DNro 491/033/2006 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2012 31.10.2006
Sisällysluettelo ARVIO VALTIONEUVOSTON KEHYSLINJAUKSEN VAIKUTUKSISTA... 2 1. VUOSIEN 2008-2012 STRATEGISET TAVOITTEET... 2 1.1. PERUSTEHTÄVIIN VAIKUTTAVAT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET (2000-2006, 2006-2012)... 2 1.2. VAIKUTTAMINEN TOIMIALAN VAIKUTTAVUUSTAVOITTEISIIN... 4 1.3. TOIMINNALLISET LINJAUKSET... 5 2. VUOSIEN 2008-2012 TULOSTAVOITTEET... 7 2.1. TUTKIMUKSEN JA ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN TAVOITTEET... 7 2.1.1. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys... 10 2.1.2. Tuotokset ja niiden kehitys... 12 2.1.3. Laadunhallinta ja sen kehitys... 12 2.1.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja sen kehitys... 13 2.1.5. Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys... 16 2.2. KESKEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET JA INVESTOINTIHANKKEET... 16 2.2.1. Tuottavuusohjelman kehittämishankkeet (strateginen henkilöstösuunnitelma)... 17 2.2.2. Markkinointi ja viestintä... 20 2.2.3. Tiedon ja teknologian siirto... 21 2.2.4. Kiinteistöt ja laitteet... 21 3. TOIMINNAN RAHOITUS... 24 MMM Johtokunta Esikunta Ylijohtaja ja johtoryhmä Palveluyksikkö Ympäristöntutkimus Teknologiatutkimus Bio - tekniikkaja elintarviketutkimus Kotieläintuotannon tutkimus Kasvintuotannon tutkimus Talous - tutkimus Tutkimusohjelmat Asiantuntijaohjelmat
Arvio valtioneuvoston kehyslinjauksen vaikutuksista Valtioneuvosto antoi 23.3.2006 valtiontalouden kehykset vuosille 2007-2011. Osana sitä päätettiin tuottavuustoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on, että ne johtavat valtion henkilöstömäärän pienenemiseen 9600 htv:llä vuoteen 2011 mennessä. Tämä on 7,9 % valtion henkilötyövuosimäärästä. MMM:n hallinnonalalla tuottavuustoimenpiteiden htv-määrää vähentävä vaikutus on 10,4 %. Tästä on jyvitetty MTT:n vähennykseksi 128 htv eli 14,2 % MTT:n henkilötyövuosimäärästä. Linjauksen mukaan MTT:n kehys leikkautuu 4,192 milj. euroa (13,5 %) vuodesta 2006 vuoteen 2011. Valtion tuottavuusohjelman mukaisesti luontainen poistuma hyödynnetään, kun säästöjä llaan. MTT:n tapauksessa luontainen poistuma ei kuitenkaan riitä, sillä eläkkeelle on siirtymässä vuoteen 2011 mennessä vain 95 henkilöä, eikä kaikkia vapautuvia paikkoja ole mahdollista jättää täyttämättä tai täyttää MTT:n sisältä. Tuottavuuden parantamista tarvitaan, jotta MTT voi fokusoida toimintaansa uusille tärkeille ja runsaasta resursointia vaativille tutkimusaloille, kuten biotekniikkaan, ympäristöteknologiaan ja energiatutkimukseen. Tuottavuuden parantamisesta syntyvä kohdentamisvara uhkaa kuitenkin jäädä MTT:n tapauksessa saamatta: Valtion tuottavuusohjelma lähtee siitä että tuottavuutta parannetaan puolella henkilöstön luontaisesta poistumasta. MTT:n tapauksessa tämä tarkoittaisi 47,5 htv:n vähennystä vuoteen 2011 mennessä. Esitetty leikkaus on 2,7-kertainen tavoitteena olevaan tuottavuuden paranemiseen nähden. Vain osa suunnitelmasta on mahdollista toteuttaa luontaisella poistumalla. Lisäksi on päätettävä määräaikaisia työsopimuksia ja koulutettava henkilöitä uudelleen. Tämän lisäksi on otettava käyttöön kaikki valtioneuvoston 23.3.2006 tekemän periaatepäätöksen toimenpiteet. Suomen elintarviketalouteen kohdistuu joukko globaaleja prosesseja, kuten ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen ehkäisyn, geenivarojen suojelu sekä tuotannon ja kulutuksen kestävyys. Kasvavana ja erityistä tieteellisen tiedon tarvetta korostavana alana on bio- ja geeniteknologian korostuminen tulevaisuudessa sekä riskien hallinnan että mahdollisuuksien näkökulmasta. Maataloudelle asetetut uudet vaatimukset ovat bioenergian tuotanto, vesien ja ilman suojelu, ympäristön ja kulttuurimaiseman hoito, maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen, matkailuvetovoimaisuuden turvaaminen sekä tuotantoeläinten hyvinvointi. Elintarviketuotanto tapahtuu Suomessa erityisen vaikeissa luonnonolosuhteissa, mikä nostaa tuotantokustannuksia. Vaikka osa tuotannon tarvitsemasta tutkimustiedosta voidaan soveltaen siirtää maamme rajojen ulkopuolelta, omavaraisen, erityisoloihimme liittyvän tutkimustoiminnan jatkuvuus tulisi turvata. Kun otetaan huomioon toisaalta elintarvikkeiden strateginen merkitys kansakunnan turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta ja toisaalta tarve saada elintarviketuotannon oheishyödyt mahdollisimman laajasti pidettyä suomalaisen hyvinvoinnin tukena, on tarpeen antaa tälle mahdollisimman hyvät tiedolliset edellytykset. Kaavaillut kehysleikkaukset koituvat kestävän, laadukkaaseen tietoon perustuvan maa- ja elintarviketalouden ja maaseudun elinvoimaisuuden vahingoksi ja samalla se poikkeaa kansallisista, kilpailukyvyn nostamiseen liittyvistä, osaamisen kohottamista koskevista tavoitteista. 1. Vuosien 2008-2012 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset (2000-2006, 2006-2012) Ravitsemuksen merkitys merkittävien kansanterveydellisten ongelmien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa on huomattava. Ravitsemuspolitiikan keskeinen perusta on kansallisissa ravitsemussuosituksissa, joiden tavoitteena on edistää ja tukea ravitsemuksen ja terveyden myönteistä kehitystä. Väestön ravitsemukseen liittyy ongelmia ja kehittämistarpeita. Merkittävimpiä uhkatekijöitä ovat ylipaino, liikunnan puute ja lisääntynyt alkoholin kulutus. 2
Tiedon tarvetta kohdistuu erityisesti ravinnon ja terveyden välisen yhteyden selvittämiseen, merkittäviin ravitsemusongelmiin kuten metabolinen oireyhtymä sekä sydän- ja verisuonisairaudet, erityisryhmien kuten ikäihmisten, lasten ja nuorten ravitsemukseen, ravitsemuksellisesti suositeltavien elintarvikkeiden kehittämiseen ja elintarvikemarkkinoiden kehitykseen. Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy tärkeimpänä ostokriteerinä. Erityisravintovalmisteiden, kuten painonhallintaan liittyvien tuotteiden, määrä tulee kasvamaan ja kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan niistä enemmän. Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, Suomen elintarviketalouden raaka-aineen tuotannon ja jalostuksen kannalta on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti vientimarkkinoilla. EU:n laajeneminen ja maailmankaupan vapauttaminen merkitsevät tuontipaineen kasvamista, mutta myös vientimahdollisuuksien lisääntymistä paitsi elintarvikkeiden myös siemen- ja taimituotannon osalta. Kapeissa markkinasegmenteissä, erikoistuotteissa, suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Elintarvikkeiden laadun ja riskien hallinta on ratkaisevaa sektorin kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa ja ratkaisuja koko tarjontaketjun pituudelta. Eläin- ja kasvitautien riskeihin kiinnitetään suurta huomiota. Ympäristönäkökohta on tulossa entistä tärkeämmäksi kaikessa tuotannossa ja kulutuksessa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat kriteereitä, joilla myös elintarvikkeiden tuotantoa ohjataan. Vesiensuojelun ehdot vaikuttavat maatalouden tuotantomenetelmiin entistä enemmän. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hidastaminen, biologisen monimuotoisuuden edistäminen ja kestävän energiantuotannon vaatimukset tulevat rajaamaan tuotantotapoja. Geneettisen monimuotoisuuden kaventuminen on riski. Eläin- ja kasvigeenivaroja halutaan säilyttää jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Yhteiskunta ohjaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ekologisesti kestäviin kulutus-, tuotantoja toimintatapoihin. Tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeä tuotantomenetelmiin vaikuttava kriteeri. Tuotantoolosuhdetta käytetään myös tuotteiden markkinointi- ja erilaistamiskeinona. Bioenergian tuotannon kasvun taustalla ovat EU:n linjaukset uusiutuvien energianlähteiden suosimisesta, ilmastosopimuksiin perustuva päästökauppa sekä öljyn kallistuminen. Maatalouspolitiikan uudistuksista ja maataloustuotteiden alhaisista markkinahinnoista johtuen peltoa on tarjolla energiantuotantoon. Perinteisen, puuhun perustuvan uusiutuvan energian ohessa peltobiomassa, biokaasu ja kierrätyspolttoaineet tarjoavat työtä maaseudulla samalla kun Suomen energian huolto-omavaraisuus paranee. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia tuottavuutta parantaville tuotantoprosesseille. Niitä hyödynnetään myös ympäristöteknologiassa. Odotettavissa oleva GMO:ien laajamittainen hyödyntäminen elintarviketuotannossa edellyttää kattavaa tutkimustietoa mahdollisuuksista, vaikutuksista ja riskeistä. Politiikan valinnat vaikuttavat siihen, mitä ja miten voi ja kannattaa tuottaa, jalostaa ja markkinoida. Elintarviketalouden politiikkariippuvuus jatkuu varsinkin raaka-aineen tuotannossa. Maatalouspolitiikan osalta EU on päättänyt vuoteen 2013 ulottuvista uudistuksista. EU:n budjettipaineet saattavat johtaa uudistuksiin sitä ennen; siksi budjettiin tehdään välitarkistus vuosina 2008-2009. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu 3
ainakin vuoteen 2015. On tarve tietää, millainen politiikka ottaisi Suomen erityisongelmat parhaiten huomioon, ja miten elintarviketalous voi huolehtia kilpailukyvystään politiikan muuttuessa. Maaseutupolitiikan linjaukset osana EU:n uutta ohjelmakautta ovat täsmentymässä. Maailmankaupan pelisäännöistä käytävien WTO-neuvotteluiden lopputulos saattaa vaikuttaa EU:n vientitukeen ja tuontisuojaan sekä sisäiseen tukitasoon. Kansalliset sekä EU:n kanssa yhteisrahoitettavat maataloustuet (ns. maaseututuet), investointituet sekä aluetuet ovat ratkaisevassa asemassa elintarviketalouden tulevaisuuden kannalta. Järjestelmien jatkokaudet edellyttävät voimakasta tutkimuksellista panosta. Huoltovarmuus on tärkeää. Poikkeamat energian ja veden saatavuudessa, radioaktiivinen laskeuma ja vakavat eläintaudit ovat esimerkkejä uhkatekijöistä, jotka vaikuttavat maatilojen toimintaedellytyksiin ja elintarvikkeiden tarjontaan nopeasti. Maaseudun kehitys on hyvin epäyhtenäistä. Osa alueista tyhjenee vauhdilla, osa menestyy asutuksen avulla sekä hyödykkeiden ja palvelujen tuotannolla. Maaseudun yritystoiminnan lisäämiselle ja monipuolistamiselle on tarvetta. Yrittäjyys ja markkinointiosaaminen ovat maaseutuyrittäjyyden kriittisiä menestystekijöitä. EU:n aluepolitiikassa seutukuntien asema korostuu, ja se suosii paikallista yrittäjyyttä, mm. elintarvikejalostusta. Teknologinen kehitys mahdollistaa yhä suuremmat yksikkökoot. Teknologiaa hyödynnetään varsinkin kotieläintaloudessa, missä yrityskoko kasvaa nopeasti. Tämä lisää yrittäjänriskiä ja työn kuormitusta. Yrittäjän päätöksentekoa tukevien sovellusten vaatimustaso kasvaa. Maatilat ovat jakautumassa päätoimisiin suuriin yksiköihin ja palkkatyön tai yritystoiminnan ohessa hoidettaviin sivutoimitiloihin. Yhä suurempi osuus tuotannosta tulee yhä harvemmilta tiloilta. Isojen yksiköiden perustamisen yhteydessä on entistä enemmän otettava huomioon ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Lainoituksessa ja tukipolitiikassa joudutaan ottamaan kantaa hyväksyttävään yrityskokoon. 1.2. Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin MTT tukee MMM:n toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: (1) Maaseudun kehittäminen Maaseudun asuttuna pitämiseksi ja sen elinkeinotoiminnan edistämiseksi MTT arvioi maaseutualueiden sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin sekä EU:n ja kansallisten politiikkojen tehokkuutta. Maatalous- ja maaseutupolitiikan sekä ympäristöpolitiikan yhteisvaikutuksia arvioidaan. Maaseutuyrityksiä varten tutkitaan päätöksenteon lisäksi keinoja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja menestymisen edellytysten luomiseksi erilaisilla alueilla. MTT tuottaa tietoa maataloustuote- ja elintarvikemarkkinoiden toimivuudesta. MTT arvioi maatalouden ja muun elintarvikesektorin paikallis- ja aluetaloudellisia kerrannaisvaikutuksia. MTT on aloitteellinen julkisessa keskustelussa maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun elinkeinojen tulevaisuuden vaihtoehdoista. MTT tukee tutkimuksella EU:n ja kansallista maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikkaa sekä Maailman kauppajärjestön (WTO) neuvotteluja. MTT pitää yllä maaseudun pienyritysrekisteriä. (2) Maa- ja puutarhatalous Maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden turvaamiseksi sekä maataloustuotannon jatkumiseksi koko Suomessa MTT tuottaa menetelmiä maatila- ja puutarhayritysten johtamisen kehittämiseksi. Tutkitaan erityisesti yrityksen johtamista, tuotantojärjestelmiä, tuotannon tehokkuuden kasvattamista, yrityskoon kasvattamista, markkinoilla toimimista, maatilojen osa-aikaisuutta, monitoimisuutta ja yhteiskunnan ohjausvälineiden toimivuutta. MTT tuottaa ja välittää teknologisia ratkaisuja peltokasvinviljelyyn, kasvihuonetuotantoon 4
sekä kotieläinten ruokintaan ja hoitoon. MTT tekee kasvilajikkeiden viljelyarvotutkimuksia, laatii lajikesuosituksia sekä esittelee uusia puutarhakasvilajikkeita. Elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamiseksi MTT osallistuu innovatiivisten, lisäarvoa tuottavien ja terveyttä edistävien elintarvikkeiden ja niiden tuotantoprosessien kehittämiseen ja luo siten mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Raaka-aineen laatu on keskeinen MTT:n esittelemissä teknologisissa ratkaisuissa. Maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi MTT arvioi maatalouden ympäristötukijärjestelmän toimivuutta ja kustannustehokkuutta sekä ruokaketjun ympäristövaikutuksia. MTT vertailee eri tuotantoteknologioiden ympäristövaikutuksia ja tuottaa viljelijöiden käyttöön ympäristöä säästäviä tuotantomenetelmiä. MTT tuottaa ratkaisuja maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi (ml. Itämeren suojelu), kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. MTT edistää maataloudessa hyödynnettävien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi MTT kehittää maataloustuotantoon, sen sivuvirtoihin ja uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja. MTT tutkii elintarvikeketjun hajautettuja energiajärjestelmiä. MTT arvioi ilmastonmuutoksen vaikutuksia elintarvikemarkkinoilla sekä tuottaa sopeutumisvaihtoehtoja ilmastonmuutokseen maatalousyrittäjän ja yhteiskunnan näkökulmasta. (3) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi MTT luo sisältöä vastuullisuus-, kotimaisuus-, ja kestävyyskäsitteille elintarvikeketjussa. Siten MTT parantaa kuluttajien mahdollisuuksia kestävien ja vastuullisten elintarvikevalintojen tekemiseen ja hallinnon valmiuksia vastuullisten valintojen ohjaukseen. Elintarvikeketjun tutkimus kattaa elintarvikkeen koko elinkaaren, mukaan lukien ympäristövaikutukset. MTT tuntee elintarvikemarkkinat ja niiden toimintamekanismit, ml. globaalimarkkinat ja niiden vaikutukset suomalaiseen elintarviketalouteen. MTT vahvistaa osaamistaan kuluttajakäyttäytymisen ennakoinnissa ja elintarvikkeiden jalostusprosessien hallinnassa. Bio- ja geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia korostetaan, ja samalla varmistetaan niiden hallittu käyttö. Kasvibiotekniikassa panostetaan geeninsiirtotekniikan hyödyntämiseen. MTT osallistuu laatu- ja taudinkestävyysominaisuuksia parantavaan kasvinjalostukseen sekä eläinten terveyttä edistävään eläinjalostukseen. MTT tuottaa yrittäjille eläinten hyvinvointia edistäviä tuotantoteknisiä ratkaisuja ja arvioi tta tukevia ohjauskeinoja. MTT tuottaa uusia menetelmiä kasvitautien ja kasvintuhoojien osoittamiseksi ja torjumiseksi sekä laatii suosituksia kasvi- ja eläintautien suojapolitiikkatoimenpiteiksi. 1.3. Toiminnalliset linjaukset Tehtävä (missio) MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:n työ luo pohjaa taloudelliselle kasvulle, uusien työpaikkojen synnylle, alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle, luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä yleisen hyvinvoinnin lisääntymiselle. 5
