LOPPURAPORTTI
2 Hankkeen toteuttaja: Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry Hankkeen nimi ja hanketunnus: Väkihäjylä omaleimainen ja kulttuurisesti verkottunut Järvilakeus, Dnro: 600/3570 2010 Sisällys 1. Yhteenveto 3 2. Raportti 3 2.1. Hankkeen tavoitteet 3 2.2. Hankkeen toteutus 4 A. TOIMENPITEET 4 1. Teatteriverkko 4 2. Kotiseutuverkko 4 3. Verkostoitumisretket 5 4. Uuden yhdistystoiminnan virittäminen 5 B. AIKATAULU 6 C. RESURSSIT 6 D. TOTEUTUKSEN ORGANISOINTI 6 E. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 6 F. RAPORTOINTI JA SEURANTA 7 G. TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT 7 2.3. Yhteistyökumppanit 8 2.4. Hanke osallistujien näkökulmasta 8 2.5. Hankkeen tulokset ja vaikutukset 9 3. Esitykset jatkotoimenpiteiksi 10 4. Ohjausryhmän lausunto hankkeesta 10 LIITTEET 10
1. Yhteenveto 2. Raportti 2.1. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli edistää alueen omaehtoista ja yhteisöllistä kulttuuritoimintaa sekä toteuttaa Aisaparin kehittämisohjelmassa painopisteenä olevia teemoja, joissa korostuvat hyvinvoiva, vetovoimainen ja viihtyisä ympäristö sekä onnelliset, osallistuvat ihmiset. Hankkeen tavoitteena oli luoda yhtenäisyyttä 3 Hankkeen hallinnoijana oli Järvilakeuden kansalaisopisto, joka toimii Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven alueella. Vuosina 2010-2013 toiminnassa olleessa hankkeessa oli mukana mittava joukko osallistujia. Hankkeessa toteutettiin harrastajien voimin alueen yhteinen jatkonäytelmä sekä erilaisia verkostoitumiseen ja yhteisöllisyyteen liittyneitä toimintoja. Opintomatkat Suomessa ja ulkomailla kokosivat ihmisiä alueen eri puolilta sekä oppimaan että toteuttamaan yhteisiä hankkeita päämäärä saattoi olla esimerkiksi esiintyminen teatteritapahtumassa Kroatiassa taikka lauluesitys Senaatintorilla. kulttuurisesti ja historiallisesti erilaisille, eri seutukuntiin jakautuneille alueille. Tavoitteena oli myös rakentaa luottamusta toimijoitten välille ja tätä kautta kasvattaa alueen sosiaalista pääomaa. Omaehtoiseen, yhteisölliseen toimintaan kannustamisen päämääränä oli alueen ja sen asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen.
2.2. Hankkeen toteutus A. TOIMENPITEET 1. Teatteriverkko Jatkonäytelmä: Jatkonäytelmän tekeminen käynnistyi elokuussa 2010, jolloin kutsuttiin kaikkia asiasta kiinnostuneita ideoimaan aihetta yhteisesti. Aiheeksi valikoitui tuulivoimalan rakentaminen: tanskalainen Sören Väre haluaa ostaa Väkihäjylästä maata rakentaakseen tuulivoimalan, ja voimalan rakentaminen saa tietenkin taakseen sekä vastustajia että kannattajia. Näytelmän ensimmäistä osaa työstettiin syksyn 2010 aikana ja päätösjakso nähtiin Ylihärmässä toukokuussa 2012. Jatkonäytelmän osat: Väkihäjylä I Mistä nyt tuulee? Härmänkylän NS:lla Onnelassa 5.1. ja 9.1.2011, näyttelijöitä 11, katsojia noin 200. Väkihäjylä II Tuulella ei ole ystävää Evijärven NS:lla 25.2. ja 28.2. 