10.7.2008 1 (14) VASTINEET MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMAN KIRJALLISIIN PALAUTTEISIIN JA LAUSUNTOIHIN LAUSUNNOT nro Lausunto Sisältö Vastine Vaikutus toimintasuunnitelmaan 1. YTV Toimintasuunnitelmaan tulisi lisätä Espoon Kilon meluesteiden rakentaminen vuonna 2009. Tämä on ainoa hanke, joka on vielä toteuttamatta Pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelmasta 2001 2020. Jos Kilon kohteen toteuttamisessa odotetaan Espoon Kaupunkiradan toteuttamista (2011 jälkeen, ennen 2015), melualueella asuvat joutuvat kärsimään melusta kohtuuttoman pitkään. 2. Liikenne- ja Viestintäministeriö (LVM) LVM olettaa muiden Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketin kärkihankkeiden kuin Kerava-Riihimäki nostettavan esille toisen vaiheen meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa. Meluntorjunnan rahoitustarpeet ja niihin liittyvät EY-lainsäädännölliset velvoitteet otetaan oletettavasti esille vuotuisissa talousarviovalmisteluissa esimerkiksi STORYn (liikennepolitiikan osaston, talousyksikön ja väylävirastojen johdon muodostama strategisen ohjauksen johtoryhmä) kokouksissa. LVM korostaa kiskojen hionnan ja kiskonvaimentimien käytön kustannustehokkuutta. 3. Tiehallinto Tiehallinto korostaa yhteismelun tarkasteluja ja yhteistä meluntorjuntaa kohteissa, joissa rata- ja tiemelua torjuvat toimet voidaan yhdistää, sekä ennaltaehkäisyä maankäytön suunnittelun keinoin. Tiehallinto korostaa myös näiden edellyttämää yhteistyön kehittämistä väylälaitosten kes- Asiasta on keskusteltu kuntien edustajien kanssa pidetyssä työpajassa marraskuussa 2007. Meluntorjunta toteutetaan arviolta 2011, kun kaupunkirata Leppävaarasta Espoon Keskukseen toteutetaan. Kirjataan tiedoksi.
10.7.2008 2 (14) ken ja kuntien maankäytön suunnittelun kanssa. 4. Suomen Luonnonsuojeluliitto 1. Meluselvityksen käyttäjälle saattaa jäädä käsitys, että melusta kärsivät vain ne henkilöt jotka asuvat karttaan merkityillä melualueilla ja että henkilömäärä voisi olla tekstissä esitettyä vähäisempi koska suurimman melutason saanut julkisivun kohta määrää melualtistuslaskennoissa koko talossa asuvien melualtistuksen. Todellisuudessa melualtistusta nostavat myös esim. tieliikenne- ja lentomelu. Meluselvityksessä tulee välttää antamasta sitä käsitystä, että kartoissa alle 55 db:n melutason merkityillä alueilla olisi riittävän hiljaista. Esimerkiksi kaavoituksessa ei voi käyttää näitä karttoja arvioitaessa melusaastetta. 2. Melukohteita yksilöitiin vuoden 2007 meluselvityksen perusteella 35 ja perusteet sille, miten näistä on päädytty vain kuuden kohteen meluntorjuntaan jäävät hataraksi. Valmistelua ja päätöksentekoa tulisi esittää paremmin meluntorjuntasuunnitelman perusteissa. Koska rautateiden käytön lisääntyminen on toivottavaa ja todennäköistä, meluntorjunnan tarve lisääntyy ja melurajojen kiristyminen on mahdollista, meluntorjuntakohteita olisi pitänyt valita selvästi enemmän, vaikkei nyt toteutettaisikaan kuin kuusi kohdetta. 3. Meluntorjuntasuunnitelmasta ei selviä, onko mainittujen kuuden kohteen ulkopuolella herkkiä kohteita, joihin voisi tehdä suppeampia/kevyempiä meluntorjuntatoimia. 4. Selvityksessä tehdyn mallinnuksen ja suunnitellun meluntorjunnan lisäksi saattaa olla tarpeen varmistaa laskennalliset tulokset melumittauksin. Näin havaittaisiin kohteet, joissa radan huono laatu, kunto tai rakenteet nostavat paikallisesti SLL on kommentoinut sekä Rautateiden meluselvitystä 2007 että Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa. Lausuntokierros koskee vain myöhempää. Kommentit kokonaisuuteen ovat kuitenkin arvokkaita. Kohdat 1 ja 5 koskevat ensi sijassa vuoden 2007 selvitystä. 1. Raportit (meluselvitys 2007 tai meluntorjuntasuunnitelma 2008) eivät, kuten SLL kirjoittaa, anna täydellistä kuvaa melualtistuksesta eikä karttoja tule sellaisenaan käyttää arvioitaessa sellaisen kohteen melusaastetta, jossa muiden melulähteiden voidaan olettaa olevan merkittävä. Lukijoiden/käyttäjien oletetaan ymmärtävän, että melualueet koskevat vain rautatiemelua, raporttien nimen ja esipuheen perusteella. 2. Perustelu kuuden kohteen valitsemiselle 35 yksilöidystä, meluisammasta asuinalueesta on resurssien puute ja toimintasuunnitelmasta halutaan tehdä realistinen suhteessa rahoituksen näkymiin. Tämä perustelu tulisi lisätä raporttiin. 3. Toimintasuunnitelman koskiessa laajaa aluetta, yksinkertaistuksia on jouduttu tekemään ja yksittäisiä meluherkkiä kohteita ei ole voitu nostaa esille omina kohteinaan. Kriteerinä alueiden valinnassa käytettiin asukaskeskittymän sijoittumista yli 55 db:n meluvyöhykkeelle. 4. SLL:n esittämä varmistusmenetelmä on sinällään hyvä, mutta ei ole mahdollinen toteuttaa tämän karkeustason selvityksessä. Selvitysalueen laajuus vaatii keskittymistä 1. 2. Raportin kohtaan 6.3 lisätään maininta, että kohteiden määrää on rajoitettu rahoituksen rajallisuuden takia ja koska suunnitelman halutaan olevan realistinen toteutettavaksi. 3. 4. 5.