Tavoitetila (visio) MTT on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja sillä on tutkimusalojensa paras tietämys ja keinot uuden tiedon ja teknologian tuottamiseen ja siirtämiseen toimialoillaan. MTT:n tavoitteet ja toiminta vastaavat oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Se reagoi joustavasti muuttuviin olosuhteisiin. MTT tuntee asiakkaidensa tarpeet, ja sillä on kyky suunnata nopeasti toimintaa kysynnän mukaisesti. Vastaavasti MTT:llä on kyky luopua vähemmän tärkeästä. MTT menestyy strategisissa kumppanuuksissa ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. MTT:llä on vahva ja monipuolinen rahoituspohja. Kansainvälisen rahoituksen ja yritysrahoituksen osuus on noussut. MTT hyväksytään laajasti. MTT:n toimintajärjestelmä on läpinäkyvä: johtamista, tuloksia ja tuotoksia voidaan ennakoida. Toiminnan vaikutukset ovat pitkäaikaisia. MTT on haluttu työpaikka ja haluttu yhteistyökumppani, jossa on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Arvot Sidosryhmälähtöisyys o Toimimme yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Haluamme ennakoida ja ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja olemme kiinnostuneita, miten toimintamme vaikuttaa. Seuraamme toimintaympäristömme muutoksia, ja tiedon avulla suuntaamme toimintaamme. Haluamme, että MTT koetaan kumppanina, jonka tutkimus on asiakkaiden mielestä korvaamatonta. Asiantuntijuus ja innovatiivisuus o Huolehdimme kehittymisestämme. Arvostamme kansainvälisen tiedeyhteisön hyväksymää osaamista, luovuutta ja kriittisyyttä. Kannustamme jokaista löytämään parhaan tavan osallistua yhteisten tehtäviemme toteuttamiseen. Organisaatiorajat eivät häiritse yhteistyötämme. Eettisyys o Valitsemme tutkimuskohteet ja tutkimusmenetelmät ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Tutkimusta tehdessä ja tuloksia julkaistaessa noudatamme tutkimuksen eettisiä periaatteita. Julkaisemme myös tutkimustuloksen, joka ei ole odotustemme mukainen. Tuomme esiin havaitsemamme epäkohdat, ja korjaamme virheet omalta osaltamme. Henkilöstön hyvinvointi o MTT on hyvä työnantaja, jonka palveluksessa olevalla työntekijällä on mahdollisuus osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen, haasteellisiin työtehtäviin ja uralla etenemiseen. Luomme edellytykset ja kannustamme vastuunottoon ryhmän, toimintayksikön ja MTT:n työn tuloksista. Kannamme vastuumme työpaikkojen turvallisuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Henkilöstö on valmis muutoksiin ja on aktiivinen itsensä kehittämisessä. Toiminnan tuloksellisuus o Haluamme toimia tehokkaasti, läpinäkyvästi, ennakoitavasti ja vaikuttavasti. Toiminnan suuntaamiseksi kokoamme tietoa tuloksistamme ja niiden aikaansaamiseksi syntyneistä kustannuksista. Parannamme tehokkuuttamme kehittämällä jatkuvasti tutkimusmenetelmiämme sekä toiminta- ja yhteistyömallejamme. Huolehdimme, että MTT 6
vastaa oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja että toimintamme vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Keskitymme sellaisiin tutkimusongelmiin, jotka ovat ainakin potentiaalisesti taloudellisesti tai muuten yhteiskunnallisesti merkittäviä. 2. Vuosien 2008-2012 tulostavoitteet 2.1. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien tavoitteet Tutkimuksen suuntaamisen tavoitteet MTT:n tutkimusta tullaan fokusoimaan voimakkaasti lähivuosien aikana. Keskittymällä vain oleellisimpiin tutkimusaiheisiin kyetään niihin sijoittamaan enemmän voimavaroja. Näin tutkimusryhmien kriittistä massaa ja tuloksellisuutta pyritään kasvattamaan. Tutkimusta suunnataan enenevässä määrin ohjelmatyyppiseen toimintaan. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat ympäristö- ja teknologiaohjelmat, joissa tutkimusresursseja yhdistetään läpi koko organisaation. Tutkimuksen asiakaslähtöisyyttä korostetaan luomalla kiinteämpiä yhteyksiä elinkeinoelämään. Yksittäisten tutkimusprojektien sijaan yritysten kanssa pyritään luomaan pidempiaikaisia tutkimusyhteistyösopimuksia ja aktiivisesti luomaan eri toimijoiden välisiä yhteisprojekteja myös kansainvälisellä tasolla. Tutkimusyhteistyötä muiden tutkimuslaitosten ja yhteenliittymien kanssa lisätään vakavien kansanterveydellisten uhkatekijöiden torjumiseksi. MTT tulee entistä enemmän suuntaamaan tutkimustaan ravinnon ja sairauksien välisten yhteyksien selvittämiseen sekä osallistumaan aktiivisesti tähän liittyviin ohjelmiin (esim. Sitran ERA-ohjelma). Elintarviketutkimusta suunnataan kohti modernimpaa teknologiaa ja osaamista. Bioenergia- ja ympäristökysymykset tulevat olemaan keskeisimpiä tutkimusalueita suunnittelukaudella. MTT:n teknologia- ja ympäristöohjelmat tulevat olemaan erittäin näkyvä osa koko tutkimusorganisaatiota. Tutkimus kansainvälistyy entisestään ulkomaisten yrityskontaktien lisääntyessä. Monia bioteknisiä sovelluksia kehitetään suoraan kansainvälisille markkinoille, jolloin myös yhteistyötahot ovat usein suuria kansainvälisiä yrityksiä. Keskeiset teknologiat MTT:lle kaksi merkityksellisintä tulevaisuuden teknologia-aluetta ovat: - Biotekninen osaaminen koko elintarvikeketjussa - Bioenergian tuotantoon liittyvä osaaminen Biotekninen osaaminen tähtää elinkeinoa tukevien ratkaisujen ja sovellusten tuottamiseen. Kotieläintutkimus on tutkinut menestyksellä alkionsiirtotekniikkaa sekä kotieläinten perimää ja kehittänyt näiden perusteella useita käytännön sovelluksia. Kasvintuotannon tutkimuksessa on kehitetty uusia molekyylibiologisia menetelmiä kasvinjalostajien käyttöön, kasvitautien aiheuttajien diagnosointimenetelmiä sekä kasvien monistusmenetelmiä. Elintarviketutkimuksessa on selvitetty maitohappobakteerien perimää, kehitetty sen pohjalta entistä parempia hapatekantoja sekä identifioitu elintarvikkeiden funktionaalisia ainesosia ja kehitetty niiden eristysmenetelmiä. Geeninsiirron vaikutuksia on tutkittu EU-hankkeiden yhteydessä maitohappobakteeritutkimuksessa sekä mansikan sokerimetaboliaa selvittävässä tutkimuksessa. 7
Bioteknologia nähdään kansainvälisesti yhtenä tulevaisuuden avainteknologiana. Niin EUtutkimuksessa kuin MMM:n linjauksissa korostetaan geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinolle mutta samalla menetelmien hallittua käyttöä. Bio- ja geeniteknologia on yksi maa- ja metsätalous- ministeriön tutkimusstrategian painoaloista. MTT:ssä valmistui vuonna 2005 biotekniikkastrategia ja toimenpideohjelma sen toteuttamiseen vuoteen 2015 asti. Tämä strategia antaa huomattavasti entistä konkreettisempaa suuntaa MTT:n biotekniikkatutkimuksen kehittämiselle. MTT:n biotekniikkaosaaminen on koottu Biotekniikka- ja elintarviketutkimus-yksikköön. MTT on hyödyntänyt bioteknisiä tutkimusmenetelmiä merkittävässä määrin noin 15 vuoden ajan. Nykyisin biotekniikkaan käytetään noin 80 htv eli 9 % MTT:n koko työpanoksesta. Biotekniikkatutkimuksen kokonaiskustannus MTT:ssä on 6,7 milj. euroa. Ulkopuolinen rahoitus on 1,7 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kasvattaa biotekniikkatutkimuksen suhteellista osuutta. Bioenergian tuotantoon liittyvä osaaminen ja sen voimakas kehittäminen on MTT:lle tulevaisuuden haaste. Maa- ja elintarviketalouteen liittyy luonnostaan useita osa-alueita, joissa hajautetulla energiantuotannolla saavutetaan merkittävä kustannushyöty. Bioenergian hyödyntäminen on energian jatkuvan hinnannousun myötä nousemassa ratkaisevan tärkeään rooliin koko elinkeinoalan kehittymisen kannalta. MTT:n teknologiaohjelma keskittyy suurelta osin juuri