2011, näyttelijöitä 9, katsojia n. 150. Väkihäjylä III Vappujuhlat Kauhavan koulukeskuksessa 30.4. 2011 yhteistyössä lukiolaisten Hyppy-messujen kanssa, näyttelijöitä 8, katsojia n. 100 Väkihäjylä IV Suolla humisee Lappajärven koulukeskuksessa 10.11. ja 13.11.11., näyttelijöitä 12, katsojia n. 120 2. Kotiseutuverkko 4 Väkihäjylä V Tuuria ja tunteita Kortesjärvellä 10.3 ja 11.3.2012, näyttelijöitä 15, katsojia n. 150 Väkihäjylä VI Uusia tuulia Ylihärmässä 11.5. ja 12.5., näyttelijöitä 8, katsojia n. 180 Näytelmän kirjoittaminen tapahtui ryhmätyönä. Ryhmä kokoontui sekä lähitapaamisissa että internetissä ja kaikkineen kirjoittajia oli ryhmässä mukana kymmenkunta. Esityksien osalta tehtiin yhteistyötä joko paikallisen nuorisoseuran tai muun kumppanin kanssa, Kauhavalla yhteistyössä olivat mukana alueen lukiot. Opiston puitteissa toimiva Blackbirds-yhtye esitti elävää musiikkia jokaisessa jatkonäytelmän osassa. Musiikki oli mukava lisä esityksille, sillä kappaleitten sanat oli muokattu näytelmän juoneen sopiviksi. Espanjan opintomatkan sivutuotteena syksyllä 2011 syntyi kuunnelma, jonka toteuttamisessa oli mukana harrastajia sekä Lapualta että Kortesjärveltä. Kuunnelman tekemistä ei oltu ennakoitu hankesuunnitelmassa, mutta koska Espanjaan sellaista kaivattiin, kuunnelma myös toteutettiin. Muistoseurat esitettiin Aurinkorannikolla toimivassa Radio Finlandiassa Teatterifestivaalien aikaan marraskuussa 2011. Alkuvuodesta 2012 Teatteriviikonloppu Lappajärvellä keräsi parisenkymmentä teatteriharrastajaa ympäri aluetta, käsikirjoittaja ja kirjailija Heikki Luoma puolestaan sai kuulolle toistakymmentä teatterille kirjoittamisesta kiinnostunutta. Hankkeessa ihmisiä yhteen koonneet tilaisuudet oli otsikoitu Kotiseutuverkon nimellä. Aisaparin Hinku-hankkeen kanssa käynnistetty Intoilu-kampanja kannusti väkeä liikkumaan ja osallistumaan yli kylä- ja kuntarajojen niin kuntoa kuin yhteisöllisyyttäkin kohottaviin tapahtumiin. Leikkimielinen pisteidenkeruu tuotti mittavan määrän kirjauksia erilaisiin tapahtumiin osallistumisista. Kampanjan aloitustilaisuukisa pidettiin neljä, (Evijärvi, Lappajärvi, Ylihärmä ja Kortesjärvi) ja kampanjan tiedotuksen lisäksi annettiin yleisölle ohjausta sauvakävelyssä. Kampanjan päätöstilaisuus pidettiin Evijärvellä ja tuolloin osallistujille tarjottiin mahdollisuus osallistua UKK-kävelytestiin. Yleisötilaisuudet keräsivät vaihtelevasti kuulijoita: vähiten osallistujia oli tilaisuudessa Askel tarinankerronnan ytimeen ja mittavimman joukon keräsi kokoon Aira Samulin otsikolla Innolla ihmisten ilmoille kaikki! Kuulijoita Samulinilla oli Kortesjärven liikuntahallissa toukokuussa 2013 yhteensä peräti 246. Myös Tommy Hellstenin yhteisöllisyyteen liittynyt luento keväällä 2011 keräsi Kauhavalla koolle runsaan kuulijakunnan.
