinen kehittyminen kestävän kehityksen toteutuminen yksilöllisen ja yhteisöllisen osaamisen kehittyminen kansainvälisyyden lisääntyminen Toimintaryhmän rahoitus Rieska-Leaderin kokonaiskehys ohjelmakaudelle 2007 2013 oli 9 300 000 euroa, josta julkisen tuen osuus oli 68 % ja yksityisrahoituksen osuus 32 %. Vuotta kohti kokonaisrahoitus oli 1 329 000 euroa. Hankerahoitussuunnitelman budjetti oli yhteensä 8 150 000 euroa, 1 164 000 euroa vuotta kohti. Julkisen rahoituksen osuus oli 64 % ja yksityisrahoituksen 36 %. Toimintalinjalle 3 (elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu) oli suunniteltu jaettavan 61 % rahoituksesta ja toimintalinjalle 4 (alueiden väliset hankkeet ja toimintaraha) 38 %. 1.2 Tutkimuskysymykset ja -aineistot Tutkimuskysymykset Tarkasteltavina olevien Leader-toimintaryhmien ulkoisen arvioinnin tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) Kehittämisohjelmien tavoitteiden saavuttaminen eli tuloksellisuus ja vaikuttavuus kehittämisehdotukset nykyiselle ja tulevalle kaudelle 2) Kehittämisohjelmien tulosten ja vaikutusten kestävyys sekä hyvät ja huonot käytännöt kehittämisehdotukset nykyiselle ja tulevalle kaudelle Tutkimusaineistot Tutkimusaineisto koostui sekä Keskipiste- että Rieska-Leaderilta saadusta valmiista materiaalista että arvioitsijoiden itse keräämästä aineistosta. Valmiina materiaalina saatiin käyttöön mm. kokouspöytäkirjoja, vuosikertomuksia, aikaisemmin toteutettujen kyselyjen ja arviointien tuloksia sekä Maaseutuviraston raportteja. Kyselyjä toteutettiin molemmille ryhmille kolme kappaletta: Sidosryhmille, kehittämishankkeille sekä yrityshankkeille. Kyselyt toteutettiin sähköpostikyselyinä ja kyselylomake oli internetissä. Sidosryhmäkyselyt toteutettiin tammi-helmikuun vaiheessa 2012, kehittämishankekyselyt helmikuussa 2012 ja yrityskysely helmimaaliskuussa 2012. Kyselyihin vastattiin molempien toimintaryhmien osalta hyvin aktiivisesti, minkä vuoksi tässä raportissa esitetyt arvioinnin tulokset ovat hyvin yleistettävissä.

Tausta 17 Arvioinnissa hyödynnettiin myös Keskipiste- ja Rieska-Leaderin alueilla toteutettua kahta arviointityöpajaa. Keskipiste-Leaderin työpaja toteutettiin 5.6.2012 ja Rieska- Leaderin 8.6.2012. Molempiin työpajoihin osallistui noin 20 henkeä, toimintaryhmän hallituksen jäseniä, työntekijöitä, toimintaryhmän hankkeiden projektipäälliköitä sekä toimintaryhmän yhteistyökumppaneita kunnista, elinkeinoyhtiöistä sekä aluehallintoviranomaisista. Työpajoissa käsiteltiin kuluneen ohjelmakauden onnistumisia ja kehittämisen kohteita kolmessa teemassa: toimintaryhmän toimintaprosessit, toiminnan tulokset sekä innovaatioiden kehittäminen toimintaryhmätyön kautta. Työpajat olivat osa ryhmien organisoimaa tulevaan ohjelmakauteen valmistautumisprosessia. Keskipiste-Leaderin kyselyt Keskipiste-Leaderin sidosryhmäkyselyyn saatiin 25 vastausta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 41,2. Kehittämishankekyselyyn vastauksia tuli 14 hankkeelta, joten vastausprosentti oli 26,4. Yrityskyselyyn tuli 24 vastausta, joten vastausprosentiksi saatiin 27,2. Taulukossa 7 ovat kyselyihin osallistuneet kunnittain. Vastaajia on useista kunnista, mutta selvästi enemmän Nivala Haapajärven kuin Haapavesi Siikalatvan seutukunnasta. Taulukko 7. Keskipiste-Leaderin kyselyihin osallistuneiden lukumäärä asuin- /hankkeen toteutuskunnan mukaan. Seutukunta Kunta Sidosryhmäkysely* Yrityskysely** Kehittämishankekysely* Nivala- Haapajärvi 3 8 2 Haapajärvi Kärsämäki 2 2 1 Nivala 7 6 1 Pyhäjärvi 3 1 2 Reisjärvi 1 4 4 Haapavesi- Siikalatva Muut seutukunnat Haapavesi 1 2 3 Pyhäntä 2 Siikalatva 1 1 Kiiminki 1 Oulu 3 Ylivieska 1 1 Vastaajia yhteensä 25 24 14 Vastausprosentti 41,2 27,2 26,4 *Vastaajan asuinkunta **Hankkeen pääasiallinen toteutuskunta Sidosryhmäkyselyyn vastaajat edustivat taustaltaan useita tahoja. Runsas kolmannes (36 %) edusti kuntaa tai seutukuntaa ja kolmannes oli Keskipiste-Leaderin hallituksen jäseniä tai varajäseniä. Vastaajista 14 % oli toimintaryhmän työntekijöitä, 7 % ELYkeskuksesta ja 11 % edusti muuta tahoa. Sidosryhmäkyselyyn vastaajista 36 % koki tuntevansa Keskipisteen toimintaryhmätyötä erittäin hyvin ja 53 % melko hyvin. Työtä melko heikosti tuntevia oli 11 % vastaajista. Keskipisteen jäseniä oli 52 % kyselyyn vastaajista.

Tausta 18 Rieska-Leaderin kyselyt Rieska-Leaderin sidosryhmäkyselyyn tuli määräaikaan mennessä 31 vastausta, vastausprosentti oli 36,9. Kehittämishankekyselyyn vastasi 25 hanketta, mikä antoi vastausprosentiksi 44,6. Yrityskyselyyn tuli 26 vastausta, jolloin vastausprosentti oli 32,5. Taulukkoon 8 on kirjattu kyselyihin osallistuneet kunnittain. Vastaajia oli useista kunnista. Taulukko 8. Rieska-Leaderin kyselyihin osallistuneiden lukumäärä asuin-/hankkeen toteutuskunnan mukaan. Seutukunta Kunta Sidosryhmäkysely* Yrityskysely** Kehittämishankekysely* Ylivieska Alavieska 1 2 Kalajoki 6 6 6 Merijärvi 2 1 Oulainen 2 3 4 Sievi 1 4 1 Ylivieska 8 7 6 Kokkola Kannus 4 2 4 Kokkola 4 1 1 Muut seutukunnat Haapajärvi 1 Lestijärvi 1 Nivala 1 1 1 Oulu 1 Vastauksia yhteensä 31 26 25 Vastausprosentti 36,9 32,5 44,6 *Vastaajan asuinkunta **Hankkeen pääasiallinen toteutuskunta Rieska-Leaderin sidosryhmäkyselyn vastaajista 29 % oli toimintaryhmän hallituksen jäseniä tai varajäseniä. Kuntaa tai seutukuntaa edusti 26 % ja toimintaryhmän työntekijöitä 22 % vastaajista. ELY-keskuksen vastaajien osuus oli 10 % ja muita tahoja edustavien osuus 13 %. Rieskan toimintaryhmätyötä erittäin hyvin tunsi 42 % sidosryhmäkyselyn vastaajista ja melko hyvin tuntevia oli 48 %. Melko heikosti työtä arvioi tuntevansa 7 % ja erittäin heikosti 3 % vastaajista. Kyselyyn vastaajista 55 % oli Rieska-Leaderin jäseniä.

OSA I Keskipiste-Leaderin arviointi

Keskipiste-Leaderin 20 2 Keskipiste-Leaderin ohjelman toimeenpanon tuloksellisuus ja vaikuttavuus T ässä luvussa arvioidaan toimintaryhmän kehittämisohjelman toimeenpanon tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tarkastelun kohteena on mm. tavoitteiden saavuttaminen arvioinnin ajankohtaan mennessä. 2.1 Tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteiden saavuttaminen määrällisen aineiston perusteella Toimintaryhmän määrällisten tavoitteiden saavuttamista vuoden 2011 loppuun mennessä tarkastellaan taulukossa 9. Taulukko 9. Keskipiste-Leaderin määrälliset tavoitteet ohjelmakaudella 2007 2013 sekä tulokset 31.12.2011 mennessä. Indikaattori Tavoite Tulos 31.12.2011* Tulos % tavoitteesta Ohjelman / hankkeiden ansiosta syntyneet uudet 70 63 90 työpaikat, htv (miehet/naiset, joista nuoret) 35/35/15 Ohjelman / hankkeiden ansiosta säilyneet työpaikat, htv 60 47 78,3 (miehet/naiset, joista nuoret) 30/30/15 Hankkeiden toteutusaikainen työllistävyys, htv 70 28 40 (miehet/naiset, joista nuoret) 35/35/15 Ohjelman/ hankkeiden ansiosta syntyneet uudet 40 60 150 yritykset, kpl mikroyritystä Koulutukseen osallistuneiden/ opiskelijatyöpäivien 4000/2500 173/912 lukumäärä, kpl Rahoitettujen hankkeiden määrä kpl 250 201 80,4 Nuorisohankkeita (yrityshankk. 132) 97 Leader-tilaisuuksien lukumäärä/ osallistujien määrä, kpl 128/1500 195/1977 152,3/131,8 (miehet/naiset, joista nuoret) 750/750/150 Leader-yhdistyksen toimittamien lehtien, esitteiden tms. 15 3 20 lukumäärä Yhdistyksen jäsenmäärä 250 232 92,8 *Tulostietojen lähteenä Keskipiste-Leader 12.6.2012

Keskipiste-Leaderin 21 Uusien yritysten määrä sekä Leader-tilaisuuksien ja niihin osallistuneiden määrä oli jo vuoden 2011 mennessä ylittänyt tavoitteen. On hyvin mahdollista että tavoitteet tullaan saavuttamaan myös uusien ja säilyneiden työpaikkojen sekä rahoitettujen hankkeiden määrissä ohjelmakauden loppuun mennessä. Taulukkoon 10 on merkitty toimintaryhmän hankkeet hanketyypeittäin sekä niiden kustannusarvio. Yritystukiin sekä kehittämis- ja investointihankkeisiin on budjetoitu eniten. Taulukko 10. Keskipiste-Leaderin hankkeet ja niiden kokonaisrahoitus ohjelmakaudella 2007 2013*. Hankkeet 2007 2013 Määrä (kpl) Kustannusarviot ( ) Elinkeinojen kehittämishanke 7 350 000 Kehittäminen ja investoinnit 26 1 300 000 Koulutushanke 3 200 000 Yritystuet 135 1 800 000 Esiselvitys 16 200 000 Erityisympäristötukilausunnot 2 470 000 Nuoriso-Leader hankkeet 97 40 000 Yhteensä 286 (tavoite 250) 4 360 000 *Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 arviointiin kerätyt tiedot, maaliskuu 2012 Toimintaryhmän organisaatio-yhteistyökumppanien lukumäärät on koottu taulukkoon 11. Yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja julkisen sektorin organisaatioita on lukumääräisesti eniten. Taulukko 11. Keskipiste-Leaderin organisaatio-yhteistyökumppaneiden määrä ohjelmakaudella 2007 2013**. Yhteistyökumppani Lukumäärä (kpl) Yrityksiä 120 Kansalaisjärjestöjä 50 Julkisen sektorin organisaatioita 20 Yrittäjäjärjestöjä 8 Kehittämisyhtiöitä 6 **Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 arviointiin kerätyt tiedot, maaliskuu 2012. Keskipiste-Leader on ollut aktiivinen hankkeiden rahoittaja, monien kehittämistoimenpiteiden mahdollistaja ja on toiminnallaan generoinut alueen kehittämiseen paljon ulkopuolisia kehittämisresursseja. Resurssit ovat ohjautuneet paikallisiin kehittämistarpeisiin. Kansainvälisissä hankkeissa ryhmän tavoitteena on ollut 15 kansainvälistä hanketta, mutta arviointiaineistojen mukaan niitä ei ole käynnistynyt lainkaan. Tavoite on varsin kunnianhimoinen, eikä sen alittaminen ole merkittävä haitta, mutta ongelmallista on kansainvälisten hankkeiden puuttuminen kokonaan. Tämän puutteen korjaamiseen ryhmän kannattaa miettiä toimenpiteitä vielä ohjelmakauden kuluessa ja pohtia kansainvälisen kehittämistoiminnan rooli tulevalle ohjelmakaudelle.

