Asiakastyytyväisyyskysely ikäihmisten asumispalvelujen asiakkaille 2013 Viola koti, Taatala ja Keinupuisto

Asiakastyytyväisyyskysely ikäihmisten asumispalvelujen asiakkaille 2013 Viola koti, Taatala ja Keinupuisto

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvityksen taustaa... 4 2.1 Aineistonkeruu... 5 3 Asukaskyselyn tulokset... 6 3.1. Taustamuuttujat... 6 3.2. Hoito... 8 3.2.1 Palvelutalokohtaiset arvosanat hoidosta...11 3.2.2 Ruoka...12 3.3 Kohtelu...13 3.4. Itsemääräämisoikeus...15 3.5 Vierailut...16 3.6 Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö...17 3.7 Palautteet ja toiveet...18 4 Lopuksi...20 Lähteet...21 Liite: haastattelurunko...22 2

Johdanto Tampereen kaupungin palveluiden järjestämisestä vastaa tilaajaryhmä, joka myös seuraa ja arvioi asiakkaiden tyytyväisyyttä saamiinsa palveluihin ja palveluiden laatuun. Tässä raportissa esitellään kolmen palvelutalon (Viola kodin, Taatalan ja Keinupuiston) asumispalvelujen asiakkaille vuonna 2013 tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia. Selvitystä varten tehtiin 83 haastattelua näiden kolmen palvelutalon kaupungin osoittamille pitkäaikaisen asumispalvelun asiakkaille. Kysymysten aiheet liittyivät asukkaiden hoitoon, kohteluun, itsemääräämisoikeuteen, vierailuihin, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Kyselyn tavoitteena on saada kattava käsitys palvelukotien asukkaiden tyytyväisyydestä saamiinsa palveluihin ja siten mahdollisesti löytää palveluille kehittämiskohteita. Selvityksen toteutti kaupungin tilaajaryhmän Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen yhteistyössä kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin sekä palveluntuottajien kanssa. Käytännön toteutuksesta vastasi tilaajaryhmän harjoittelija Leena Tuutijärvi Tampereen yliopistosta. 3

Selvityksen taustaa Asumispalvelu tarkoittaa hoidon ja asumisen yhdistämistä, ja mahdollisuutta osallistua yhteiseen ohjelmaan muiden asukkaiden kanssa (Tampereen kaupunki 2013a). Kiinnostuksen kohteena tässä raportissa on pitkäaikainen asuminen, lyhytaikainen asumispalvelu ei kuulu selvityksen piiriin. Tampereen kaupungilla pyritään siihen, että ikäihmiset voivat asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista erilaisten tukipalvelujen avulla. Mikäli kotona asuminen ei tukitoimienkaan avustuksella enää onnistu, vaihtoehtona on asuminen palvelutalossa tai ryhmäkodissa. Kaupunki järjestää asumispalveluja yhdessä monien eri toimijoiden kanssa. Palvelutaloihin hakeudutaan oman alueen kotihoidon asiakasohjauksen ja edelleen ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon asiakasohjauksen (IKI SAS) kautta. Asukkaalle tehdään henkilökohtainen palvelu ja hoitosuunnitelma, jossa käydään läpi yksilöllinen palvelutarve ja sovitaan palvelujen järjestämisestä. (Tampereen kaupunki 2013b.) Asumispalvelut on jaettu erilaisiin tuotteisiin, joita on pääasiallisesti palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Tuettu asuminen on poistuva palvelu, jossa asukas ei tarvitse päivittäiseen selviytymiseensä paljoa apua. Palveluasuminen kattaa lyhyesti ilmaistuna seuraavat palvelut: tarvittaessa päivittäisissä toiminnoissa avustaminen klo 7 22, hoitajakutsu jolla saa avun myös yöaikaan, tarvittava tuki, ohjaus ja neuvonta joka päivä, lääkehuollon järjestäminen, tarvittavat sairaanhoitopalvelut, vaatehuollossa avustaminen, kodin ylläpitosiivous kerran kuukaudessa, saunomispalvelu ja peseytymisapu sekä turvapalvelu. Palveluasuminen ei sisällä aterioita, vaan asukas voi halutessaan ostaa ateriat palvelutalosta. Tehostetun palveluasumisen asiakas voi asua palveluasunnossa tai ryhmäkodissa. Tehostettu palveluasuminen sisältää ympärivuorokautisen hoidon, avun, ohjauksen ja tuen, tarvittavat sairaanhoitopalvelut kuten lääkehoidosta huolehtimisen, asuinympäristön siivouksesta ja vaate ja liinavaatehuollosta huolehtimisen, tarvittavan peseytymisavun, henkilökohtaisesta päivittäishygieniasta ja puhtaudesta huolehtimisen, wc käynneissä avustamisen tarpeen mukaan ja turvapalvelun. Tehostettuun palveluasumiseen sisältyy ateriat (aamiainen, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala) ja tarvittaessa syömisessä avustaminen. (Tampereen kaupunki 2013a.) Tämän raportin kohteena olevat Taatalan palvelukoti, Viola koti ja Keinupuiston palvelukoti ovat yksityisten toimijoiden ylläpitämiä palvelutaloja, joista Tampereen kaupunki ostaa asumispalveluita. Viola kodin asumispalveluista vastaa Viola kotiyhdistys ry. Palvelutalossa on yhteensä 60 palveluasuntoa, joihin sisältyy yhdeksän hengen ryhmäkoti, muut palveluasunnot ovat yksiöitä ja kaksioita. (Viola koti 2013.) Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry omistaa kiinteis 4

