Maan kasvukunnosta huolehtiminen



Samankaltaiset tiedostot
Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua

Peltokuivatuksen tarve

Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen?

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Maanparannus ja maaperän havainnointi

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Peltomaan rakenteen arviointi

Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu

Maan vesitalous toimivaksi

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla. Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, 20.2.

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Peltomaan rakenteen arviointi

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Toimiva maaperän mikrobisto

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky

Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy konevalinnat ja töiden suunnittelu

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Suorakylvöseminaari 2018

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Kerääjä- ja aluskasvit

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Pellon kunnostus ja maanhoito

Maaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys]

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke

Transkriptio:

Maan rakenteen muodostuminen (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen rakenne eri kokoiset ja muotoiset rakenne murut (aggregaatit) Maan kasvukunnosta huolehtiminen Kuva: Liisa Pietola /HY 21 Ympäristö kuiskaaja hanke Hotelli Ravintola Lasaretti, Oulu 27.1.211 Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Maatalous metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 24.1.211 1 Kuva: Risto Seppälä, MTT S Kuva: M L Westerlund, MTT Tavoitteena veden liettävää vaikutusta kestävä mururakenne eroosioalttiit maalajit Karkean maan löyhä mururakenne Murujen muodostuminen <> savespitoisuus Karkeissa maissa mururakenne löyhä Eloperäinen aines edistää löyhää murujen muodostumista Maan biologinen aktiivisuus Murujen kestävyys vähentää * liettymistä * kuorettumista * eroosiota, veden savisameutta * varmistaa veden imeytymistä pinnasta syvempiin kerroksiin Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Kuvat: Risto T. Seppälä, MTT Muokkaamatta 17 v. Tuore kynnös Kuvat otettu 1 cm syvyydestä Lierojen ulosteesta kuivuu muruja Biomuruja 1

Vesi ja ilma maan huokosissa Maan kiintoaines muodostaa rakenteen rungon hiukkasten ja murujen välissä/sisällä huokosia Huokosissa vettä ja ilmaa huokosten koko ja jatkuvuus veden ja ilman johtuminen MMM vesi kiintoaines ilma Kivennäisaines Eloperäinen aines Huokosto Maalajien välillä eroja huokostossa tavoitteena veden imeytyminen maan pinnasta syvempiin kerroksiin Savi Hieta Tärkeitä makrohuokosia: Murujen ja isojen hiukkasten väliset pinnat Lierokäytävät (sylinterimäinen huokonen halkaisija > 2 mm) Juurikanavat (sylinterimäinen, < 2 mm) Savimaissa halkeamat Makrohuokoset ovat suuria huokosia: halkaisija yli,3 mm vesi ja ilma liikkuu märässä maassa juurten kasvuväyliä hetkellinen veden varastointikyky märissä oloissa vähentää pintavalunnan riskiä Kuva: Liisa Pietola, HY Keskikokoiset huokoset pidättävät kasveille käyttökelpoisen veden Pienet huokoset halkaisija alle,2 mm sitovat veden kasvin ulottumattomiin Pohjamaa Huokosto näkyy mustana ja kiintoaines valkoisena Muokkauskerros Muokkauskerros Pohjamaa Hieta Hiesu Savi Hieta Hiesu Savi Huokosjakauma kivennäis ja eloperäinen maa 2 vuotta 1 vuotta 1 vuotta Maan rakenteen merkitys peltoviljelyssä Kasvin kasvu * Sadon määrä ja laatu * Ravinteiden hyväksikäyttö * Eloperäistä ainesta maahan NOx CO2 O 2 Viljeltävyys * Muokkautuvuus, vetovastus * Kantavuus * Liettyminen ja kuorettuminen * Poudanarkuus * Ojituksen toiminta % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Osuus maatilavuudesta Kiintoaines <,2,2,3 >,3 mm % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Osuus maatilavuudesta Kiintoaines <,3 >,3 kutistuma Rahkaturve Kyntökerros Lähde: kivennäismaa Andersson & Wiklert (1972) ja turvemaa Myllys (1992) Ympäristökuormitus * Pintavalunta * Eroosio, fosforin huuhtoutuminen * Kasvihuonekaasut * Ravinteiden hyväksikäyttö Talous: ojitus ja muokkaus ongelmat, satotappiot * ympäristöhaitat Kasvutekijät maassa * Vedenläpäisevyys, veden varastointi * Kaasujen vaihto märässä maassa * Mekaaninen vastus * Ravinnetalous * Eloperäinen aines, eliöstö 2