10.7.2008 3 (14) melua ja voitaisiin suunnitella kevyempiä radankunnostustoimia joilla pistemäisten melulähteiden haitat voitaisiin torjua. 5. Sama yritys teki tiehallinnon meluselvityksen (2007) ja rautateiden meluselvityksen (2007). Meluselvitysten yhdistäminen antaisi parempaa tietoa siitä, millainen yhteenlaskettu melualue on verrattuna erillisiin meluselvityksiin. Esitetään, että RHK tutkisi Tiehallinnon kanssa yhteisen melukartan laatimisen mahdollisuutta. pääasiallisiin melualueisiin ja niiden meluntorjuntaan. 5. Väylälaitokset jatkavat menetelmien ja yhteistyömallien kehittämistä yhteisten meluselvitysten ja meluntorjunnan toteuttamiseksi. Mainitunlaisen yhteiskartan teko esimerkiksi vuoden 2006 rautatiemelualueista vaatisi nykyisillä laskentaohjelmilla laskentojen tekemistä alusta saakka yhdistetysti uudestaan, mikä on hyvin aikaa vievää. 5. Kauniaisten Kaupunki Kauniaisten kaupungilla ei ole huomautettavaa. 6. Vantaan Kaupunki 1. On puutteellista, että suunnitelmassa ei ole esitetty mm. Kurkelan, Lapilan, Leppäkorven ja Hiekkaharjun melulle altistuvien asukkaiden määriä. 2. Toimintasuunnitelmassa on tarkistettava, poistuuko kaikki tavaraliikenne Leppäkorven ja Hiekkaharjun kohdalla. 3. Vantaalla Hiekkaharjun kohteen eteläosaan ei Jokiniemen kehittämissuunnitelman puitteissa ole suunnitteilla toimistotiloja asuinkerrostalojen ja radan väliin, toisin kuin raportissa mainitaan. 1. Eri melusuojausvaihtoehtojen toimivuutta arvioitiin vertaamalla asuinalueiden sijoittumista kartan meluvyöhykkeille ennusteliikennetilanteessa ilman erilaisia meluesteitä, asuinalueiden sijoittumiseen meluvyöhykkeille ennusteliikennetilanteessa erilaisten meluesteiden kanssa. Näin tunnistettiin parhaiten toimivat meluesteet tai kohteet, joita ei voida priorisoida resurssien ollessa niukkoja. Ainoastaan suojattaviksi valituille kohteille laskettiin melulle altistuvien määrä a) ilman uusia meluesteitä ja b) valittujen meluesteiden kanssa. RHK katsoo, että pois karsittujen kohteiden osalta meluvyöhykekartat (luvussa 7.2) antavat riittävästi tietoa melualtistuksesta ennustetilanteessa. Olennaista on ehdotetun suojauksen vaikutus. Rautateiden meluselvitys 2007-raportissa Liitteessä 2 esitetään vuoden 2006 melulle altistuvissa rakennuksissa asuvien määrät kunnittain. 2. Vuosaaren sataman valmistuminen hiljentää VR Cargon tavaraliikenteen ratapihatoiminnot Keski-Pasilassa lähes tyystin. Pasi- 1. 2. 3. Raportista poistetaan vanhentunut tieto.