Keskipiste-Leaderin 22 Tavoitteiden saavuttaminen kyselyjen mukaan Sidosryhmäkyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan Keskipiste-Leader ry:n hankkeiden sekä muun Keskipiste-Leaderin toiminnan onnistumista ja vaikutuksia kuluvalla ohjelmakaudella 2007 2013. Varsin suuren osan tarjolla olleiden väittämien vaikutuksista vastaajat kokivat merkittäviksi tai erittäin merkittäviksi (kuva 3). Toimintaryhmätyön koettiin lisänneen asukkaiden ja yhteisöjen toimintaa alueen kehittämiseksi, minkä lisäksi hankkeilla oli pystytty mm. turvaamaan työpaikkoja, synnyttämään uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä sekä kehittämään yritysten toimintaa. Edelleen toimintaryhmien hankkeiden avulla oli vaikutettu talkootyön lisääntymisen ja lisätty yhteistyötä ja luottamusta alueella. Vähemmässä määrin toimintaryhmätyöllä ja hanketoiminnalla oli pystytty edesauttamaan uusien asukkaiden muuttamista maaseudulle sekä lisäämään yhteistyötä alueen toimijoiden ja yrittäjien välillä tai yritysten välillä. Kuva 3. Miten arvioit Keskipiste-Leaderin hankkeiden sekä muun Keskipiste- Leaderin toiminnan onnistumista ja vaikutuksia tällä ohjelmakaudella 2007 2013? (Sidosryhmäkysely, N 28)

Keskipiste-Leaderin 23 Sidosryhmäkyselyssä tiedusteltiin myös, miten Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelman 2007 2013 toimenpiteet ja tavoitteet olivat vastaajien mielestä toteutuneet. Ohjelman linjausten 72 % vastaajista koki onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin ja ohjelman laadullisten tavoitteiden yli puolet vastaajista koki saavutetun hyvin (kuva 4). Kehittämisohjelman linjauksista pienyrittäjyyttä sekä yhteistyötä ja verkostoitumista pidetään parhaimmin onnistuneina. Ohjelman laadullisista tavoitteista omatoimisuuden edistämistä sekä uusien toimijoiden saamista hanke- ja kehittämistyöhön yli puolet vastaajista koki onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin. Myös monien muiden tavoitteiden toteutumista suuri osa sidosryhmävastaajista piti hyvänä tai vähintäänkin kohtalaisena. Myönteiset ympäristövaikutukset sekä Edistetään tasa-arvoa -tavoitteita vain alle viidesosa vastanneita piti hyvin toteutuneina. Kuva 4. Miten Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelman 2007 2013 toimenpiteet ja tavoitteet ovat mielestäsi toteutuneet? (Sidosryhmäkysely, N 28) Sidosryhmävastaajat arvioivat, miten Keskipiste-Leader oli heidän käsityksensä mukaan onnistunut ohjelmakaudella 2007 2013 tietyissä tehtävissä. Vastaajat arvioivat toimintaryhmän onnistuneen lähes kaikista tehtävistä hyvin tai erinomaisesti (kuva 5). Toimintaryhmän jäsenet saavat tietoa rahoitettujen hankkeiden toiminnasta

Keskipiste-Leaderin 24 ja tuloksista -väittämää neljäsosa vastaajista ei osannut kommentoida. Kuvasta voidaan havaita myös, että vaikka tiedotuksen kattavuuden 64 % vastaajista koki onnistuneen hyvin, kukaan heistä, muista väittämistä poiketen, ei antanut kyseiselle väittämälle erinomaisesti-arvosanaa. Huonosti-arvosanoja oli annettu vain muutamia. Kuva 5. Arvioi, miten Keskipiste-Leader on käsityksesi mukaan ohjelmakaudella 2007 2013 onnistunut seuraavissa tehtävissä. (Sidosryhmäkysely, N 28) Yritystukea saaneilta kysyttiin, mitä mieltä he olivat hanketta rahoittanutta toimintaryhmää koskevista väittämistä. Viidestä ensimmäisestä väittämästä vastaajat olivat samaa mieltä (kuva 6) ja muihin väittämiin he ottivat neutraalin kannan. Eniten samaa mieltä oltiin väittämästä, jonka mukaan toimintaryhmän työ on lisännyt yhteistyötä alueen yrittäjien ja muiden toimijoiden välillä. Suurin osa vastaajista koki tuntevansa toimintaryhmän kehittämisohjelman sisällön ja tavoitteet hyvin. Toimintaryhmä täydentää hyvin alueen viranomaisten toimintaa -väittämä jakoi vastaajien mielipiteitä ja kokonaisarvosana jäi neutraaliksi.

Keskipiste-Leaderin 25 Kuva 6. Mitä mieltä olet seuraavista hanketta rahoittanutta toimintaryhmää koskevista väittämistä? (Yrityskysely, keskiarvot, N 23) Yritystukea saaneilta kysyttiin mielipidettä hanketta ja hankkeen hallintoa koskevista väittämistä. Myönteisistä ja kielteisistä väittämistä oltiin lähinnä samaa mieltä (kuva 7). Hankkeen tavoitteiden koettiin vastaavan hyvin yrityksen kehittämistarpeita. Raportointeja pidettiin hankalina ja kustannusten rajauksia liian tiukkoina. Kuva 7. Mitä mieltä olet seuraavista hanketta ja hankkeen hallintoa koskevista väittämistä? (Yrityskysely, keskiarvot, N 23)

Keskipiste-Leaderin 26 Yritysvastaajista suurin osa piti hanketta onnistuneena ja sen tavoitteita hyvin tai erinomaisesti toteutuneina (kuva 8). Hankkeiden todettiin myös onnistuneen yritysten keskeisten kehittämistarpeiden ratkaisemisessa. Kuva 8. Miten hanke on mielestäsi onnistunut ja sen tavoitteet ovat toteutuneet? (Yrityskysely, N 22) Kehittämishankkeita edustavilta vastaajilta kysyttiin, miten hankkeet olivat onnistuneet vahvistamaan Keskipiste-Leaderin kehittämissuunnitelman 2007 2013 linjauksia ja toteuttamaan suunnitelman tavoitteita. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että hanke oli toteuttanut tavoitteita hyvin tai erittäin hyvin (kuva 9). Innovaatiot eli uudet ratkaisut alueen kehittämiseksi -linjauksen sekä yhteistyö ja verkostoituminen alueen kehittämiseksi -linjauksen yli puolelta vastaajista koki onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin hankkeessa. Laadullisista tavoitteista myönteiset sosiaaliset vaikutukset, lisätään alueen vetovoimaisuutta, osaamisen taso nousee ja myönteiset vaikutukset nuorten aktivointiin koki valtaosa vastaajista onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin. Sen sijaan taloudellisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen sekä myönteiset ympäristövaikutukset -tavoitteiden toteuttaminen oli onnistunut vain osassa hankkeista.

Keskipiste-Leaderin 27 Kuva 9. Miten hankkeenne on onnistunut vahvistamaan seuraavia Keskipiste- Leaderin kehittämissuunnitelman 2007 2013 linjauksia ja toteuttamaan sen tavoitteita? (Kehittämishankekysely, N 15) Arviointityöpajassa (5.6.2012) kansainvälisten hankkeiden hidas aikaansaaminen nousi esille toimintaryhmän heikkoutena. Kansainvälisyyden kautta myös koettiin saavutettavan monenlaista lisäarvoa alueen kehittämiseen, kuten uusia innovaatioita ja maahanmuuttajia maaseudun elinvoimaisuutta tukemaan. Jos hanketoiminta on yksistään kansallista, toimintaryhmä ei hyödynnä kaikkea kehittämistoiminnan potentiaalia. 2.2 Toiminnan vaikuttavuus Kolme neljästä yritystukea saaneista oli sitä mieltä, että hanke olisi toteutettu ilman Keskipiste-Leader -rahoitustakin (kuva 10). Tällöin osa hankkeista olisi kuitenkin toteutettu joko suppeammin tai myöhemmin. Joka kuudetta hanketta ei olisi toteutettu ilman toimintaryhmän tukea.

Keskipiste-Leaderin 28 Kuva 10. Olisiko hanke toteutettu ilman Keskipiste-Leader -rahoitusta? (Yrityskysely, N 24) Yrityksissä hanketuella tehdyt toimet kohdistuivat suurimmaksi osaksi yritystoiminnan investointeihin (lähes puolet maininnoista), yritystoiminnan kehittämiseen ja markkinoinnin kehittämiseen (kuva 11). Kuva 11. Mihin hankkeessa tehdyt toimet yrityksessänne ovat kohdistuneet? (Yrityskysely, mainintoja) Yrityksiltä tiedusteltiin, miten hanke oli vaikuttanut yritykseen. Yli puolet vastaajista koki, että hanke oli vaikuttanut paljon tai erittäin paljon yrityksen toimintaedellytysten paranemiseen (kuva 12). Melko suuri osa vastaajista totesi hankkeen vaikuttaneen myönteisesti yrityksen palvelujen tai tuotteiden kehittymiseen sekä parantaneen yrityksen kilpailukykyä. Hanke oli vaikuttanut varsin vähän tai ei lankaan yritysten rekrytointiongelmien helpottumiseen. Hankkeilla ei myöskään ollut pystytty paljoa edistämään yrityksen yhteistyötä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden tai muiden julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Puolella vastanneista yrityshankkeista yrityksen kansainvälistämien ei ollut tavoitteena ja muilla hankkeilla ei tätä asiaa ollut pystytty edistämään.

Keskipiste-Leaderin 29 Kuva 12. Millä tavoin hanke on vaikuttanut yritykseenne? (Yrityskysely, N 23) Yrityksiltä kysyttiin, millaisia konkreettisia tuloksia yrityksessä on syntynyt hankkeen myötävaikutuksella. Kaksitoista vastaaja nimesi tulokseksi infrastruktuurin parantumisen investointien myötä. Kahdeksan vastaajaa kertoi myös yrityksen toiminnan tehostuneen ja kilpailukyvyn parantuneen investointien myötä. Muutamat vastaajat nimesivät verkostoitumisen ja uusien kontaktien syntymisen hankkeen tulokseksi. Yksi hanke oli järjestänyt tuen avulla koulutusta. Monissa yrityksissä hanke ei ollut vaikuttanut uusien työpaikkojen syntymiseen tai työpaikkojen säilymiseen. Kymmenessä yrityksessä hanketoiminnalla oli kuitenkin saatu synnytettyä 1 2 uutta työpaikkaa ja kahdessa yrityksessä 3-4 uutta työpaikkaa. Kymmenessä yrityksessä hankkeella oli saatu säilytettyä 1 2 työpaikkaa ja yhdessä yrityksessä tätä enemmän. Muutamat yritykset vastasivat sanallisesti, eivätkä numeroilla, esimerkiksi kertomalla, että hanketoiminta oli vaikuttanut kaikkien yrityksen työpaikkojen säilymiseen.

Keskipiste-Leaderin 30 Yrityksiltä kysyttiin niiden kasvusuunnitelmista sekä rekrytointi- ja kehittämistoiminnasta. 79 % vastanneista yrityksistä kertoi pyrkivänsä merkittävään liiketoiminnan kasvuun lähivuosien aikana (kuva 13). Yli puolet yrityksistä totesi, että työntekijöiden osaamista kehitetään aktiivisella koulutuksella. Keskipiste-Leaderin kehittämistoimet olivat kohdistuneet yrityksiin, jotka kehittävät aktiivisesti toimintaansa. Toimintaryhmä oli kehittämistyöllään vauhdittanut ja mahdollistanut yritysten kehittymistä. Alle kolmasosa yrityksistä oli osallistunut aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja joka neljäs yritys rekrytoi aktiivisesti uusia työntekijöitä. Kuva 13. Yritysten kasvusuunnitelmat sekä rekrytointi- ja kehittämistoiminta. (Yrityskysely, N 24) Päättyneiltä yritystukihankkeilta kysyttiin, mitä hankkeen ansiosta yrityksessä syntyneille tuotteille, toiminnoille tai palveluille on tapahtunut hankkeen jälkeen. Hankkeen tuella hankitut koneet ja laitteet olivat monien yritysten käytössä ja useissa yrityksissä oli otettu käyttöön hankkeessa kehitetyt tuotteet, palvelut tai toimintatavat (kuva 14). Lisäksi hankkeen kehittämistoimintoja oli jatkettu yritysten omalla panostuksella.

Keskipiste-Leaderin 31 Kuva 14. Mikäli hankkeenne on päättynyt, mitä hankkeen ansiosta yrityksessänne syntyneille tuotteille, toiminnoille tai palveluille on tapahtunut hankkeen jälkeen? (Yrityskysely, mainintoja) Vielä meneillään olevilta yrityshankkeilta kysyttiin, miten hankkeesta yritykseen syntyneitä tuotteita, toimintoja tai palveluita aiotaan kehittää tai ylläpitää hankkeen päättymisen jälkeen. Muutamat vastaajat aikoivat edelleen panostaa tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja markkinointiin. Eräs yritys oli saanut hankerahan yrityksen käynnistämiseen, joten jatkossa oli tarkoitus kehittää toimintaa itsenäiseen ja tuottavaan suuntaan. Lisäksi aiottiin jatkossa rakentaa yritykselle uusia toimitiloja, vakiinnuttaa yritystoimintaa ja kouluttaa henkilökuntaa niin, että se vastaa alan tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Suurin osa kyselyyn osallistuneista yrityksistä oli mitä todennäköisimmin halukas hakemaan vastaavantyyppistä rahoitusta uudelleen, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus (kuva 15). Kuva 15. Uskotko hakevasi vastaavantyyppistä rahoitusta uudelleen, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus? (Yrityskysely, N 22) Niiltä vastaajilta, jotka epäröivät tai eivät halua hakea vastaavantyyppistä rahoitusta uudelleen, kysyttiin syytä tähän. Neljä vastaajaa piti byrokratiaa ja paperitöitä liian monimutkaisina. Samoin muutamat vastaajat olivat tyytymättömiä ELY-keskuksen toimintaan sekä siihen, että päätöksen konkretisoituminen rahaksi kestää liian kauan. Kyselyyn osallistuneista kehittämishankkeista useimmat olivat hanketyypiltään yleishyödyllisiä kehittämishankkeita (5 vastaajaa) tai yleishyödyllistä investointi-

Keskipiste-Leaderin 32 hankkeita (5). Yksittäiset vastaukset saatiin elinkeinojen kehittämishankkeelta, esiselvitykseltä sekä koulutushankkeelta. Kehittämisohjelman linjaukseltaan hankkeet edustivat nuorten viihtyvyyttä (6 hanketta), innovaatioita eli uusia ratkaisuja (5) sekä yhteistyötä ja verkostoitumista (4). Kehittämishankkeiden edustajilta kysyttiin, miten hanke on vaikuttanut tiettyihin asioihin. Monet vastaajista kokivat hankkeen vaikuttaneen paljon tai erittäin paljon virikkeellisen toiminnan tarjoamiseen alueen ihmisille (kuva 16). Edelleen hankkeiden todettiin lisänneen halua toimia paikkakunnan ja/tai seudun kehittämiseksi sekä kehittäneen olemassa olevien yritysten toimintaa. Kuva 16. Miten hanke on vaikuttanut seuraaviin asioihin? (Kehittämishankekysely, N 15) Kehittämishankkeilta kysyttiin, mitä konkreettisia tuloksia hankkeella on saavutettu. Neljällä hankkeella oli pystytty parantamaan harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia. Muutamilla hankkeilla oli parannettu nuorten tai pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia ja järjestetty uusia tapahtumia alueelle. Lisäksi oli saatu nostettua nuorten päihteiden kokeiluikää ja kartoitettu kansainvälisiä kauppamahdollisuuksia. Osa hankkeista oli vasta niin alussa, ettei konkreettisia tuloksia ollut vielä saavutettu niissä. Kehittämishankkeille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin, miten hankkeiden toimintaa on jatkettu tai tullaan jatkamaan hankkeen päätyttyä. Osaa hankkeista jatkettiin toteuttajan omalla panostuksella ja osaa taas uudella hankkeella (kuva 17). Muutamassa hankkeessa oli kunnostettu tai rakennettu infrastruktuuria tai rakennus.