Maan rakennetta huonontavat huonontaa muokkautuvuutta ja kantavuutta, lisää tiivistymis riskiä, haittaa luonnonprosessien toimintaa Toimimaton ojitus, maan jatkuva märkyys perus ja paikalliskuivatus Eloperäisen aineksen puute Voimakas muokkaus ja hiertäminen Tiivistäminen heikko eliötoiminta, murut eivät kestä vettä rikkoo luontaisen rakenteen, kuluttaa maan eloperäistä ainesta, altistaa liettymiselle rikkoo ja katkoo makrohuokosia, massiivinen rakenne Perustoimenpiteitä Alhainen ph (huom. Al 3+ ) haittaa kasvien kasvua, vaikuttaa maan biologiseen aktiivisuteen Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Toimiva ojitus Rinteisyys, painanteet Paikalliskuivatus Hyvä rakenne Huono rakenne Peruskuivatus Kuva: Merja Myllys, MTT Veden imeytyminen maahan, pintavalunnan vähentäminen Viljeltävyys: kantavuus, töiden ajoitus Viljelykasvin sato: määrä ja laatu Painanteet pellon muotoilu Rinteiden alaosa veden valuminen yläosasta Myyräsalaojitus ensiavuksi lätäkkökohtiin Ojituksen kunto: pellon kuivuminen, laskuaukot 3

Lohkokoko peruslohkon keskikoko v. 28 2,4 ha päisteajo liittymien määrä tieltä lohkolle peltoliikenteen suunnittelu Lohkojen muoto päisteajo päällekkäin ajo työn sujuminen Peltoliikenteenjärjestelyt Kalkitus kasvien kasvu, murujen kestävyys Suomen maaperä luontaisesti hapan. Happamuusvaikuttaa ravinteiden liukoisuuteen (kasville käyttökelpoisuuteen) maassa, kasvien kasvuun (happamuudelle arat lajikkeet, Al liukoisuus kasvaa ph:n laskiessa alas Al kasveille myrkyllistä). Kalkitus parantaa mikrobiston elinoloja, todennäköisesti myös lierojen. periaatteessa stabiloi myös savimaan mururakennetta lisäämällä maan ioniväkevyyttä (etenkin, kun sekoitetaan pieneen maakerrokseen) Katioini + + ++ + + + Maahiukkanen Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Al 3+, Fe 3+, Ca 2+, Mg 2+ varaus suolapitoisuus korkea flokkuloituminen Eloperäinen aines: murujen vedenkestävyys ja muut maan ominaisuudet Mouhijärvi savinen hiue Jokioinen hiuesavi Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi 2.5 2.8 2.8 2.8 3.2 3.2 Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi 1 7 16 21 25 44 Muokkauksen keventäminen ja muut viljelyn yhteydessä tehtävät valinnat ja toimenpiteet.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 Maan orgaaninen hiili (g/1g) 1 2 3 4 5 Osuus 2 mm seulalle jääneistä muruista (%) Pitkänen (1988) * + Hiilen kertyminen maahan kasvihuonekaasut mururakenne kationinvaihtokapasiteetti (ravinteiden pidättyminen karkeat maat) maan vedenpidätysominaisuudet Lisää liuenneen fosforin huuhtoutumisen riskiä eloperäinen aines ja fosfori kilpailevat maassa sitoutumispaikoista 4