10.7.2008 4 (14) laan jää vain yhdistettyjen kuljetusten terminaali. Lyhyellä tähtäimellä Pasilaan menee 3 junaa päivässä rekkojen perävaunuja, mutta ne kulkevat lähinnä päivällä ja eivät siksi olisi vaikuttaneet estesuunnitteluun. Päiväaikanakin nämä junat ovat vain pieni osa entisistä tavaraliikennemääristä. 7. Hämeen Liitto On tärkeää, että toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä määräajoin kartoitetaan myös uudet mahdolliset kohteet, joilla asukasmäärien lisääntyessä meluntorjuntatoimenpiteet tulevat tarpeellisiksi. On tärkeää, että meluselvityksiä laaditaan ja meluntorjuntatoimia kohdennetaan jatkossa myös niille meluisille asuinalueille vilkkaasti liikennöidyillä ratajaksoilla, joita ei nyt ole valittu kohteiksi, Hämeen maakunnan alueella Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien alueella. 8. Fingrid 1. Fingridin voimajohtoja ei sijoitu kuuden melusuojauskohteen välittömään läheisyyteen. Saunakallion kohde vaikuttaa esitetyn suunnitteluaineiston perusteella sijoittuvan kantaverkon 110 kilovoltin (kv) voimajohdon Nurmijärvi Anttila eteläpuolelle Jampassa. 2. Rautateiden meluntorjunnassa on varmistettava kantaverkon voimajohtojen edellyttämän vapaan alikulkukorkeuden säilyminen. Meluesteitä rakentaessa voimajohdon läheisyys tulee huomioida mm. työkoneiden liikkumisessa ja käytössä, pölyämisen estämisessä sekä mahdollisissa räjäytystöissä. Voimajohtojen mahdollisesta siirtämisestä aiheutuvista lisätoimenpiteistä ja kustan- 3. Raportin tekovaiheessa konsultilla oli käytössään ilmeisesti vanhentuneet suunnitelmat Jokiniemen kehittämisestä, joiden mukaan kyseiselle kohdalle olisi rakennettu toimitiloja. Viiden vuoden välein meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa tarkistetaan myös uusien kohteiden osalta. Seuraavalla selvityskierroksella selvitysalue laajenee myös yli 30 000 junan vuosittaisen liikenteen radoille. Kirjataan tiedoksi.
10.7.2008 5 (14) nuksista vastaa hankkeen toteuttaja. Kun rakenteelliset meluesteet risteävät tai sivuavat kantaverkon voimajohtoja, alustavat suunnitelmat pyydetään lähettämään lausunnolle yhtiöön, lausunnossa esitettyyn osoitteeseen. 9. Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella ei ole riittävää asiantuntemusta lausunnon antamiseksi asiasta. 10. Hyvinkään kaupunki 1. Esitetyn meluesteen rakentamiselle Viertolassa ei ole esteitä vaan se voidaan toteuttaa heti, kun on olemassa tarvittavat suunnitelmat ja rahoitus. Hyvinkään kaupunki katsoo, että meluesteiden rakentamisesta olisi syytä laatia yleiset kustannusperusteet, joilla voidaan ennakoida melusuojauksen kustannuksia kunnalle. Olisi erittäin tärkeää, että olisi olemassa yhtäläinen kustannusten jakautuminen eri osapuolten kesken riippumatta prosessista, joka johtaa meluntorjuntatoimenpiteiden tarpeen määrittelemiseen. 2. RHK:n ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen kärkitoimenpiteen mukaisesti olisi hyödyllistä. Säännölliset ympäristö- ja liikennevirkamiesten tapaamiset olisivat näkemysten vaihdon ja asioiden eteenpäin viemisen kannalta hyödyllinen yhteistyömuoto meluntorjunnan lisäksi tärinän torjunnan ja vaarallisten aineiden kuljetusten osalta. 3. Kaavoituksen ohjeistukseen raideliikenteen meluhaittojen osalta ei ole tarvetta, koska normaaliin kaavoitusprosessiin kuuluu jo nykyisin melutarkastelut riippumatta melulähteestä. 4. Hyvinkään kaupunki pahoittelee valtion niukkaa rahoituspotentiaalia ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja toivoo merkittävää rahoituksen 1. Kustannusten jaosta sovitaan aina tapauskohtaisesti RHK:n ja kaupungin/kunnan kesken 2. 3. Vaikka normaaliin kaavoitusprosessiin kuuluu melutarkastelut, RHK katsoo hyödylliseksi, että RHK useammin pääsisi aikaisessa vaiheessa vaikuttamaan kaavoitukseen radan lähellä. Tiedottaminen, ei varsinainen ohjeistus on tarpeellista sillä RHK on useissa tapauksissa päässyt tutustumaan kuntien kaavoihin liian myöhään voidakseen käytännössä vaikuttamaan kaavojen sisältöön riittävästi. 4. 1. 2. 3. 4.