Keskipiste-Leaderin 33 Kuva 17. Miten hankkeen toimintaa on jatkettu tai tullaan jatkamaan hankkeen päätyttyä? (Kehittämishankekysely, N 14) Keskipiste-Leaderin kehittämishankevastaajista kysyttiin, aikovatko he hakea uudelleen rahoitusta toimintaryhmältä. Kysymykseen saatiin 15 vastausta. 5 vastaajaa (33 %) aikoi hakea jatkossa rahoitusta ja 67 % ei osannut vielä kertoa aikeistaan. Kukaan ei vastannut kieltävästi. 2.3 Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset Toimintaryhmän työ on lisännyt asukkaiden ja yhteisöjen toimintaa alueen kehittämiseksi. Hankkeilla on samoin pystytty turvaamaan työpaikkoja, synnyttämään uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä sekä kehittämään yritysten toimintaa. Edelleen toimintaryhmien hankkeiden avulla on vaikutettu talkootyön lisääntymisen ja lisätty yhteistyötä ja luottamusta alueella. Seurantatietojen mukaan Keskipiste-Leader on rahoittamillaan hankkeilla luonut 63 uutta työpaikkaa, mikä on 90 prosenttia tavoitteena olleista 70 työpaikasta. Hankkeiden toteutusaikaisissa työpaikoissa ryhmä on selvemmin jäljessä tavoitteistaan, sillä hankkeiden toteutusaikaisia työpaikkoja on syntynyt 28, kun tavoitteena on ollut 60 työpaikkaa. Uusien yritysten perustamisvauhti on ollut hyvää sillä Keskipiste-Leader on selkeästi ylittänyt tavoitteensa uusissa yrityksissä: tavoiteltujen 40 uuden yrityksen sijaan tuloksena on jo vuoden 2011 loppuun mennessä ollut 60 uutta mikroyritystä. Toimintaryhmä on generoinut alueen kehittämiseen paljon ulkopuolisia kehittämisresursseja, joita on käytetty paikallisten kehittämisideoiden rahoittamiseen. Rahoitettavissa hankkeissa ryhmän tavoitteena on 250 hanketta ja vuoden 2011 loppuun mennessä oli rahoitettu 201 hanketta, joista yritystukia on ollut 135 ja Nuoriso-Leader -rahoituksen kautta toteutettuja nuoriin kohdistuvia pieniä hankkeita peräti 97. Myös järjestämiinsä tilaisuuksiin yhdistys on saanut osallistujia enemmän kuin on tavoiteltu: 1500 osallistujaa on ollut tavoitteena, mutta osallistujia on ollut yli 2000. Keskipiste-Leader on merkittävä pienten yritysten kehittäjä, sillä toimintaryhmän yhteistyökumppaneista suurin yksittäinen ryhmä ovat yritykset. Samoin

Keskipiste-Leaderin 34 lukumääräisesti yritystukia on eniten ryhmän hankkeista ja uusien yritysten perustamistavoite on selkeästi ylittynyt. Keskipiste-Leaderin kokonaisrahoitus ohjelmakaudelle 2007 2013 on 10 800 000 euroa, 1 540 000 euroa vuotta kohti. Julkista tukea tästä summasta on 65 % ja yksityistä rahoitusta 35 %. Hankkeisiin allokoitu rahoitus on ollut noin 1 300 000 euroa vuodessa, joten vuosittain rahoituskehyksestä on käytetty noin 160 000 euroa eli 16 % hallintoon ja kaikkeen Leader-työhön, kuten aktivointiin ja tiedotukseen. Yritystukea saaneiden yritysten mukaan toimintaryhmän työ on lisännyt yhteistyötä alueen yrittäjien ja muiden toimijoiden välillä. Toimintaryhmän tuella yritykset ovat onnistuneet ratkaisemaan yritysten keskeisiä kehittämistarpeita. Hankkeissa tehdyt toimet kohdistuivat yrityksissä suurimmaksi osaksi yritystoiminnan investointeihin sekä erilaiseen yritystoiminnan kehittämiseen (koulutus, tuotekehitys jne.). Hankkeet ovat parantaneet yritysten toimintaedellytyksiä, tukeneet palvelujen tai tuotteiden kehittymistä sekä parantaneet yritysten kilpailukykyä. Sen sijaan kansainvälistymisen edistämiseen yritysten kehittämistoimenpiteet eivät ole juurikaan kohdistuneet, eikä kansainvälistyminen ole edennyt. On ymmärrettävää, että yksittäinen pieni yritys ei hae toimintansa kansainvälistämiseen yritystukea toimintaryhmältä. Yksittäisen yrityksen kehittämistarpeet kohdistuvat välittömämmin oman toiminnan kehittämiseen liittyviin kehittämistarpeisiin, joita toimintaryhmä onkin hyvin kyennyt ratkaisemaan. Kansainvälistymiseen tulisikin pyrkiä kehittämishankkeilla, jotka verkottaisivat yrityksiä ja auttaisivat niitä yhdessä kansainvälistymään. Kansainvälisten hankkeiden määrissä ryhmä on jäljessä tavoitteistaan. Ryhmän kannattaa miettiä mahdollisuuksia kansainvälisten hankkeiden käynnistämiseen vielä ohjelmakauden kuluessa ja pohtia tulevalle ohjelmakaudelle kansainvälisen kehittämistoiminnan rooli ja keinot sellaisiksi, että myös kansainvälisiä hankkeita saadaan käynnistettyä. Konkreettiset toimintaryhmän rahoituksen avulla saavutetut tulokset yrityksissä liittyivät infrastruktuurin parantumiseen, yrityksen toiminnan tehostumiseen ja kilpailukyvyn parantumiseen, verkostoitumiseen ja uusien kontaktien syntymiseen ja koulutukseen. Hankkeen tuella hankitut koneet ja laitteet ovat monien yritysten käytössä ja useissa yrityksissä on otettu käyttöön hankkeessa kehitetyt tuotteet, palvelut tai toimintatavat. Samoin hankkeen kehittämistoimintoja on jatkettu yritysten omalla panostuksella. Yritystoiminnan tukemisessa rahoituksellinen kestävyys on toteutunut. Kehittämishankkeet ovat toteuttaneet Keskipiste-Leaderin kehittämissuunnitelman 2007 2013 toimintalinjoista erityisesti Innovaatiot eli uudet ratkaisut alueen kehittämiseksi -linjausta sekä Yhteistyö ja verkostoituminen alueen kehittämiseksi - linjausta. Laadullisista tavoitteista kehittämishankkeiden myötävaikutuksella ovat edenneet erityisesti myönteiset sosiaaliset vaikutukset, alueen vetovoimaisuuden lisääminen, osaamisen tason nousu sekä myönteiset vaikutukset nuorten aktivointiin. Sen sijaan taloudellisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen sekä myönteiset ympäristövaikutukset -tavoitteet eivät ole korostuneet kehittämishankkeissa.

Keskipiste-Leaderin 35 Suositukset Yritysten kansainvälisen yhteistyön tukemiseen kohdistuvia toimenpiteitä tulee lisätä kehittämishankkeilla, joiden asiakkaina on yksittäisiä yrityksiä. Kehittämishankkeen kautta tuetaan useiden yritysten kansainvälistymisponnisteluja. Kansainvälisen hanketoiminnan vahvistaminen nimenomaan yritystoiminnan kehittämisen kautta on luonteva ratkaisu Keskipiste-Leaderille, koska ryhmä on aktiivinen ja tuloksellinen yritystoiminnan kehittäjä. Yritysten rahoittajana Keskipiste-Leader erottuu edukseen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusta kanavoivista toimintaryhmistä. Uusien yritysten perustamisen rahoitusta tulee edelleen pitää keskeisellä sijalla ryhmän toiminnassa. Uusiin yrityksiin syntyy luonnollisesti työpaikkoja ja ne ovat usein tehokkain tapa työllisyysvaikutusten aikaansaamiseen. Myönteiset ympäristövaikutukset ja tasa-arvovaikutukset tulee ottaa myös kehittämistoiminnan keskiöön ja miettiä, miten näiden syntymistä voitaisiin toimintaryhmän hanketoiminnan avulla tukea entistä enemmän.

Kehittämisohjelman 36 3 Kehittämisohjelman hyvät ja huonot käytännöt sekä toiminnan jatko T ässä luvussa tarkastellaan toimintaryhmän ja hanketoiminnan hyviä ja huonoja käytäntöjä sekä toimintaryhmätyön kehittämistä ja toimintaa jatkossa. 3.1 Hyvät ja huonot käytännöt Hankkeiden hyvät ja huonot käytännöt Onnistuneilla yleishyödyllisillä kehittämishankkeilla (kylätoiminnan aktivointi, lapsiin ja nuoriin sekä paikalliskulttuuriin suunnatut kehittämishankkeet) saavutetaan sidosryhmävastaajien mukaan ensisijaisesti hankkeelle määritellyt tavoitteet (taulukko 12). Kylätoiminnan aktivointiin suunnatut hankkeet onnistuessaan tuovat paikallisesti monipuolisia palveluja ja lisäävät alueellista viihtyvyyttä ja yhteishenkeä. Usein myös rohkealta tuntuva panostus lisää paikallista nostetta, kehittämisintoa ja erilaista yhteistyötä, muun muassa kylienvälistä toimintaa. Hyvin onnistuneissa lapsiin ja nuoriin kohdistuneissa hankkeissa kohderyhmät saavutetaan ja näin nuoremman väestön oma aktiivisuus lisääntyy. Parhaimmillaan nuoret toteuttavat omia hankkeitaan ja synnyttävät esimerkiksi uutta harrastustoimintaa. Valistavien hankkeiden todetaan opastavan nuoria muun muassa terveelliseen elämään tarjoten tukea sekä yksilöllisesti että ryhmille. Aiemmissa tutkimuksissa (esim. Ponnikas ym. 2006) on havaittu, että nuorten aktivoinnissa on tärkeää, että nuoret itse ovat alusta asti suunnittelemassa hankkeita ja toteuttamassa niiden kautta omia ideoitaan. Tämä idea on hyvin toteutunut Nuoriso-Leaderissa. Vastausten perusteella onnistuneilla paikalliskulttuuriin kohdennetuilla hankkeilla on järjestetty muun muassa toimitiloja, joille on ollut selvästi tarvetta. Meneillään olevat toimitilojen laajennussuunnitelmat kertovat toiminnan tarpeellisuudesta. Paikalliskulttuuriin panostaminen hankkeiden avulla saattaa lisätä myös kansainvälistä toimintaa, kuten Oppia perinteistä -hankkeessa. Elinkeinoelämän kehittämiseen suunnattujen hankkeiden todetaan onnistuessaan luovan pohjaa monipuoliselle toiminnalle. Hankkeiden avulla verkostoituminen ja yhteistyö paikallisten toimijoiden ja pitäjien välillä lisääntyy. Yhteistyöllä ja työnjaolla toimijat säästävät usein omia resursseja. Toiminnan onnistumisesta kertovat myös luodut uudet yleisötapahtumat, jotka useimmiten jäävät elämään.