töt Keinupuiston ja Taatalan palvelutaloissa, ja hoitopalvelut kyseisissä palvelutaloissa tuottaa Pirkanmaan Senioripalvelut Oy. Keinupuiston palvelutalossa on 13 palveluasuntoa ja 15 hengen ryhmäkoti, Taatalassa puolestaan on 30 pitkäaikaista palveluasuntoa. (Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry 2013.) Kyselyn toteutusaikana Violassa oli 48 kaupungin osoittamaa asukasta, Taatalassa 27 ja Keinupuistossa 29. 2.1 Aineistonkeruu Selvitystä varten haastateltiin kesällä 2013 kyseisten kolmen palvelutalon asukkaista ne, jotka olivat kaupungin osoittamia asiakkaita. Heitä oli kaiken kaikkiaan 104 asukasta, joista haastateltiin yhteensä 83. Osa asukkaista ei kyennyt vastaamaan (vaikeimmin muistisairaat), osa ei ollut paikalla, ja kaksi asukkaista ei halunnut ottaa osaa tutkimukseen. Vastausprosentiksi saatiin kuitenkin 80. Haastatteluissa seurattiin tarkasti ennalta laadittua kysymyslomaketta, eli kyseessä oli strukturoitu lomakehaastattelu. Lomake on liitteenä raportin lopussa. Lomakkeessa oli 29 varsinaista kysymystä ja kuusi taustatietokysymystä, ja kaikkiin kysymyksiin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot. Jotta myös he, joiden toimintakyky on eniten alentunut, pystyisivät vastaamaan kyselyyn, suurin osa kysymyksistä oli selkeitä kyllä/ei kysymyksiä. Kysymyksiin oli myös mahdollista antaa vapaata palautetta. Haastattelut järjestettiin yleensä asukkaan omassa asunnossa tai huoneessa, tai muussa rauhallisessa tilassa, jossa haastattelijan oli mahdollista keskustella vastaajan kanssa kahden. Palvelutalojen henkilökunta avusti kyselyn toteutuksessa muun muassa informoimalla tutkimuksesta haastateltaville ja kertomalla haastattelijalle, mikäli haastateltavan kanssa olisi erityisesti huomioitava jotain, esimerkiksi heikentynyt kuulo. Haastattelujen kesto vaihteli melko paljon, riippuen haastateltavan puheliaisuudesta ja toimintakyvystä. Pisimmillään haastatteluun saattoi mennä tunti, mutta osaan haastatteluja kului vain noin 15 minuuttia. Keskimääräinen aika oli kuitenkin noin puoli tuntia per haastattelu. 5