bioenergian tuotantomenetelmien kehittämiseen. Suunnitteilla on koetila, joka olisi energiaomavarainen, tulevaisuuden maatila, joka toimisi myös ympäristöohjelmamme koealueena. Keskeisimpänä energian tuotantotapana olisi biokaasu, jonka käyttöä sovellettaisiin paljon energiaa vaativiin toimintoihin kuten lämmitys ja viljan kuivaus. Biokaasu on maatiloille luonnollinen ja edullinen energiantuotantomuoto. MTT:llä on vahva kaasun tuotantoprosessiin liittyvä mikrobiologinen osaaminen. Tämä osaaminen yhdistettynä laitetoimittajien tekniseen osaamiseen luo vahvat menestymisen mahdollisuudet uuden energiantuotantotavan monistamiselle suomalaisille maatiloille. Energiaomavaraisuudella olisi ratkaiseva merkitys tilojen elinkelpoisuudelle. Ratkaisumalleja voidaan laajentaa myös kotitalouksien energiakysymyksiin. MTT:n bioenergiatutkimus tulee biokaasun lisäksi keskittymään mm uusien energiakasvien hyödyntämiseen (esim. ruokohelpi) ja bioetanolin tuotantokustannusten alentamiseen. Kansainvälistyminen Tavoite MTT on arvostettu kansainvälinen tutkimuslaitos maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun kehittämisen aloilla. MTT tuottaa ja välittää kansainvälisesti tutkimustietoa ja osaamista elintarvikkeiden kuluttajien ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin sekä kestävän kehityksen edistämiseksi. Kansainvälisyys läpäisee koko MTT:n toiminnan. Merkittävä osuus rahoituksesta tulee kansainvälisistä hankkeista. Toiminnan suuntaviivat Ensisijaisesti tavoittelemme yhteistyötä korkeatasoisten tutkimuslaitosten kanssa, joiden kanssa meillä on yhteiset toimintatavoitteet ja jotka täydentävät osaamistamme. Toimintamuotona ovat osaamisen ja asiantuntemuksen vaihto sekä yhteiset tutkimushankkeet ja julkaisut. Osallistumme EU:n tutkimus- ja kehitystoimintaan valituilla aloilla yhteistyössä alan muiden organisaatioiden kanssa sekä osallistumalla asiantuntijatehtäviin mm. hankehakemusten arviointiin sekä maatalous-, ympäristö- ja elintarvikealan politiikkojen ja ohjelmien valmisteluun ja arviointiin. 8
Osallistumme pohjoismaiseen yhteistyöhön toteuttamalla tutkimushankkeita, asiantuntijoina työryhmissä, osallistumalla jatkokoulutusseminaareihin sekä pohjoismaisen geenipankin toimintaan mm. NJF, NKJ, NMR, Norden, NIC. Tuemme suomalaisten ja ulkomaisten yritysten kansainvälistä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Osallistumme kehitysyhteistyöhön tarjoamalla tutkimus- ja asiantuntijapalveluja maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun kehittämisen aloilla. Tuemme Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden ja ohjelmien toteuttamista. Tiivistämme yhteistyötä CGIAR- järjestöön kuuluvien tutkimuslaitosten kanssa. Suunnittelemme ja toteutamme niiden kanssa yhteisiä tutkimusohjelmia ja asiantuntijavaihtoa. Toimimme asiantuntijatehtävissä kansainvälisten järjestöissä kuten FAO, OECD, IFAD ja Maailmanpankki. Osallistumme muiden kehittyvien talouksien maa- ja elintarviketalouden ja maaseudun kehittämiseen tarjoamalla tutkimus- ja kehityspalveluita mm. lähialueilla ja Aasian maissa. Toimimme aktiivisesti alan kansainvälissä tieteellisissä järjestöissä ja muissa verkostoissa. Toteutus Kansainvälisen toiminnan toimintasuunnitelma ja priorisointi tehdään MTT:ssä yksikkö- ja ryhmätasolla MTT-tasolla hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. MTT:n tutkimussuunnittelussa otetaan huomioon kansainvälisen toiminnan vaatimukset. MTT:n budjetissa varataan kansainvälisen toiminnan kehittämiseen riittävästi rahoitusta. MTT:n hankehallintoa ja sisäistä viestintää kehitetään joustavaksi ja kansainvälistä toimintaa tukevaksi. MTT:n yksiköt seuraavat kansainvälistä tutkimusrahoitusta. Kansainvälinen toiminta sisällytetään tulosohjaukseen. Hyödynnämme kansainvälisten asiantuntijoiden kokemusta ja muiden organisaatioiden kokemusta kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. Perustamme asiantuntijaryhmän edistämään kansainvälistymistä nykyisten kansainvälisten palvelujen tueksi. Luomme aktiivisen asiantuntijavaihtojärjestelmän, joka kannustaa tutkijoitamme asiantuntija- ja tutkimustehtäviin ulkomaille sekä houkuttelee ulkomaalaisia tutkijoita MTT:hen. Luomme hyvät puitteet ulkomaalisten tutkijoiden työskentelylle ja oleskelulle MTT:ssä. Työvoiman palkkaamisessa arvostamme ulkomaista työkokemusta. Kansainvälisyys kuuluu olennaisena osana tutkijakoulutukseen. Hyödynnämme kansainvälisiä tutkijakoulutusverkostoja. Hyödynnämme kansainvälisiä kongresseja, seminaareja ja kokouksia kansainvälisten kontaktien luonnissa. Osallistumme oman alamme kansainvälisten kokouksien, seminaarien ja kongressien järjestämiseen Suomessa ja ulkomailla. Osallistumme aktiivisesti kansainvälisen tiedeyhteisön toimintaan. Lisäämme asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita, erityisesti kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrää kansainvälisesti arvostetuissa lehdissä. Kansainvälistymistavoitteemme konkretisoituvat kansainvälisten yhteistyöhankkeiden ja rahoituksen lisääntymisenä. Tärkeimmät kansainvälisen kilpailukyvyn mittarit ovat asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrä (suunnittelukauden 0,6 0,9/tutkija) sekä kansainvälinen rahoitus ( 1,0 milj. 1,5 milj. ). 9
2.1.1. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taulukko 1. Bruttomenot päätoiminnoittain ja kululajeittain. Päätoiminnot (BRUTTOMENOT) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 tpäätös arvio m htv m htv 1) m htv 1) m htv 1) m htv 1) m htv 1) m htv 1) m htv 1) Ministeriötaso ja sen tukipalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta: 46,909 828 38,829 723 38,475 717 37,340 693 36,439 669 35,416 643 33,693 591 33,693 591 Tarkastus ja valvonta: - Torjunta-ainetarkastukset 0,439 13 0,437 13 0,441 13 0,441 13 0,441 13 0,441 13 0,381 11 0,381 11 Palvelut ulkopuolisille asiakkaille: - Maksullinen palvelutoiminta 2,747 49 2,540 45 2,500 45 2,500 45 2,500 45 2,500 45 2,500 45 2,500 45 Muiden julkishyödykkeiden tuottaminen ja viranomaistoiminta: - Asiantuntijatehtävät 2) 7,300 134 7,450 134 7,600 137 7,700 137 8,000 141 7,950 140 7,950 140 Yhteensä (bruttomenot) 50,095 890 49,106 915 48,866 909 47,881 888 47,080 864 46,357 842 44,524 787 44,524 787 + Muiden virastojen momentit 26 20 20 20 20 20 20 20 1) Henkilötyövuodet koostuvat momenteille 30.20.21 ja 30.20.22 asetetuista enimmäis henkilötyövuosimääristä 2) Sisältyvät tutkimus ja kehittämistoimintaan Menojen jakautuminen kululajeittain, m Henkilöstömenot (palkat) Toimitilavuokrat Palvelujen ostot Muut toiminnan menot Investoinnit Yhteensä 2005 2006 2007 2008 tp arvio 32,754 6,817 4,281 4,428 32,890 6,400 4,250 3,866 32,780 6,400 4,300 3,786 32,230 6,350 4,000 3,501 1,815 1,700 1,600 1,800 50,095 49,106 48,866 47,881 2009 2010 31,660 31,190 6,250 6,050 4,000 3,967 3,620 3,600 1,550 1,550 47,080 46,357 2011 30,140 5,650 3,784 3,400 1,550 44,524 2012 30,140 5,650 3,784 3,400 1,550 44,524 10