Kehittämisohjelman 37 Vastauksissa mainitaan hankkeita ja yritystukia suunnatun muun muassa liikuntarajoitteisten liikkumista helpottaviin rakenteisiin. Onnistuneiden tukien ansiosta palveluja kyetään tarjoamaan parhaimmillaan jopa ennakoitua laajemmalle käyttäjäkunnalle (esimerkiksi kuntosalihanke Kärsämäellä). Taulukko 12. Esimerkkejä hyvistä Keskipiste-Leaderin rahoittamista hanke- ja yritystuista ohjelmakaudella 2007 2013 (sidosryhmäkysely). Hankkeen tarkoitus/ kohderyhmä (mainintojen lkm) Kylätoiminnan aktivointi (8) Lapset ja nuoret (7) Paikalliskulttuurin edistäminen (3) Elinkeinoelämän kehittäminen (3) Muu yritystuki tai yleishyödyllinen kehittäminen (3) Yleistä esiselvityksistä, yritystuista, kehittämis- ja investointihankkeista ja Leader- toiminnasta (5) Esimerkki hankkeesta/yritystuesta Kangaskylän pitokartano Hankkeita, joilla ns. kyläaktiivisuus/kylän /pienemmän yhteisön aktiivisuus ja yhteenkuuluvuus sekä yhteisön kehittämisintoa on saatu nostettua. Kylien ja yhteisöjen hankkeet esim. Pyhäjärven Kolmikanta ry:n Väentupa hanke jolla rakennettiin täysin uusi kylätalo monipuoliseen käyttöön Reisjärven hevosystävien raviradan kunnostushanke Haapaveden Teknologiakylä Oy:n hallinnoima Hynttyyt yhteen -hanke Kylissä on voimaa -hanke Laulufestivaali Piippolassa Fly nuoret liitämään -hanke aktivoi nuorisoa toteuttamaan omia hankkeitaan ja ideoitaan (2 mainintaa) PP - Päihteetön Porukka hanke (2 mainintaa). Haapaveden 4H-yhdistys, Nuorten Mesta -hanke Nuoriso Leader ohjelman avulla on aktivoitu alueemme nuoria omaehtoiseen toimintaan. Tuloksena on syntynyt uutta harrastustoimintaa jossa on itse tehdyn maku. Kärsämäen tekstilitalo motelli -hanke Oppia perinteista hanke, kansainvälistä avausta myös erilaiselta alalta. Tanssi Tarinaksi, erilainen avaus hankkeesta, innovatiivinen ja uudenlainen hanke. Yrittäjäjärjestöjen hankkeet esim. Haapajärvellä ja Haapavedellä ovat yhdistäneet pitäjän yrittäjiä ja luoneet uusia yleisötapahtumia. Haapajärven yrittäjien yhteismarkkinointihanke Elävä Pyhäsalmi-hanke Kyläkeskus Sykkeen inva-rakennusmuutokset Kuntosalihanke Kärsämäellä Yritystuet olleet erittäin tarpeellisena apuna ja tukena lukuisten yritysten ja työpaikkojen syntymisessä ja kehittymisessä Aloittavien yritysten kehittämis- ja investointihankkeet ovat tulleet tarpeeseen ja olleet yritykselle merkittäviä (3 mainintaa) Yrityksiltä kysyttiin hankkeen toteutuksen parhaita onnistumisia. Viisi yritystä oli hankkeen kautta tehnyt laiteinvestointeja, jotka paransivat yrityksen toimintamahdollisuuksia. Kolme vastaajaa nimesi onnistumiseksi sen, että he olivat pystyneet aloittamaan yritystoiminnan hankkeen kautta. Koulutuksen kautta oli onnistuttu parantamaan työntekijöiden ammattitaitoa, mikä puolestaan mahdollisti liiketoiminnan laajentamisen. Lisäksi oli saatu aikaan yhteistyötä eri toimijoiden välille. Kehittämishankkeiden parhaina onnistumisina pidettiin nuorten innostunutta osallistumista hankkeen toimintaan. Muutamat hankkeista olivat olleet esiselvityshankkeita, joiden selvitys- ja valmistelutyö oli onnistunut. Pari vastaajaa nimesi onnistumiseksi yhteistyöverkoston luomisen, yhdessä tekemisen ja tavoitteiden asettelun. Lisäksi onnistumisina mainittiin uusien tapahtumien luominen sekä hankkeen konkreettisen tavoitteen saavuttaminen.

Kehittämisohjelman 38 Sidosryhmävastausten perusteella Keskipiste-Leaderin ohjelmakaudella 2007 2013 ei ole juurikaan rahoitettu epäonnistuneita hankkeita. Toimintaryhmän työntekijöiden ja hallitusten jäsenten huolellisesta rahoituspäätösten valmistelusta huolimatta hankkeet kuitenkin epäonnistuvat ajoittain. Syitä epäonnistumiseen voi olla useita. Eräissä tapauksissa hankkeiden epäonnistumisen syiksi todetaan hakijatahon talousvaikeudet hankkeen toteutuksessa. Toinen yleinen syy aloittavan yrityksen hankkeen epäonnistumiseen on hankkeen tavoitteiden epärealistisuus, jolloin liian suuret ja epämääräiset suunnitelmat realisoituvat käynnistysvaiheen ongelmina. Joissain tapauksissa esille tulee myös hankkeen tarkoitusperän aitous. Yhtenä hankkeen onnistumisen edellytyksenä todetaan luontainen liikkeellelähtö, jolla tarkoitetaan sitä, että toiminnalle löytyy kentältä aitoa kysyntää. Yrityshankkeiden edustajilta kysyttiin suurimpia ongelmia hankkeen toteuttamisessa. Kolme vastaajaa nimesi byrokratian suurimmaksi ongelmaksi ja samoin kolme vastaajaa nimesi hitaan edistymisen ongelmaksi hankkeen toteuttamisessa. Muutamat vastaajat nimesivät ongelmaksi rahoituksen ja siihen liittyen pitkän käsittely- ja maksatusajan. Lisäksi avustusten määrää pidettiin liian pienenä. Myös suhtautuminen hankkeen aikana tuleviin odottamattomiin menoihin koettiin ongelmalliseksi. Edelleen ongelmaksi nimettiin ajan riittäminen työn ohessa ja uusien asioiden oppiminen. Kehittämishankkeiden edustajille esitettiin joukko väittämiä hanketyön mahdollisista ongelmakohdista ja kysyttiin, missä määrin he olivat kohdanneet niitä hankkeessa. Suuri osa väittämissä nimetyistä asioista ei ollut osoittautunut ongelmallisiksi hankkeissa (kuva 18). Hanketoiminnan liika byrokraattisuus tai muut hallinnolliset ongelmat olivat kuitenkin vaivanneet osaa hankkeista. Lisäksi joissain hankkeissa hanke oli ollut liikaa vetäjän vastuulla tai hankkeen tavoitteet oli asetettu epärealistisesti, mikä oli aiheuttanut jossain määrin ongelmia. Yhteistyössä hanketoteuttajien välillä ei juurikaan esiintynyt ongelmia, eikä aktiivisten osallistujien puutekaan ollut osoittautunut ongelmaksi. Kuva 18. Seuraavassa on joukko väittämiä hanketyön mahdollisista ongelmakohdista. Missä määrin olet kohdannut näitä hankkeessa? (Kehittämishankekysely, N 15)

Kehittämisohjelman 39 Vastaajilta kysyttiin, mitä muita kuin edellä mainittuja ongelmia kehittämishankkeen toteutukseen liittyi ja mitkä asiat hankkeessa onnistuivat heikommin. Muutamille vastaajille suurin ongelma oli siinä, ettei yhteistyöhön ole löytynyt sitoutumista ja näin hankkeen avulla saatavat pysyvät vaikutukset eivät ole toteutuneet. Lisäksi ongelmaksi nimettiin poikkeukselliset sääolosuhteet hankkeen toteutusaikana, ongelmat työttömien nuorten saamisessa toimintaan mukaan, yhteistyö paikallisen ELY-keskuksen kanssa sekä yksityisrahoituksen kerääminen. Toimintaryhmän hyvät ja huonot käytännöt Sidosryhmävastaajilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat Keskipiste-Leaderin toimiston palvelua ja toimintaa koskevista väittämistä. Vastaajat olivat kaikista väittämistä samaa tai täysin samaa mieltä (kuva 19). Korkeimman arvioinnin sai Hankkeiden toteutus sujuisi selvästi huonommin ilman Keskipiste-Leaderin tukea ja neuvontaa - väittämä. Toimistoa pidettiin asiantuntevana hanketoiminnan ohjaajana ja tukijana. Keskipiste-Leader on tehokas paikallisten asukkaiden vaikutuskanava -väittämä jäi arvioinnissa viimeiseksi, mutta siitäkin vastaajat olivat samaa mieltä. Kuva 19. Mitä mieltä olet seuraavista Keskipiste-Leaderin toimiston palvelua ja toimintaa koskevista väittämistä? (Sidosryhmäkysely, keskiarvot, N 25)

Kehittämisohjelman 40 Keskipiste-Leaderin keskeisimmät onnistumiset kuluneella ohjelmakaudella olivat sidosryhmävastaajien mukaan olleet rahoitetut hankkeet ja nuorten onnistunut aktivointi (taulukko 13). Rahoitettujen hankkeiden todettiin olleen useimmiten elinvoimaisia, kokonaisuutena arvioiden monipuolisia ja usein yritysten toimintaa tukevia. Hankkeiden joukossa oli myös alueiden välisiä hankkeita. Myös henkilöstön ja hallituksen toiminta sai kiitosta. Itse toimintaa pidettiin näkyvänä ja yleistä kiinnostusta herättävänä. Avustusmäärärahan todettiin nousseen ja uusia avauksia oli onnistuttu tekemään perinteisen hanketoiminnan rinnalle. Kehittämistyön todettiin etenevän hyvin yleisestä taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta. Aktiivisen hanketoiminnan ansiosta toiminta-alueella oli havaittavissa sosiaalisen pääoman lisääntymistä. Vastauksissa todettiin myös hankeosaamiseen liittyvän ohjeistamisen olevan suhteellisen helposti tarjolla. Taulukko 13. Keskipiste-Leaderin ohjelmakauden 2007 2013 keskeisimmät onnistumiset (sidosryhmäkysely). Keskeisimmät onnistumiset Esimerkki kuvauksesta (mainintojen lkm) Rahoitettujen hankkeiden elinvoimaisuus (4) Yhteistyöhanke Rahoitetut hankkeet (9) Monipuoliset hankkeet Alueidenväliset hankkeet Yritystoiminnan tukeminen (2) Nuorten aktivointi (8) Nuorille suunnatut hankkeet ja Leader-rahoitus (8) Osaava henkilöstö ja hallitus (3) Henkilöstö ja hallitus (4) Näkyvyys, yhteistyön ja toiminnan kehittyminen (5) Sosiaalinen pääoma, Neuvonta ja ohjaus (2) Hallituksen rooli Näkyvyyden lisääntyminen Yleisen toimintaan liittyvän kiinnostuksen herääminen Uudet avaukset perinteisen hanketoiminnan rinnalle: esim Sitra-MSL yhteistyö, Green care työryhmä, EVS-toiminta Avustusmäärärahan nousu Kehittämistyö etenee yleisestä taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta Hanketoiminta on ollut yhteisöllistä ja ihmisiä positiivisesti sitouttavaa Hankeosaamiseen liittyvä suhteellisen helposti tarjolla oleva ohjeistus Kehittämishankkeiden kyselyssä vastaajilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat Keskipiste- Leaderin toimiston palvelua, toimintaryhmän toimintaa ja hankkeen hallintoa koskevista väittämistä. Useimmista väittämistä suurin osa vastaajista oli samaa mieltä mutta muutamista väittämistä oltiin myös eri mieltä (kuva 20). Keskipiste-Leader on tuonut alueen kehittämiseen lisäarvoa -väittämästä oltiin eniten samaa mieltä. Keskipiste-Leader puuttuu liikaa hankkeen sisältökysymyksiin -väittämästä oltiin enimmäkseen eri mieltä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maksatusten ja rahoituspäätöksen tekemisen sujumisesta hyvin vastaajat olivat hieman eri mieltä tai neutraalilla kannalla.

Kehittämisohjelman 41 Kuva 20. Mitä mieltä olet seuraavista Keskipiste-Leaderin toimiston palvelua, toimintaryhmän toimintaa ja hankkeen hallintoa koskevista väittämistä? (Kehittämishankekysely, keskiarvot, N 15) Kysyttäessä onnistuneita asioita Keskipiste-Leaderin toiminnasta ja hankkeiden saamasta palvelusta, kuusi kehittämishankkeiden edustajaa nimesi ystävällisen ja nopean palvelun parhaaksi asiaksi. Lisäksi järjestettyjä koulutuksia pidettiin hyvinä. Yksi vastaaja piti parhaana asiana sitä, että hankehallinnoijaa oli tiedotettu ja autettu hyvin hankkeeseen liittyvissä rahoitushakemuksissa ja muissa raporteissa. Keskipiste-Leaderin toiminnan ongelmakohdat tai epäonnistumiset kuluvalla ohjelmakaudella liittyivät sidosryhmävastausten perusteella useimmiten ELYkeskuksen toimintaan (taulukko 14). ELYn toiminta rasittaa sekavista ristiriitaisista ohjeista maksatuksien viivästymiseen. Edellä mainittujen lisäksi ELYn toiminnan todetaan lisäävän byrokratiaa. Byrokratiaan helpotusta toisi vastausten perusteella toimintatapojen ja toimintaryhmän valtuuksien muutokset. Maksatuksien viivästymisestä huolimatta hakijat toivoivat, että heidät pidetään tiedottamalla tilanteen tasalla siitä, miten asiat etenevät ja milloin maksatuspäätökset todennäköisesti pystytään tekemään. Vastausten perusteella myös resurssit rajoittivat joissain tapauksissa toimintaa. Hankkeiden omarahoituksen puute ja rahoituksen kohdentaminen tuottivat ajoittain

Kehittämisohjelman 42 päänvaivaa. Väestön ikääntymisen ja eläköitymisen haasteisiin toivottiin tartuttavan painokkaammin ja rahoitusta ehdotettiin kohdennettavan enemmän tälle sektorille. Edellisen ohjelmakauden huomattava viivästyminen toi myös vaikeuksia, sillä hankkeiden pohjatyö täytyi aloittaa hyvin usein ilman siihen erikseen varattuja resursseja. Edellä mainittujen lisäksi hallitustyöskentelyyn toivottiin terävyyttä, sillä pitkiksi venyvät kokoukset turhauttivat. Vastaajat kokivat, että kokousmenettelyjä tehostamalla kokouksia voitaisiin tiivistää ja lyhentää. Taulukko 14. Keskipiste-Leaderin ohjelmakauden 2007 2013 keskeisimmät ongelmakohdat tai epäonnistumiset (sidosryhmäkysely). Ongelmakohdat /epäonnistumiset (mainintojen lkm) ELYn toiminta (7) Hankkeet (6) Resurssit (3) Toiminta, hallitustyöskentely ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa (2) Esimerkki kuvauksesta ELYn sekavat, ajoittain ristiriitaiset ohjeet Maksatuksien viivästyminen (2) Ohjelmakauden alun viivästyminen ja massiivinen byrokratia vähentää hankehakuja (2) ELY-keskuksen henkilöstöresurssien vähäinen määrä hidastaa hankkeiden käsittelyä Toteutumattomien hankkeiden valmisteluun liittyvä turha työ Yhteisöhankkeiden vähyys Kv-hankkeiden vähäinen määrä (2) Vaikeudet hankkeiden tasapuolisessa kohtelussa hakuvaiheessa. Ohjelmaan sopimattomat ulkopuolelle jäävät hankeideat Omarahoituksen ongelmakohdat mm. nuorisohankkeissa Edellisen ohjelmakauden pohjatyö on täytynyt osin aloittaa alusta, mutta resursseja ei ole ollut. Rahoituksen kohdentaminen Hallitustyöskentely on liian hidasta Yhteistyötä liian vähän kansalaisjärjestöjen, kuntien, sekä hoivahyvinvointi-hoito-toimijoiden kanssa. Kun kysyttiin asioita, joita olisi voitu parantaa Keskipiste-Leaderin toiminnassa ja kehittämishankkeiden saamassa palvelussa, vastauksia kertyi muutamia. Ongelmana pidettiin vastausten viipymistä ja maksatusten viivästymistä (tosin tämän asia johtui palautteiden mukaan ELY-keskuksesta). Leaderin hallituksen linjausten palkkauksesta todettiin olevan epäoikeudenmukaisia ja alueellisesti eriarvoistavia. 3.2 Toimintaryhmätyön kehittäminen ja toiminta jatkossa Sidosryhmä- ja kehittämishankekyselyissä tiedusteltiin, millainen rooli Keskipiste- Leader -toimintaryhmällä tulisi vastaajien mielestä olla tulevalla ohjelmakaudella (2014 2020). Saada toimintaryhmälle nykyistä itsenäisempi valta ja vastuu rahoituksen käytössä ja jakamisessa -väittämä sai eniten mainintoja (25 mainintaa 40 maininnasta) (kuva 21). Monet kannattivat myös nykyisellä toimintamallilla jatkamista sekä suuntautumista enemmän elinkeinojen kehittäjäksi ja rahoittajaksi. Myös muun kansalaistoiminnan rahoitus sai mainintoja vastaajilta.