Asukaskyselyn tulokset Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä liittyen asumispalvelujen eri osa alueisiin: hoitoon, kohteluun, itsemääräämisoikeuteen, vierailuihin sekä viihtyisyyteen ja ympäristöön. 3.1. Taustamuuttujat Haastatelluista asumispalvelujen asiakkaista reilu 70 prosenttia oli naisia ja vajaa 30 prosenttia miehiä. KUVIO 1. Haastatellun sukupuoli. Suurin osa haastatelluista (51 prosenttia) oli 81 89 vuotiaita. Seuraavaksi eniten oli yli 90 vuotiaita, joita oli noin 27 prosenttia vastaajista. 71 80 vuotiaita oli vajaa 15 prosenttia, ja loput olivat alle 71 vuotiaita. KUVIO 2. Haastatellun ikä. 6

Noin puolet vastaajista asui Viola kodissa, ja Taatalassa ja Keinupuistossa asui molemmissa noin neljäsosa haastatelluista. Vastaajien määrät seuraavat kaupungin osoittamien asukkaiden määriä kyseisissä palvelukodeissa. KUVIO 3. Palvelukoti, jossa haastateltu asuu. Vastaajien asumispalvelutuote kysyttiin henkilökunnalta, sillä oletettavasti kaikki vastaajat eivät olisi osanneet itse sitä nimetä. Yli puolet haastatelluista (54 prosenttia) kuului palveluasumisen piiriin, viidesosan (19 prosenttia) palvelutuote oli tehostettu palveluasuminen palveluasunnossa ja noin 16 prosenttia asui ryhmäkodissa tehostetun palveluasumisen tuotteessa. Vähiten (11 prosenttia) oli tuettuun asumiseen kuuluvia. KUVIO 4. Haastatellun asumispalvelu. Palvelukodissa asutun ajan kesto jakaantui melko tasaisesti vastaajien kesken. Eniten oli 1 3 vuotta palvelukodissa asuneita (noin 27 prosenttia). Alle vuoden, 3 5 vuotta ja yli seitsemän vuotta asuneita oli lähes yhtä paljon, kutakin noin 20 prosenttia. 5 7 vuotta asuneita oli vähiten, alle 16 prosenttia vastaajista. 7

KUVIO 5. Aika, jonka haastateltu on ollut asukkaana. Suurimmalla osalla vastaajista oli lähisukulaisia, noin kuudella prosentilla ei ollut. KUVIO 6. Onko haastatellulla lähisukulaisia. 3.2. Hoito Kyselyn hoito osiossa kysyttiin haastateltavien kokemuksia ja mielipiteitä hoidosta sekä tarjotusta ruoasta. Ensiksi kysyttiin, onko vastaaja tietoinen palvelu ja hoitosuunnitelmastaan, ja onko hän osallistunut suunnitelman laatimiseen. Palvelu ja hoitosuunnitelma tehdään kaikille asukkaille. 59 prosenttia haastatelluista oli sitä mieltä, että heille on tehty palvelu ja hoitosuunnitelma, 30 prosenttia ei tiennyt tai muistanut suunnitelman tekoa ja 11 prosenttia oli sitä mieltä, ettei heille ole tehty suunnitelmaa. 81 prosenttia heistä, jotka olivat tietoisia palveluja hoitosuunnitelmastaan, sanoivat osallistuneensa suunnitelmansa laatimiseen. 8

KUVIO 7. Onko vastaaja tietoinen palvelu ja hoitosuunnitelmastaan. Hieman yli puolet vastaajista tiesi, kuka on heidän omahoitajansa. KUVIO 8. Tietääkö vastaaja, kuka on hänen omahoitajansa. 96 prosenttia haastatelluista oli sitä mieltä, että he saavat palvelukodissa hyvää hoitoa. Vain alle neljä prosenttia ei pitänyt hoitoa hyvänä. KUVIO 9. Saako vastaaja mielestään hyvää hoitoa. Asukkaista 83 prosenttia koki, että heidän on hyvä olla palvelukodissa koko ajan. Melkein aina olonsa hyväksi tuntevia oli 11 prosenttia. Alle viisi prosenttia vastasi, että heidän on 9