Taulukko 2. Toiminnallinen tehokkuus. Selite 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 arvio 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus: Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien seurannan tasot vuoteen 2006 asti: toiminnan kustannukset, 1000 1. Elintarvikkeet ja markkinat 14 448 12 853 12 304 11 853 13 400 2. Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät 16 014 18 710 19 346 20 701 17 270 3. Maaseutupolitiikka ja -ympäristö 3 834 5 021 6 208 6 436 5 190 4. Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät 6 040 5. Muu tutkimuksellinen toiminta 2 484 3 421 3 761 4 000 1 250 Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 36 780 40 005 41 619 42 990 43 150 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien seurannan tasot vuodesta 2007 eteenpäin: toiminnan kustannukset, 1000 1. Maaseudun kehittäminen 4 850 4 900 4 900 5 100 5 100 5 100 1.1 Tutkimus 4 300 4 300 4 300 4 400 4 400 4 400 1.2 Asiantuntijatehtävät 550 600 600 700 700 700 2. Maa- ja puutarhatalous 25 800 24 650 23 800 22 650 20 900 20 900 2.1 Tutkimus 22 700 21 550 20 750 19 650 18 000 18 000 2.2 Asiantuntijatehtävät 3 100 3 100 3 050 3 000 2 900 2 900 3. Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 8 400 8 500 8 650 8 900 8 950 8 950 3.1 Tutkimus 7 750 7 750 7 750 7 750 7 750 7 750 3.2 Asiantuntijatehtävät 650 750 900 1 150 1 200 1 200 4. Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 3 950 3 950 3 950 3 950 3 950 3 950 4.1 Muut tutkimustehtävät 800 800 800 800 800 800 4.2 Muut asiantuntijatehtävät 2 200 2 200 2 200 2 200 2 200 2 200 4.3 Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 950 950 950 950 950 950 Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 43 000 42 000 41 300 40 600 38 900 38 900 - Tutkimus 35 550 34 400 33 600 32 600 30 950 30 950 - Asiantuntijatehtävät 7 450 7 600 7 700 8 000 7 950 7 950 Taloudellisuuden tunnuslukuja (1000 ): 1. Kokonaiskustannukset / htv 40 43 45 47 47 48 48 48 49 50 50 2. Kokonaiskustannukset / tutkija 128 139 144 145 132 134 134 136 134 130 130 3. Kokonaiskustannukset / julkaisu 23 27 24 29 34 32 27 26 25 24 24 4. Kokonaiskust. / Asiakkaita palvelevat tuotokset 183 202 177 175 145 194 195 194 192 190 190 5. Yhteishankerah.*) ja maks. palv.toim. tuotot / tutkija 41 43 45 44 39 41 42 44 44 45 45 Tuottavuus (kpl/tutkija): 1. Julkaisut 5,7 5,1 6 5,1 3,8 4,2 4,9 5,1 5,3 5,3 5,3 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,5 0,4 0,5 0,5 0,6 0,7 0,7 0,8 0,8 0,9 0,9 - Ammattilehtiartikkelit 2 1,9 2,1 2,2 1,2 2 2,1 2,2 2,2 2,3 2,3 - Yleislehtiartikkelit 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 2. Asiakkaita palvelevat tuotokset 0,7 0,5 0,8 0,8 0,9 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus 1. Maksullinen toiminta yhteensä, 1000 - Tuotot yhteensä 2 887 2 708 3 052 2 738 2 540 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 5 977 3 769 3 624 3 312 2 890 2 890 2 800 2 800 2 800 2 800 2 800 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 090-1 061-572 -574-350 -390-300 -300-300 -300-300 - Kustannusvastaavuus, % 48 72 84 83 88 87 89 89 89 89 89 - hintatuki 96 96 96 80 80 80 80 80 80 80 80 - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -2 994-965 -476-494 -270-310 -220-220 -220-220 -220 1a. Maksullinen hintatuettu toiminta, 1000 - Tuotot yhteensä 327 314 390 280 240 210 220 220 220 220 220 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 1 161 819 884 757 630 600 600 600 600 600 600 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -834-505 -494-477 -390-390 -380-380 -380-380 -380 - Kustannusvastaavuus, % 28 38 44 37 38 35 37 37 37 37 37 - hintatuki 96 96 96 80 80 80 80 80 80 80 80 - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -738-409 -398-397 -310-310 -300-300 -300-300 -300 1b. Muu maksullinen toiminta, 1000 - Tuotot yhteensä 2 560 2 394 2 662 2 458 2 300 2 290 2 280 2 280 2 280 2 280 2 280 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 4 816 2 950 2 740 2 555 2 260 2 290 2 200 2 200 2 200 2 200 2 200 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 256-556 -78-97 40 0 80 80 80 80 80 - Kustannusvastaavuus, % 53 81 97 96 102 100 103 103 103 103 103 - hintatuki - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -2 256-556 -78-97 40 0 80 80 80 80 80 2. Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000 *) - Tuotot yhteensä, 9 030 9 646 10 039 10 305 10 400 10 600 10 675 10 750 10 825 10 900 10 900 josta: - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 3 562 3 976 4 077 3 986 4 300 4 350 4 225 4 150 3 975 3 800 3 800 - EU:lta saatava rahoitus 302 501 564 613 600 700 750 850 950 1 000 1 000 - muu valtiontalouden ulkop. rahoitus 5 166 5 169 5 398 5 706 5 500 5 550 5 700 5 750 5 900 6 100 6 100 - Kokonaiskustannukset 34 037 38 278 39 816 41 135 41 950 41 800 40 300 39 600 38 900 37 200 37 200 - Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) -25 007-28 632-29 777-30 830-31 550-31 200-29 625-28 850-28 075-26 300-26 300 - Kustannusvastaavuus, % (arvio) 27 25 25 25 25 25 26 27 28 29 29 *) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ja kustannukset eivät sisällä EU-maataloustukia eivätkä työministeriön työllistämismäärärahoja 11
2.1.2. Tuotokset ja niiden kehitys Taulukko 3. Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl) Selite 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 arvio 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl) 1. Julkaisut yhteensä 1634 1 476 1 737 1 504 1 254 1 360 1 540 1 560 1 600 1 600 1 600 - Keskeiset julkaisut - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 131 110 139 156 201 199 231 231 231 265 265 - Ammattilehtiartikkelit 575 553 612 650 387 662 662 662 662 700 700 - Yleislehtiartikkelit 21 29 36 29 91 99 99 99 99 100 100 2. Asiakkaita palvelevat tuotokset yhteensä 201 198 235 245 297 221 215 213 211 205 205 - Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi 132 123 154 158 217 140 135 132 130 130 130 - Keksintöilmoitukset ja patentit 1 6 8 6 3 5 10 12 13 13 13 - Uudet tuotteet ja tuotereseptit 21 19 20 26 36 35 30 31 32 32 32 - Analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palv. tuotokset 47 50 53 55 41 41 40 38 36 30 30 2.1.3. Laadunhallinta ja sen kehitys Toimintajärjestelmän kehittäminen Olennainen osa toimintajärjestelmää ovat apuvälineet, kuten tutkijan työkalut, asiakastarpeiden ja tyytyväisyyden seurantamenetelmät ja asiakasrekisteri. Tavoite on, että ajankäyttöä voidaan siirtää rutiineista innovatiivisiin tutkimustehtäviin. MTT:n toiminta perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja osaamisen kehitysprosessin sekä muut tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, pelto- ja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelukaudella prosesseja kehitetään toiminnan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Kehittämisen painopisteitä ovat: Prosessi Kehittämis Toimenpiteet Tutkimus Tutkimuksen vaikuttavuuden kehittäminen a) tutkimuksen suuntaaminen yhteiskunnan ja yritysten näkökulmasta nykyistä vaikuttavampiin osa-alueisiin b) tutkimusprosessien kehittäminen siten, että tutkimuksen vaikuttavuus ja tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuus huomioidaan suuremmalla painoarvolla tutkimushankkeiden aloituksesta päätettäessä Tiedon- ja teknologian siirto Markkinointi Johtaminen Työtehtävien helpottaminen Tutkimusinnovaatioiden kaupallistaminen Rahoituspohjan laajentaminen - yritysrahoitus - kansainvälinen rahoitus Strategian jalkautuksen, seurannan ja raportoinnin tehostaminen Johtamisvalmiuksien kehittäminen Toiminnan arvioinnin kehittäminen Tutkijan työkalujen jatkokehittäminen Tutkimuksen kaupallistamiseen keskittyvän teknologia-asiantuntemuksen hankinta a) markkinointiprosessin uudelleensuunnittelu b) markkinointivalmennus (koulutus +ohjattu harjoittelu) Tulosohjauksen, tulossopimuksien ja itsearviontien hyödyntäminen MTT:n strategisten tavoitteiden saavuttamisessa Esimieskoulutus kaikille ryhmäpäälliköille 1. Jatketaan MTT:n yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä VALO hankkeen muodossa (osallistujina mm. VM) 2. Kehitetään MTT:n toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittaristoa 12