Kehittämisohjelman 43 Kuva 21. Millainen rooli Keskipiste-Leader -toimintaryhmällä tulisi mielestäsi olla tulevalla ohjelmakaudella (2014 2020)? (Sidosryhmä- ja kehittämishankekyselyt, mainintoja) Toimintaryhmän toiminnan kehittämiseksi sidosryhmävastaajat ehdottivat muun muassa hallituksen roolin vahvistamista kehittäjänä, yhdistäjänä ja tiedottajana. Koko Leader-toimintamallin toivottiin nousevan vähintään tasavertaiseen asemaan ELYkeskuksen kanssa neuvottelevaksi osapuoleksi ja kehittämisen edelläkävijäksi. Toiminnan arvioidaan rajoittuneen osaltaan myös oman passiivisuuden vuoksi. Vastauksissa toivottiin ryhmän oman paikallisen kehittämissuunnitelman itsenäisempää toteuttamista, sillä tällä hetkellä esimerkiksi maaseuturahaston todetaan rajaavan paljon pois toimintaryhmän mahdollisuuksista. Toisaalta vastauksissa ilmeni myös päinvastaista kommenttia ja kritiikkiä toimintaryhmän roolia kohtaan. Toimintaryhmien toimintaa pidetään osittain liian kyläpoliittisena ja sisäpiirimäisenä, ja niiltä tulisi laajempi kehittäminen rajata muun muassa suppeiden näkemyksien vuoksi. Kriittisimpien näkemysten mukaan alueen varsinaiset kehittämisvarat olisi Leaderin sijaan suunnattava kokonaan ELYkeskukselle tai Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Osa kriittistä näkökulmaa edustaneista ajatteli, että pienten yritysten rahoittaminen kuuluu toimintaryhmille. Osa kuitenkin ajatteli, että Leader-rahoitusta tulisi kohdentaa enemmän kansalaistoimintaan, joka saattaa myöhemmin synnyttää myös elinkeinotoimintaa. Kritiikkiä esittäneet olivat niin ikään tyytymättömiä Leader-toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden puutteisiin. Yleiseen tiedottamiseen toivottiin parannusta. Toiminnan kehittämiseksi ehdotettiin erilaisten yhteistyömuotojen kokeiluja, kuten esimerkiksi ELYn tutustuttaminen toimintaryhmän hallitustyöskentelyyn. Yhtälailla kokeilemisen arvoiseksi todettiin tutustuminen hankepäätösten tekoon ELY:n päässä. Yhteistyön toivottiin lisääntyvän myös alueen muiden toimijoiden kanssa, kuten esimerkiksi ProAgria, hankkeet ja kylät. Ihmisten pariin jalkautumista toivottiin niin ikään enemmän, sillä toimintaryhmän tarjoamat kehittämismahdollisuudet avautuisivat siten ehkä paremmin myös paikallisille. Yritystukihakuihin liittyen sidosryhmien palautteissa ehdotettiin myös vapaaehtoista esikatselmusmahdollisuutta, mikä käytännössä tarkoittaisi hankeidean lyhyttä esittelyä hallitukselle. Hallitus voisi esittelyn perustella antaa esilausunnon rahoituksen

Kehittämisohjelman 44 mahdollisesta puollosta. Menetelmä voisi rohkaista useampia hakemuksen tekoon, sillä ajoittain byrokratian määrä lannistaa hakijat jo alkumetreillä. Esikatselmuksessa saatu mahdollinen puolto todennäköisesti lisäisi hakijan uskoa asiaansa. Menetelmän etuja olisi myös se, että hallitus saisi paremman tuntuman yritysten tarpeista. Muita esille tulleita kehittämiskohteita olivat muun muassa sähköiseen asiointiin siirtyminen. Samassa yhteydessä toivottiin myös ELYn siirtyvän tälle vuosituhannelle asian suhteen. Internetin käytön toivottiin lisääntyvän, samoin sivustojen päivittämisen. Intranettiin toivottiin hankkeiden loppuraportteja, mikä edelleen antaisi hallitusten jäsenille paremmat mahdollisuudet seurata hankkeiden tuloksia sen lisäksi, että aiemmista hankkeista saataisiin suhteellisen helposti malleja tuleviin hankkeisiin. Yritysten edustajilta kysyttiin, miten hanketoimintaa ja yritystuen hakemista, maksatusta ja raportointia tulisi kehittää. Kuusi vastaajaa haluaisi vähentää hankkeiden hallinnointiin liittyvää byrokratiaa ja nopeuttaa näin päätöksentekoa. He ehdottivat muun muassa täytettävien papereiden määrän vähentämistä, päätöksentekoketjun lyhentämistä sekä enemmän tapauskohtaista harkintaa. Kolme vastaajaa nimesi maksatuksen hitauden ja monimutkaisuuden suurimmaksi ongelmaksi. He kehittäisivät maksatuksesta joustavampaa, nopeampaa ja sitä, että avustukset maksettaisiin hankkeen etenemisen mukaan. 3.3 Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset Arviointiaineistojen perusteella Keskipiste-Leaderin toiminnan keskeinen lisäarvo tulee työntekijöiden Leader-periaatteiden mukaisesta toiminnasta, jossa he tukevat asiantuntevasti hankehakijoita ja hankkeiden toteutusta. Arviointiaineiston mukaan hankkeiden toteutus sujuisi selvästi huonommin ilman Keskipiste-Leaderin tukea ja neuvontaa. Keskipiste-Leaderin keskeisimmät onnistumiset kuluneella ohjelmakaudella ovat olleet rahoitetut hankkeet ja nuorten onnistunut aktivointi. Keskipiste-Leaderin yhteistyössä Rieska-Leaderin kanssa toteuttaman Nuoriso-Leader -rahoitus on osoittautunut toimivaksi ja tulokselliseksi tavaksi jakaa 100 500 euron tukisummia 11 25-vuotiaiden nuorten omien kehittämiskohteiden ja kehittämisideoiden rahoittamiseen. Tuki on ollut 90 100 % hankkeen kustannuksista. Nuoriso-Leader - rahoituksen kautta on vuosien 2010 2012 aikana rahoitettu peräti 97 nuorten ideoimaa hanketta. Rahoitetut toimet ovat olleet kaikki sellaisia, että niihin on liittynyt nuorten yhteisöllistä toimintaa, ne ovat aktivoineet paikallisten asukkaiden yhteistyötä ja lisänneet sosiaalista pääomaa. Rahoituksessa on myös kellistetty byrokratiakarhu, sillä rahoitusta hyödyntäneille nuorille rahoitusmuoto on ollut tarkoituksenmukainen ja helposti hallinnoitava. Rahoitettujen hankkeiden todetaan olevan useimmiten elinvoimaisia, kokonaisuutena arvioiden monipuolisia ja usein yritysten toimintaa tukevia. Aktiivinen hanketoiminta on vahvistanut alueen sosiaalista pääomaa. Keskipiste-Leaderin toiminnan ongelmakohdat tai epäonnistumiset kuluvalla ohjelmakaudella toimintaryhmän sidosryhmät liittävät usein ELYn toimintaan: ristiriitaisiin ohjeistuksiin ja maksatuksien viivästymisiin. Jossain määrin hankehakijoita askarruttaa toimintaryhmän hallituksen päätöksenteon perusteiden tasapuolisuus ja läpinäkyvyys sekä ohjelman ulkopuolelle jäävien toteutumattomien

Kehittämisohjelman 45 hankkeiden kohtalo. Niin ikään toimintaryhmän kansainvälinen kehittämistoiminta on liian näkymätöntä. Keskipiste-Leaderin toiminnan tulevassa asemoinnissa toivotaan ryhmän itsenäisen aseman vahvistamista. Elinkeinojen kehittämistä ja kansalaistoiminnan rahoittamista painotetaan suurin piirtein yhtä paljon. Ryhmän itsenäisen aseman vahvistaminen on toiminnan kehittämisen kannalta keskeinen pyrkimys. Paikallisen kehittämisen kokonaisprosessissa ELY-keskuksen toiminnan ongelmat nousevat usein esille toiminnan heikkoina kohtina. Epäilemättä ryhmän aseman vahvistaminen ja niiden asioiden lisääminen, joista ryhmä voi tehdä itsenäisen päätöksen, vähentäisivät moninkertaista hallintoa ja asioiden päättämistä kahteen kertaan kahdessa eri organisaatiossa, ELY-keskuksessa ja toimintaryhmässä. Suositukset Nuoriso-Leader -rahoituksen kaltaista rahoituksen jakamista tulee mahdollisuuksien mukaan laajentaa myös muiden yhteisöllisten hankkeiden ja muiden asiakasryhmien kehittämistoiminnan rahoitukseen. Pitää selvittää, miten yritystoiminnan rahoituksen kehittämisessä voitaisiin hyödyntää Nuoriso-Leader toimintamallista saatuja hyviä kokemuksia. Tiedotusta toimintaryhmän mahdollisuuksista tulee edelleen lisätä erityisesti niin, että tieto on saatavilla silloin, kun eri kohderyhmät (kuten yrittäjät tai yhdistykset) tietoa tarvitsevat.

OSA II Rieska-Leaderin arviointi

Rieska-Leaderin 48 4 Rieska-Leaderin ohjelman toimeenpanon tuloksellisuus ja vaikuttavuus T ässä luvussa arvioidaan toimintaryhmän kehittämisohjelman toimeenpanon tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tarkastelun kohteena on mm. tavoitteiden saavuttaminen arvioinnin ajankohtaan mennessä. 4.1 Tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteiden saavuttaminen määrällisen aineiston perusteella Toimintaryhmän määrällisten tavoitteiden saavuttamista vuoden 2011 loppuun mennessä tarkastellaan taulukossa 15. Alueiden välisten hankkeiden määrässä tavoite on jo täyttynyt ja rahoitettujen hankkeiden määrässä ollaan lähellä tavoitetta. Uusien palvelujen ja uusien yritysten lukumäärissä tavoite tullaan todennäköisesti saavuttamaan ohjelmakauden loppuun mennessä. Taulukko 15. Rieska-Leaderin määrällisiä tavoitteita ohjelmakaudelle 2007 2013 ja tulokset 31.12.2011 mennessä. Indikaattori Tavoite Tulos 31.12.2011* Tulos % tavoitteesta Rahoitettavia hankkeita, kpl 250 (joista yrityshankkeita 125) 236 (yrityshankkeita 128) 94,4 (102,4) Alueiden välisiä hankkeita (sis. kansainväliset 30 31 103,3 hankkeet), kpl Uusia yrityksiä, kpl 50 (joista 40 80 naisyrityksiä 20) Uusia työpaikkoja 70 htv 95 135,7 Säilytettyjä työpaikkoja 30 htv 82 273,3 Innovaatioita (uusia tuotteita, palveluja, 250 218 87,2 tuotantomenetelmiä tai toimintatapoja), kpl *Tulostietojen lähteenä Rieska-Leader 12.6.2012 Taulukossa 16 ovat toimintaryhmän hankkeet hanketyypeittäin sekä niiden kustannusarviot. Yritystukiin sekä kehittämis- ja investointihankkeisiin on budjetoitu eniten.