hyvä olla palvelukodissa joskus, ja vain yksi vastaaja ilmoitti, ettei hänen ole koskaan hyvä olla palvelukodissa. KUVIO 10. Onko vastaajan hyvä olla palvelukodissa. Noin 93 prosenttia haastatelluista saa mielestään tarvittaessa apua ja tukea päivittäisessä toiminnassaan. Moni kommentoi vapaapalautteessa, että apu on saatavilla turvapuhelimen kautta: Napinpainalluksen päässä on apu. Suuri enemmistö vastaajista oli siis tyytyväisiä avun saamiseen, mutta jotkut kokivat, että avunsaantia joutuu odottamaan tai se vaihtelee hoitohenkilöstä riippuen. Lisäksi kaksi vastaajaa koki, että hoidossa oli tapahtunut huolimattomuusvirheitä. KUVIO 11. Saako vastaaja tarvittaessa apua ja tukea. Kun vastaajilta kysyttiin arvosanaa hoidolle palvelukodissa asteikolla yhdestä viiteen (1 = huono, 5 = erinomainen), noin 85 prosenttia vastaajista antoi vähintään arvosanan 4. Vain kolme prosenttia antoi arvosanan 2, eikä yksikään arvosanaa 1. Keskimääräinen arvosana hoidolle oli 4,10, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena. Haastatelluista 15 ei osannut sanoa arvosanaa hoidolle, mikä usein johtui muistisairaudesta tai muuten heikentyneestä toimintakyvystä. 10

KUVIO 12. Arvio hoidosta. 3.2.1 Palvelutalokohtaiset arvosanat hoidosta Ohessa on laskettuna talokohtaiset keskiarvot asukkaiden antamille arvioille palvelukodin hoidosta. Asiakkaiden antamaa arviota palvelusta käytetään bonus sanktiomallin yhtenä mittarina Tampereen kaupungin ja palveluntuottajan välisissä sopimuksissa. Viola kodin hoidosta haastatellut antoivat keskimääräiseksi arvosanaksi 4,38, mikä oli näiden kolmen palvelutalon osalta korkein arvosana. Keinupuiston keskiarvosana oli 3,94, ja Taatala puolestaan sai arvosanan 3,80. KUVIO 13. Arvio hoidosta palvelutaloittain. 11

3.2.2 Ruoka Haastatelluilta kysyttiin mielipiteitä myös palvelukodeissa tarjotusta ruoasta. Yli 80 prosenttia vastasi saavansa hyvää ruokaa palvelukodissa, ja 12 prosenttia kertoi ruoan olevan mielestään vaihtelevasti hyvää. Vain vajaa kahdeksan prosenttia ei pitänyt tarjottua ruokaa hyvänä. KUVIO 14. Saako vastaaja hyvää ruokaa. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että ruokaa on riittävästi ja että he saavat halutessaan päivittäin päiväkahvit palvelukodissa. Kun haastatelluilta kysyttiin, haluaisivatko he vaikuttaa ruokalistaan, noin 66 prosenttia ei kokenut tarpeelliseksi vaikuttaa siihen. Vapaassa palautteessa monet vastaajat sanoivat, että ei ole tarvetta vaikuttaa ruokalistaan, koska ruoka on hyvää. Osassa palautteita toivottiin enemmän vaihtelua ruokalistaan. Muuten palautteessa oli yksittäisiä toivomuksia, esimerkiksi yksi vastaaja kertoi kalaruoan olevan hänen mieliruokaansa ja toinen taas toivoi, että kalaa olisi vähemmän. KUVIO 15. Ruokalistaan vaikuttaminen. 12

3.3 Kohtelu Vastaajilta kysyttiin kohtelu osiossa palvelukodin henkilökunnan kohtelusta, ystävällisyydestä ja ammattitaidosta. Lisäksi tiedusteltiin, saako vastaaja mielestään riittävästi aikaa itselleen henkilökunnalta. Yli puolet haastatelluista vastasi henkilökunnan kohtelevan heitä hyvin, ja 41 prosentin mielestä kohtelu on erittäin hyvää. Kohtelua piti melko hyvänä kuusi prosenttia, ja vain yksi vastaaja oli sitä mieltä, että häntä kohdellaan melko huonosti. Kokonaisuutena asukkaat ovat siis hyvin tyytyväisiä henkilökunnalta saamaansa kohteluun palvelukodeissa. KUVIO 16. Miten henkilökunta kohtelee vastaajaa. Vapaapalautteessa monet kehuivat henkilökunnan kohtelua, esimerkiksi: Erinomaisen hyvin kohdellaan ja Kaikki on ihania oikein. Jotkut painottivat hoitajien kohtelun yksilöllisyyttä, eli toiset kohtelevat paremmin kuin toiset: Varsinkin jotkut hoitajat ovat oikein mukavia, Se on yksilöllistä. Kaikki vastaajat kuitenkin pitivät saamaansa kohtelua ystävällisenä. KUVIO 17. Kohdellaanko palvelukodissa ystävällisesti. 13