5 3. Verkostoitumisretket Osallistuminen syyskuussa 2010 Teatterilaivaristeilylle oli hyvä startti hankkeelle, sillä mukaan saatiin liki neljäkymmentä teatterista kiinnostunutta osallistujaa laajalti koko alueelta. Opintomatkalle Teatterifestivaali Aurinkoiseen Espanjassa osallistuttiin marraskuussa 2011 lapualaisten ja etupäässä kortesjärveläisten harrastajateatterilaisten kanssa. Paikan päällä Espanjassa yllätyksenä tuli se, että paikallista ohjelmaa festivaaleissa ei juurikaan ollut, vaan valtaosa ohjelmasta tuli opintovierailun osallistujilta. Kirjallisuustapahtuma Pentinkulman päiville Urjalaan osallistuttiin pienen kirjoittajajoukon voimin elokuussa 2011. Tapahtuman teema ilo ja iva sopi hyvin vireillään olevan jatkonäytelmän tyylilajiin. Kirjallisten virikkeiden lisäksi Pentinkulman päivät tarjosi hyvän esimerkin paikallisen maaseudulla toteutetun kulttuuritapahtuman järjestämisestä. Pikkuusen häjymmät pirot 8. 10.6.2012 kokosi Helsinkiin mittavan joukon pohjalaisia. Hankkeen myötävaikutuksella Järvilakeudelta matkasi Helsinkiin yhteensä yli 60 henkilöä, joista valtaosa myös esiintyi tapahtumassa eri kokoonpanoissa. Eniten esiintyjiä oli mukana Pohjalaisia-musikaalissa, joka esitettiin kahdesti teatteri Savoyssa. Mukana olivat myös lauluryhmät Maanantaikappaleet ja Nissin kööri sekä kevyen musiikin yhtye Blackbirds ja lisäksi kuultiin runoesitys Läpitte tuulisen lakian. Opintomatka Kroatiaan Zagrebiin toteutui marraskuussa 2012. Matkan aikana tutustuttiin muun muassa Zagrebin ja myös lähistöllä sijaitsevan Cakovecin kulttuurikeskusten toimintaan sekä osallistuttiin Theatre night -tapahtumaan. Ohjelmassa oli myös improvisaatiotyöpajoja sikäläisen ohjaajan ohjaksissa. Osallistujat tulivat ympäri Järvilakeuden aluetta ja valtaosa matkalle lähtijöistä oli toisilleen etukäteen vieraita. Osallistujat tulivat kuitenkin tutuiksi toisilleen jo Suomessa yhteisen esityksen valmistelun merkeissä. 4. Uuden yhdistystoiminnan virittäminen Hankkeen puitteissa tehtiin selvitys etenkin esityksiä tuottavien ryhmien toimintaedellytyksistä ja myös siitä, olisiko alueella tarvetta laajemman alueellisen kulttuuriyhdistyksen perustamiseen. Ainakaan välitöntä tarvetta minkään kattojärjestön perustamiselle ei tuntunut olevan. Tällainen saattaisi kuitenkin osoittautua tarpeelliseksi, mikäli alueella lähdettäisiin toteuttamaan jotakin laajempaa yhteistä esitystä tuonnempana.
B. AIKATAULU Hankkeen rahoituspäätös saatiin jonkin verran suunniteltua aikataulua myöhemmin eli 23.6.2010, mistä syystä hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuoden 2013 loppuun saakka. Hankkeen toiminnot noudattelivat järjestykseltään muilta osin likipitäen alkuperäistä hankesuunnitelmaa, jos- 6 kin jatkonäytelmä saatiin käyntiin suunniteltua hitaammin ja sen loppuunsaattaminen kesti myös arvioitua pidempään. Hanke päättyi toiminnallisesti heinäkuussa 2013 ja hankkeen päätöstoimet ja maksatushakemus tehdään kirjanpitovuoden päätteeksi. C. RESURSSIT Hankkeella oli riittävästi taloudellisia resursseja, koska hanketta sivuavaan tavanomaiseen opetukseen ja ohjaukseen käytettiin opiston normaalia valtionosuusrahoitusta eikä näitä kuluja otettu hankkeelta. Esimerkiksi kaikki jatkonäytelmän ohjaustunnit samoin kuin Pohjalaisia-musikaalin ohjaus (näyttelijöitten, laulajien ja muusikkojen ohjaus) toteutettiin opiston normaalien opetusresurssien puitteissa. Tällaisesta ohjauksesta ja opetuksesta on tehty opiston normaalikäytännön mukaan päiväkirjat ja tunnit on kirjattu opiston hallinto-ohjelmaan. Henkilöresurssien osalta ongelmana oli se, ettei hankkeessa voitu käyttää opiston päätoimisen henkilökunnan työpanosta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti: opistoon ei saatu lukuvuonna 2011 2012 päätoimista teatteri-ilmaisun ohjaajaa ja lukuvuonna 2012 2013 ohjaaja vaihtui. Koska hankkeen läpivieminen kuitenkin vaati päätoimisen henkilökunnan työpanosta, hankkeeseen kului rehtorin työaikaa selvästi arvioitua enemmän. D. TOTEUTUKSEN ORGANISOINTI Hankkeen vastuullinen toteuttaja oli Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry. Hankkeella oli ohjausryhmä, jossa oli yhteensä 11 paikallista jäsentä sekä Ely-keskuksen edustaja. Ohjausryhmän lisäksi hankkeessa toimi projektiryhmä, joka valmisteli opintomatkoja ja muuta toimintaa. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa ja projektiryhmä neljästi. E. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Hankkeen kokonaisbudjetti vuosina 2010-2013 oli 164 741 euroa. Hankkeen yksityinen rahoitus 10 % koostui osallistumismaksuista.