Tiivis ruokamultakerros Makrohuokoset märän maan toiminnan avain 3.5 1.5 17.5 Hietam aa 5 v. suorakylvö Penetrometrinen vastus (MPa).5 1 1.5 2 2.5 3 Muokkausta vähennettäessä ja esim. monivuotisissa nurmissa ruokamultakerros tiiviimpi kuin vuosittain kynnettävässä maassa parantaa maan kantavuutta, mutta voi haitata veden imeytymistä ja juurten kasvua Savi HeS Kyntö lisää ainakin hetkellisesti maan hetkellistä vedenvarastointikykyä suurimpien makrohuokosten tilavuutta MP ZT MP ZT 2 cm Huokoskoko, m <3 3 75 75 3 Syvyys (cm) 24.5 31.5 38.5 45.5 52.5 Sänkimuokkaus Suorakylvö Kyntö Peltoliikenteen aiheuttaman tiivistymisen välttäminen Maan luontaisten rakennetta ylläpitävien prosessien toiminnan edistäminen (esim. ojitus) MP HeS ZT He MP ZT MP Ht ZT MP Elop. ZT 5 1 15 2 Huokosten tilavuus osuus (m 3 1m 3 ) Porosity, 1m 3 m 3 MP= kyntö, ZT= suorakylvö Alakukku ym. 27 Biologinen muokkaus kivennäismaissa Maan tiivistyminen sateen ja oman painonsa vaikutukseta ajan kuluessa 7 6 Suorak. Kyntö Muokkauksen ja luontaisen tiivistymisen välinen suhde Lieroyksilöitä m 2 5 4 3 2 1 1 (hshht) 2 (He) 3 (hthe) Lohkopari (maalaji) 4 (HeS) Yhteensä 1 935 yksilöä: 82 % suorakylvetystä maasta S Kuva: Marja Liisa Westerlund, MTT Talven jälkeen Kevätmuokkaus Syksyllä Kynnetyt (K) näytteet painuivat 5 mm:n sadetuksen aikana, mutta luontaisen tiiveyden saavuttanut suorakylvetty (S) maa ei reagoinut sadetukseen Maalajien välillä ero: 1 ja 2 karkeita maita. 3 ja 4 hienojakoisia. Tuore kynnös Näytteen pinnan painuminen sadetuksessa (cm) 4 3.5 3 2.5 2 1.5 1.5 vaikuttaa maan painannevarastoon, hetkelliseen vedenvarastointikykyyn, veden infiltraatioon, maan ilmanvaihtoon 1S 1K 2S 2K 3S 3K 4S 4K 5

Viljelykierto kasvipeitteisyys huokoistuminen * Maan pintaan jäävän eloperäisen aineksen määrä kasvipeite, eroosion esto (suoja ja sitominen), mururakenne * Kasvipeitteen kestoaika yksivuotiset, kaksivuotiset, monivuotiset kerääjäkasvit: alus ja pyydyskasveja (ravinteiden välivarasto) (aluskasvi kylvetään satokasvin kanssa samaan aikaan ja pyydyskasvi vasta sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvin sato ei korjata: muokkaus viherlannoitukseksi syksyllä tai keväällä) Juurten määrä, paksuus, kasvun dynamiikka, syvyyskasvu Agriculture, Ecosystems and Environment 18 (25) 135 144 * Maan rakenteen parantaminen tai ylläpito Hiilen kerryttäminen mururakenne Juuret: kuivuminen/kostuminen savet, juurikanavat * Mahdollisuus monipuolistaa viljelykiertoa eloperäisen aineksen määrä, kasvien juuret muokkaajina Juurten kokonaislukumäärä 5 cm:n kerroksessa Kasvukauden aikana. Timotei ja puna apila 1. satovuosi Lähde: Pietola & Alakukku 25. Agriculture, Ecosystems and Environment 18:135 144 Lähde: Pietola ym. julkaisematon aineisto Kesannointivaihtoehdot Peltoliikenne kuormittaa maata koneet ja laidunnus Avokesanto * savimaa kuivuu hitaasti * toistuva muokkaus > tiivistymisriski > mururakenteen tuhoutuminen > humuksen kuluminen * ravinteiden huuhtoutuminen * eroosioriski Viherkesanto * ottaa ravinteita huuhtoutuminen * suojaa pintamaata sateilta * kuivattaa maata * eloperäistä ainesta maahan * juurikanavat * eroosion väheneminen kasvustoaikana Luonnontilainen maa kasvuston peitossa Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Jännitys = F/A Leikkaus Puristus Maan kestävyys puristuslujuus leikkauslujuus 6