88 prosenttia vastanneista koki saavansa hoitohenkilökunnalta tarpeeksi aikaa itselleen. Muutama vastaaja totesi, ettei mielestään tarvitse aikaa hoitohenkilökunnalta. Kuusi vastaajaa ei valinnut suoraan joko kyllä tai ei vaihtoehtoa, vaan vapaapalautteessa kommentoivat, että eivät ihan aina saa tarpeeksi aikaa vaan vaihtelevasti, esimerkiksi Välillä ei tahdo piisata aika oikein, joutuu kiirehtimään. Lisäksi moni tarkensi, että saa juuri ja juuri tarpeeksi aikaa hoitajilta ja perushoito huolehditaan, mutta esimerkiksi jutteluun ei jää aikaa: Eihän sitä koskaan tarpeeksi ole, mutta sen mitä hoidon kannalta on tarpeen. Seuraa ei ehditä pitämään. Henkilökunnan myös koettiin olevan kiireistä ja että hoitajia on liian vähän. Vaikka kiireisyys nousikin palautteissa esiin, suurin osa asukkaista oli kuitenkin hoitohenkilökunnalta saamansa ajan riittävyyteen tyytyväisiä. KUVIO 18. Saako vastaaja riittävästi henkilökunnan aikaa itselleen. 97 prosenttia haastatelluista oli sitä mieltä, että palvelukotien henkilökunta on ammattitaitoista. Vapaapalautteissa kommentoitiin, että harjoittelijat tai sijaiset eivät vielä ole samalla tasolla vakituisen henkilökunnan kanssa. KUVIO 19. Henkilökunnan ammattitaitoisuus. 14

3.4. Itsemääräämisoikeus Haastatelluilta kysyttiin, kokevatko he saavansa elää palvelukodissa haluamansa kaltaista elämää. Kysymyksellä pyrittiin kuvaamaan itsemääräämisoikeuden toteutumista, eli saavatko asukkaat nukkua, herätä, liikkua ja käydä wc:ssä silloin, kun itse haluavat. Yli 97 prosenttia oli sitä mieltä, että he saavat elää palvelukodissa haluamansa kaltaista elämää, vapaapalautteessa kommentoitiin esimerkiksi Saan olla kuin haluan, Tämä on minun kotini. Osa vastanneista sanoi, että oma liikkuminen tai sairaudet rajoittavat, mutta muuten he saavat elää aivan haluamallaan tavalla. Osa koki hoitajien aikataulut hieman itsemääräämisoikeuttaan rajoittavina tekijöinä: Iltatoimet alkavat aikaisin, hoitajien tarvitsee kirjata raportit ennen yöhoitajan tuloa, joten nukkumaanmenoaika on aikaisin. Koen tämän kuitenkin kotina. KUVIO 20. Saako vastaaja elää haluamansa kaltaista elämää. Vastaajilta tiedusteltiin myös, pääsevätkö he mielestään riittävästi ulos. Noin 93 prosenttia vastasi pääsevänsä ulos tarpeeksi, eli ulkoilun määrään ollaan hyvin suurelta osin tyytyväisiä. KUVIO 21. Pääseekö vastaaja riittävästi ulos. 15

3.5 Vierailut Suurimmalla osalla (63 prosentilla) palvelukotien asukkaista omaiset tai läheiset ystävät käyvät vierailulla viikoittain. 19 prosentilla vastaajista läheiset käyvät vierailulla useita kertoja viikossa. Noin kymmenesosaa haastatelluista läheiset käyvät tapaamassa kerran kuussa, ja noin seitsemällä prosentilla läheiset käyvät harvemmin. Yksi haastatelluista vastasi, ettei hänen luonaan käy koskaan omaisia tai läheisiä ystäviä. Useimmilla asukkailla vierailijat ovat omia lapsia, ja monet pitävät yhteyttä läheisiin myös puhelimitse, etenkin jos he asuvat kauempana. KUVIO 22. Kuinka usein vastaajan omaiset tai läheiset ystävät käyvät vierailulla. Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka usein muut kuin heidän läheisensä käyvät tapaamassa heitä, esimerkiksi vierailijat järjestöistä tai seurakunnista. 74 prosentilla vastaajista ei käy koskaan muita vierailijoita kuin omaiset tai ystävät. Noin 15 prosentilla käy muita vierailijoita harvemmin, yhdeksällä prosentilla viikoittain ja alle kolmella prosentilla kerran kuussa. Vapaapalautteessa mainittiin kävijöiksi saattajat Mummon Kammarista tai vammaispalvelusta, diakonissat seurakunnasta ja muut tuttavat. 16