10.7.2008 6 (14) kohentamista huomioiden raideliikenteen yhteiskunnallisen merkityksen kasvun ja nykyisen valtion esittämän asuntopolitiikan suuntaviivat. 11. Riihimäen kaupunki 1. Riihimäellä raideliikenteen melulle altistuu asukkaita etenkin Korttionmäen, Peltosaaren ja Patastenmäen sekä Suokylän alueilla. On välttämätöntä, että RHK panostaa jatkossa myös näiden alueiden meluntorjuntaan. 2. RHK:n on jatkossa osallistuttava myös Riihimäen Kaupungin kesäksi valmistuvan tie- ja raideliikenteen meluselvityksen ja meluntorjuntasuunnitelmien toteutukseen ja kustannuksiin. 3. Jatkossa eri melulähteiden yhteisvaikutus on otettava huomioon meluntorjunnan toimintasuunnitelmia laadittaessa. 12. Ympäristöministeriö 1. YM pitää kansallisen meluntorjuntapolitiikan kannalta erittäin tärkeänä, että meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitettyjä aktiivisia toimenpiteitä toteutetaan. Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteiden saavuttamiseksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää olemassa oleviin meluongelmiin. 2. Ministeriö viittaa yksityiskohtien osalta Hämeen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoihin. 13. Järvenpään kaupunki 1. Esimerkiksi Sorron ja Jampan asuntovyöhykkeiden meluntorjuntaa tulisi mahdollisuuksien mukaan edistää. 2. Suunnitelmassa ei ole pohdittu pääradalle tarvittavien lisäraiteiden vaikutusta meluun ja sen torjuntaan eikä niihin liittyviä toteuttamisvastuita. Aiempien selvitysten mukaan Järvenpään kohdalle tarvitaan pikaisesti ns. kolmas ja neljäs raide (ohitusraiteet) nykyradan länsipuolelle välille Kirjataan tiedoksi. Kirjataan tiedoksi. 1. Vuonna 2012/2013 tehdään uusi EUmeluselvitys ja toimintasuunnitelma, ja siinä vaiheessa priorisoidaan kohteita uudestaan, silloinkin yhteistyössä kuntien kanssa. 2. Tämä meluntorjunnan toimintasuunnitelma perustuu vuoden 2007 meluselvitykseen (kuten lausunnossa mainitaankin) ja vuoden 2006 liikennemääriin. Uusia maankäyttö- ja radan rakentamisen suunnitelmia ei ole huo- 1. 2. 3.
10.7.2008 7 (14) Kytömaa Purola ja itäpuolelle välille Kytömaa Kyrölä. Lisäraidepohdintaan pitää liittää kysymys ns. Ristikydön alueen uudesta asemasta tulevan yhdyskuntarakenteen käyttöön. Jos uusia raiteita rakennetaan Järvenpäähän pian v. 2011 jälkeen (Liikennepoliittinen selonteko 2008 sisältää pääradan välityskyvyn parantamisen v. 2011 jälkeen), ei meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitettyjä esteitä kannata tehdä koska ne jouduttaisiin pian purkamaan. Kiskonvaimentimien toteutus ei menisi hukkaan. Kaupunki ehdottaa, että suunnitelmaan liitetään tarkastelu lisäraiteiden rakentamisesta. 3. Rautateiden rakentamisen ja ylläpidon sekä rataan liittyvän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvien vastuiden ja kustannusten jaosta on ajoittain yritetty laatia valtakunnallista suositusta LVM:n, RHK:n ja Kuntaliiton kesken, mutta yhteisymmärrykseen ei toistaiseksi ole päästy. Aikoja sitten lainvoiman saaneisiin asemakaavoihin perustuvan yhdyskuntarakenteen ratamelulta suojaamiseen liittyvät kustannukset kuuluvat ensi sijassa ratahallinnolle, koska meluntorjuntavaatimukset ovat tulleet jälkeenpäin kansallisen lainsäädännön ja EU:n normituksen kautta. Uusia asemakaavoja laadittaessa (esim. Lepola) sen sijaan katsotaan pääasiallisen kustannusvastuun kuuluvan kaavan toteuttajataholle tai kaupungille. Meluntorjuntamääräykset ja ratkaisut on nykyään sisällytettävä laadittaviin kaavoihin. Tämä periaatteellinen vastuunjako on hyväksytty kuntien ja tiehallinnon välille meluntorjuntakysymyksissä. 14. Helsingin Kaupunki 1. Rautatieliikenteen meluntorjuntaongelmaa Helsingissä ei voida pitää ratkaistuna. Vuoden 2001 meluntorjuntaohjelmaa laadittaessa arvioitiin, että Helsingissä noin 6500 ihmistä asuu alu- mioitu muutoin kuin siltä osin, että Savion eteläpuolelta poistuu tavaraliikenne Vuosaaren satamaradan myötä, joka valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Meluesteiden toteuttamisvaiheessa tarkemmin suunnitellessa tullaan luonnollisesti huomioimaan kaikki meluesteiden sijoitteluun vaikuttavat todennäköiset tekijät, esimerkiksi suunnitellut ohitusraiteet. Ohitusraiteet tulevat vahvistamaan syytä suojata meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan sisällytetyt Järvenpään kohteet. 3. Kirjataan tiedoksi. 1. Meluntorjuntaongelma ei ole ratkaistu Helsingissä tai monessa muussakaan kohteessa. Vuoden 2007 meluselvityksen tulokset eivät ole verrattavissa vuoden 2001 pk-seudun 1. 2.