F. RAPORTOINTI JA SEURANTA 7 Hankkeesta on jätetty seurantalomakkeet vuosittain tammikuussa sekä vuosiraportit ja maksatushakemukset maaliskuussa. Hankkeen aikana ja päätteeksi on myös kerätty osallistujilta runsaasti palautetta. G. TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT Hankkeen jatkonäytelmään liittyvä ennakko-oletus oli, että toiminta sujuisi pitkälti samalla kaavalla, jota oli noudatettu pienemmällä alueella Järviseudulla noin kymmenen vuotta sitten. Ideana oli myös se, että sekä yleisö että eri osissa näytelleet henkilöt olisivat lähteneet seuraamaan jatkonäytelmää aina uudelle paikkakunnalle. Käytännössä tämä ei kuitenkaan täysin toteutunut ja vain harvat katsojat seurasivat kaikki osat, monet kuitenkin useampia kuin yhden. Myös näytelmän tekeminen poikkesi tällä kertaa aikaisemmasta kokemuksesta. Kirjoittajien sitoutuminen koko näytelmätekstin kirjoittamiseen oli haastavaa, vaikka yksittäisten osien kirjoittamiseen tekijöitä löytyikin. Joissakin osissa ongelmana oli se, että näyttelijöitten määrä ei sopinutkaan kirjoitettuun käsikirjoitukseen ja tekstiä muokattiin moneen kertaan vielä harjoitusten jo alettua. Tuotoksen taiteellinen taso jäi näin ollen hyvin epätasaiseksi, mikä ei toki hankkeen tavoitteita ajatellen ollut ongelma. Verrattuna aikaisempaan jatkonäytelmään haasteena oli myös se, että ohjaaja oli toinen ja myös alue oli laajempi, jolloin ihmisiä oli aikaisempaa vaikeampi saada liikkeelle. Alun alkaenkin tiedostettu suurin riski oli se, että osallistujia ei saada tarpeeksi ja jatkonäytelmän jokin jakso jäisi siis toteuttamatta. Väkeä kuitenkin saatiin liikkeelle, joskaan tämä ei joka paikkakunnalla ollut lainkaan itsestään selvää ja vaati ponnisteluja. Kaikkiin kuuteen jaksoon kuitenkin löydettiin esittäjät ja jatkonäytelmä saatiin vietyä päätökseen alkuperäisen suunnitelman mukaan. Monet organisaatiot toteuttavat opintomatkansa niin, että matkan vetäjä tekee etenkin vieraaseen kohteeseen valmistelevan vierailun ennen varsinaista opintomatkaa. Opintomatkan tekeminen kylmiltään on aina pieni riski. Varsinkin opintomatka Kroatiaan vaikutti etukäteen riskiltä, koska sikäläinen organisaatio ei ollut kenellekään matkalle lähtijöistä aikaisemmin tuttu ja matkaa alettiin valmistella vain yksittäiseltä kielikurssilta tulleen tuttavuuden perusteella. Lisäksi Espanjan opintomatkasta oli jo saatu kokemuksia, että järjestelyt ulkomailla eivät välttämättä aina hoidu sovitun mukaisesti. Entinen Jugoslavian osavaltio ei sekään tuntunut matkakohteena kovin luotettavalta ja myös asukkaiden kielitaito arvelutti. Kroatian suhteen kuitenkin ennakkopelot olivat täysin turhia: ohjelma oli hyvin järjestetty, maa turvallisen tuntuinen ja ihmiset todella ystävällisiä ja englantia taitavia. Ennakkoluuloja karistava kokemus olikin, kuinka helppoa ja vaivatonta yhteistyö kroatialaisten kanssa oli Aurinkorannikon suomalaisiin verrattuna. Toki myös Espanjan matka oli antoisa ja opettavainen, mutta verkostoitumisen kannalta merkittävin anti lienee ollut Järvilakeuden ja Lapuan harrastajien tutustuminen toisiinsa. Kun ajatellaan hanketta kokonaisuutena, alun perin arvioidut osallistujamäärät kuitenkin ylitettiin kirkkaasti, mikä oli positiivinen yllätys.