KUVIO 23. Kuinka usein muut kuin vastaajan läheiset käyvät vierailulla. Haastatelluilta tiedusteltiin lisäksi, kuullaanko heidän omaisiaan riittävästi palvelukodissa. Yli 98 prosentin mielestä heidän omaisiaan kuullaan riittävästi, ja vain yhden vastaajan mielestä heitä ei kuunnella tarpeeksi. Lisäksi 17 vastaajaa eivät valinneet joko kyllä tai eivaihtoehtoa, vaan vapaapalautteessa kommentoivat joko ettei heillä ole omaisia, omaisia ei ole tarvinnut kuulla missään asiassa tai he hoitavat asiat itse. KUVIO 24. Kuullaanko vastaajan omaisia riittävästi. 3.6 Viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristö Tässä osiossa haastatelluilta kysyttiin palvelukodista ympäristönä, sen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Yli 93 prosentin mielestä palvelukoti on viihtyisä asuinpaikka, ja vain alle seitsemän prosenttia vastaajista eivät olleet tyytyväisiä viihtyisyyteen. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että he saavat tuoda huoneeseensa tai asuntoonsa omia tavaroita kodikkuutta tuomaan. 17

KUVIO 25. Palvelukodin viihtyisyys asuinpaikkana. Samoin siisteyden osalta asukkaat olivat tyytyväisiä palvelukoteihin: 96 prosenttia vastasi palvelukodin olevan siisti asuinympäristö. Vapaapalautteissa tuli yksittäisiä kommentteja käytävien ja muiden yhteisten tilojen epäsiisteydestä, tai ettei palvelukodissa siivota tarpeeksi usein. 99 prosenttia asukkaista piti palvelukotia turvallisena asuinpaikkana, vain yksi vastaaja ei ollut samaa mieltä. Lisäksi 97 prosenttia vastaajista koki, että heistä pidetään hyvää huolta palvelukodissa. Kysymykseen kommentoitiin muun muassa: Pidetään ihmisiä ihmisarvoisina ja Aina saa apua, kun tarvitsee. KUVIO 26. Kokeeko vastaaja, että hänestä huolehditaan hyvin. 3.7 Palautteet ja toiveet Asukkailta kysyttiin, mitä he eniten kaipaavat palvelukodissa. Lisäksi haastattelun lopuksi vastaajan oli mahdollista kertoa vapaasti elämästään asumispalvelujen asiakkaana ja myös lähettää palautetta kaupungin päättäjille. 70 haastateltua antoi vapaata palautetta, kun tiedusteltiin, mitä vastaaja kaipaa eniten palvelukodissa. 31 haastatellulla (noin 44 prosenttia vastanneista) ei ollut mitään erityisiä toiveita, mitä he kaipaisivat palvelukodissa, vaan he olivat tyytyväisiä nykytilanteeseen. Muutoin toiveet olivat vaihtelevia. 11 vastaajaa kaipasi läheisiään ja enemmän seuraa, erityi 18