10.7.2008 8 (14) eilla, joilla ylittyi päiväajan ohjearvotaso, kun vuonna 2007 tehdyssä meluselvityksessä vastaavan altistujamäärän arvioitiin kasvaneen 9200 asukkaaseen vaikka meluntorjuntaohjelman meluesteet oli vuosina 2001 ja 2004 2005 toteutettu. Kiskojen hiontaa ja kiskonvaimentimien käyttöä tulee käyttää tehostetusti Helsingin alueella, missä altistujia on paljon. 2. Ikkunoiden ääneneristävyyden parantaminen on Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksessa esitetty strategisesti tärkeänä toimenpiteenä ja se sopii hyvin yhteistyökohteeksi radan varsien asuinrakennusten melutilanteen parantamisessa. Kiinteistöjen mahdollisuutta saada taloudellista tukea rakennusten ulkovaipanääneneristävyyden parantamiseen tulisi selvittää. 3. Suomen olosuhteisiin soveltuvan raiteen viereen asennettavan matalan meluesteen kehitystyö tulisi käynnistää. 4. Ennaltaehkäisy maankäytön suunnittelun keinoin on paras keino meluhaittojen vähentämiseen. Helsingin kaupungin nykyinen kaavoitukseen liittyvä neuvottelu- ja lausuntomenettely tarjoaa viranomaisille hyvät mahdollisuudet näkökantojensa esille tuomiseen kaavahankkeisiin liittyvissä meluasioissa. 5. On tärkeää, että toimintasuunnitelmaa aletaan sen hyväksymisen jälkeen toteuttamaan yhteistyössä kaupunkien ja Tiehallinnon kanssa. Se vaatii riittäviä henkilö- ja talousresursseja sekä valtakunnallisessa että kunnallisessa päätöksenteossa ja budjetoinnissa. Myös toimintasuunnitelman toteutumisen seurantaan tulee panostaa. meluntorjuntaohjelman aikana saatuihin tuloksiin mm. siksi, että melu arvioitiin edellisessä 4 metrin korkeudella maanpinnasta, kun tarkastelukorkeus myöhemmässä on 2 metriä. Lisäksi käytetty ilta- ja yöaikaa painottava melutasotunnusluku Lden poikkeaa pkseudun meluntorjuntaohjelmassa käytetystä tunnusluvusta LAeq7-22. Kiskojen hionta on jo nykyisellään tehostettua pk-seudulla verrattuna muuhun maahan. Kiskonvaimentimien käyttöä kehitetään parhaillaan ja Helsinki otetaan huomioon sijoituspaikkojen valinnassa. 2. RHK on valmis osallistumaan selvitykseen kiinteistöjen mahdollisuudesta saada mainittua taloudellista tukea. 3. RHK on parhaillaan käynnistämässä mainitunlaista kehitystyötä. 4. Toimenpiteen nostaminen kärkitoimenpiteeksi ei liitykään kokemuksiin erityisesti yhteistyöstä Helsingin Kaupunkiin. 5. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan virkamiestyönä. Viiden vuoden välein tapahtuva tarkistus toimii myös sinänsä seurantana. 3. 4. 5.
10.7.2008 9 (14) 15. Uudenmaan ympäristökeskus 1. Raportin jäsentelyä pitäisi tarkistaa. Raportin alkuosassa, johdannossa tai lähtökohdissa olisi hyvä kuvata ympäristömeludirektiivin keskeistä sisältöä ja kansallista täytäntöönpanoa, referoida asetuksen sisältöä, kuvata lyhyesti siihen perustuva meluntorjunnan toimintasuunnitelman aikataulu ja kohdentuminen. Alkuosassa tulisi myös kuvata käytetyt tunnusluvut, laskentakorkeudet, ohjearvot sekä meluntorjunnan tavoitteet. 2. Eri keskiäänitasoa merkitseviin tunnuksiin tulee aina liittää ajan määre ja tarvittaessa laskentapisteen korkeus. On huomattava, että yleisiä ympäristömelun ohjearvoja ei ole mitenkään sidottu korkeuteen vaikka Suomessa yleisen käytännön mukaan laskentakorkeus on 2 metriä maanpinnasta. 3. Kohdekorteissa on esitetty päiväajan ja yöajan melutasot. Kun meluselvityksessä ja toimintasuunnitelmassa ensisijaisesti on edellytetty arviota päivä-ilta-yömelutasista (Lden), myös kohdekorteissa olisi hyvä esittää meluvyöhykkeet Lden. 4. Ympäristökeskus pyrkii yhtenäistämään eri sektoriviranomaisten käyttämää kieltä meluntorjuntaan liittyvissä selvityksissä. Tunnuksen LAeq painotus merkitään isolla A-kirjaimella. Kun lukuarvoja annetaan tunnuksella, tarkasteluaikajakso on aina määritettävä. Esimerkiksi päiväajan keskiäänitasoa kuvatessa aika voidaan esittää tunnuksella LAeq (07-22). Merkintä Lpäivä tarkoittaa aikajaksoa päivällä 7-19, eli sitä ei tulisi käyttää edellä mainitun päiväajan keskiäänitason, LAeq(07-22) tunnuksena. Yöajan keskiäänitasoa kuvataan tunnuksella LAeq(22-07) tai Lyö. Laskettaessa vuorokauden ajalla painotettua keskiäänitasoa Lden, käytetään melutasoja Lpäivä, Lilta ja Lyö, missä ilta-aikaa painotetaan 5 db:llä ja yöai- 1. Aikataulu ja kohdentuminen kuvataan luvussa 1 Esipuhe, 2 Lähtökohdat ja 4 Toimintasuunnitelman kohdealue, mutta ympäristömeludirektiiviä sinänsä ja sen kansallista täytäntöönpanoa lainsäädännössä ei ole kuvattu Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkoittamalla tavalla. Tunnusluvut, laskentakorkeudet, ohjearvot ja meluntorjunnan tavoitteet kuvataan luvuissa 2 ja 6.1. 