2.3. Yhteistyökumppanit Eniten yhteistyötä tehtiin Aisaparin Kulttuuriaurinko-hankkeen ja Hinku-hankkeen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin kuntien kulttuuri- ja vapaa-aikatoimien kanssa sekä Hyppy-messujen yhteydessä myös lukioitten kanssa. Tärkeitä yksittäisten tapahtumien yhteistyötahoja olivat alueen yhdistykset ja nuorisoseurat sekä Aira Samulinin vierailun suhteen etenkin Kortesjärven Lions Club. Pikkuusen häjymmät pirot tapahtuman yhteydessä yhteistyötä tehtiin myös maakunnallisten tahojen kanssa. 8 2.4. Hanke osallistujien näkökulmasta Hankkeesta kerättiin palautetta osallistujilta sen eri vaiheissa. Mieleenpainuvimmaksi hankkeessa koettiin tutustuminen uusiin ihmisiin, jotka voivat olla oman alan harrastajia joko eri paikkakunnalta tai eri maasta taikka jonkin muun alan harrastajia. Yksi vastaajista kiteytti kokemuksiaan hankkeesta seuraavasti: Parasta on ollut yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Olen saanut uusia tuttavia ja puuhata heidän kanssaan yhdessä luovia asioita, jotka veivät ajatukset pois joskus ahdistavastakin arjesta. Satujen keksiminen (käsikirjoittaminen) on mukavaa myös aikuisista. Englanninkielinen sana play tarkoittaa paitsi leikkimistä, myös soittamista ja pelaamista. Aikuinenkin tarvitsee leikkimistä, ja sitähän se harrastajateatteri on. Väkihäjylän huipentuma oli vierailu Zagrebiin. Jos nauru pidentää ikää, niin se reissu lisäsi elinajanodotetta. --- Yhteiset improharjoitukset kroatialaisten kanssa, oli siinä alussa pari saksalaistakin mukana, olivat reissun parasta antia. Paikallinen teatteriharrastaja, ammatiltaan ekonomisti sanoi: Tämä on hulluinta, mitä voi tehdä, ja silti laillista. Verkottuminen siellä poiki kontaktin myös hyvälle ystävälleni---,ystäväni lähtee aivan näinä päivinä toisen ystäväni kanssa Sloveniaan. Sieltä matkalaiset tekevät päivän vierailun Zagrebiin. Otin yhteyttä eriomaiseen oppaaseemme Melanijaan, joka on lupautunut olemaan ystävieni oppaana Zagrebissa. Jatkonäytelmään liittyen haastateltiin myös kahta henkilöä, jotka olivat käyneet katsomassa kaikki kuusi jaksoa: Heidän mukaansa hanke kokosi yhteen kyliä ja loi yhteishenkeä. Hanke oli jopa koko seutua yhdistävä. Katsojalta jatkonäytelmän seuraaminen vaati heidän mukaansa voimakasta sitoutumista, koska kylien välimatka on kuitenkin pitkä. Idea jatkonäytelmästä oli kuitenkin hyvä. Jatkonäytelmässä nimenomaan yrittäminen ja tekeminen olivat positiivisia asioita. Jatkonäytelmän roolihahmoja oli kuitenkin haastateltujen mukaan vaikeata seurata, sillä kun esiintyjä vaihtui, vaihtui myös puvustus, joten katsojan oli vaikea tietää kuka näyttelee ketäkin. Tätä olisivat helpottaneet esimerkiksi pysyvät rooliasut tai vaikka jokin näkyvä puvustuksen osa tai tunnusväri. Käsikirjoitukset olivat katsojien mielestä vaihtelevia niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Kritiikkiä tuli siitä, että jokaisesta jaksosta oli vain kaksi esitystä. Pitkän harjoittelun jälkeen vain kaksi esitystä ei välttämättä motivoinut näyttelijöitä tarpeeksi. Myös yleisön oli ehkä hankala ehtiä vain kahteen esitykseen mukaan. Elävän musiikin yhdistäminen näytelmiin sai kiitosta. Näytelmässä mukana olleen Blackbirds-yhtyeen vetäjä antoi jatkonäytelmästä kaikkineen vain positiivista palautetta: yhteistyö sujui loistavasti sekä bändin sisällä että näytelmäporukoitten välillä. Myös teatteriohjaajan