sesti omaa ystävää. Pari toivomusta tuli myös lemmikistä, joka kävisi tapaamassa talon asukkaita tai olisi talon yhteinen. Kuusi haastateltua kaipasi lisää ohjelmaa tai aktiviteetteja (kuoroja, esiintyjiä, näyttelemistä, teatterikäyntejä). Muutama kaipasi takaisin entiseen kotiinsa ja osa toivoi, että terveyttä ja liikuntakykyä riittäisi. Jotkut esittivät toivomuksia liittyen erilaisten palveluiden saatavuuteen, esimerkiksi lääkärin ja fysioterapeutin palveluja haluttiin paremmin saataville. 68 haastateltua antoi palautetta kohtaan, jossa oli mahdollista lähettää terveisiä elämästään ja palautetta myös kaupungin päättäjille. Suurin osa vastanneista oli tyytyväinen palvelukotiin, jossa asuu. He pitivät tärkeänä avun saamista tarvittaessa ja kiittelivät huolenpidosta. Minulla on ihan hyvä olla, ei ole valittamisen tarvetta. Hoitajat pitää hyvän huolen, tuntee itsensä ihan ihmiseksi, Terveisiä kaikille, hyvä on ollut olla. Toivottavasti pysyy samanlaisena. Kiitos! Muut palautteet ja ehdotukset olivat vaihtelevia. Kahdeksan vastaajaa piti vuokraa ja muita maksuja korkeina ja huolehtivat tulojensa riittävyydestä. Viisi Viola kodin asukasta antoi palautetta koskien palveluliikenteen muutoksia: Meiltä ei saa ottaa palvelubussia pois, se on tärkeää, että päästään ostoksille. Tärkeää, että on tietty aika, jolloin haetaan. Bussilla pääsee rollaattorillakin kätevästi kaksi kertaa viikossa. Tärkeää säilyttää, mitä te oikein meinaatte? Muutama vastaaja toivoi hoitohenkilökunnan määrän lisäämistä. Kaksi vastaajaa kritisoi nykyistä lääkkeidenjakojärjestelmää kalleudesta ja virhealttiudesta. Jotkut toivoivat, että päättäjät voisivat tulla käymään palvelukodeissa ja nähdä, miten siellä eletään arkea. Toivon, että pitäisivät tärkeänä vanhusten asioita ja ottaisivat huomioon yksilölliset tarpeet. Toivottavasti tekevät hyviä ratkaisuja meidän vanhusten hyvinvoinnin säilyttämiseen, että turvallinen olo jatkuisi vanhuuden päiviin. 19

Lopuksi Yhteenvetona voidaan sanoa, että kyselyssä mukana olleiden Viola kodin, Taatalan ja Keinupuiston asukkaat olivat yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä palvelukoteihin, joissa asuvat. Tulosten perusteella asukkaat kokevat saavansa hyvää hoitoa palvelukodissa ja suurin osa pitää tarjottua ruokaa hyvänä. Henkilökunta kohtelee asukkaita hyvin ja ystävällisesti, ja asukkaat pitävät heitä ammattitaitoisina. Vaikka suurin osa asukkaista koki saavansa riittävästi aikaa henkilökunnalta, palautteissa nousi esiin hoitajien kiireisyys. Vastanneista moni koki, että saa juuri ja juuri tarpeeksi aikaa ja välttämättömät toimet hoidetaan, mutta esimerkiksi jutteluun ei jää aikaa. Suurin osa vapaapalautteesta ja terveisistä oli positiivisia ja ilmensivät asukkaiden tyytyväisyyttä palvelukoteihin. Osa kaipasi palvelukodissa läheisiään, enemmän juttuseuraa ja omaa ystävää. Jotkut olivat huolissaan tulojensa riittävyydestä, ja muutamat toivoivat erilaista ohjelmaa ja aktiviteetteja. Muuten palautteet olivat vaihtelevia ja yksittäisiä. Yleisesti ottaen asukkaat saavat mielestään elää palvelukodissa haluamansa kaltaista elämää, ja he pääsevät ulkoilemaan riittävästi. Useimmilla asukkailla läheiset käyvät vierailulla kerran viikossa. Palvelukoteja pidetään viihtyisinä ja turvallisina asuinpaikkoina, joissa asukkaista huolehditaan hyvin. 20

Lähteet Tampereen kaupunki 2013a. Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut. Luettu 15.8.2013. http://www.tampere.fi/material/attachments/a/6bfrstf0m/asumispalveluiden_ja_vanhainkoti hoidon_palvelusisallot_maksut.pdf Tampereen kaupunki 2013b. Ikäihmisten palvelut, asuminen. Luettu 14.8.2013. http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/ikaihmiset/asuminen.html Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry: n kotisivut 2013. Luettu 15.8.2013. http://www.pirkanmaansenioripalvelut.fi/tvpy Viola kodin kotisivut 2013. Luettu 15.8.2013. http://www.viola koti.fi/ 21