2. Merkitään tiedoksi. 3. Päiväajan melutasoja kohteissa ei ole esitetty meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa, sillä melusuojauksen suunnittelussa kohteille käytettiin yömelutasoa LAeq 22-7 (ja 2 metrin laskentakorkeutta). Varsinaisia kohdekortteja raportissa ei ole. Kohteille, joihin on ehdotettu uutta meluntorjuntaa, julkaistaan tunnusluvulla Lden sekä tunnusluvulla LAeq(22-07) (molemmat 4 metrin laskentakorkeudella) lasketut meluvyöhykekartat nykyisillä esteillä ja ehdotetuilla esteillä, RHK:n internet-sivuilla osoitteessa www.rhk.fi/meluselvitys. Raportissa, luvussa 7.3.3 on taulukko ehdotetun suojauksen vaikutuksesta melulle altistuvien määrään ja luvussa viitataan karttojen osalta internet-sivuille. 4. On hyvä, että ympäristökeskus tekee mainittua yhtenäistämistyötä. 1. Raporttiin lisätään lyhyt kuvaus ympäristömeludirektiivin sisällöstä sekä sen kansallisesta täytäntöönpanosta lukuun 1 Esipuhe. 2. Raportin tunnukset käydään läpi tarkistaen, että ajan määre ja laskentakorkeus mainitaan olennaisissa kohdissa tunnuksen yhteydessä. 3. 4. Raportin tunnukset käydään läpi esitetyn pohjalta ja raporttiin lisätään määritelmä Lden-tunnusluvusta. 5. Raportin tulokset käydään läpi esitetyn pohjalta. 6. Otsikko korjataan.
10.7.2008 10 (14) kaa 10dB:llä. Määritelmä olisi hyvä lisätä raporttiin. Tunnus LAeq(24h) tarkoittaa vuorokausimelutasoa, joka on koko vuorokauden painottamaton keskiäänitaso. 5. Selvityksen kaikissa tuloksissa on hyvä näkyä käytetty korkeus. Se voidaan esittää suluissa tunnuksen perässä, esim. LAeq (07-22, h=2m). Voidaan yleisesti todeta, että kaikki esitetyt tunnusluvut ovat A-painotettuja äänitasoja. 6. Kappaleen 7.3.3. otsikko on viallinen EUdirektiivi ei edellytä ohjearvoja. 16. Hausjärven kunta 1. Toimintasuunnitelma on rajattu tarkastelemaan ratajaksoja Helsinki-Riihimäki, Pasila Huopalahti Espoo ja Huopalahti Vantaankoski. Toimintasuunnitelmassa viitataan kuitenkin LVM:n teemapaketti-työryhmän ehdotuksiin rautatieliikenteen meluntorjunnan painopistealueiksi, joista yksi on väli Kerava-Riihimäki-Hausjärvi. Samalla todetaan, että Kerava-Riihimäki- Hausjärvi on osa RHK:n meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkastelualuetta, mikä on ristiriitaista eikä välin Riihimäki-Hausjärvi pois jättämistä ole perusteltu luonnoksessa. 2. Kun melutoimenpiteiden tarpeellisuuden arviointiin käytetään tietylle melutasolle altistuvien asukkaiden määrää alueella, kunnassa ei voi olla samanlaisia määriä altistuvia radan läheisyydessä, kuin kaupunkimaisemmassa ympäristössä. Hausjärvellä rautatiemelulle altistuvia asutuskeskittymiä on sekä Ryttylän, Oitin, Hikiän että Monnin taajamissa. Hausjärven kunta tulisi sisällyttää tarkastelualueeseen. 1. Raportissa lukee Yksi meluntorjunnan teemapaketin kohde on Kerava Riihimäki Hausjärvi, mikä on osa RHK:n meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkastelualuetta.. Tämä lause antaa harhaanjohtavasti kuvan, että Hausjärvi sisältyisi tarkastelualueeseen. Tarkasteltavat ratajaksot ovat Helsinki Riihimäki, Pasila Huopalahti Espoo ja Huopalahti Vantaankoski. Parempi muotoilu olisi Yksi meluntorjunnan teemapaketin kohde on Kerava-Riihimäki-Hausjärvi, mikä on osittain yhteneväinen RHK:n meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkastelualueen kanssa.. Tarkastelualue on EUdirektiivin mukaisesti ne ratajaksot, joilla kulkee yli 60 000 junaa, ja Hausjärven pääradan rataosat eivät ylitä tätä liikennemäärää. Teemapaketin valmistelussa tätä liikennemääräkriteeriä ei ollut. 2. Viiden vuoden välein meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa tarkistetaan myös uusien kohteiden osalta. Seuraavalla selvityskierroksella selvitysalue laajenee myös yli 30 000 junan vuosittaisen liikenteen radoille. 1. Lause korjataan raportissa edellä mainitun mukaisesti.