ja yhtyeen vetäjän yhteistyö toimi hyvin ja vetäjä lähtisi mielellään samantyyppiseen projektiin mukaan toistekin. Jatkonäytelmää pohdittiin myös ryhmähaastattelussa, jossa oli mukana näytelmässä mukana olleita henkilöitä. Palautteessa tuli esiin pitkälti samoja asioita kuin katsojapalautteessa. Näytelmään sitoutuminen oli sekä näyttelijöitten että kirjoittajien näkökulmasta joskus heikkoa ja osien valmiiksi saaminen ajoittain kivireen vetoa. Yhtenä syynä tähän nähtiin se, että samaan aikaan jatkonäytelmän kanssa alueella oli vireillä useita muitakin näytelmäprojekteja, jotka veivät harrastajien aikaa. Vaikeuksista huolimatta jatkonäytelmän kaikki kuusi jaksoa kuitenkin saatiin to-
teutettua ja jokainen jakso myös keräsi mukavasti katsojia. Koska näytelmäprojekti ei vaatinut miltään ryhmältä pitkää sitoutumista eikä liioin aikaisempaa näyttelijäkokemusta, siihen oli myös uusien harrastajien helppoa lähteä mukaan. Tämä nähtiin jatkonäytelmässä ehdottomasti positiivisena seikkana. Pikkuusen häjympiin pitoihin liittyneessä palautteessa suurin osa osallistujista piti parhaana hyvää porukkaa ja yhteishenkeä. Myös positiivista 9 henkeä kiiteltiin ja toisiin, myös eri-ikäisiin harrastajiin tutustuminen nähtiin myönteisenä. Ongelmia oli oikeastaan ainoastaan käytännön järjestelyjen sujumisessa Helsingissä. Vastaajista liki puolet koki matkan lisänneen eteläpohjalaista yhtenäisyyden tunnetta Nosti omanarvontunnetta. Ihan pystyi ylpeänä sanomaan, että on Pohjanmaalta. Niinkin tosin arveltiin, ettei eteläpohjalainen yhtenäisyyden tunne pidoissa lisääntynyt, koska se on jo olemassa. 2.5. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeesta tehdyn kyselyn perusteella voidaan kootusti todeta, että hanke koettiin yhteisöllisyyttä lisääväksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Paitsi että se lisäsi yhteisöllisyyttä paikallisesti, se auttoi myös luomaan kontakteja ulkomaille asti. Väkihäjylä toimi siltana kuntarajojen yli ja lähensi saman mielenkiinnon kohteen omaavia ihmisiä ja auttoi heitä verkostoitumaan. Teatterilaiva-risteilylle osallistuttiin ensimmäistä kertaa hankkeen puitteissa, jonka jälkeen risteily siirtyi opiston normaaliksi toiminnaksi. Risteilyn aikana syntyi monia uusia ideoita yhteistyöstä ja improvisaatiokurssit tulivat opiston ohjelmaan risteilyn myötä. Espanjan ja Kroatian tuliaisina jäi muun muassa itämään ajatus yhteisen teatteritapahtuman järjestämisestä laajan alueen yhteistyönä. Hyvänä ja jatkossa toteutettavana yhteistyönä nähtiin myös teatteri- ja musiikkiryhmien yhteistyö, joka saatiin hyvään alkuun jatkonäytelmän ja Pikkuusen häjymmät pirot -tapahtuman myötä. Hanke toi opiston kansainväliseen yhteistyöhön uutta: Opisto sai 2013 kesällä rahoituspäätöksen CIMO:sta Grundtvig-oppimiskumppanuushankkeelle Fostering Local Learners Knowledge & Artistical Rural Treasure, jossa Suomen lisäksi olivat hakijoina Latvia, Italia, Kroatia, Unkari ja Portugali. Hankkeen kroatialainen kumppani löytyi Väkihäjylä-hankkeen opintomatkan tuloksena ja Kroatia toi puolestaan hankkeeseen mukaan kumppaninsa Unkarista ja Portugalista. Hankkeen tuloksena siis myös verkostot Euroopassa laajenivat entisestään sen lisäksi, että alueen toimijat tulivat aikaisempaa paremmin toisilleen tutuiksi. Tärkeä huomio varsinkin erilaisiin luentoihin liittyen oli, että yksittäisiä luentoja järjestettäessä kannattaa ehdottomasti