Eurooppalaiseen laatupalkintoon, EFQM-malliin pohjautuvaa toimintajärjestelmää kehitetään. Vuonna 2007 toteutetaan ulkopuolisen asiantuntijan ja laatupäällikön yhteistyössä vetämänä MTT:n toiminnan itsearviointi ja pisteytys. Arvioinnin perusteella MTT:n JoRy priorisoi toiminnan kehittämiskohteet ja jaetaan toteutusvastuut. Suunnittelukaudella tavoitteena on saavuttaa EFQM:n mukaisessa laadukkuuden arvioinnissa yli 400 pistettä ja se, että MTT:n toiminta täyttää ISO9001:2000 -standardin vaatimukset. MTT pystyy raportoimaan vuosina 2008/2009 voimaan tulevan yhteiskunnallisen vastuun standardin mukaisesti. Ympäristönäkökulmassa MTT:n toimintaa ei tarkastella vain MTT:n sisällä. Myös tutkimuksen vaikutus yhteiskunnalle tärkeiden ympäristöasioiden kehittymiseen sisällytetään ympäristövastuuseen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä (ns. JYVA -hanke) jatketaan VTT:n vetämän VALO -hankkeen muodossa. Hankkeeseen osallistuu mm. Valtiovarainministeriö. Hankkeessa tiivistetään MTT:n ja MMM:n välistä yhteistyötä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaamisessa. Suunnittelukaudella yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia kehitetään siten, että MTT pystyy arvioimaan toimintansa vaikuttavuuden myös muiden ministeriöiden, hallitusohjelmien, yritysten, alueiden, EU:n ja globaalin elintarviketalouden näkökulmasta. MTT:n johtokunnalla ja johtoryhmällä on keskeinen rooli MTT:n vaikuttavuuden suuntaamisessa ja arvioinnissa. Yhteiskunnallisen vastuun ja toiminnan tehokkuuden mittaristoa kehitetään. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Tavoitteena on, että jokaisessa tutkimusryhmässä on tutkimusosaamisen lisäksi hyvää markkinointi- ja kaupallistamisosaamista. Tämä tulee näkymään rahoituspohjan laajentumisena ja lisääntyneinä tutkimusinnovaatioiden kaupallistamishankkeina. Asiakkuustyön tukemiseksi otetaan käyttöön sidosryhmärekisteri. 2.1.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja sen kehitys Henkilöstön määrä ja rakenne Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 määräaik. määrä- määrä- määrä- määrä- määrä- vak. yht. vak. aik. yht. vak. aik. yht. vak. aik. yht. vak. aik. yht. vak. aik. yht. Henkilöstöryhmä Johtajat 10 0 10 10 0 10 10 0 10 10 0 10 10 0 10 10 0 10 Tutkijat 221 100 321 221 93 313 221 83 303 221 81 302 221 79 299 221 79 299 Muut akateemiset asiantuntijat 42 3 45 45 1 45 43 1 43 47 1 47 47 1 47 47 1 47 Laboratoriohenkilöstö 81 6 86 81 3 84 81 81 77 77 72 72 72 72 Toimistohenkilöstö 88 3 91 84 3 87 83 2 85 81 2 83 76 2 78 76 2 78 Maatilahenkilöstö 104 8 112 94 5 99 90 5 95 87 3 90 74 0 74 74 0 74 Muu tekninen henkilöstö 212 212 209 197 170 170 Harjoittelijat 20 20 26 26 25 25 23 23 23 23 23 23 YHTEENSÄ 545 140 897 533 130 875 527 115 851 522 110 829 500 104 774 500 104 774 MTT:n henkilöstön kokonaistyöpanos vuonna 2005 oli 916 henkilötyövuotta ja arvio vuodelle 2006 on 902 htv. Tämä on arvio todellisesta htv-kertymästä. Se eroaa momenttikohtaisten taulukoiden enimmäishenkilötyövuosimääristä. Henkilöstömäärä alenee suunnittelujakson aikana tuottavuusohjelman edellyttämään 774 henkilötyövuoteen. Vain osa vähenemästä voidaan kattaa eläköitymisellä ja muulla luonnollisella poistumalla. Hitaan eläköitymisen syynä on MTT:n henkilöstön ikärakenne, mikä on vasta vuonna 2005 noussut lähelle valtionhallinnon keskiarvoa, 44,3:een vuoteen. MTT:n haasteena on korvaavan työn etsiminen henkilöille, joiden palvelussuhde päättyy kokonaan. Henkilöstön rakenne muuttuu tutkija- ja asiantuntijapainotteisemmaksi. Henkilöstön määrää, laatua ja sijoittamista ohjataan täyttölupamenettelyn avulla. Vakinaisista tehtävistä vapautuvaa henkilökuntaa ohjataan MTT:n sisällä uusiin tehtäviin. Jos sijoitusmahdollisuuksia ei löydy MTT:stä, selvitetään mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muihin valtionhallinnon tehtäviin. 13
Työsuhde on yleisin palvelussuhteen laji MTT:ssä. Työnantajavirkamiehet, professorit, tutkimusyksiköiden johtajat ja palveluyksikön johtaja, ohjelmajohtajat sekä edellisten sijaiset ja muut julkista valtaa käyttävät ovat virkasuhteessa. Nimikemuutosten yhteydessä tarkastellaan aina palvelussuhteen lajia. Vapautuvat virat muutetaan työsuhteisiksi tehtäviksi. Hyvinvointi Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstön vähenemä aiheuttaa muutoksia jäljelle jäävän henkilöstön työssä. Muutokset kohdistuvat työn kohteeseen tai tulokseen, tekijään, välineisiin, sääntöihin ja viestintäkeinoihin 1. Tietotyössä keskeinen työväline on tieto ja osaaminen, joiden avulla työn tulos tuotetaan. Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstövähenemä aiheuttaa myös väistämättä jäljelle jäävän henkilökunnan kuormittumista. Sitä voidaan vähentää hyvän henkilöjohtamisen avulla sekä työjärjestelyin, jotka mahdollistavat työntekijälle vaihtoehdoista valitsemisen vapauden 2. Asianmukaiset työvälineet, tietoverkot ja työprosessit sekä perinteiset työhyvinvoinnin ylläpitämisen toimintamuodot, kuten työterveyshuolto ja työsuojelu, tukevat hyvän työilmapiirin muodostumista. MTT:ssä tuetaan esimiesten henkilöjohtamista pitkäkestoisen ja uusiutuvan esimiesvalmennuksen avulla. Johtoryhmien työskentelyä tuetaan johtoryhmävalmennuksella. Johtamisvalmennuksessa kiinnitetään huomiota henkilöstön osallistumismahdollisuuksien esille tuomiseen. Yhteistoiminnan toteuttamisen muodoista MTT on sopinut henkilöstöjärjestöjen kanssa MTT:n yhteistoimintasopimuksessa. Tärkein yhteistoiminnan muoto on esimiehen ja työntekijöiden välitön neuvottelu. MTT:ssä tehdään vuosittain työtyytyväisyyskysely. Kyselyn tulosten perusteella käynnistetään MTT-, yksikkö- tai ryhmätasoisia kehittämishankkeita, joiden toteutuksesta esimiehet vastaavat. Kehittämisen rahoituksessa hyödynnetään kansallisia työelämän kehittämishankkeita (esimerkiksi Valtiokonttorin tai työministeriön ohjelmat). Sukupuolten välisen tasa-arvon tilaa seurataan vuosittain. Tasa-arvoa edistaviä toimia toteutetaan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. MTT:n henkilöstön palkkauksen kehitystä seurataan valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) avulla. Virastokohtaisesti sovittavia järjestelyvaraeriä ohjataan tehtäviin, joissa erot valtion tutkimuslaitosten palkkauksiin ovat suurimpia ja joissa työvoiman saatavuus on kriittisintä. MTT:n omalla rahoituksella katetaan tehtävien vaativuuden muuttumisesta aiheutuvat palkanmuutokset. Henkilökohtaista palkanosaa nostetaan MTT:n oman liikkumavaran turvin vastaamaan työsuorituksen tasoa. Tulospalkkion käyttö nostaa osaltaan MTT:n henkilöstön kokonaisansioita. Työterveyshuollon toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää ja laaja-alaista terveydenhuoltoa työssä jaksamisen ja hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollon painopisteet suunnitellaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelman yhteydessä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta toteutetaan yhdessä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa MTT:n henkilöstön tarpeita vastaavasti. Työterveyshuolto toimii konsulttina työntekijöiden työkyvyn muutostilanteissa. Tavoitteena on sovittaa yhteen työntekijän ja työpaikan tarpeet ja mahdollisuudet toteuttamalla työjärjestelyjä sekä hyödyntämällä aktiivisesti eläke- ja kuntoutusratkaisuja. MTT tukee henkilöstön liikuntatoimintaa pienellä, mutta mahdollisimman kattavalla panostuksella. Työsuojelua toteutetaan MTT:n työympäristöohjelman mukaisesti. Ohjelma perustuu työturvallisuuslainsäädäntöön. Huomiota kiinnitetään erityisesti henkiseen työsuojeluun. Lisäksi painotetaan työergonomian huomioon ottamista työympäristön ja työtilojen kehittämis- ja 1 Yrjö Engeström: Kehittävä työntutkimus, 1995 2 Leenamaija Otala, Guy Ahonen: Työhyvinvointi tuloksentekijänä, 2005 14