Rieska-Leaderin 49 Taulukko 16. Rieska-Leaderin hankkeet ja niiden kokonaisrahoitus ohjelmakaudella 2007 2013*. Hankkeet 2007 2013 Määrä (kpl) Kustannusarviot ( ) Elinkeinojen kehittämishanke 7 (5 Leader-ryhmien yhteisiä) 260 000 (Rieskan osuudet) Kehittäminen ja investoinnit 99 4 000 000 Koulutushanke 2 61 000 (25 Leader-ryhmien yhteisiä) Yritystuet 128 4 200 000 Yhteensä 236 (tavoite 250) 8 521 000 *Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 arviointiin kerätyt tiedot, maaliskuu 2012. Alueiden välisiä hankkeita yhteensä 31 kpl, joista 5 elinkeinojen kehittämis-, 1 koulutus- ja 25 kehittämishanketta. Toimintaryhmän yhteistyökumppaneiden määrä on kerätty taulukkoon 17. Lukumääräisesti eniten yhteistyökumppaneissa on yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Taulukko 17. Rieska-Leaderin organisaatio-yhteistyökumppaneiden määrä ohjelmakaudella 2007 2013.** Yhteistyökumppani Lukumäärä (kpl) Yrityksiä 115 Kansalaisjärjestöjä 100 Toiset Leader-ryhmät 55 Julkisen sektorin organisaatiota 12 Yrittäjäjärjestöjä 5 Kehittämisyhtiöitä 3 **Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 arviointiin kerätyt tiedot, maaliskuu 2012. Tavoitteiden saavuttaminen kyselyjen mukaan Sidosryhmäkyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan Rieska-Leaderin hankkeiden sekä muun Rieska-Leaderin toiminnan onnistumista ja vaikutuksia kuluvalla ohjelmakaudella 2007 2013. Varsin suuren osan tarjolla olleiden väittämien vaikutuksista vastaajat kokivat merkittäviksi tai erittäin merkittäviksi (kuva 22). Toimintaryhmätyön koetaan lisänneen asukkaiden ja yhteisöjen toimintaa alueen kehittämiseksi, minkä lisäksi hankkeet ovat saavuttaneet tavoitteitaan ja niiden avulla on pystytty kehittämään yritysten toimintaa. Edelleen toimintaryhmien hankkeiden avulla on vaikutettu talkootyön lisääntymisen, mikä puolestaan on vahvistanut alueen asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hankkeet ovat myös synnyttäneet uusia yrityksiä. Vähemmässä määrin toimintaryhmätyöllä ja hanketoiminnalla on pystytty edesauttamaan uusien asukkaiden muuttamista maaseudulle sekä lisäämään yhteistyötä alueen toimijoiden ja yrittäjien välillä tai yritysten välillä.

Rieska-Leaderin 50 Kuva 22. Miten arvioit Rieska-Leaderin hankkeiden sekä muun Rieska-Leaderin toiminnan onnistumista ja vaikutuksia tällä ohjelmakaudella 2007 2013? (Sidosryhmäkysely, N 31) Sidosryhmävastaajilta tiedusteltiin myös, miten Rieska-Leaderin kehittämisohjelman 2007 2013 toimenpiteet ja tavoitteet ovat vastaajien mielestä toteutuneet. Ohjelman toimenpiteiden toteutumisen 62 % vastaajista koki onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin ja hanketoiminnan laadullisten tavoitteiden puolet vastaajista koki saavutetun hyvin tai erittäin hyvin (kuva 23). Ohjelman toimenpiteistä kehittämisvaikutukset pienyrittäjyyden kehittämiseen sekä nuorten oleminen kehittämistoimenpiteiden kohteina arvioidaan parhaimmin onnistuneiksi. Ohjelman laadullisista tavoitteista nuorison aktivointi ja saaminen mukaan oman alueen kehittämiseen sekä yksilöllisen ja yhteisöllisen osaamisen kehittäminen koettiin onnistuneimmiksi. Myös monien muiden tavoitteiden toteutumista suuri osa sidosryhmävastaajista piti hyvänä tai vähintäänkin kohtalaisena. Alueen vetovoimaisuuden lisääntyminen ja kestävän kehityksen toteutuminen -tavoitteita vain alle viidesosa vastanneita piti hyvin tai erittäin hyvin toteutuneina.

Rieska-Leaderin 51 Kuva 23. Miten Rieska-Leaderin kehittämisohjelman 2007 2013 toimenpiteet ja tavoitteet ovat mielestäsi toteutuneet? (Sidosryhmäkysely, N 31) Sidosryhmävastaajat kokivat toimintaryhmän ja hankkeiden yhteistyön, aidon paikallislähtöisyyden sekä tiedotuksen avoimuuden erityisen hyvin onnistuneiksi ohjelmakaudella 2007 2013 (kuva 24). Kuvasta voidaan havaita myös, että vaikka tiedotuksen kattavuuden 45 % vastaajista koki onnistuneen hyvin, kukaan heistä, muista väittämistä poiketen, ei antanut kyseiselle väittämälle erinomaisesti-arvosanaa. Palautteen mukaan toimintaryhmän ja ELY-keskuksen työnjaossa olisi parantamista kuten myös hallituksen jäsenten tiedonsaannissa hankkeiden toiminnasta ja tuloksista. Huonosti-arvosanoja oli annettu vain muutamia.

Rieska-Leaderin 52 Kuva 24. Arvioi, miten Rieska-Leader on käsityksesi mukaan ohjelmakaudella 2007 2013 onnistunut seuraavissa tehtävissä. (Sidosryhmäkysely, N 31) Yritystukea saaneilta kysyttiin, mitä mieltä he olivat hanketta rahoittanutta toimintaryhmää koskevista väittämistä. Kahdesta ensimmäisestä väittämästä vastaajat olivat samaa mieltä (kuva 25) ja muihin väittämiin he ottivat neutraalin kannan. Eniten samaa mieltä oltiin väittämästä, jonka mukaan toimintaryhmän työ on lisännyt yhteistyötä alueen yrittäjien välillä. Toimintaryhmää pidettiin tehokkaana paikallisten asukkaiden vaikutuskanavana. Toimintaryhmä täydentää hyvin alueen viranomaisten toimintaa -väittämä jakoi vastaajien mielipiteitä ja kokonaisarvosana jäi neutraaliksi.

Rieska-Leaderin 53 Kuva 25. Mitä mieltä olet seuraavista hanketta rahoittanutta toimintaryhmää koskevista väittämistä? (Yrityskysely, keskiarvot, N 26) Yritystukea saaneet pitivät hankkeen raportointeja hankalina ja kustannusten rajauksia liian tiukkoina (kuva 26). Oman hankkeen tavoitteiden koettiin vastaavan hyvin yrityksen kehittämistarpeita. ELY-keskuksen rahoituspäätösten tekeminen sujui hyvin -väittämä eroaa muista, sillä siitä vastaajat olivat eri mieltä. Kuva 26. Mitä mieltä olet seuraavista hanketta ja hankkeen hallintoa koskevista väittämistä? (Yrityskysely, keskiarvot, N 25) Yritysvastaajista suurin osa piti hanketta onnistuneena ja sen tavoitteita hyvin tai erinomaisesti toteutuneina (kuva 27). Hankkeiden todettiin myös onnistuneen yritysten keskeisten kehittämistarpeiden ratkaisemisessa.

Rieska-Leaderin 54 Kuva 27. Miten hanke on mielestäsi onnistunut ja sen tavoitteet ovat toteutuneet? (Yrityskysely, N 24) Kehittämishankkeita edustavilta vastaajilta kysyttiin, miten hankkeet ovat onnistuneet vahvistamaan Rieska-Leaderin kehittämissuunnitelman 2007 2013 linjauksia ja toteuttamaan suunnitelman tavoitteita. 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että hanke oli toteuttanut tavoitteita hyvin tai erittäin hyvin (kuva 28). Verkostoituminen ja yhteisöllisyys sekä uusien ratkaisujen kehittäminen -linjauksen koki yli puolelta vastaajista onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin hankkeessa. Tavoitteista alueen vetovoimaisuuden lisääntymisen ja yksilöllisen ja yhteisöllisen osaamisen kehittymisen koki valtaosa vastaajista onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin. Sen sijaan kansainvälisyyden lisääntymisen toteuttaminen on onnistunut hyvin vain osassa hankkeista. Kuva 28. Miten hankkeenne on onnistunut vahvistamaan seuraavia Rieska-Leaderin kehittämisohjelman 2007 2013 linjauksia ja toteuttamaan ohjelman tavoitteita? (Kehittämishankekysely; N 24)

Rieska-Leaderin 55 Arvioinnin työpajassa (8.6.2012) Rieska-Leaderin hanketoiminnan onnistumisena nousi esille Nuoriso-Leader hanketoimintamallina, jonka kautta nuoret saavat helposti rahoitusta omille kehittämisideoilleen. Nuoriso-Leader -rahoitusta on toteutettu yhteistyössä Keskipiste-Leaderin kanssa. Toiminnan tulokset ovat niin kannustavia, että mallia voitaisiin hyödyntää myös muissa ryhmissä. 4.2 Toiminnan vaikuttavuus Lähes kaksi kolmasosaa yritystukea saaneista oli sitä mieltä, että hanke olisi toteutettu ilman Rieska-Leader -rahoitustakin (kuva 29). Tällöin osa hankkeista olisi kuitenkin toteutettu joko suppeammin tai myöhemmin. Osa hankkeista olisi jäänyt toteuttamatta ilman toimintaryhmän tukea. Kuva 29. Olisiko hanke toteutettu ilman Rieska-Leader -rahoitusta? (Yrityskysely, N 26) Hankkeissa tehdyt toimet kohdistuivat yrityksissä suurimmaksi osaksi yritystoiminnan investointeihin (kolmasosa maininnoista), yritystoiminnan kehittämiseen, ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen ja markkinoinnin kehittämiseen (kuva 30). Kuva 30. Mihin hankkeessa tehdyt toimet yrityksessänne ovat kohdistuneet? (Yrityskysely, mainintoja)

Rieska-Leaderin 56 Yrityksiltä tiedusteltiin, miten hanke oli vaikuttanut yritykseen. Yli puolet vastaajista koki, että hanke oli vaikuttanut paljon tai erittäin paljon yrityksen toimintaedellytysten paranemiseen sekä vaikuttanut myönteisesti yrityksen palvelujen tai tuotteiden kehittymiseen (kuva 31). Hankkeet olivat myös edistäneet yritysten laajentumista ja edistäneet niiden tuotteiden markkinointia. Hankkeet olivat lisänneet varsin vähän yritysten työntekijöiden osaamista tai edistäneet yritysten kansainvälistymistä. Hankkeilla ei myöskään ollut pystytty paljoa helpottamaan yritysten rekrytointiongelmia. Kuva 31. Millä tavoin hanke on vaikuttanut yritykseenne? (Yrityskysely, N 25) Yritysvastaajilta kysyttiin hankkeen myötävaikutuksella syntyneitä konkreettisia tuloksia. Kahdeksan vastaajaa oli hankkinut hankkeen avulla uusia tiloja tai laitteita, jotka olivat edelleen käytössä. Kahdeksan yritystä oli myös saanut toimintaansa nykyaikaistettua ja monipuolistettua hankkeiden avulla, osa näistä parannuksista johtui myös uusista tiloista tai laitteista. Muutamista yrityksistä kerrottiin hankkeen luoneen uusia työpaikkoja, lisäksi ainakin yhteen yritykseen oltiin todennäköisesti lähiaikoina palkkaamassa uutta työntekijää. Pari yritystä oli hankkeen avulla pääsyt

Rieska-Leaderin 57 mukaan kansainvälisille markkinoille. Kaksi hanketta koettiin epäonnistuneiksi, eikä niistä ollut syntynyt tuloksia. Ongelmana pidettiin sitä, että velkarahalla oli jouduttu investoimaan ja Rieska-Leaderin rahoitus saadaan vasta myöhemmin toteutuneita kuluja vastaan. Yritysvastaajilta kysyttiin lukumäärätietoja työpaikoista. Heidän mukaansa hanketuella oli saatu synnytettyä kahdeksaan yritykseen 1 2 työpaikkaa ja neljään yritykseen 3 4 työpaikkaa. Kymmenessä yrityksessä oli saatu säilytettyä 1 2 työpaikkaa yritystuen avulla ja muutamissa yrityksissä niitä oli saatu säilytettyä enemmän. Yrityksiltä kysyttiin niiden kasvusuunnitelmista sekä rekrytointi- ja kehittämistoiminnasta. 76 % vastanneista yrityksistä kertoo pyrkivänsä merkittävään liiketoiminnan kasvuun lähivuosien aikana (kuva 32). 44 % yrityksistä totesi, että työntekijöiden osaamista kehitetään aktiivisella koulutuksella. Runsas kolmasosa yrityksistä oli osallistunut aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja 28 % yrityksistä rekrytoi aktiivisesti uusia työntekijöitä. Kuva 32. Yritysten kasvusuunnitelmat sekä rekrytointi- ja kehittämistoiminta. (Yrityskysely, N 25) Arvioinnin työpajassa Rieska-Leaderin toiminnan merkittävänä lisäarvona pidettiin, sitä, että toimintaryhmän kautta myös pienet hankkeet ja pienet toimijat olivat saaneet rahoitusta. Huomattava osa näistä pienistä toimijoista on ollut yrityksiä, jotka voivat myöhemmin yltää kansainvälisille markkinoille. Näin toimintaryhmä voi osaltaan auttaa yrityksiä myönteisen kehityksen uralle, mikä vahvistaa myös toimintaryhmän työn vaikuttavuutta. Päättyneiltä yritystukihankkeilta tiedusteltiin kyselyssä, mitä hankkeen ansiosta yrityksessä syntyneille tuotteille, toiminnoille tai palveluille on tapahtunut hankkeen jälkeen. Hankkeen tuella hankitut koneet ja laitteet olivat monien yritysten käytössä ja useissa yrityksissä hankkeen kehittämistoimintoja oli jatkettu yrityksen omalla panostuksella (kuva 33). Monet yritykset olivat ottaneet käyttöönsä hankkeessa kehitetyt tuotteet, palvelut tai toimintatavat.