Liite: haastattelurunko ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY IKÄIHMISTEN ASUMISPAL VELUJEN ASIAKKAILLE TAUSTAMUUTTUJAT Haastatellun sukupuoli mies nainen Haastatellun ikä alle 60v. 61 70v. 71 80v. 81 89v. yli 90v. Palvelukoti Taatala Keinupuisto Viola koti Asumispalvelu (kysytään henkilökunnalta) Tehostettu palveluasuminen ryhmäkodissa Tehostettu palveluasuminen palveluasunnossa Palveluasuminen Tuettu asuminen Kauanko on ollut asukkaana? alle 1v. 1 3v. 3 5v. 5 7v. yli 7v. Onko lähisukulaisia? Kyllä Ei HOITO 1. Onko Teillä palvelu ja hoitosuunnitelma? K Kyllä Ei En tiedä/muista 2. Osallistuitteko palvelu ja hoitosuunnitelmanne laatimiseen? K Kyllä En En tiedä/muista 3. Tiedättekö, kuka on Teidän omahoitajanne? Kyllä En 4. Oletteko tyytyväisiä yksikössä järjestettyyn ohjelmaan ja toimintaan? Kyllä En 5. Saatteko mielestänne hyvää hoitoa palvelukodissa? Kyllä En 6. Arvionne hoidosta palvelukodissa?? huono 1 2 3 4 5 erinomainen 7. Saatteko tarvittaessa apua ja tukea päivittäisessä Ä 22

toiminnassanne (palvelua)? Kyllä En Kerrotteko vapaasti esimerkkejä: : 8. Saatteko mielestänne hyvää ruokaa palvelukodissa? Kyllä En Vaihtelevasti 9. Saatteko mielestänne riittävästi ruokaa? Kyllä En 10. Saatteko halutessanne päivittäin päiväkahvit? Kyllä En 11. Onko Teidän hyvä olla palvelukodissa? S koko ajan melkein aina joskus harvoin ei koskaan KOHTELU 12. Miten palvelukodin henkilökunta kohtelee Teitä? erittäin hyvin hyvin melko hyvin melko huonosti huonosti Kerrotteko vapaasti saamastasi kohtelusta esimerkein: : 13. Saatteko riittävästi hoitohenkilökunnan aikaa itsellenne? Kyllä En 14. Onko henkilökunta mielestänne ammattitaitoista? Kyllä Ei 15. Kohdellaanko Teitä ystävällisesti palvelukodissa? Kyllä Ei 23

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS 16. Saatteko elää palvelukodissa haluamanne kaltaista elämää? (Saatteko esim. nukkua, herätä, liikkua, käydä wc:ssä milloin itse haluatte)? Kyllä En 17. Kuullaanko Teidän omaisianne riittävästi? Kyllä Ei 18. Pääsettekö riittävästi ulos? Kyllä En 19. Saatteko vaikuttaa ruokalistaan? Kyllä En 20. Haluaisitteko vaikuttaa ruokalistaan? Kyllä En VIERAILUT 21. Kuinka usein omaisenne tai läheiset ystävänne käyvät tapaamassa Teitä? useita kertoja viikossa viikoittain kerran kuussa harvemmin ei koskaan 22. Kuinka usein muut kuin läheisenne käyvät tapaamassa Teitä? (järjestöt, srk yms.) useita kertoja viikossa viikoittain kerran kuussa harvemmin ei koskaan 24

VIIHTYISYYS, TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖ 23. Onko palvelukoti viihtyisä asuinpaikka? Kyllä Ei 24. Onko palvelukoti asuinympäristönä siisti? Kyllä Ei 25. Saatteko tuoda omia tavaroita huoneeseenne? Kyllä En 26. Koetteko, että palvelukoti on turvallinen paikka asua? Kyllä En 27. Mitä kaipaatte eniten palvelukodissa? : 28. Koetteko, että Teistä huolehditaan hyvin? Kyllä En 29. Mitä terveisiä haluaisitte kertoa elämästänne asumispalvelujen asiakkaana tai/ja mitä terveisiä haluaisitte lähettää Tampereen kaupungin päättäjille (pormestarille, valtuutetuille, ikäihmisten palvelujen lautakunnalle yms.) esim. palvelukodista? Kiitos vastauksista! 25