perusparannushankkeiden yhteydessä. MTT sitoutuu työfysioterapeuttien suosituksiin työpaikkojen ergonomisten olosuhteiden parantamiseksi. Suunnittelukauden tavoitteena henkilöstön hyvinvoinnissa: - sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä vuosityöajasta pysyy alle valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2005 MTT 3,5 %, valtio 3,6 %) - tapaturmapoissaolojen osuus säännöllisestä vuosityöajasta alenee valtion budjettitalouden keskiarvoon (vuonna 2005 MTT 0,3 %, valtio 0,1 %) - sosiaaliturvakustannusten osuus työvoimakustannuksista pysyy alle valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2005 MTT 17 %, valtio 19 %) - työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän osuus koko henkilöstöstä pysyy selvästi alle valtion budjettitalouden keskiarvon (vuonna 2005 MTT 0,2 %, valtio 0,4%) - työtyytyväisyysmittauksissa saavutetaan jatkuvaa edistystä (keskiarvo 3,11 vuonna 2006) Osaaminen Henkilömäärä Koulutustaso 31.12.2007 31.12.2012 Tutkijakoulutusaste (tri, lis.) 124 150 Ylempi korkeakouluaste 232 206 Alempi korkeakouluaste (kand. ja AMK) 64 64 Alin korkea-aste (perusasteen jälk. opintoja 4-6 v.) 151 145 Keskiaste (perusasteen jälk. opintoja 2-3 v.) 240 165 Perusaste (peruskoulu, kansakoulu, keskikoulu) / tuntematon 82 50 YHTEENSÄ 893 780 MTT panostaa tutkimusosaamisen vahvistamiseen. Tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden osuus nousee nykyisestä 12,9 %:sta 19 %:iin. Oman henkilöstön jatkotutkintojen suorittamista tuetaan mahdollistamalla opiskelua osittain työaikana. Jatko-opiskelijoille nimetään ohjaajia työpaikoilta. Tutkintopainotteisen kehittämisen lisäksi henkilöstön osaamista ja hyvinvointia varmistetaan henkilöstöryhmille suunnattavien valmennusten ja työyhteisöjen kehittämisen avulla. Johtamistehtäviä täytettäessä painotetaan johtamisosaamista. Uutta osaamista hankitaan tekemällä tutkimusyhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Tutkijat ylläpitävät ja lisäävät osaamistaan työskentelyllä kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa, osallistumalla kansainväliseen tutkijanvaihtoon sekä verkostoitumalla ja hyödyntämällä kansallisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Ulkomaisia tutkijavieraita pyritään houkuttelemaan MTT:lle. Kansainväliset kontaktit ja yhteistyöverkot ovat valitettavan harvojen tutkijoiden varassa 3. MTT:n haasteena on vahvistaa organisaatiotasoista yhteistyötä, jotta yhteistyö ei vaarannu avainhenkilöiden poistumisen vuoksi. MTT järjestää keskitetysti koulutusta ja valmennusta henkilöstölle. Tutkija- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville kohdennetaan työn ja projektien hallintaan sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin liittyvää valmennusta. Esimies- ja johtamisvalmennuksen painopiste on osaamisen ja muutoksen johtamisessa sekä tulosohjauksessa. Koko henkilökunnalle järjestetään ammattitaitoa kohentavaa koulutusta. MTT:n toiminnan muutoksissa korostuu osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen merkitys. MTT järjestää henkilöstölle koulutusmahdollisuuksia ja valmennusta työtehtävien muuttuessa tai uusiin tehtäviin sijoittamisen tukemiseksi. Henkilöstön uudelleenkoulutustarvetta ennakoidaan ja 3 Tutkimusyksiköiden johtajien, palveluyksikön johtajan, ohjelmajohtajan ja kv-päällikön haastattelu syyskuussa 2006. 15
henkilöstöä kannustetaan osaamisen kehittämiseen ja uudelleen suuntaamiseen. Tämän tarkoituksena on varmistaa vakinaisen henkilökunnan työsuhteen pysyvyys. Uutta osaamista, mitä perinteisesti on hankittu palkkaamalla uutta määräaikaista henkilökuntaa, rakennetaan entistä enemmän nykyisen henkilöstön turvin. MTT:n ydinosaamiset tunnistetaan ja niistä johdetaan tehtävien osaamisvaatimukset uramallien rakentamiseksi. 2.1.5. Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys MTT:n it-toiminta on organisoitu toimintayksiköiden rajat ylittäväksi prosessiksi, jotka tukevat ja edistävät MTT:n työtä. MTT:n it-toiminnan yleiset suuntaviivat linjataan valtion yhteisen it-politiikan mukaisiksi. MTT:n sisällä it-toiminnan tavoitteet johdetaan MTT:n omista strategisista tavoitteista ja päämääristä. Valtion yleisen it-politiikan mukaisesti MTT valmistautuu käyttämään palvelukeskusten kautta valtion virastojen käyttöön tarjottavia yhteisiä it-palveluja. Sen sijaan tutkimustoimintaan kiinteästi liittyvät it-palvelut tuotetaan jatkossakin MTT:n omalla henkilöstöllä. Omassa hallinnassa oleva itinfra ja tutkimustoimintaan liittyvä it-osaaminen ovat usein välttämättömiä tuloksellisen tutkimustyön edellytyksiä. Tietotekniikan käyttöä lisäämällä ja tehostamalla parannetaan MTT:n mahdollisuuksia sopeutua valtion tuottavuusohjelman mukaiseen muutokseen. Tutkimustyön tuottavuutta parannetaan mm. ottamalla käyttöön entistä kehittyneempiä tietotekniikkaan perustuvia tutkimusmenetelmiä ja tehostamalla MTT:n hallussa jo olevan ja jatkuvasti kasvavan tietopääoman hyödyntämistä. Tietotekniikan avulla mahdollistetaan myös MTT:n toimintajärjestelmän kehittyminen niin että ajankäytön painopistettä voidaan siirtää rutiineista innovatiivisiin tutkimustehtäviin. MTT on nopeassa muutostilassa. Jotta It-toiminta voisi tehokkaasti tukea tätä muutosta on sen itsensä oltava erityisen ketterä muuttumaan. It-toiminnan joustavuutta ylläpidetään ja kehitetään panostamalla erityisesti osaamisen jatkuvaan parantamiseen, kehitystyön hankkeistamiseen, jatkuvasti tuotettavien palvelujen tuotteistamineen sekä ITIL-käytäntöjen mukaiseen tehtävien priorisointiin ja palvelutasoista sopimiseen. 2.2. Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet MTT:n toimintaympäristö tutkimuslaitoksena on muuttumassa: MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien toteuttamiseen osana MMM:n hallinnonalaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa llaan noin kahden prosentin tuottavuuden paranemista vuodessa. Tehostamishyötyjä haetaan parantamalla toiminnan laatua ja keskittymällä oleellisimpaan. Valtion palvelukeskukset on yksi keino parantaa tuottavuutta. Suunnittelukaudella keskitettyjä palveluja voidaan saada talous-, henkilöstö- ja it-hallinnossa. Tutkimuspoliittisessa keskustelussa tutkimuksen ja tutkimuslaitosten merkitystä yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana korostetaan. Samalla lasketaan sijoitetun euron vastinetta ja vertaillaan tutkimuksen suuntautumista eri sektoreille. Järjestelmän koordinaatiossa nähdään puutteita: yhteiskunnan muutokset eivät riittävästi heijastu järjestelmän rakenteisiin ja voimavaroihin. Suunnittelukauden alkuun mennessä tehdään Valtio tiede- ja teknologianeuvoston vetämänä linjauksia sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan. Työssä tullaan tarkastelemaan: 16
o o o o o o sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan yhteistyön tiivistämistä korkeakoulujen kanssa ministeriöiden sitomattomien tutkimusvarojen kehittämistä yksittäisiä elinkeinoja palvelevan sektoritutkimuksen ja Suomen elinkeinorakenteen keskinäistä vastaavuutta tutkimuslaitosten organisointimalleja Eduskunta on edellyttänyt parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan raportointiin. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten valmistumista on nopeutettava ja sisältö saatava aiempaa konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden - tulosprisman tiedot - hyödyntäminen toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja tuloksellisuuden raportoinnissa sekä tulosohjauksen terävöittäminen ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla. Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä. Johtamista palveleva laskentatoimi on organisaatioiden kriittinen menestystekijä. Taloushallinnon suorituskyky ja osaamisvaatimus on tärkeä myös siksi, että muun kuin budjettirahoituksen osuus on kasvanut suureksi, ja rahoituslähteiden moninaisuus saattaa edelleen kasvaa. Henkilöstöhallinnossa on varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Kiristyvä julkinen talous edellyttää julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Tämä koskee myös MTT:tä. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista. MTT varautuu tutkimuslaitoksena uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Tutkimuksen ohjaus EU:ssa johtaa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmiin, joissa kansalliset rakenteet ovat osa globaalia verkostoa. Ennen kansallisesti haettu tutkimusrahoitus avautuu kansainväliselle kilpailulle. On tarvetta strategisille kumppanuuksille, joissa MTT yhtenä toimijana tähtää tarkoituksenmukaiseen työnjakoon muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. MTT:n tutkimuksen rahoituksen turvaaminen edellyttää kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen kasvattamista. Tämä edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä asiakkaiden sekä julkisten ja yksityisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa. 2.2.1. Tuottavuusohjelman kehittämishankkeet (strateginen henkilöstösuunnitelma) MTT:n johtamisjärjestelmää kehitetään niin, että toimintaa voidaan aiempaa tehokkaammin suunnata tutkimustiedon ja asiantuntijatehtävien kysyntää vastaavasti. Toiminnan budjetointia kehitetään ohjelmapohjaiseen suuntaan, joka kattaa aiempaa suuremman osuuden muustakin kuin ympäristö- ja teknologiatutkimuksesta. Samalla pyritään johtamisen selkeyteen ja hallinnon keveyteen. Yksiköiden toimistoja kehitettään niin, että ne aiempaa tehokkaammin palvelevat tutkimusta. Valtiontalouden kehyslinjauksen mukaan MTT:n kehys leikkautuu 4,192 milj. euroa (13,5 %) vuodesta 2006 vuoteen 2011. Henkilötyövuodet vähenevät 128 htv (14,2 %). Lisäksi MTT luo liikkumavaraa lisäämällä sisäistä sitomatonta rahoitustaan niin, että se kykenee vastaamaan uusiin ja nopealla aikavälillä tuleviin tutkimustarpeisiin. MTT:n toimenpiteet: 1. Hallintotehtävien ja tutkimusta avustavien tehtävien järjestely uudelleen (2007-2011) 17
Palvelukeskusmalli MTT:n sisällä ja hallinnonalalla (tarkemmin liite 1) 2. Joistakin tutkimusalueista ja palveluista luovutaan (2007-2011) 3. Toimintamallin muutos hevos-, turkis- ja mehiläistutkimuksessa (2008-2010) 4. Kasvihuonekapasiteetti ja koordinaatio (2007) MTT luopuu osasta kasvihuonetiloja ja tehostaa niiden käyttöä uudella johtamismallilla. 5. Laboratoriotoimintojen koordinaatio ja tilankäyttö (2007-2008) MTT luopuu osasta laboratoriotiloja ja tehostaa niiden käyttöä uudella johtamismallilla. Lisäksi hallinnonalan laboratorioyhteistyö parantaa laboratoriopalveluja kustannustehokkaasti. 6. Maatilapalvelujen koordinaatio kaikilla maatiloilla (2007-2008) Vuonna 2007 MTT:llä on 16 maatilaa, joista kahta (Mietoinen ja Pälkäne) MTT hoitaa muualta käsin, yhden (Juva) viljely on ulkoistettu ja yhdellä on vain eläimiä (Kannus). Mietoisen, Pälkäneen ja Juvan maatiloista MTT valmistautuu luopumaan siirtymäkauden aikana, ja Kannuksessa llaan eläintenhoidossa yhteistyömallia. Lisäksi hevostenhoidossa (Ypäjä) llaan uutta toimintamallia. 7. Navettapalvelut Maaningalla ja Jokioisissa (2008) Suunnittelukauden alussa Maaningalla on ainoa MTT:n kotieläinten ravitsemus- ja tuotantoympäristötutkimuksen (hyvinvointitutkimus) tarpeisiin ylläpidetty navetta. Lisäksi tavoitteena on, että Jokioisissa on käytössä kasvavassa määrin MTT:n ulkopuolisilla resursseilla ylläpidetty navetta (ASMO-ydinkarja), jota voidaan hyödyntää myös kotieläinten ravitsemus- ja tuotantoympäristötutkimuksessa. Maaningalle rakennetaan uudisrakennus, jossa nykyiseen verrattuna työvaltaisuus vähenee ja luodaan puitteet käyttäytymistutkimukselle. Samalla luodaan tulevaisuuden maatilan demonstraatio, jossa energiaomavaraisuudella on keskeinen sija. MTT:llä on Jokioisissa navetta vain ASMO-yhteistyön kautta. Sen lisäksi MTT:llä on Jokioisissa vain fistelilehmät fysiologisessa kokeessa (läheinen laboratorioyhteistyö) ja mahdollisesti niiden pooli ASMO-karjan yhteydessä. MTT vähentää vastuutaan Rehtijärven navetassa olevan ASMO-ydinkarjan ylläpidosta. Vastaavasti elinkeino ottaa vastuuta enemmän. 8. Toimitilat (2007-2011) Tuottavuusohjelman mukainen toiminnan supistaminen mahdollistaa luopumisen osasta toimitiloja. Suunnittelukaudella tavoitteena on kiinteistönpitomenojen merkittävä aleneminen. Tämä edellyttää arvion mukaan pienempien supistamiskohteiden lisäksi luopumista kahdesta isosta rakennuksesta. Tavoitteena on, että MTT:n toimitilojen kokonaisvuokrat vuonna 2011 ovat 0,75 milj. euroa vuoden 2006 vuokria alhaisemmat (indeksitason nousun aiheuttamaa muutosta ei ole arvioitu). Kokonaissäästö kiinteistönpitomenoissa on vuonna 2011 noin 1,0 milj. euroa. Siihen on laskettu toimitilavuokrien alenema sekä vuokriin kuulumattomien kohteiden ylläpitomenojen aleneminen. Menoja alentavasti vaikuttaa oman kiinteistönhoitohenkilöstön määrän väheneminen. 9. Metsät (2008) MTT valmistautuu luopumaan metsistään vuoden 2008 budjetin valmistelun aikataulussa. Tuottavuusohjelman mukaisten henkilöstövaikutusten ja säästöjen erittely esitetään liitteessä 11. Tuottavuusohjelman lisäksi MTT kehittää yhteistyötään yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Vuonna 2007 MTT arvioi ja tarpeellisin määrin päivittää vuonna 2005 valmistuneen 18
strategian. Lisäksi MTT valmistautuu toteuttamaan MMM:n ja OPM:n tutkimusasematyöryhmän (10.7.2006) ehdotuksia: 10. Luonnonvarojen taloustieteellinen tutkimus (2008) Tutkimusta kehitetään Metlan, MTT:n, RKTL.n ja HY:n yhteistyönä. Tavoitteena tulee olla toimintojen sijoittaminen fyysisesti yhteen; Viikin kampus on tähän sopiva sijoituspaikka. MMM käynnistänyt selvityksen, joka valmistuu 31.1.2007. 11. Teknologiatutkimus (2008) MTT:n ja Metlan teknologiatutkimuksen yhteistyön tiivistäminen HY:n maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan teknologiatutkimuksen ja mahdollisesti alan muiden tutkimusorganisaatioiden, lähinnä tekniikan alan yliopistoyksikköjen kanssa. MMM käynnistänyt selvityksen, joka valmistuu 31.1.2007. 12. Nautapooli MTT:n ja HY:n kotieläintutkimuksen siirtyminen käyttämään yhteistä eläinpoolia, joka ehdotetaan perustettavaksi Maaningalle. Jokioisiin ja Viikkiin jäisi pienet ydinkarjat intensiivitutkimuksen ja opetuksen käyttöön. Näitä voisivat hyödyntää myös eläinlääketieteellinen tiedekunta ja Evira. Kokonaisuudessa Jokioisissa ja Viikissä tehtävää nautakarjatutkimusta vähennetään tuntuvasti. Ei vielä suunniteltu etenemistä. 13. Rovaniemi (2008) Toiminnallisen yhteistyön suunnittelu Rovaniemellä: tavoitteena on MTT:n Rovaniemen tutkijoiden siirtyminen Metlan tiloihin. Jatkossa kartoitetaan tutkimusyhteistyömahdollisuudet myös OY:n, LY:n ja IL:n kanssa. MTT ja Metla etenevät 29.9.2006 valmistuneen suunnitelman mukaisesti siten, että MTT:n henkilöstö siirtyy Metlan tiloihin vuoden 2008 alkuun mennessä (jos johtokunta 27.10.2006 näin linjaa). 14. Laboratorioyhteistyö (2008) MMM:n alaisten tutkimuslaitosten laboratoriotoimintojen yhteistyön tiivistäminen ja mahdollinen yhdistäminen. Samassa yhteydessä selvitetään hallinnonalat ylittävän yhteistyön mahdollisuudet laboratoriotoimintojen järjestämisessä, esim. OPM, YM. Työ on lähtenyt liikkeelle MMM:n asettamalla työryhmällä, joka tuottaa suunnitelman MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitosten laboratoriopalveluiden tai niiden osan keskittämisestä ja yhteistyön lisäämisestä. Evira, MTT, Metla ja RKTL arvioivat laboratorioyhteistyön tavoitteet ja laativat suunnitelman yhteistyöstä. 15. Seinäjoki (2008) Selvitettävä MTT:n Ylistaron toiminnan osittainen siirtyminen Seinäjoen yliopistokeskukseen. Asia valmistellaan suunnittelukauden alkuun mennessä. 16. Yhteistyö turkistutkimuksessa (2008) Selvitettävä tutkimuksen yhteistyömalli KY:n kanssa ottaen huomioon sovittu yhteistyö Metlan kanssa (Kannus) Eteneminen KY:n kanssa valmistellaan suunnittelukauden alkuun mennessä. 17. Yhteistyö hevostutkimuksessa (2008) Selvitettävä yhteistyömalli hevostutkimuksessa HY:n kanssa (Ypäjä) Kytketään MTT:n jo käynnistämään suunnitteluun. 19