Rieska-Leaderin 58 Kuva 33. Mikäli hankkeenne on päättynyt, mitä hankkeen ansiosta yrityksessänne syntyneille tuotteille, toiminnoille tai palveluille on tapahtunut hankkeen jälkeen? (Yrityskysely, mainintoja) Vielä meneillään olevilta yrityshankkeilta kysyttiin, miten hankkeesta yritykseen syntyneitä tuotteita, toimintoja tai palveluja aiotaan kehittää tai ylläpitää hankkeen päättymisen jälkeen. Neljä vastaajaa kertoi, että hankkeen myötä yrityksen kilpailukyky on parantunut ja tämä mahdollistaa toiminnan kehittämisen myös jatkossa. Yksittäisissä palautteissa tuotiin esiin mm. koneiden päivitysten pitäminen ajan tasalla sekä videomateriaalin arkistoinnin kehittäminen. Yksi yritys aikoi hyödyntää hankkeen kautta tulleita yhteistyöverkostoja Baltiassa laajentamalla jatkossa toimintaa niille markkinoille. Lisäksi todettiin, että toimintoja kehitetään ja ylläpidetään tarpeen mukaan hankkeen päättymisen jälkeen. Suurin osa kyselyyn osallistuneista yrityksistä oli mitä todennäköisimmin halukas hakemaan vastaavantyyppistä rahoitusta uudelleen, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus (kuva 34). Kuva 34. Uskotko hakevasi vastaavantyyppistä rahoitusta uudelleen, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus? (Yrityskysely, N 26) Niiltä yrityksiltä, jotka epäröivät tai eivät aikoneet jatkossa hakea rahoitusta, kysyttiin syitä. Viisi vastaajaa piti maksatus- ja hakemusprosessia aivan liian hitaana ja

Rieska-Leaderin 59 kankeana, kaksi näistä vastaajista näki nimenomaan ELY-keskuksen syynä hitauteen. Yksi vastaaja piti pienestä hankkeesta saatavaa hyötyä liian pienenä ja totesi, että isommassa hankkeessa hyötykin olisi suurempi. Useimmat kyselyyn osallistuneista kehittämishankkeista olivat hanketyypiltään yleishyödyllisiä kehittämishankkeita (18 vastaajaa). Mukana oli myös muutamia yleishyödyllistä investointihankkeita (4) ja esiselvityksiä (2). Yksittäinen vastaus saatiin koulutushankkeelta. Kehittämisohjelman linjaukseltaan hankkeet edustivat verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä (13 hanketta), uusia ratkaisuja (5), nuoria ja naisia (4) sekä pienyrittäjyyttä (2). Kehittämishankkeiden edustajilta kysyttiin, miten hanke oli vaikuttanut tiettyihin asioihin. Monet vastaajista kokivat hankkeen vaikuttaneen paljon tai erittäin paljon virikkeellisen toiminnan tarjoamiseen alueen ihmisille (kuva 35). Edelleen hankkeiden todettiin lisänneen halua toimia paikkakunnan ja/tai seudun kehittämiseksi sekä lisänneen alueen asukkaiden osaamista. Hankkeilla oli myös turvattu alueen palveluja sekä lisätty yritysten ja yhteisöjen yhteistyötä. Kuva 35. Miten hanke on vaikuttanut seuraaviin asioihin? (Kehittämishankekysely, N 25) Kehittämishankkeilta kysyttiin, mitä konkreettisia tuloksia hankkeella on saavutettu. Kaksikymmentä kaksi vastaajaa nimesi hankkeeseen konkreettiseksi tulokseksi yhteistoiminnan ja yhteisöllisyyden parantumisen. Tämä oli tapahtunut tiloja kunnostamalla tai uusia tapahtumia luomalla. Konkreettisia tuloksia oli lisäksi saavutettu koulutuksen avulla, luomalla alueelle uutta yritystoimintaa ja sitouttamalla yrittäjiä ja kuntahallintoa. Kehittämishankkeille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin, miten hankkeiden toimintaa oli jatkettu tai tullaan jatkamaan hankkeen päätyttyä. Osaa hankkeista jatkettiin uudella hankkeella, toteuttajan omalla panostuksella tai muulla tavalla (kuva 36). Joidenkin hankkeiden jatko oli sujunut yhteistyökumppanin panostuksella. Muutamassa hankkeessa oli kunnostettu tai rakennettu infrastruktuuria tai rakennus.

Rieska-Leaderin 60 Kuva 36. Miten hankkeen toimintaa on jatkettu tai tullaan jatkamaan hankkeen päätyttyä? (Kehittämishankekysely, N 24) Rieska-Leaderin kehittämishankkeiden edustajilta kysyttiin, aikovatko he hakea uudelleen rahoitusta toimintaryhmältä. 25 vastaajaa kertoi jatkoaikeistaan. 14 heistä (56 %) kertoi hakevansa rahoitusta uudelleen ja 11 vastaajaa ei osannut sanoa. Huomattavaa on, ettei kukaan vastannut kieltävästi. 4.3 Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset Seurantatietojen mukaan Rieska-Leader on rahoittamillaan hankkeilla luonut 95 uutta työpaikkaa, mikä on reilusti ylittänyt tavoitteena olleet 70 työpaikkaa. Uusien yritysten perustamisessa Rieska-Leader on tavoitteensa miltei saavuttanut 40 uudella yrityksellä tavoitteen ollessa 50. Rahoitettujen hankkeiden määrässä ryhmän tavoitteena on 250 hanketta, joista yrityshankkeita tulisi olla 125. Hankemäärissä ollaan lähellä tavoitetta (236 hanketta on toteutunut) ja yritystuissa tavoite on jo ylitetty (128 yrityshanketta on toteutunut). Rieska-Leader on myös rohkeasti linjannut kehittämissuunnitelmansa seurattavaksi määrälliseksi tavoitteeksi innovaatiot (uudet tuotteet, palvelut, tuotantomenetelmät tai toimintatavat). Ohjelmakauden aikana tavoitellaan 250 innovaatiota ja niitä on luotu 218. Toimintaryhmä on ollut tuloksellinen innovaatioiden kehittäjä. Rieska-Leaderin rahoituskehys ohjelmakaudelle 2007 2013 on 9 300 000 euroa. Vuotta kohti kokonaisrahoitus on 1 329 000 euroa. Hankerahoitusta myönnetään noin 1 164 000 euroa vuodessa. Tässä summassa julkisen rahoituksen osuus oli 64 % ja yksityisrahoituksen 36 %. Toisin sanoen vuosittain rahoituskehyksestä on käytetty noin 165 000 euroa eli 12 % hallintoon ja kaikkeen Leader-työhön, kuten aktivointiin ja tiedotukseen. Myös alueiden väliseen ja kansainväliseen kehittämistoimintaan Rieska-Leader on onnistunut kohdentamaan hanketoimintaa, sillä alueiden välisiä hankkeita (sisältäen kansainväliset hankkeet) on toteutunut 31, mikä on yksi enemmän kuin niitä on tavoiteltu. Elinkeinojen kehittämisessä ryhmä on tehnyt monipuolista ja ansiokasta työtä. Yhtäältä ryhmän toiminnassa ovat keskeisellä sijalla olleet yksittäisten yritysten kehittämistoimien tukeminen yritystukien kautta. Toisaalta on tehty laajemmalle

Rieska-Leaderin 61 ulottuvaa elinkeinojen kehittämistoimintaa toteuttamalla yhteistyössä muiden toimintaryhmien kanssa elinkeinojen kehittämishankkeita. Rieska-Leaderin yhteistyökumppaneissa on miltei yhtä paljon yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Tämä havainnollistaa ryhmän roolia sekä elinkeinojen kehittäjänä että yhteisöllisen kehittämistoiminnan rahoittajana. Rieska-Leader on ollut aktiivinen tekemään yhteistyötä myös muiden toimintaryhmien kanssa. Ryhmien välinen hankeyhteistyö on erittäin tärkeää, jotta hankkeilla saavutetaan laajempia kehittämisalueita ja jotta voidaan yhdistää paikallinen kehittäminen osaksi laajempia kehittämiskokonaisuuksia. Tämä tukee innovaatioiden ja uusien ajatusten saamista paikallisen kehittämisen tueksi. Olennaista laajojen kehittämishankkeiden toteuttamisessa on kuitenkin, että ne tunnistavat paikalliset kehittämistarpeet ja vastaavat niihin. Ohjelman toimenpiteistä kehittämisvaikutukset pienyrittäjyyden kehittämiseen sekä nuorten oleminen kehittämistoimenpiteiden kohteina tulevat arviointiaineistosta esille onnistumisina. Ohjelman laadullisista tavoitteista nuorison aktivointi ja saaminen mukaan oman alueen kehittämiseen erityisesti Nuoriso-Leader -rahoituksen kautta sekä yksilöllisen ja yhteisöllisen osaamisen kehittäminen koetaan onnistuneimmiksi. Samoin hankkeilla on lisätty talkootyön määrää, mikä on vahvistanut alueen asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Alueen vetovoimaisuuden lisääntyminen sekä kestävän kehityksen toteutuminen -tavoitteet eivät ole toimintaryhmätyön kautta yhtä kiistattomasti toteutuneet. Yrittäjien mukaan toimintaryhmän työ on lisännyt yhteistyötä alueen yrittäjien välillä. Yritysrahoituksella on kyetty ratkaisemaan yritysten keskeisiä kehittämistarpeita. Hankkeissa tehdyt toimet ovat kohdistuneet yrityksissä suurimmaksi osaksi yritystoiminnan investointeihin, yritystoiminnan kehittämiseen, ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen ja markkinoinnin kehittämiseen. Hankkeet ovat vaikuttaneet yritysten toimintaedellytysten paranemiseen sekä yrityksen palvelujen tai tuotteiden kehittymiseen sekä edistäneet yritysten laajentumista ja edistäneet niiden tuotteiden markkinointia. Sen sijaan työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen ja yritysten kansainvälistymisen tukemiseen ei ole päästy samassa määrin kiinni. Yritysrahoituksen turvin yritykset ovat hankkineet uusia tiloja tai laitteita, saaneet toimintaansa nykyaikaistettua ja monipuolistettua sekä luoneet uusia työpaikkoja. Myönteistä on, että muutama yritys on myös päässyt toimintaryhmän rahoituksen myötävaikutuksella kansainvälisille markkinoille. Myös rahoituksellinen kestävyys on pääosin toteutunut, sillä yritysrahoituksen tuella hankitut koneet ja laitteet ovat yritysten käytössä ja useissa yrityksissä hankkeen kehittämistoimintoja on jatkettu yrityksen omalla panostuksella. Monet yritykset ovat myös ottaneet käyttöönsä hankkeessa kehitetyt tuotteet, palvelut tai toimintatavat. Kehittämishankkeet ovat onnistuneet vahvistamaan erityisesti Rieska-Leaderin kehittämissuunnitelman 2007 2013 linjauksia Verkostoituminen ja yhteisöllisyys sekä Uusien ratkaisujen kehittäminen. Tavoitteista kehittämishankkeet ovat tukeneet alueen vetovoimaisuuden lisääntymisen ja yksilöllisen ja yhteisöllisen osaamisen tavoitteita. Sen sijaan kansainvälisyyden lisääntyminen -tavoitteen toteuttaminen ei ole onnistunut tai ollut kehittämisen kohteena kuin muutamassa ryhmän kehittämishankkeessa.

Rieska-Leaderin 62 Suositukset Yritysrahoitusta pitää pyrkiä nopeuttamaan ja yrittäjän kokemaa byrokratiaa edelleen keventämään. Ryhmän itsenäisen aseman kasvattaminen myös yritysrahoituksessa vie kehitystä tähän suuntaan, jos tuloksena on se, että yhden organisaation, toimintaryhmän, päätös asiasta riittää. Samoin tulee pohtia, miten ryhmän sisäisiä päätöksentekoprosesseja voitaisiin nopeuttaa. Yritysten kehittämisessä pitää tukea toteutunutta enemmän yritysten kansainvälistymistä nimenomaan kehittämishankkeilla, joiden asiakkaina on lukuisia yrityksiä. Yritysten kansainvälisille markkinoille pääsystä on jo muutamia hyviä tuloksia. Kansainvälisessä hanketoiminnassa Rieska-Leader on ottanut ensiaskeleita. Jatkossa tulee lisätä kansainvälisiä kehittämishankkeita niin, että niissä päästään konkreettiseen paikallisia kehittämistarpeita ratkaisevaan kehittämistoimintaan. Osassa näistä hankkeista yritysten kansainvälisyyden edistäminen voi olla kehittämistoiminnan teemana. Kansainvälisyyden kehittämiseen tulee myös etsiä ja hyödyntää muita rahoituslähteitä kuin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, kuten Rieska- Leader ja Keskipiste-Leader ovat tehneetkin. Uusien yritysten perustamisen rahoitusta tulee lisätä. Uusien yritysten kautta tapahtuva työllistyminen on usein tehokkain tapa työllisyysvaikutusten aikaansaamiseen. Nuoriso-Leader -rahoituksen toimintamallista saatuja hyviä kokemuksia pitää hyödyntää uusissa yhteisöllisissä hankkeissa ja miettiä miten toimintamallia voitaisiin hyödyntää yritysten kehittämisessä. Toimintaryhmä voisi esimerkiksi jakaa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman tai jonkin muun rahoitusinstrumentin kautta rahoitusta kansainvälisille yrittäjyysmessuille osallistumiseen.

Kehittämisohjelman 63 5 Kehittämisohjelman hyvät ja huonot käytännöt sekä toiminnan jatko T ässä luvussa tarkastellaan toimintaryhmän ja hanketoiminnan hyviä ja huonoja käytäntöjä sekä toimintaryhmätyön kehittämistä ja toimintaa jatkossa. 5.1 Hyvät ja huonot käytännöt Hankkeiden hyvät ja huonot käytännöt Onnistuneille hankkeille todettiin sidosryhmän palautteissa olevan yhteistä niiden tarpeellisuuden aitous, sen lisäksi että niiden toteuttamiseen sitouduttiin. Onnistuneilla yleishyödyllisillä kehittämishankkeilla (kylätoiminnan aktivointi, lapsiin ja nuoriin sekä paikalliskulttuuriin suunnatut kehittämishankkeet) saavutettiin ensisijaisesti hankkeelle määritellyt tavoitteet ja hankkeet hyödyttivät mahdollisimman monia toteuttamisalueensa asukkaita (taulukko 18). Kylätoiminnan aktivointiin suunnatut hankkeet olivat onnistuessaan tuoneet paikallisesti monipuolisia palveluja ja lisänneet alueellista viihtyvyyttä ja yhteishenkeä. Hyvin onnistuneissa lapsiin ja nuoriin kohdistuneissa hankkeissa kohderyhmät saavutettiin, mikä puolestaan lisäsi nuoremman väestön aktiivisuutta. Valistavien hankkeiden todettiin opastavan nuoria muun muassa terveelliseen elämään tarjoten tukea sekä yksilöllisesti että ryhmille. Vastausten perusteella onnistuneilla paikalliskulttuuriin kohdennetuilla hankkeilla mahdollistettiin muun muassa käsityötaitoperinteeseen liittyvää harrastustoimintaa laulu- ja tanssiharrastustoimintojen lisäksi. Elinkeinoelämän kehittämiseen suunnattujen hankkeiden ja yritystukien todettiin onnistuessaan luovan pohjaa monipuoliselle toiminnalle, lisäten muun muassa tietoisuutta toimialojen yrittäjistä eri sidosryhmille. Hankkeiden avulla verkostoituminen ja yhteistyö paikallisten toimijoiden ja pitäjien välillä lisääntyi.