10.7.2008 11 (14) 17. VR-Yhtymä Oy 1. Kärkitoimenpide 5, kaluston laatuvaatimukset: Kilpailun vapauduttua on olennaista, että kaikkia operaattoreita kohdellaan yhdenvertaisesti. Kaluston laatuvaatimuksien valmistelussa on otettava huomioon EU:n laajuinen kehitystyö ja sen aikataulu. Kansallisten määräysten kiristäminen esitetyn mukaisesti ei liene tarkoituksenmukaista, jos venäläinen kalusto jää rautatieviraston laatuvaatimusten ulkopuolelle. VR:n hankintamääräyksissä ei ole sellaista kehittämistarvetta, johon toimintasuunnitelmassa viitataan vaan VR hankkii säädökset ja laatuvaatimukset täyttävää kalustoa. VR on vapaa-ehtoisesti sitoutunut UIC:n julkaiseman ohjeistuksen noudattamiseen liikkuvan kaluston ympäristökriteereistä, joihin myös melunäkökohdat sisältyvät. VR on myös sitoutunut kalustonsa hyvään kunnossapitoon mm. melu- ja tärinähaittojen vähentämiseksi. Vuonna 2007 sorvattiin 4300 pyöräkertaa lovi- tai ainevian takia. 2. Melupäästöjen ajoittaminen vähemmän häiritseviin ajankohtiin ja nopeusrajoitusten kiristäminen luvun 10.2 mukaisesti siirtäisi todennäköisesti rautateiden tavara- ja henkilöliikennettä maanteille. Tavaraliikennettä tai siihen liittyviä kuormaus- ja ratapihatöitä ei ole mahdollista lopettaa yöaikaan ilman merkittäviä kielteisiä vaikutuksia VR:n ja sen asiakkaiden toimintaan. 1. RHK haluaa kiinnittää huomiota erityisesti EU:n ulkopuolisen kaluston laatumääräyksiin melun kannalta, jotka nykytilanteessa ovat löyhemmät, kuin EU:n sisäisen (käytännössä Suomalaisen 2. RHK yhtyy lausuntoon siitä että on vaara, että melu siirtyy yhdeltä melualueelta toiselle jos melupäästöjä ajoitetaan rautateiden kilpailukyvyn kannalta epäedullisella tavalla. 1. Tavoite ominaispäästöjen pienentämiseksi halutaan pitää toimintasuunitelmassa yhtenä mahdollisena melun vähentämiskeinona. 2. Luvussa 10.2 selvennetään, että tavaraliikenteen ajoituksen muutoksiakin (samoin kuin nopeusrajoituksia) tulee soveltaa vain, jos sille on erityisen painavat syyt.
10.7.2008 12 (14) KIRJALLISET YLEISÖPALAUTTEET nro Mielipide Sisältö Vastine Vaikutus toimintasuunnitelmaan 1. Asukas, Kanta-Espoo Milloin toimintasuunnitelmatarkasteluissa on vuorossa rantarata.? 2. Asukas, Kerava Ratahallintokeskuksen pitäisi päivittää meluntorjuntasuunnitelmaa meluntorjunnalla molemmin puolin rataa alueella, joka ulottuu pääradalla Vuosaaren satamaradan liittymiskohdasta (Saviolla) noin 2,5 km pohjoiseen. Meluntorjunta alueella on otettava vakavasti huomioon ja suunniteltava jo ennen satamaradan avaamista tai uuden raiteen rakentamista. Erityisesti radan länsipuoli on asuntoaluetta ja itäpuoli pääosin työpaikka-aluetta. Junaliikenne tulee huomattavasti kasvamaan Vuosaaren satamaradan, Kerca-logistiikkakeskuksen, 6. raiteen sekä voimakkaasti kasvavan tavaraliikenteen johdosta. Merkittävä osa tavaraliikenteen melusta tulee yöaikaan. Asukkaan havainnon mukaan suurimman meluhaitan aiheuttavat tavarajunat sekä Pendolino ja muut nopeat junat. Meluntorjunta Kilon kohdalla toteutetaan arviolta 2011, kun kaupunkirata Leppävaarasta Espoon Keskukseen toteutetaan. Vuoden 2013 toisessa EUmeluselvityskierroksessa selvitysalue laajenee muutenkin. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmalle lähtökohta on vuoden 2007 meluselvitys, joka pohjautuu vuoden 2006 melutilanteeseen. Uusia raiteita (esim. lisäraiteita Savion kohdalla), kuten suunniteltua uudisrakentamistakaan, ei ole huomioitu suunnitelmassa vaan nykytilanne on ollut lähtökohta. Savion ja Keravan välille ollaan tosiaan tekemässä 6. raiteen ratasuunnitelmaa, jonka osana käsitellään ympäristöasiat, meluasiat mukaan lukien. Samanaikaisesti valmistellaan ratalain mukaisesti asemakaavaa. Ei vaikutusta toimintasuunnitelmaan. Ei vaikutusta toimintasuunnitelmaan. 