Peltoliikenteenaiheuttaman tiivistymisen ehkäiseminen Maan ominaisuudet (maan kyky kestää kuormitusta): maan kosteus/märkyys löyhyys/kiinteys elastisuus/plastisuus Kuormitus: jännityksen suuruus, suunta koneen massa kuormituksen kestoaika kuormituksen toistuvuus kuormituksen jakaantuminen pellolla Syvyys (cm) Syvyys (cm) 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 1 15 2 25 3 35 Märkä maa tiivistyy ja tahtaantuu herkästi Keväällä Maan kosteus (cm 3 /1cm 3 ) 1 2 3 4 5 6.5. Aitosavi 23.5. Aitosavi 24.5. Hiesu 3.5. Hiesu Hiuesavi/hiesusavi Maan kosteus (g/1g) 1 2 3 4 Syksy 1985 Syksy1986 Syksy 1987 Syksy 1988 Kevät 1988 4 45 Trautner ja Arvidsson2 Peltotiedustelija tulevaisuudessa tietoa maasta maan alta töiden ajoitukseen Pieni rengaspaine pieni keskimääräinen pintapaine * Maan kosteuden ja lämpötilan seuranta maatilalla miten ilman näytteidenottoa mittaustietoa radiolähetin maan alle välittämään tietoa * Ensimmäisten kokeilujen jälkeen tavallinen kännykän antenni toimii ilmassa, muttei maassa malli vaimennuksesta toimiva antenni Lisätietoja: Johannes Tiusanen, HY Agroteknologian laitos (johannes.tiusanen@helsinki.fi) Paine (kpa) Paine (kpa) 35 3 25 2 15 1 5 35 3 25 2 15 1 5 Pyörätraktori, paino 4 tn rengaspaine edessä 16 kpa takana 12 kpa..4.8 1.1 1.5 1.9 2.3 2.6 3. 3.4 3.8 4.1 4.5 4.9 5.3 5.6 Aika (s) Kumitelatraktori, paino 12,5 tn, laskennallinen pintapaine kovalla alustalla 3 kpa..3.6 1. 1.3 1.6 1.9 2.3 2.6 2.9 3.2 3.6 3.9 4.2 4.5 4.8 5.2 5.5 5.8 Aika (s) Pintapaineen jakautuminen kontaktialalla Ajosuuntaan ja sivusuunnassa huippujännityksiä Rengaspaine niin pieneksi kuin teknisesti mahdollista märissä oloissa max. 5 kpa 7

In 29, 27 years after loading, 1, 2, 3, 4, 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Penetrometer resistanse (MPa) A A2 24.1.211 Kuormituksen syvyys * Suuri rengaskuorma > suuri kontaktiala > jännitys ulottuu syvälle Pitkäaikaisen tiivistymisen riski Toisto ja massa Kyntö, luonnon prosessit palauttavat Tiivistymishaittojen kestoaika Tiivistymän syvyys vaikuttaa Välitön vaikutus * ajourat (esim. nurmi) * ei perusmuokkausta ennen uutta kasvustoa Lyhytaikaisvaikutus * kyntökerros 3 5 vuotta Pitkäaikaisvaikutus * perusmuokkauskerroksen alapuolella * Suomen oloissa savimaassa yli 2 vuotta * vaikea korjata Depth (cm) Haitallista tiivistymistä oli jo hevosaikaan Kiinteät ajourat? Pohjamaan tiivistymisen mekaaninen kuohkeuttaminen mm. Australiassa panostettu: tavalliset koneet, raideväli sovitettu tasajaolle esim. 3 m:n kerranteiksi Yhdistetty kevennettyyn muokkaukseen Miten poistaa juurten kasvua ja aineiden liikkumista haittaava kerros/tiivistymä? Kokeiltuja keinoja a. Mekaanisesti b. Biologisesti c. Näiden yhdistelmä 8