Kehittämisohjelman 64 Taulukko 18. Esimerkkejä hyvistä Rieska-Leaderin rahoittamista hanke- ja yritystuista ohjelmakaudella 2007 2013 (sidosryhmäkysely). Hankkeen tarkoitus/ kohderyhmä (mainintojen lkm) Lapset ja nuoret (10) Paikalliskulttuurin edistäminen (7) Kylätoiminnan aktivointi (6) Elinkeinoelämän kehittäminen (6) Muu yleishyödyllinen kehittäminen, saneeraus ja investointi (6) Esimerkki hanke-/yritystuesta 4H:n ajokortti työelämään Päihteetön porukka -PP Rieska-Leaderin oma FLY- nuoret liitämään -hanke Merijärven kunta- Nuorten kesä 2011 hankkeet Ylivieskan seutukunta-assan piste JHT III sektorin hanke oli hyvä, koska kohdistui nuoriin ja heidän harrastustoimintansa toimintaedellytysten parantamiseen tuomalla tasokasta valmentamisosaamista alueelle Hankkeet, joiden kohteena ovat olleet lapset ja lapsiperheiden hyvinvointi Nuorisoleader -toiminta on näkynyt ja on tuonut tuloksia (3 mainintaa) Kalajoen Artema: Ikkunalaseista pullojen kautta taidelasiin, monenlaista kulttuuriperinnönkin ylläpitoa, uudenlaista toimintaa alueelle, yhdistää yhdistyksiä ja toimijoita. Kalajoen Artema: Tartu tanssiin, hankkeessa mukana paljon nuoria ja naisia, tuo uudenlaista virettä koko alueen kehittämiseen ja vaihtoehtoja vapaa-ajalle, matkailijoille yms. (2 mainintaa) Kannusta laulaen kuorofestivaali, kaikki ikäluokat kokoava laulufestivaali. Lohtajan eläkeläisten historiaprojekti sodanjälkeisestä ajasta Yhteisöhankkeista Tuulta purjeisiin, jolla elvytettiin paikallista laivanrakennusosaamista ja käsityötaitoa ja se kohdistui miehiin. Hanke yhdisti tuota alaa harrastavia ihmisiä, nosti esille paikallista kulttuuriperintöä, lopputuloksena syntyi tuote, jolla kyläyhdistys voi hankkia varoja toimintaansa ja tukee myös alueen matkailua aikanaan (2 mainintaa) Entisten koulujen muuttaminen Kylätaloiksi esim. Kukonkylä Sievissä. Piipsjärven tontit -hanke Plassin kyläyhdistys ry: Kaljaasi Ansio, suuri hanke, paljon yhteisöllisyyttä, positiivista julkisuutta toimintaryhmälle, valtavasti talkootyötä. Eskolan kyläyhdistys ry: Lossari-hanke, palvelumallien kehittämistä kylille ja kokeilutoimintaa, edistyksellistä alueella. Rieska-Leader on rahoittanut useita paikallisesti merkittäviä ja hyviä kylien investointihankkeita (2 mainintaa). Paikallisten pienyrittäjien kehittämishankkeet. Ne ovat mahdollistaneet monenlaisen palvelu- ym toiminnan kehittämisen maaseutualueilla InterSense, luonut hyvät lähtökohdat yrittäjille toiminnan käynnistämiseen Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan keskustojen kehittämishankkeet Oulaisissa toteutettu Onnenpäivät hanke Makuja maalta (pienellä panostuksella on saatu ajantasainen tieto alueen elintarvikeyrityksistä eri sidosryhmille ja ostajille). Virin urheilutalon ja lähiliikuntapaikkojen kehittäminen KyläKelpaa-maaseutuasumisen messut -maaseutuasumisen monimuotoisuus saatiin esille kylien, yritysten ja virkamiesten yhteistyöllä Kannuksessa ja Keskipohjanmaalla (ei ollut Rieska-Leaderin rahoittama) Homekoiratoiminnan kehittäminen - siitä seurasi jatkona koulutuskokonaisuus, jonka kautta on saatu uusia yrittäjiä alalle. Leikkipuistohanke Alnus-hanke, jossa tuodaan metsäkulttuuria esille sille sopivassa ympäristössä Tapion tuvalla Myös yritysten edustajat kertoivat hankkeiden toteutuksen parhaista onnistumisista. Kolme vastaajaa oli pystynyt uudistamaan yrityksensä toimintaa. Muutamat vastaajat nimesivät parhaaksi onnistumiseksi hyvän yhteistyön Rieska-Leaderin kanssa. Yksittäisinä onnistumisina mainittiin myös uuden pätevän työntekijän löytyminen sekä uusien verkostojen luominen ja korkeakouluyhteistyö.

Kehittämisohjelman 65 Kysyttäessä kehittämishankkeilta, mikä hankkeessa oli onnistunut parhaiten, yksitoista vastaajaa kertoi, että hankkeella oli saatu lisättyä yhteisöllisyyttä ja ihmisten aktiivisuutta. Useampi vastaaja koki onnistumiseksi sen, että hanke toteutui suunnitellusti ja pysyi aikataulussa sekä budjetissa Palautteiden mukaan erityisesti nuoria oli saatu aktivoitua mukaan toimintaan. Parhaana onnistumisena mainittiin myös hyvä yhteistyö Rieska-Leaderin kanssa, aikaansaatu toimiva koulutusohjelma sekä työntekijöiden valinta. Rieska-Leaderin ohjelmakaudella 2007 2013 rahoittamista hankkeista epäonnistuneiksi sidosryhmäpalautteissa mainittiin muutamat osittain tuetut yrittäjien tai toimijoiden jokapäiväiseen toimintaan liittyvät hankkeet, samoin eräät kuntien tai kaupunkien omat hankkeet. Vastauksissa todettiin myös toisaalta, ettei yksikään hanke ole epäonnistunut toimintaryhmän toiminnan vuoksi. Hyvin usein ELYn toiminnan hitauden muun muassa maksatuksissa koettiin vaikeuttavan hankkeiden toteuttamista kohtuuttoman paljon heikentäen siten tuloksellisuutta. Toisin sanoen välttämättömän julkisten varojen käyttöön liittyvän viranomaistyön kansalaiset kokivat usein turhauttavana ja toimintaa haittaavana valvontana. Viranomaisten asema ei määräydy kansalaisten suosion perusteella, vaan sen perusteella, miten hyvin he varmistavat toiminnan lain ja säädösten mukaisuuden (laillisuusharkinta). Toimintaryhmän osaksi jää miettiä ja varmistaa, että kehittämistoimet ovat yhteisesti laaditun ryhmän paikallisen kehittämissuunnitelman mukaisia (tarkoituksenmukaisuusharkinta). On olennaista huomata, että toimintaryhmän saamassa palautteessa viranomaisten toiminta koetaan ongelmalliseksi useammin kuin toimintaryhmän toiminta. Usein viranomaistyön ongelmat liitetään toimintaryhmän toiminnan ongelmiksi, koska asiakas on alun perin asioinut toimintaryhmän kanssa. Keskeinen toiminnan kehittämisen kohde onkin toimintaryhmän ja viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen. On kaikkien yhteinen etu, että paikallista kehittämistä voidaan toteuttaa nykyistäkin sujuvammin. Hankkeiden toteutusta ja tuloksellisuutta vaikeuttivat vastausten mukaan monenlaiset säädökset ja rajaukset. Hankehallinnon byrokratian todettiin vaikeuttavan yleensä kaikkien hankkeiden toteuttamista, kuten myös toimintaryhmien vähäiset henkilöstöresurssit ja hakijoiden oman pääoman/tulorahoituksen puute. Ongelmaksi mainittiin usein myös hankkeiden kokonaisvaltainen näkymättömyys. Laaja-alainen viestintähiljaisuus tulosten, jatkotoimenpiteiden ja raportoinnin osalta oli ongelma, sillä esimerkiksi laajoista koko alueeseen kohdistuvista hankkeista ei saatu riittävästi tietoa. Edellä mainitun vuoksi, hankehallinnoijille toivotaankin jatkossa tiedottamisvelvoitetta hankkeen toimista. Muita esille tulleita epäonnistumiseen mahdollisesti johtavia tekijöitä olivat väärä rahoittajataho, alueen toimijoiden välisen yhteistoiminnan vähäisyys, toimijoiden heikko hankkeeseen sitoutuminen ja väärät painotukset tukien määrissä. Yritysvastaajilta kysyttiin myös suurimpia ongelmia hankkeessa, jollaiseksi osoittautui maksatuksen hitaus. Kaksitoista vastaajaa piti päätösprosessin monimutkaisuutta ja hitautta suurimpana ongelmana. Muutamien vastaajin palautteesta kävi ilmi, ettei heidän hakemuksiinsa ole tullut päätöstä kahden vuoden aikana. Yksittäisinä mainintoina tuotiin esiin yleisestä taloudellisesta tilanteesta aiheutuneet ongelmat sekä markkinointivaikeudet. Kehittämishankkeiden edustajille esitettiin joukko väittämiä hanketyön mahdollisista ongelmakohdista ja kysyttiin, missä määrin he olivat kohdanneet niitä hankkeessaan.

Kehittämisohjelman 66 Suuri osa väittämien asioista ei ollut osoittautunut ongelmallisiksi hankkeissa (kuva 37). Hanketoiminnan liika byrokraattisuus tai muut hallinnolliset ongelmat olivat kuitenkin vaivanneet osaa hankkeista. Lisäksi joissain tapauksissa hanke oli ollut liikaa vetäjän vastuulla tai hankkeessa oli aktiivisia osallistujia liian, mistä oli aiheuttanut jossain määrin ongelmia. Yhteistyössä hanketoteuttajien välillä ei juurikaan ollut ongelmia, eikä myöskään hankkeiden tavoitteiden asettelussa tai kiinnostuksen puutteessa kohderyhmissä. Kuva 37. Seuraavassa on joukko väittämiä hanketyön mahdollisista ongelmakohdista. Missä määrin olet kohdannut näitä hankkeessa? (Kehittämishankekysely, N 25) Kehittämishankekyselyssä kysyttiin, mitä muita kuin edellä mainittuja ongelmia hankkeen toteutukseen liittyi ja mitkä asiat hankkeessa onnistuivat heikommin. Kuusi vastaajaa nimesi suurimmaksi ongelmaksi rahoituspäätöksen viivästymisen, joka oli toisaalta johtanut osalla vastaajista hankkeen alkamisajankohdan siirtymiseen ja toisaalta siihen, että hankehallinnoijat olivat joutuneet rahoitusongelmiin maksatuksia odottaessaan. Kolme vastaajaa piti hankkeen toteutusaikaa liian lyhyenä vaikeiden monimutkaisten ongelmien pysyvään ratkaisemiseen. Muutamissa vastauksissa ongelmiksi nimettiin liiallinen byrokratia ja liiallinen työmäärä. Yksittäisenä ongelmana mainittiin kuntaliitokset, joista aiheutunut uudelleen organisointi kunnissa tuotti ongelmia myös hankkeen toteuttamisessa. Lisäksi ongelmana tuotiin esiin yksityisrahoituksen keräämisen vaikeus. Toimintaryhmän hyvät ja huonot käytännöt Sidosvastaajilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat Rieska-Leaderin toimiston palvelua ja toimintaa koskevista väittämistä. Vastaajat olivat kaikista väittämistä samaa tai täysin samaa mieltä (kuva 38). Eniten samaa mieltä oltiin Rieska-Leaderin toimisto on asiantunteva hanketoiminnan ohjaaja ja tukija -väittämästä. Rieska-Leaderin maksatusten valmisteleminen sujuu hyvin ja viivytyksettä -väittämä jäi arvioinnissa viimeiseksi, mutta siitäkin vastaajat olivat samaa mieltä.

Kehittämisohjelman 67 Kuva 38. Mitä mieltä olet seuraavista Rieska-Leaderin toimiston palvelua ja toimintaa koskevista väittämistä? (Sidoskysely, keskiarvot, N 28) Rieska-Leaderin todettiin sidosryhmän palautteissa onnistuneen erityisesti nuorten aktivoinnissa, sekä näkyvyyden, yhteistyön ja toiminnan kehittämisessä (taulukko 19). Vastausten perusteella toimintaryhmän henkilöstö oli aktiivisista ja asiantuntevaa, sen lisäksi, että toimintaryhmän tarjoama rahoituselementti toimii hyvin. Vastauksissa toimintaryhmän todettiin onnistuneen loistavasti oman paikallisen ohjelman toteutuksessa, minkä tulokset ovat nähtävissä uusina yrityksinä ja työpaikkoina. Positiivisen vireen koettiin levinneen alueelle konkreettisten saavutusten ansiosta, mikä entisestään lisää Rieskan alueellista tunnettavuutta. Toimintaryhmän hanke- ja yritystukimäärien todettiin lisääntyneen suuresti.