3. Asukas, Järvenpää Asukas, joka asuu radan vieressä osoitteessa Nuottikuja 3 B, pyytää meluaidan/vallin rakentamista talon ja radan väliin meluhaittojen vähentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi sekä pyytää RHK:n kannanottoa asiaan sähköpostiinsa. Varsinkin kolisten kulkeva säiliövaunujuna sekä tavarajunat aiheuttavat suurta meluhaittaa etenkin kesällä, kun ovet parvekkeelle ovat auki. Turvallisuusriskeinä asukas mainitsee radalla kuljetettavat myrkylliset aineet sekä kivien sinkoutumisen. Kesällä Myrkylliset aineet ja sinkoavat kivet eivät kuulu meluntorjunnan toimintasuunnitelman piiriin. Kohteelle Järvenpään Keskus ehdotetaan kiskonvaimenninta meluhaittojen vähentämiseksi. Kiskonvaimennin suojaa tasaisesti joka suuntaan ja myös korkealla sijaitsevia kohteita, kuten kerrostalojen ylimpiä parvekkeita, melulta. Koska alueella on paljon kerrostaloja, kiskon- Ei vaikutusta toimintasuunnitelmaan.
10.7.2008 13 (14) 2005 yöllä perheen parvekkeelle sinkoutui nyrkin kokoinen kivi ratakoneen kulkiessa radalla ja rikkoi paksun parvekelasin. Talon rakentamisen jälkeen 1989 liikenne radalla on selvästi lisääntynyt. 4. Palautteen antaja, Järvenpää Miksi ehdotetaan estettä Saunakalliossa vain radan länsipuolelle? On ymmärrettävää, että Loutin kohdalla melueste on vain länsipuolella rataa, koska itäpuolella välittömästi Järvenpään aseman jälkeen on teollisuus ym. aluetta. Sorron alueella sen sijaan (Saunakallion aluetta osittain vastapäätä) pientaloasutusta, johon melu hyvin kuuluu ja osa siitä on jopa lähempänä rataa kuin länsipuolella. Aitaa tarvitsisi rakentaa vain kevyen liikenteet alikulun kohdalta pohjoiseen Saunakallion aseman suuntaan. Tämä vähentäisi merkittävästi melua Wärtsilänkadun varren pientaloalueella Sorron kaupunginosassa. Palautteen antaja toivoo asiassa uutta harkintaa. vaimennin on todettu tässä kohteessa kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Kohteiden valintatapa kuvataan raportissa karkeasti luvussa 6. Tässä yksityiskohtaisempi kuvaus siitä, miksi Sorron asuinalue ei ole tarkemmin tarkasteltujen 10 kohteen joukossa. Vuoden 2007 meluselvityksen tulosten perusteella tunnistettiin karttatarkasteluin meluisimmat asuinalueet ja ne rajattiin pääosin suuriin katuihin ja teihin. Meluisimpia alueita yksilöitiin 35 kappaletta. Sorron kaupunginosa kuului kohteeseen, joka rajautui Jäppilänkatuun ja Helsingintiehen. Mahdollisuutta tarkastella jokaista asuinaluetta erikseen ei ollut tämän karkeustason selvityksessä. Kohteiden asukasmäärät meluvyöhykkeillä laskettiin paikkatietoaineiston avulla. Kohteet arvotettiin luvussa 6 kuvatulla tavalla, ja näin valittiin 10 kohdetta. Kohde, johon Sorron asuinalue kuului, sai tässä arvotuksessa suhteellisen heikon tunnusluvun. Kuntien edustajat saivat työpajassa ehdottaa uusia kohteita, ja kohde johon Sorto kuuluu, ei tässä yhteydessä noussut esille. RHK valitsi lopulliset 10 kohdetta tarkempaan tarkasteluun. Perustelu sille, että Sorron asuinalue ei ole tarkemmin tarkasteltujen 10 kohteen joukossa, on siis suhteellisen heikko tulos arvotuksessa, mikä todennäköisesti johtuu Ei vaikutusta toimintasuunnitelmaan.
10.7.2008 14 (14) osittain siitä, että asutus on pientaloasutusta. RHK ei näe syytä tästä huolimatta priorisoida Sorron asuinaluetta. Saunakallion aseman kohdalle ehdotettu kiskonvaimennin vaimentaisi melua Wärtsilänkadun pohjoisosassa myös radan itäpuolella, joka on Sorron asuinaluetta.