Jankon ja pohjamaan muokkaukseen erilaisia jankkureita Oireet > selvitä syy Tarve: ala, syvyys kustannukset/hyödyt Jankon/pohjamaan rakenne haittaa Suomessa syväkuohkeutus kokemukset eivät ole olleet rohkaisevia voi kuitenkin olla tarpeen esim. karkeiden maiden iskostumisen rikkomisessa tai yhdistettynä luonnonprosessien kuohkeutukseen: sen alkuunpääsemisen nopeuttajana: ensin mekaaninen käsittely viherkesanto tms. Ilmenneitä ongelmia: * Maan kosteus kuohkeutettaessa sade, liettyminen * Uudelleen tiivistyminen rakenteen stabilointi * Kustannukset lyhyt jälkivaikutus tulosten epävarmuus työ ja konekustannus toimenpiteen toistuvuus Toteutus * ajankohta: maa murustuvaa työsyvyydessä kasvusto kuivattanut maan * maa: ei huonoa maata pintamaahan (maalaji, ph, orgaaninen aines) * kalusto, riittävä työsyvyys Rakenteen vakiinnuttaminen viherkesanto, ei saa tiivistää uudelleen Maan laadun omatoiminen havainnointi Ei ole ollut kaupallisia palveluja tai ohjeistusta maan laadun määrittämiseen omatoimiseen määritykseen ja tulosten tulkintaan tehty Peltomaan laatutesti Havainnot ja mittaukset kootaan Arvio maan kunnosta Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet Mittauslukemia verrataan MTT:n mittausten pohjalta määriteltyihin raja arvoihin pisteytys laatutestin tuloksiin Tulosten perusteella toimenpidesuosituksia Tiedon hallinta maaperän hoidossa Tarvitaan systeemiratkaisuja: Teknologisten keinojen tuottaminen monipuolisen tiedon yhdistämistä mittaus tuottaa tietoa, mutta vasta tiedon hyödyntäminen tuottaa taloudellista tulosta mittausteknologian käytöstä Maan kasvukunnon ylläpito pitkäjännitteistä toimintaa Osa viljelyn strategista suunnittelua Mukana kaikessa operatiivisessa suunnittelussa Maan rakenteen voi pilata nopeasti väärillä valinnoilla Esim. tiivistyminen Rakenteen korjaaminen vaatii pitkäjännitteisyyttä http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/ 9

Maan rakenteen hoito ja ylläpito tavoitteet ja toimet Rehevä kasvusto Ottaa tehokkaasti ravinteita Maan tiivistymisen ja jättää maahan eloperäistä ehkäisy ainesta. Huokosrakenne säilyy Muru ja huokosrakenteen Kuivattaa maata, jolloin läpäisevänä kestävyys savimaahan halkeamia. Vähentää muokkaus Estää liettymistä, kuorettumista ja tarvetta eroosiota. Viljelykierto Vähentää veden lätäköitymistä, Syväjuuriset ja pintavaluntaa ja maan tiivistymistä. Kalkitus monivuotiset kasvit: Kasvien kasvu eloperäisen aineksen Maan biologinen kertyminen, biologinen Valuntasuhde toiminta, mururakenne muokkaus, kasvipeite Pintavalunta pieneksi Maanesteen ioniväkevyys ja kationikoostumus Hyvä vedenläpäisevyys Muokkaus Veden nopea imeytyminen, Maan pinnan painanne maan kyky varastoida hetkellisesti varasto ja muokkauskerroksen vettä ja hyvä vedenjohtavuus Toimiva ojitus hetkellinen vedenvarastointikyky vähentävät lätäköitymistä ja pinta Tyhjentää nopeasti makrohuokoset suurenevat ainakin hetkellisesti. valuntaa sekä lisäävät salaojavaluntaa ja vähentää märkyyden haittoja. Kuohkeuttaa tiivistynyttä maata. Kasvien kasvu ja ravinteidenotto, Luovuttaessa kynnöstä maan Biologinen toiminta maan luontaiset prosessit hyötyvät. pintakerrokseen kertyy eloperäistä Lierot huokoistavat Tiivistymisen riski vähenee. ainesta, mikä parantaa murujen ja murustavat maata. Kevennetyn muokkauksen edellytys vedenkestävyyttä Mikrobitoiminta parantaa Muokkauksen vähentämisen murujen kestävyyttä. edellytykset: läpäisevä rakenne, Edellytys kevennettäessä toimiva ojitus, biologinen muokkausta. kuohkeutus korvaa mekaanisen, tiivistymisen ehkäisy. Tavoite Maan prosessit Perustoimenpiteet Viljelytoimenpiteet Kiitos! 1