tehdä yhteistyötä usean toimijan kesken. Erittäin hyvä esimerkki tästä oli Aira Samulinin vierailu, jossa Kortesjärven Lions-club huolehti Samulinin kuljetuksesta ja ohjelmasta (Samulin halusi tulla paikkakunnalle jo edellisenä päivänä ennen esiintymistä) ja Hinku-hanke tarjosi hankkeelle laajaa tiedotusapua. Luonnollisesti kaikki toimijat myös markkinoivat tapahtumaa omien kanaviensa kautta. Ainakin ulkomaan opintomatkoihin liittyen opiksi otettavaa saattaisi olla, että mikäli osallistujat eivät tunne toisiaan jo ennalta, tutustumiseen on hyvä varata aikaa jo ennen matkaa. Opintomatka ulkomaille on yleensä ohjelmaltaan tiivis ja matkalla voi tulla yllättäviäkin käänteitä, ja kun osallistujat tuntevat toisensa, eri tilanteista selvitään huomattavasti paremmin kuin keskenään vieraitten ihmisten kanssa. Kumpaankin hankkeessa tehtyyn opintomatkaan sisältyi useita yhteisiä tapaamisia ja yhteistä tekemistä (kuunnelma ja esitys) jo ennen matkaa, mikä ehkä osaltaan selittää matkojen onnistumista. Ylipäätään opintomatkat on koettu hyviksi verkostoitumisen kannalta. Myös hankkeen kannalta opintomatkat ovat hyviä, sillä matkan aikana on helppoa ja luontevaa saada osallistujilta palautetta ja erilaisia kehittämistoiveita. Erilaisten ihmisten kanssakäyminen tuottaa myös usein aivan uusia ideoita.
10 3. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Näyttelijöitten ja musiikintekijöitten kesken virinnyt hyvä yhteistyö sekä jatkonäytelmässä että osallistumisessa Pikkuusen häjympiin pitoihin voisi jatkossa luoda puitteet esimerkiksi yhteisen revyyn tekemiseen: tämä pystyttäisiin todennäköisesti toteuttamaan opiston omien resurssien turvin, koska opistolla on tällä hetkellä sekä musiikissa että teatterissa päätoimiset opettajat. Mikäli jotain isompaa yhteistä produktiota alettaisiin toteuttaa, taustalle täytyisi kuitenkin löytyä jokin olemassa oleva tuottajaorganisaatio. Tässä yhteydessä voitaisiin myös harkita uuden laajasti kulttuuriharrastajia kokoavan yhdistyksen tai osuuskunnan perustamista. Vaikka toiminta voisi tapahtua opistonkin puitteissa, erillinen yhdistys tai osuuskunta puoltaisi kuitenkin paikkaansa siksi, että se voisi hakea apurahaa tämäntyyppiseen toimintaan opistoa paremmin. Joka tapauksessa ainakin pienimuotoista uutta yhteistoimintaa on jatkossa luvassa hankkeen tiimoilta. Myös yhteisen lyhyitä esityksiä sisältävän teatteritapahtuman kehittämistä laajemman alueen yhteistyönä voitaisiin selvittää. Hanke on myös myötävaikuttanut uuden elokuva-alaa kehittävän hankkeen syntymiseen, joka käynnistyy syksyllä 2013. Hankkeessa voidaan hyödyntää hyvin Väkihäjylä-hankkeen myötä syntynyttä uutta osaamista ja yhteyksiä. 4. Ohjausryhmän lausunto hankkeesta Ohjausryhmä toteaa hankkeen olleen mielenkiintoinen ja liikuttaneen suuren joukon ihmisiä. Se tutustutti toimijoita toisiinsa eri kuntien alueella ja edisti kansainvälistymistä. Hankkeessa kokeiltiin ja synnytettiin uutta (esimerkiksi kuunnelma) ja herätettiin kehittämistahtoa sekä kannustettiin eri taiteenalojen raja-aitojen ylittämiseen.. Ohjausryhmä toteaa hankkeesta, että tavallista yritettiin, mutta priimaa pakkas tulla! LIITTEET: Pentinkulman päivät 5.-7.8. 2011 Espanjan opintomatka 22.11.-27.11.2011 Pikkuusen häjymmät pirot 8.-9.6.2012 Kroatian opintomatka 16.-21.11.2012 Väkihäjylä-kyselyn koonti 14.6.2013 Yhteistoimintaa kulttuurin kentillä -selvitys 16.7.2013